Ajankohtaista TRIWA LIFE -hankkeessa

Ajankohtaista hankkeessa

• Vaellusesteiden poistaminen

  Vaellusesteillä tarkoitetaan ihmistoiminnan takia puroihin ja jokiin muodostuneita esteitä, jotka estävät kalojen ja muiden vesieliöiden vapaan liikkuvuuden. Esimerkiksi kalojen pääsy kutu- ja ruokailualueille tai täysin uusille alueille voi vaikeuta tai estyä kokonaan. Puroympäristöt ovat lisäksi monien hyönteisten, lintujen ja nisäkkäiden kuten saukon elinympäristöjä ja kulkureittejä. Esteitä ovat esimerkiksi padot, pohjapadot, väärin asennetut tai uomaa muuttaneet tierummut, mylly- tai uittorakenteet sekä muut vastaavat rakenteet. Esteellisyys jaetaan kolmeen luokkaan, täydellisiin, ajoittaisiin ja osittaisiin. Ajoittaisilla esteillä tarkoitetaan rakennetta joka estää kulun esimerkiksi kuivana aikana tai tulvalla. Osittainen este estää tiettyjen lajien tai kokoluokkien, esimerkiksi kalanpoikasten vaelluksen.

  ​​​​​​Rumpujen aiheuttama täydellinen vaelluseste.

  Koko hankeaikana Suomen hankealueella on tavoitteena poistaa yhteensä 287 tierummun tai vastaavan aiheuttamaa vaellusestettä. Rumpukunnostuksia on tavoitteena tehdä yleisillä teillä 50 kpl (ELY), yksityisteillä 137 kpl (Metsäkeskus) ja valtion metsäteillä 100 kpl (Metsähallitus).

  Vaellusestekartoitus toteutettiin pääosin vuonna 2023. Maastokaudella 2023 rumpuja tai vastaavia ylitysrakenteita kartoitettiin yhteensä 1177 kpl ja 38% niistä olivat jonkinasteisia esteitä vesieliöille. Pieni osa vaelluesteistä jäi kartoittamatta kesällä 2023, ja ne kartoitetaan vuonna 2024.

  

  Vuonna 2023 Tornionjoen vesistöalueella kartoitettujen ylitysrakenteiden esteellisyys.

  ELY-keskus toteutti ensimmäiset rummunvaihtotyöt syystalvella 2023. Rumpuja vaihdettiin yhteensä kuusi kappaletta. Rummut vaihdot tehtiin Enontekiöllä ja Pellossa.

• Sähkökoekalastukset

  Naamijoen alueella mahdollisilla kunnostusalueilla toteutettiin vuonna 2023 sähkökoekalastuksia. Koekalastuksilla selvitettiin alueen kalaston tilaa ennen kunnostuksia. Ennen kaikkea alueilta etsittiin pieniä lohikalojen poikasia, jotta tiedettäisiin ovatko lohikalat pystyneet lisääntymään niissä luonnostaan. Yksi kunnostusten tavoitteista on saada alueille luonnostaan lisääntyvä lohikalakanta. Lohikalat nousevat kunnostusten kohdelajeina keskiöön, koska ne ovat kärsineet eniten koskien muokkauksista.

  Sähkökoekalastusta ja saalista Olosjoella.

  Kalat taintuvat sähkövirran vaikutuksesta ja ne kerätään haaviin. Ennen niiden mittaamista ja punnitusta kalat nukutetaan. Toimenpiteiden jälkeen kaikki kalat vapautetaan vahingoittumattomina takaisin veteen. Kunnostuksen jälkeisiä sähkökalastustuloksia vertailemalla saadaan tietoa, miten kunnostukset ovat vaikuttaneet kalastoon alueella.

   

• Uomakunnostukset

  Naamijoen valuma-alue

  Hankkeen uomakunnostusten suunnittelut aloitettiin Naamijoen valuma-alueelta kesällä 2023. Naamijoen alueelta on aikaisemmissa hankkeissa saatu kattavasti aineistoa ja vanhoja suunnitelmia. Suunnitelmiin tehdään tarvittavat päivitykset maastokäynneillä, joiden pohjalta tehdään kattavat kunnostussuunnitelmat. Lisäksi ELY-keskus tarvitsee aina kunnostuskohteen maa- ja vesialueen omistajien luvat kunnostusten toteuttamiseksi.

  Kartoituksia tehtiin Oranki-, Olos-, Sietki-, Vaatto-, Pasma-, Ruoko-, Vähä- ja Kelhujoella. Kunnostustöihin uomilla on tavoitteena päästä kesällä 2024 jos lupaprosessit etenevät nopeasti. Ensimmäisinä kunnostetaan Sietki-, Olos-, ja Kelhujokea.

  Tengeliönjoen valuma-alue

  Tengeliönjoen pääuomaa kartoitettiin kesän 2023 aikana. Alustavasti valittujen koskien lisäksi käytiin kartoittamassa kaikki joen koski- ja nivapaikat. Kaikilla virtapaikoilla oli ainakin jonkin asteisia kunnostustarpeita. Koskien kunnostussuunnittelu aloitetaan talven aikana ja ne laitetaan luvitukseen heti kun ne valmistuvat. Tengeliönjoen sivu-uomien kartoitukset arvioidaan alkavan kesällä 2024. 

  Tengeliönjoen rännimäinen Pessaniva, jonka perkuuvalleja on joskus hieman aukaistu, mutta kokonaisvaltainen kunnostus on tekemättä.

• Tengeliönjoen kalatie

  Tengeliönjoen kalatie avaa 970 km vapaata vesistöä vaelluskaloille

  Koko hankkeen suurin yksittäinen työ on kalatien rakentaminen Tengeliönjoen Haapakoskeen sekä Portimojärven säännöstelypadolle. Kalatie avaa merellisille vaelluskaloille noin 970 km vapaata vesistöä voimalaitoksesta ylävirtaan. Rakentamiseen tarvittava lupa on saatu syksyllä 2023 Aluehallintoviranomaiselta. Lupaehdoissa ei ole esteitä rakentamiselle, joten kalateiden suunnittelu ja rakentamisen kilpailutus on aloitettu. Varsinaiset rakennustyöt alkavat kesällä 2024. Lapin ELY-Keskus koordinoi kalatien rakentamista ja sen toimivuutta hankkeessa tutkii Luonnonvarakeskus.

  Portimojärven säännöstelypadon kalatien paikka karkeasti arvioituna.

  Haapakosken kalatien paikka karkeasti arvioituna.

• Saukkotutkimus

  Triwa LIFE:ssä toteutetaan merkittävä ja ainutlaatuinen saukkotutkimusyhteistyö ruotsalaisten kanssa. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa saukkopopulaation laajuudesta ja levinneisyydestä Tornionjoen vesistössä. Tämän tutkimuksen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin saukon ekologiaa ja käyttäytymistä tällä alueella.

  Hyviltä merkintäpaikoilta löytyy yleensä useita ulosteita.

  Tutkimus tehdään analysoimalla saukon ulosteita DNA menetelmällä. Tämä menetelmä on erityisen hyödyllinen, koska se mahdollistaa saukkojen reviirien ja geneettisen monimuotoisuuden tutkimisen ilman suoraa kontaktia eläimiin. Samalla se antaa arvokasta tietoa saukkojen ravinnosta ja niiden reviirien koosta, joka on tärkeää saukkojen suojelun ja elinympäristön ymmärtämisen kannalta.

  Ravun ja kalan jäännöksiä saukon ulosteessa.

  Saukko merkitsee reviiriään ulostemerkein. Ulosteet ovat useimmiten veden läheisyydessä näkyvillä paikoilla ja sateensuojassa siltojen alla tai tiheiden puiden juuristolla. Saukon ulosteissa on usein jäänteitä sen ruuista, kalojen suomuja ja luita tai ravun osia. Ulosteet eivät haise erityisen pahalle, niiden sanotaan haisevan orvokille, myskiselle, vasta leikatulle ruoholle tai kalaisalle. Tuoksu onkin yksi tapa varmistaa, että uloste on todella saukon. Samantyyppisiin paikkoihin ulostavan minkin jätökset sen sijaan haisevat pahalle.

  Saukkotutkimusnäytteet kerätään suomessa yhteistyössä ELY-keskuksen, Metsäkeskuksen ja Metsähallituksen kanssa. Alkukartoitusnäytteet kerätään vuonna 2023, ja toisen vaiheen näytteet ovat suunniteltu kerättäväksi vuonna 2029. Toisen vaiheen tutkimuksessa selviää, kuinka saukkopopulaatio on kehittynyt ja vaikuttaako vesistökunnostukset ja vaellusesteiden poistot positiivisesti saukkojen elinympäristöön.

  Ympyröidyt isommat tassun jäljet ovat saukon, pienemmät minkin.

  Alkukartoitusnäytteitä kerättiin vuoden 2023 aikana yhteensä suomessa ja ruotsissa yli 2000 kappaletta. Suomessa niistä kerättiin reilut 800 kappaletta. Näytteet on lähetty laboratorioon analysoitavaksi. Tuloksia ja raporttia niistä odotetaan. Raportin tekee hankkeen pääkoordinaattori Länsstyrelsenin asiantuntija.

  Suomen saukkonäytteiden keräyspaikat kartalla. Saukkoa esiintyy koko suomenpuoleisen Tornionjoen vesistöalueella. © Maanmittauslaitos 2024.

• Lisätietoa virtavesi- ja valuma-aluekunnostuksista

  EXPERT -hankkeen oppaat ja videot löytyy tästä linkistä. (ely-keskus.fi)

  Purokunnostusopas, Käsikirja metsäpurojen kunnostajille Toim. Marita Ahola ja Matti Havumäki löytyy tästä linkistä. (PDF, core.ac.uk)

  Metsäkeskuksen Rumpuesteet pois -hankkeen materiaalit löytyy tästä linkistä. (metsakeskus.fi)

  Metsähallituksen Esteet pois II -hankkeen materiaalit löytyy tästä linkistä. (eraluvat.fi)

  Ojitettujen soiden ennallistamisopas Toim. Aapala Kaisu, Similä Maarit, Penttinen Jouni löytyy tästä linkistä. (metsa.fi)