Maanparannusaineiden yhteiskäytön mahdollisuudet – kiertotaloutta ja maanhoitoa  (AIN3) 2023–2025 

AIN3-hankkeessa tutkitaan kipsin, kuidun ja rakennekalkin käyttöönottoa ja vaikutuksia samalla valuma-alueella, kun kullekin hankkeeseen osallistuvalle peltolohkolle valitaan sen ominaisuuksien mukaan sopivin maanparannusaine.

Aurajoki 20.12.2020, Lieto.

Maanparannusaineiden rinnakkaiskäyttö Savijoen valuma-alueella

Maanparannusaineilla eli kipsillä, rakennekalkilla ja maanparannuskuidulla (ravinne-/nollakuidulla) pyritään vähentämään pelloilta vesiin päätyvää ravinne- ja kiintoaineskuormitusta. Sen lisäksi ne voivat parantaa maan rakennetta, vesitaloutta ja sadontuottokykyä. Savijoen valuma-alueella Varsinais-Suomessa alkoi kesällä 2023 AIN3-hanke, jossa selvitetään näiden kolmen aineen rinnakkaiskäyttöä.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on seurattu kipsin, rakennekalkin ja maanparannuskuidun vaikutuksia erillisillä valuma-alueilla, mutta tällä kertaa tutkitaan niiden rinnakkaiskäyttöä samalla valuma-alueella. Yksi ja sama aine ei välttämättä sovi kaikille peltolohkoille esimerkiksi maaperän ominaisuuksien vuoksi. Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää maanparannusaineiden yhteisvaikutusta valumaveden laatuun sekä kunkin aineen vaikutusta peltomaan rakenteeseen ja sadontuottokykyyn.

Kipsin käyttöä tuetaan jo nyt vesiensuojelutoimena. AIN3-hanke tuottaa arvion ja politiikkasuosituksen maanparannusaineiden käytön laajentamisesta. Hanke tuottaa käytännöllistä tietoa politiikan suunnittelun tueksi muun muassa maanparannusaineiden käyttöön liittyviä ongelmakohtia tunnistamalla. Myös maanparannusaineiden ilmastovaikutukset huomioidaan.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimusalueeksi valikoitui Savijoen valuma-alue, joka on Saaristomeren valuma-alueeseen kuuluva savimaavaltainen viljelyalue. Kipsi, kuitu ja rakennekalkki levitetään valuma-alueen keskiosan pelloille. Yläosan peltoja ei käsitellä. Syksyllä 2023 otettujen viljavuusnäytteiden tuloksia hyödyntämällä arvioidaan, mikä maanparannusaine sopii parhaiten millekin peltolohkolle. Lisäksi hyödynnetään eroosio- ja tulva-aluemalleja, maaperäaineistoja sekä muita lohkotietoja. Viljelijöiden kanssa sovitaan kullakin lohkolla käytettävästä maanparannusaineesta, levitysajankohdasta ja -määrästä. Kipsin, rakennekalkin ja maanparannuskuidun levitykset toteutetaan syksyllä 2024.

Levityksen jälkeen seurataan maaperä- ja satovaikutuksia. Osa käsiteltävistä pelloista on saanut kipsikäsittelyn jo syksyllä 2016, josta lähtien Savijoen vedenlaatua on seurattu jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. AIN3-hanke jatkaa vedenlaadun seurantaa yhteistyössä valtakunnallisen KIPSI-hankkeen kanssa.

Viljelijähaastatteluilla selvitetään ainevalintaan vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi toteutetaan laajempi kyselytutkimus viljelijöiden kiinnostuksesta käyttää maanparannusaineita. Hanke kartoittaa myös neuvojien ajatuksia kipsin, rakennekalkin ja maanparannuskuidun käytöstä.

Tutkimustietoa tarvitaan vesistökuormitusta vähentävien toimien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tietoa hyödyntävät viljelijät, neuvonta, hallinto, maanparannusaineiden valmistajat ja toimittajat. Hanke tuottaa päätöksenteon tueksi politiikkasuosituksen maanparannusaineiden käytön laajentamismahdollisuuksista.

Hankkeen tavoitteet:

1. Arvioida ja mitata eri maanparannusaineiden vaikutuksia ympäristöpäästöjen vähentämisen, maaperän kasvukunnon, sekä sadontuoton parantamisen ja käytettävyyden näkökulmista.
2. Selvittää eri maanparannusaineiden kohdentamiseen käytettävien tietojen (viljavuusanalyysi, paikkatietoaineistot) hyödyntämistä viljelijän valinnan tukena ja vesiensuojeluhyödyn optimoimiseksi.
3. Selvittää viljelijöiden kiinnostusta käyttää maanparannusaineita ja päätökseen vaikuttavia tekijöitä.
4. Tuottaa tarvittavaa lisätietoa suunnittelijoille, neuvojille ja viljelijöille maaparannusaineiden hyödyistä, ympäristövaikutuksista, kustannustehokkuudesta ja käytettävyydestä sekä niiden käyttöön liittyvistä reunaehdoista.
5. Valmistella konkreettisia keinoja ja kannustimia, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, maanparannusaineiden laaja-alaisen käytön lisäämiseksi yhteisen maatalouspolitiikan osana tai rinnalla, esittämällä vaihtoehtoja maanparannusaineiden käytön rahoittamiseksi ja käytännön toteutuksen järjestämiseksi.

Maanparannusaineiden yhteiskäytön mahdollisuudet – kiertotaloutta ja maanhoitoa -hanketta johtaa Luonnonvarakeskus (Luke) ja sitä ovat mukana toteuttamassa Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus (Syke). Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö. AIN3-hanke tekee yhteistyötä valtakunnallisen KIPSI-hankkeen kanssa.

Lisätietoja hankkeesta

Maanparannusaineiden yhteiskäytön mahdollisuudet – kiertotaloutta ja maanhoitoa (luke.fi)

Jenna Bergholm, puh. 029 502 2848
[email protected]

Varsinais-Suomen ELY-keskus