- NTM-centralerna
- Alueen tila ja näkymät
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Suunnittelu ja seuranta
- Projektit ja hankkeet
- Arvokkaat vesistömme
- Lapin ilmasto- ja energiastrategia -hanke
- Strategista kasvua muutoksessa (ESR+ -hanke)
- TRIWA LIFE
- Tiehankkeet
- Päättyneet hankkeet
- Asiakkaat työllisyyden ja soten yhdyspinnoilla
- Clean drinking water and healthy environment for Sortavala
- Hyvä työpaikka Lapissa (ESR-hanke)
- EMRA – Environmental Planning, Measures and Restauration Actions in Regulated Water systems, Swedish-Finnish Cross-Border-project in the Arctic Region
- Harvaan asuttujen alueiden matkailuhankehaku
- Expert-hanke
- Koordinoiden rakennemuutokseen ja kohtaantoon (ESR-hanke)
- Joint Environmental Management of the River Tana (Tenojoen Interreg -hanke)
- Planering och uppföljning
- Osaavaa työvoimaa työyhteisö- ja kumppanuusverkostoilla
- Paatsjoen monitoimisuunnitelma -hanke
- Pohjoinen älykäs kasvu Arctic Smart Growth (ASG)
- TTY - Tuottavuutta ja työhyvinvointia -palvelu (ESR-hanke)
- ReArc
- Työhyvinvointia digiajassa
- Etänä Lapissa: Jyväskylästä Ylläkselle
- Etänä Lapissa: toinen koti Jeesiössä
- Etänä Lapissa: idyllinen Pyhä
- Etänä Lapissa: Australiasta Rovaniemelle
- Etänä Lapissa: Maksniemen arkea
- Etänä Lapissa: mahdollisuuksien Levi
- Verkostosta elinvoimaa yrityksille - SYP 2.0 (ESR-hanke)
- Tehtävät ja toiminta
Rakennemuutoksen yhteistyötä tukeva toimintatapa
Lapin maakunnassa rakennemuutostilanteet ovat viime vuosina liittyneet useisiin eri toimialoihin ja erilaisiin maantieteellisiin alueisiin. Teollisen rakennemuutoksen lisäksi käynnissä on ollut useita samanaikaisia muutosajureita, jotka ovat aiheuttaneet joko nopean negatiivisen tai positiivisen muutostilanteen, tietyllä alueella tai toimialalla. Näiden rakennemuutostilanteiden taustalla on sekä globaaleja muutoksia että paikallisia muutoksia. Useimmiten tilanteeseen liittyy kansainvälisiä ulottuvuuksia joko rajayhteistyön, asiakkuuksien tai vaikkapa elinkeinotoiminnan omistajuuksien kautta. Lapissa yksittäisistä rakennemuutostilanteista onkin siirrytty ns. jatkuvaan rakennemuutokseen. Näissä muutostilanteissa tarvitaan laajaa verkostoitumista, nopeaa reagointia ja pitkäaikaista tukea niin rahoituksen kuin erilaisten palveluiden muodossa.
Hankkeessa on laadittu laajassa yhteistyössä toimintatapaa, joka tukee tuleviin rakenne- ja muihin muutostilanteisiin vastaamista. Erilaisten paikallisten tapausesimerkkien avulla on analysoitu rakennemuutostilanteita, nostettu esiin kehittämistarpeita ja tuettu toimintatapojen muutoksessa. Hankkeen toiminnan aikana ajankohtaisia rakennemuutokseen ajavia muutosajureita ovat olleet muun muassa koronapandemia, Veitsiluodon tehtaan lopetus, Metsä Fibren tehtaan investointi, Tenojoen kalastuskielto sekä osaavan työvoiman saatavuuden haaste erityisesti matkailualalla.
Hankkeen tapausesimerkkeinä ovat toimineet Meri-Lapin teollinen rakennemuutos, Lapin matkailun rakennemuutos sekä Utsjoen paikallinen rakennemuutos. Näitä kolmea case-esimerkkiä yhdistävät äkilliset muutostilanteet, muutosten merkittävä vaikutus elinkeinotoimintaan ja työllisyyteen, nopea tuen tarve sekä verkostojen hyödyntäminen tilanteen parantamiseksi. Eri toimijoiden yhteistyötä tukeva toimintamalli on laadittu ennakoivuuden, yhteisen tilannekuvan muodostamisen sekä toimenpiteiden koordinoinnin tueksi.
Rakennemuutoksen tilannehuonetoiminta
Rakennemuutostilanteiden hoitaminen edellyttää laaja-alaisia toimenpiteitä, jotka voivat luoda haasteita toimijoiden välisen yhteistyön lisäksi myös yhteistyötahojen sisäiselle toiminnalle. Lapin ELY -keskuksessa rakennemuutos heijastuu laaja-alaisesti eri vastuualueille ja luo haasteita erityisesti tilannekuvan muodostamiselle ja toimenpiteiden koordinoinnille. On havaittu tarve kehittää myös ELY-keskuksen sisäisiä toimintatapoja, tiedolla johtamista, vuorovaikutusta ja viestintää rakennemuutostilanteissa. Hankkeen tavoitteena oli koordinoida ja yhteensovittaa eri toimijoiden tekemään työtä, tunnistaa ennakoiden tarvittavat toimenpidekokonaisuudet sekä tehdä päätöksiä ja kehittämistoimenpiteitä yhteisen ja olennaisen tiedon pohjalta ketterästi ja Lapin elinvoimaa edistäen.
Rakennemuutostilanteissa toiminta käynnistyy verkoston kokoamisella. Useimmiten ensimmäiseksi tavoitteeksi asetetaan tilannekuvan hahmotus. Tilannekuvan muodostaminen tapahtuu muutostilanteessa hyvin nopeasti ja saatavilla on laajasti tietoa toimijoiden käytettäväksi. Tietoa kerätään päätöksenteon tueksi ja sillä tähdätään konkreettisten toimenpiteiden valmisteluun ja lopulta toteutukseen. Tiedon koonnin lisäksi jalkautuminen alueille on tärkeää. Rakennemuutostilanteissa tieto on alueellista, päätöksenteko koskee yrityksiä ja toiminnan kohteena on usein yksilö. Aluetoiminnan perustalla on usein kuntatoimijat.
Rakennemuutostilanteissa syntyykin useita erilaisia verkostoja ja ryhmiä, jotka ovat osittain päällekkäisiä ja joissa on samoja toimijoita. Yhteistyöverkostoissa tulisi tunnistaa erilaisia toimijoita kunkin tilanteen mukaan. Rakennemuutostilanteen toimintatavassa tärkeintä on tiedon jakaminen vuoropuhelussa. Säännöllinen vuorovaikutus toimijoiden kesken mahdollistaa tavoitteiden toteutumisen ja päällekkäisyyksien vähentämisen. Tietoon pohjautuvat ratkaisut perustuvat luottamukselle, avoimuudelle ja aktiivisuudelle. Verkostossa on luotu turvallisuuden ilmapiiri, joka mahdollistaa myös epävarman tiedon jakamisen ja hyödyntämisen uusien ratkaisujen löytämiseksi.
Ennakoivuus tukee tilannehuonetoimintaa
Verkostomaisella toiminnalla rakennetaan erilaisia tilannehuoneita, joissa tieto, toimijat ja toimenpiteet rakentuvat tilanteen elinkaaren mukaan. Toiminnan ketteryyttä edistetään lisäämällä ennakoivaa otetta niin tiedon keruuseen kuin toimenpiteiden hahmottamiseen. Ennakoivan otteen vahvistamisella haetaan toimintamallia, missä toimijoilla on olemassa erilaisia tapoja ja välineitä hahmottaa muutostilanteita myös etukäteen.
Ennakoivassa toimintamallissa verkostolta edellytetään koordinaatiota sekä hyviä työvälineitä erilaisten muutosten piirtämiseen ja tiedon hyödyntämiseen asioiden valmistelutyössä, esimerkiksi hankesuunnittelussa tai erilaisissa strategiapäivityksissä.
- Yhteistyötä tukevan toimintatavan taustatyö ja kehittämiskohteet (Infogram-esitys)
- Yhteistyötä tukevan toimintatavan kehittämisprosessi (taustaraportti)
- Kohti onnistunutta toimintaa rakennemuutostilanteissa (toimintamalli)
- Kuusi askelta kohti ketterää toimintatapaa rakennemuutoksissa (toimintamalli)
- Neljä askelta strategiseen ennakointiin (toimintamalli)
- Sisäistä toimintaa kehittämällä kohti yhteistyötä (Lapin Kansa Alakerta-artikkeli 09/2023, vain tilaajille)
Uppdaterad: 18.09.2023