- Trafik
- NTM-centralens uppgifter om trafik
- Offentlig persontrafik
- Upphandling av kollektivtrafik
- Tillstånd för linjebaserad trafik
- Servicenivå
- Hållplatser
- Trafikantsidor
- Statistik och rapporter
- Statsbidrag
- Ensamrätt
- Vägunderhåll
- Gång och cykling
- Underhåll av gång- och cykelvägar
- Förbättring av förhållandena för fotgängare och cyklister
- Gång- och cykeltrafiken främjas i vardagen och vid resor
- Trafiksystemarbete
- Trafiksäkerhet
- Trafikens kundservice
- Trafikledning
- Tillstånd och uttalande
- Specialtransporter
- Aktuellt
- Erikoiskuljetusapuri
- Behov av specialtransporttillstånd
- Behandling av ansökningar
- Lastning ock märkningar
- Trafikdirigering
- Avgifter och giltighetstider för tillstånd
- Trafik
- Förkörsrätt till skärgårdsfärjorna
- Kablar, ledningar och rör på vägområde
- Kablar, ledningar och rör på vägområde
- Anmälningsförfarande, el och tele
- Bakgrundsmaterial för förutredningar
- Kablar, ledningar och rör på vägområde
- Undantagslov för landsvägar under menförestid
- Utlåtanden om hörande av granne
- Trafikdirigeringsplaner
- Anslutningar
- Ansökan om tillstånd för transportsträckor som körs med vinterrallydäck i samband med vinterrallytävlingar
- Byggande på skydds- och frisiktsområde
- Försäljningsverksamhet invid landsvägar
- Skyltar och reklamer
- Informationsmärken
- Reklam invid vägar
- Tillfälliga informationsmärken
- Valreklam vid landsvägen
- Andra vägvisare
- Skyltar och reklamer
- Evenemang på vägområde
- Tillfällig avstängning av väg
- Arbetstillstånd för arbete på vägområde
- Vatten- och avloppsledningar
- Flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Skärgårdstrafik
- Förbindelsefartygstrafik
- Landsvägsfärjetrafik
- Förkörsrätten i skärgården
- Konkurrensutsättning
- Författningar och bestämmelser
- Statistik
- Understödd trafik
- Forskning och utveckling
- Understöd för privata isvägar
- Planering och byggande av vägar
- Traditionsarbete
- Museivägar
- Fagerviksvägen
- Huovintie
- Peräkunnantie
- Kuortti
- Magneettimäki
- Vanhalinnantie
- Tusby Strandväg
- Koivisto bygdeväg
- Museibroar
- Vägunderhållets långa historia
- Hjälp Mobilia att komplettera uppgifterna
- Kontaktpersoner
- Trafikverkets föregångare
- Vanliga frågor
- Skadeersättningar
- Statsbidrag för enskilda vägar
Trafiksystemarbete
Trafiksystemarbete avser långsiktigt samarbete mellan olika aktörer med målet att utveckla trafiksystemet. Trafiksystemarbetet kan till exempel utföras i en stadsregion, ett landskap eller över flera landskap. NTM-centralerna deltar aktivt i utvecklingen av trafiksystemet i sin region i samarbete med bl.a. landskapsförbunden, kommunerna och Trafikverket. Trafiksystemet består av trafikleder för olika färdsätt och därtill hörande strukturer samt person- och godstrafik och därtill hörande tjänster. Ett pågående trafiksystemarbete är en kanal för att genomföra trafikstrategier och trafiksystemplaner. Trafiksystemarbetet har också en nära koppling till markanvändningsplaneringen.
I trafiksystemplanerna prioriteras trafikens centrala utvecklingsbehov
Utformandet av planer för trafiksystemet är en viktig del av trafiksystemarbetet. Regional utformning av planer för trafiksystemet görs inom stadsregioner, landsregioner och överkommunalt. Landskapsförbunden ansvarar för att utforma och följa upp trafiksystemplaner, med undantag av Helsingforsregionen, där denna uppgift ligger på HRT:s ansvar. NTM-centralerna planerar och kommer överens med andra instanser om i vilken riktning man vill utveckla trafiksystemet och hur framtida utmaningar och problem ska lösas. Trafiksystemplanen klarlägger trafiksystemets nuläge och fastställer trafiksystemet för framtiden med utvecklingsåtgärder utifrån de riksomfattande och regionala målen.
Trafikmässiga utmaningar i växande stadsregioner
De växande stadsregionernas trafiksystem är en utmaning för trafikplaneringen. I de större stadsregionerna utarbetas egna trafiksystemplaner för att stöda stadsregionens utveckling.
I stadsregionernas trafiksystemplaner spelar hållbara färdsätt en betydande roll. För att lösa stadsregionens trafikmässiga problem vill man öka andelen människor som väljer kollektivtrafiken, att promenera eller att cykla. Olika servicelösningar för rörlighet har också en central betydelse då man planerar den närmaste framtidens trafiksystem.
Genom att styra rörligheten strävar man efter att påverka medborgarnas vanor så att de prioriterar hållbara färdsätt. Förutsättningen för att förändra människors färdvanor är att förbättra förhållandena för att promenera, cykla och använda kollektivtrafik. Den viktigaste faktorn beträffande servicenivån i stadsregionens trafik är även tillgänglighet, men i stadsregionerna avser detta inte färdtiden, utan tillgänglighet med så många olika färdmedel som möjligt.
Trafiksystemet påverkas från flera olika håll
NTM-centralernas trafiksystemarbete omfattar utöver den egentliga trafiksystemplaneringen bland annat:
- deltagande i planering av markanvändning
- samarbete kring trafiksäkerhet
- planering av kollektivtrafik
- deltagande i processer för bedömning av trafikens miljökonsekvenser
- utredningar som görs tillsammans med kommunerna och andra instanser
- sammanställning av data som betjänar planeringen av trafiksystemet
Regional information
Liikennejärjestelmätyö - Keski-Suomi
Liikennejärjestelmätyö on yhteistoimintaa
Liikennejärjestelmätyö kattaa laajasti ajateltuna kaiken liikennejärjestelmään liittyvän toiminnan. Niinpä liikennejärjestelmätyötä tehdään yhtä lailla ratojen kunnossapidossa, tuotteiden toimitusketjujen hallinnassa, valtateiden suunnittelussa kuin myös liikkumissovelluksia tuottavan ohjelmistotalojen suunnittelupöydillä. Käänteentekevät uudet ideat syntyvät yksilötasolla, jalostuvat yrityksissä ja tulevat lopulta käyttöön julkisten toimijoiden hyväksymänä.
Suppeammassa ja perinteisessä merkityksessä liikennejärjestelmätyö tarkoittaa hallintorajat ylittävää viranomaisyhteistyötä. Tässä niin sanotussa jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä liikennepolitiikan tavoitteita edistetään valtion, kuntien ja maakunnan liittojen sekä elinkeinoelämän välisessä keskustelussa ja sopimisessa. Jatkuvan liikennejärjestelmätyön työkaluja ja -muotoja ovat ajoittain laadittavat liikennejärjestelmäsuunnitelmat (tai liikennestrategiat), niitä täydentävät ja konkretisoivat aiesopimukset sekä säännöllinen kokoontuminen.
Jatkuvaa tavoitteellista liikennejärjestelmätyötä tehdään maakunnallisella ja seudullisella tasolla. Maakunnallisessa liikennejärjestelmätyössä käsitellään maakunnallisesti merkittäviä asioita kuten kansalinvälistä ja valtakunnallista saavutettavuutta, maakunnallisesti merkittäviä investointitarpeita ja muita alueellisen liikennepolitiikan kannalta mielenkiintoisia kysymyksiä. Seudullisessa liikennejärjestelmätyössä käsitetään seudullisesti tärkeitä liikenteen ja liikkumisen asioita. Molempia suunnittelutasoja ohjaa valtakunnallinen ja eurooppalainen liikennepolitiikka.
Keski-Suomen ELY-keskus osallistuu aktiivisesti alueensa liikennejärjestelmän kehittämiseen yhdessä alueen elinkeinoelämän, maakuntaliiton, kuntien ja Liikenneviraston kanssa. Keski-Suomen liiton johtaman jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoite on suunnitella ja sopia, mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää ja miten liikennejärjestelmän tulevaisuuden haasteet ja ongelmat ratkaistaan. Lisäksi tavoitteena on nivoa järjestelmätason liikennesuunnittelu muuhun alueen suunnitteluun ja kehittämiseen.
Keskeiset asiakirjat - maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja aiesopimus
Strategisen tason liikennejärjestelmäsuunnitelman ja siihen liittyvän operatiivisen aiesopimuksen laatiminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa selvitetään liikennejärjestelmän nykytila sekä määritetään tulevaisuuden liikenneverkot ja niiden kehittämistoimenpiteet valtakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden pohjalta. Aiesopimuksessa esitetään tavoitteellinen toteutusohjelma lyhyellä aikajänteellä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen laadinta ovat ennen kaikkea osallistumis- ja sitoutumisprosesseja.
Seutukunnat tekevät vastaavaa suunnittelua vastaavilla välineillä seudullisella tasolla. Maakunnallisen työn ohella ELY on mukana seudullisessa liikennejärjestelmätyössä.
Lue lisää: Tienpidon ja liikenteen suunnitelma TLS - Liikennejärjestelmätyö
Ajankohtaista - uusi aiesopimus kaudelle 2016-2019
Keski-Suomen liikennejärjestelemäsuunnitelman yhteydessä vuonna 2012 tehty aiesopimus päivitettiin kaudelle 2016-2019 alkuvuonna 2016. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt vuoteen 2035 tähtäävät liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet arvioitiin edelleen ajantasaisiksi, minkä vuoksi itse suunnitelmaa ei uudistettu.
Keski-Suomen liiton, alueen kuntien, ELYn, Liikenneviraston, kauppakamarin, asiantuntijakonsultin (Sito Oy) ja maakunnallisen liikennejärjestelmäryhmän vuoropuhelussa syntynyt sopimus rakentuu seuraavien kehittämisteemojen varaan:
- Liikenneväylien kunnossapito ja korjausvelan vähentäminen
- Maakunnan saavutettavuus
- Uudenlaiset henkilöliikennemarkkinat ja -palvelut
- Uudet käyttövoimat
- Ihmisten liikkumisvalintoihin vaikuttaminen
- Kilpailukykyisen logistiikan tukeminen
Keski-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmä seuraa aiesopimuksen toteutumista. Toimintaperiaatteena on pienin askelin eteneminen ja erilaisten toimenpiteiden joustava toteuttaminen eri puolilla maakuntaa.
- Senast ändrad
- 2023-11-23
Ta kontakt
Trafikens kundservice
- Responskanalen (Sök information, ge respons, fråga om råd)
- Chatservicen är öppen mån-fre kl.9-15
- Kundservice 0295 020 600 mån-fre 9-15, rådgivning och respons (lna/mta)
- E-post: trafikens.kundservice(at)ntm-centralen.fi
Vägtrafikantlinjen 0200 2100
Meddelanden om vägnätets skick och problem i trafiken (öppen 24 h, lna/mta)
Alueelliset linkit
Itä-Suomen seudullinen liikkumiskysely 2022
Tienpidon ja liikenteen suunnitelma
Itä-Suomen liikennestrategia
Itä-Suomen maakuntien liikennejärjestelmäsivut
Liikkumisen ilmastovaikutukset
Itä-Suomen logistiikkaselvitys
Lähialueyhteistyö
Kantatien 62 pyöräliikenteen yhteystarveselvitys välillä Mikkeli-Puumala
Uppdaterad: 23.11.2023