Lapin työmarkkinoille on syntynyt tilanne, jossa pienillä paikkakunnilla on tarve osaavasta työvoimasta miltei joka toimialalla. Alueellisina työmarkkinoiden haasteina ovat työttömyysjaksojen pitkittyminen. Tunnistettuina ongelmina ovat muun muassa työpaikkojen heikko pitovoima eritoten nuorten työntekijöiden osalta. Toisaalta tunnistettuna haasteena on myös yritysten osaamisvaje työntekijöiden hiljaisen tietotaidon siirtämisestä työyhteisöön ja käyttämättömän osaamispotentiaalin hyödyntäminen.
Palveluista saatujen tulosten, palautteiden ja kuulumisten avulla on luotu kokonaiskuvaa yritysten työhyvinvoinnista. Hankkeessa on tuotettu kaksi kyselyä, toinen kohdistui palvelualan työnantajille ja toinen laajemmin työntekijöille sekä työnantajille. Tämä sivu kokoaa kyselyiden tulokset.
Työhyvinvointikysely hankkeessa
Hankkeessa toteutettiin kyselytutkimus yhdessä Kantar Public Oy:n kanssa. Kyselytutkimus toteutettiin internetkyselynä tutkimuksen toteuttajan käyttämissä internetpaneeleissa sekä puhelinhaastatteluina. Tutkimukseen osallistui 212 työntekijäasemassa sekä 50 palvelualalla työnantaja-, yrittäjä- tai esihenkilöasemassa olevaa henkilöä.
Lappilaisten kokemus omasta työhyvinvoinnistaan kyselyn mukaan
Työntekijöiden arvio omasta työnhyvinvoinnistaan on matalampi kuin päättäjillä (työnantaja-, yrittäjä- tai esihenkilöasemassa oleva henkilö). Työntekijöiden arvio omasta työnhyvinvoinnistaan on hyvällä tasolla, vaikka selkeitä kehittämiskohteita nousee myös esille. Päättäjien arvio omasta työnhyvinvoinnistaan on erittäin hyvällä tasolla. Työntekijöistä kaksi kolmesta (yht. 66 %) ja päättäjistä yht. 76 % kokee työhyvinvointinsa melko tai erittäin hyväksi.
Johtamisella on merkitystä hyvinvointiin
Johtamisella on vaikutusta työhyvinvointii. Lähes kaikki (98%) kyselyyn vastanneista työntekijöistä kokee, että omalla esihenkilöllä on vaikutusta työhyvinvointiin. Työntekijöistä 74 %:lla on hyvä keskusteluyhteys esihenkilönsä kanssa. Nuoremmat työntekijät antavat heikomman arvion keskusteluyhteydestä esihenkilönsä kanssa verrattuna vanhempiin työntekijöihin.
Positiivinen kokemus työilmapiiristä
Kysyttäessä työntekijöiden arvioita työyhteisöön vaikuttaviin tekijöihin, olivat työntekijät eniten samaa mieltä siitä, että työyhteisössä osataan toimia ilman haitallista kilpailua, työyhteisössä vallitsee hyvä ilmapiiri, se on monimuotoinen ja työntekijää arvostetaan työpaikalla. Päättäjien arviot työyhteisöstä ovat kautta linjan erittäin positiivisia.
Työtä arvioidessa työntekijät ovat useimmin samaa mieltä siitä, että käytössä on riittävästi tietoa ja osaamista, toiminta on suunnitelmallista ja he pitävät työstään ja ovat innostuneita siitä. Eniten erimielisyyttä on siitä, että työntekijöiden työpaineet ovat kohtuullisia, heillä on mahdollisuus kehittyä työssään ja että he pystyvät vaikuttamaan työhönsä, toimenkuvaan ja työn tekemisen tapoihin.
Työntekijöiden vastausten perusteella on määritelty vahvuudet, kehitettävät asiat sekä ne, jotka jakautuvat kumpaankin:
Vahvuudet: Työpaikalla vallitsee hyvä ilmapiiri, tunnetaan luottamusta ja arvostusta, osataan toimia ilman haitallista kilpailua sekä työstä pidetään ja siitä ollaan innostuneita, voimavarat riittävät työhön
Sekä että: Voivatko kaikki tuntea tekevänsä arvokasta työtä ja voiko omaan työhön vaikuttaa
Kehitettävää: Henkilöstön osaamiseen panostaminen sekä työpaineiden kohtuullisuus
Positiolla on väliä työyhteisöä ja työtä arvioitaessa
Työntekijöiden ja päättäjien arviot eroavat selvästi toisistaan. Päättäjät eivät näe omissa organisaatioissan juurikaan parannettavaa, kun taas työntekijöiden arvioissa on merkittävä määrä vaihtelevia ja negatiivisia kokemuksia arvioiduista asioista. Työntekijöiden ja päättäjien mielipide lähenee eniten toisiaan arviossa työyhteisön monimuotoisuudesta. Lisäksi arvioidessa voimavarojensa riittämistä ja työpaineiden kohtuullisuutta työntekijät ja päättäjät näkevät kehittämisen tarvetta.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö, Emma Kaisanlahti, [email protected], p. +358 295 037 417
Projektisuunnittelija, Kaisa Koskimäki, [email protected], p. +358 295 037 109
