Teiden hoito ja valaistus

Tienpitoon saadusta rahoituksesta merkittävä osa käytetään hoitoon ja ylläpitoon.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteiden hoidon ja ylläpidon tason määräävät valtakunnalliset toimintalinjat sekä käytettävissä olevat määrärahat. Keskeinen haaste tiestön ja siltojen kunnon kannalta on raskaiden ajoneuvojen massojen ja mittojen kasvu. Ilmastonmuutos nopeuttaa teiden ja rakenteiden kulumista sekä lisää rahoitustarvetta.

Talvihoito

Talvihoidon toimintalinjoilla määritellään tiestön palvelutaso talvella ja keskeiset laatuvaatimukset mm. tiestön lumisuudelle, liukkaudelle ja tasaisuudelle. Talvihoidon palvelutaso määräytyy liikennemäärän, tien toiminnallisen luokan ja liikenteen koostumuksen mukaan kuuteen talvihoitoluokkaan. Tien hoitoluokkaa päätettäessä huomioidaan luokkakriteerien lisäksi paikalliset olosuhteet, liikenteen luonne ja laadullinen kytkentä kunnan tieverkon palvelutasoon. Kevyen liikenteen väylille on oma kaksiportainen hoitoluokituksensa. Palvelutasoa voidaan korottaa tarvittaessa ajallisesti tai paikallisesti (täsmähoito) esim. liittymissä, jyrkissä mäissä sekä yksittäisillä elinkeinoelämälle ja koulukuljetuksille tärkeillä reiteillä. Ilmaston muuttuminen on tehnyt talvihoidosta etenkin liukkaudentorjunnan osalta todella haasteellista. Jatkuvasti muuttuvat olosuhteet pakkaskeleistä suojasäähän ovat lisänneet liukkautta tieverkolla. Lisäksi pieniä paikallisia sääilmiöitä on yhä enemmän.

Liikenneympäristön hoito

Liikenneympäristön hoito käsittää mm. viheralueiden hoidon, raivaukset ja hiekan poiston. Lokakuussa 2018 alkaneissa hoidon alueurakoissa (Vaasa, Kauhajoki) ei ole ollut enää mukana päällysteiden paikkauksia. Myös muissa hoitourakoissa tullaan jatkossa tekemään vähemmän päällystepaikkauksia, koska hoidossa tehtyihin päällystepaikkauksiin myönnetty raha on noin puolittunut vuoteen 2017 verrattuna. Jatkossa hoidon paikkauksissa tullaan keskittymään liikenneturvallisuutta vaarantavien päällystevaurioiden paikkaamiseen.

Maanteiden viheralueet on jaettu kolmeen päähoitoluokkaan tarkastelemalla väylän tieverkollista asemaa, maankäyttöä ja ympäristöä. Hoitoluokka kuvaa alueen yleisilmettä, käyttöä ja hoidon laatutasoa. Hoidon tavoitteena on liikenneturvallisuuden lisäksi ottaa huomioon ympäristön lähtökohdat ja käytettävissä olevat hoidon resurssit sekä vähentää väylänpidon ja liikenteen haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Hoitoluokka määrittää niiton tiheyden, leveyden ja muiden viheraluekunnossapitotöiden tason ja taajuuden.

Tieympäristön tärkein hoitotoimenpide liikenneturvallisuuden ja kunnossapidon näkökulmasta on näkemäalueiden pitäminen avoimena. Vesakko heikentää näkemiä ja liikennemerkkien havaittavuutta, estää ojavesien virtausta sekä aiheuttaa lumen kinostumista. Siltakeiloissa vesakon muodostuminen voi vaurioittaa rakenteita. Vesakonraivauksella ylläpidetään myös tierakenteen kuntoa.

​​​​​​​Sorateiden hoito

Soratien kunto muodostuu rakenteellisesta kunnosta ja pintakunnosta. Soratien rakenteelliseen kuntoon vaikutetaan ylläpidolla, jolla varmistetaan soratien kulkukelpoisuus ja rakenteiden toimivuus. Soratien pintakuntoon vaikutetaan hoidolla, jolla varmistetaan tien päivittäinen liikennöitävyys. Ongelmana on, että sorastusmurskeiden määrät ovat nykyrahoituksella niukat, ja sorateiden kulutuskerroksen pitäminen sopivan paksuisena tuottaa vaikeuksia.

Sorateille ovat ominaisia kunnon nopeat muutokset. Muutokset syntyvät useassa tapauksessa veden ja liikenteen yhteisvaikutuksena. Soratien pinta ja rakenne altistuvat suurimmille rasituksille silloin, kun kulutuskerroksen ja sen alla olevien rakenteiden vesipitoisuus keväällä, syksyllä tai alkutalven lämpimissä jaksoissa on liian suuri.

Ilmastonmuutos on lisännyt säiden ääri-ilmiöitä. Niinpä sorateiden liikennöitävyysongelmien arvellaan entisestään kasvavan. Syys- ja talvikelirikot ovat yleistyneet, ja voivat olla jo pahempi ongelma kuin perinteinen kevätkelirikko. Keväällä aurinko ja kuiva lämpenevä ilma vievät kelirikkotilannetta parempaan suuntaan, mutta kostean loppuvuoden kelirikon ainoa apu on pakkanen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sorateiden pinnan pitäminen tasaisena loppusyksystä on haastavaa. Sorateiden kuivatuksen ylläpidon merkitys on korostunut.

Tievalaistus

Tievalaistuksen kustannuksia ja energiaa säästetään suunnitelmakauden aikana valaistuksen yösammutuksilla, jonka piirissä on tällä hetkellä noin 114 km maanteitä ja noin 23 km kevyen liikenteen väyliä.

Säästöjä saadaan myös valaistuksen tehonpudotuksella, joka on voimassa öisin noin 150 km:llä yleisiä teitä. Myös valaistuksen kesäsammutukset ovat käytössä 9 viikon ajan, viikolta 24 viikolle 33.

Työn alla on tievalojen saneerausohjelma, jossa huomioidaan, että vanhaa valaistusta uusittaessa valaisimet vaihdetaan energiaa säästäviksi LED-valaisimiksi.

Telematiikan avulla voidaan parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Telemaattisia laitteita käytetään mm. liikenteen, sään ja kelin seurannassa, hoitotoimenpiteiden ennakoinnissa, liikenteen vaihtuvassa ohjauksessa ja nopeuden automaattivalvonnassa. Telemaattisten laitteiden ylläpitotarve on tiheämpi kuin muilla tierakenteilla. Telematiikan avulla pystytään liikennöintiolosuhteita parantamaan ilman suuria investointeja.