Finansierade projekt

På kartan uppdateras projekt som beviljats finansiering ur Försöksprogrammet för återvinning av näringsämnen (från och med år 2020). Med orange färg på kartan anges forsknings-, utvecklings- och innovationsprojekt och med grön färg investeringsprojekt. Genom att klicka på platsbeteckningarna kan du läsa mer om projekten.

Kartan har uppdaterats 17.8.2023.

© Paikkatietoikkuna / Lantmäteriverket

Här kan du stifta bekantskap med de finansierade projekten

Finansierade projekt 2020–2024

  • 3E Energy Oy, Tuusula (3e-energy.fi)

    1. Ravinnelaskenta matemaattisin keinoin

    Osatoteuttaja: Luonnonvarakeskus (Luke)

    • Hankkeen toteutusaika: 1.11.2020 – 31.8.2021
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 36 904 €, johon tukea on myönnetty 80 % (29 523 €)
    • Hankkeen kuvaus: Projektissa toteutetaan kokeilu, jossa matemaattista optimointia sovelletaan kompleksisessa ongelmanratkaisussa liittyen ravinteiden kiertotalouden edistämiseen. Tavoitteena on selvittää, voidaanko matemaattisia optimointimenetelmiä hyödyntää löytämään alueellisia (paikallisia) ravinteiden jalostusreittejä ja niiden kustannusminimejä, alueen olosuhteet ja reunaehdot huomioiden. Käytännössä menetelmän avulla vertailtaisiin esim. teknologioita, laitosten kokoja ja sijaintipaikkoja ennen kuin todellisia kustannuksia on kertynyt. Tarkastelu kattaa lähtöaineet, jalostusvaihtoehdot, varastoinnin, kuljetukset, ravinnetarpeet ja niiden sijainnit (tarpeisiin kohdistaminen) sekä vuodenaikaisvaihtelut.
      Tavoitteena on toteuttaa kokeilu kunnassa, joka on asettanut strategiseksi tavoitteekseen kiertotalouden edistämisen. Työ toteutetaan yhteistyössä 3E Energy Oy:n asiantuntemuksen, kiertotalousravinteiden jalostamisen ammattilasisten sekä teoreettisen matemaattisen optimointilaskennan osaajien kanssa. Mikäli kokeiluissa saadaan aikaan hyviä tuloksia, ohjelman käytön avulla voidaan nopeuttaa käytännön investointeja. Työn tuloksien avulla luodaan uutta konsulttiliiketoimintaa ja sen pohjalle voidaan kehittää kokonaan uutta yrittäjyyttä.

    2. Ravinnelaskenta matemaattisin keinoin 2 (RaMa2)

    Osatoteuttajat: Luke, Mtech Digital Solutions Oy

    • Hankkeen toteutusaika: 1.8.2022 – 31.5.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 40 126 €, johon tukea myönnetty 80 % (32 101 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hanke on jatkoa Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa aikavälillä 1.11.2020–30.8.2021 toteutetulle kokeilulle. Kokeilun tavoitteena oli selvittää, voiko matemaattista optimointilaskentaa hyödyntää prosessiratkaisun etsimiseen ja valintaan, kun tavoitteena on jalostaa biokaasulaitoksen mädätejäännös alueen viljelijöiden tarpeita palvelevaksi lannoitteeksi. Laskenta hyödyntää erilaista dataa mm. mädätteen ominaisuuksista, jalostuslaitteista, levityskoneista sekä tietoja maantieteelliseltä alueelta. Kokeilun aikana datan saatavuus ja ajantasaisuus todettiin keskeiseksi seikaksi. Tässä hankkeessa selvitetään ensimmäisessä vaiheessa esiin tulleita laskennan epävarmuustekijöitä. Näistä keskeisimpiä ovat alueen syötteiden jaksollisuuden ja viljelysuunnitelmien muutoksien merkitys laskennalle. Lisäksi tämän hankkeen tavoitteena on kuljetuskustannusten liittäminen osaksi laskentaa ja menetelmän löytäminen kiertotalouslannoitteen kilpailukykyisyyden arvioimiseen.

     

    Ahlmanin koulun Säätiö sr, Tampere (ahlmanedu.fi)

    Biologinen maaperänhoito ja ravinneomavaraisuus

    • Hankkeen toteutusaika: 1.6.2023 – 31.10.2024
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 212 328,90 €, johon tukea myönnetty 65 % (138 013,79 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on sovittaa biologiseen maanhoitoon perustuvia uudistavan viljelyn
      menetelmiä suomalaiseen kontekstiin käytännön kokeiluilla, yhteistyössä koemaatilojen kanssa. Hankkeessa valmistetaan AhlmanEdu:n maatilakampuksella ja koetiloilla bioaktiivista kompostia ja testataan sen käyttöä tavanomaisten tuotantopanosten korvaajana erilaisissa maatilaympäristöissä.
      Maaperän ravintoverkkoon perustuvia menetelmiä ei Suomessa ole vielä perusteellisesti kokeiltu uudistavan viljelyn parissa, joten merkittävä maatilojen kehityspotentiaali on mahdollista saavuttaa nopeasti. Tarkoilla ja tieteellisesti perustelluilla biologisilla metodeilla on mahdollista tuottaa maatilan tarvitsemat tuotantopanokset joko oman tilan tai lähialueiden orgaanisista sivuvirroista.
      Biologiaperusteinen viljely voi tukea sekä maatilayrityksen taloutta että peltojen hiilensidontaa ja maatilaekosysteemin monimuotoisuutta. Bioaktiivisten maanhoitotuotteiden vaikutusmekanismi perustuu maaperän eliöiden tukemiseen ja stimulointiin ravinteiden kierrättäjänä.

     

    Ber Oy, Tampere (ber.fi)

    Säilötyn biojätteen karakterisointi (BioBER)

    • Hankkeen toteutusaika: 6.2.2023 – 31.3.2024
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 21 800 €, johon tukea myönnetty 70 % (15 260 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeessa tutkitaan säilöttyä biojätettä, jota syötetään umpinaiseen biojätesäiliöön (BER-säiliöön) jätemyllyn kautta BER Oy:n toimesta. Säiliöstä otetaan hankkeen aikana kuukauden välein maksimissaan kuusi näytettä, jotka analysoidaan Tampereen yliopiston toimesta. Näytteistä analysoidaan kuiva-aine, hehkutushäviö, liukoinen kemiallinen hapenkulutus, haihtuvat rasvahapot, pH ja metaanintuottopotentiaali. Analyysitulosten perusteella selvitetään, kuinka pitkäksi säiliökerätyn biojätteen tyhjennysvälin voi asettaa.

     

    Bioenergia ry, Helsinki

    Biohiilialan edistämishanke

    Osatoteuttaja: Carbons Finland Oy

    • Hankkeen toteutusaika: 1.8.2023 – 31.10.2024
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 80 000 €, johon tukea myönnetty 65 % (52 000 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeella pyritään selättämään biohiilialalla tällä hetkellä tunnistettuja esteitä. Biohiiliverkosto on tunnistanut, että kotimaisen biohiilen laatuluokitusta ja testimenetelmiä on selkeytettävä. On tarvetta tutkia kotimaisista raaka-aineista valmistettuja biohiiliä ja niiden optimaalisia käyttökohteita ja luoda suositukset eri käyttökohteille. Myös sivutuotteena tulevien pyrolyysitisleiden lainsäädännön ja hyväksyttämispolkujen selvittäminen on ajankohtaista.
      Hanke toteutetaan yhteistyössä biohiiliverkoston jäsenten sekä biohiilialaan linkittyneiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Hankkeen tuottamat tulokset ovat julkisia ja hankkeesta viestitään sidosryhmille, viranomaisille sekä julkisesti pyrkien yhteistyön syventämiseen. hanke on yleishyödyllinen ja hyödyttää koko biohiiliketjua. Hankkeen lopputulosten avulla tehostetaan ravinteiden kierrätystä biohiilien avulla.
      Työpaketti 1. Taustakartoitus: Ravinnekierrätyksen toteuttaminen biohiilisovelluksilla: Tehdään taustaselvitys hankkeelle. Selvitetään biohiilen lainsäädännöllistä tilannetta.
      Työpaketti 2. Biohiilen laatuluokitus ja testimenetelmät: Tehdään suositukset tuoteselosteesta ja ohjeet eri käyttäjäryhmille. Lisätään tietoa biohiilen kriteereistä eri käyttökohteissa. Valmistellaan kotimaisen sertifiointijärjestelmän perustamista standardien pohjalta. Biohiilen nykyisiä laboratorioanalyysejä varten tehdään analyysiohjeisto (EBC:n kriteerit täyttävä). Kerätään tietokanta kotimaisen biohiilen ominaisuuksista tutkimusten perusteella. Toteutetaan round-robin ristiintestausta eri laboratorioissa samanlaatuisilla biohiilillä.
      Työpaketti 3. Pyrolyysitisleiden maatalouskäytön selvittäminen: Olemassa olevan tiedon kerääminen pyrolyysitisleiden turvallisuushyväksyntää ja turvallisuusselostetta varten ja julkaistaan toimialalle käyttöön esimerkit niistä. Tehdään selvitys pyrolyysitisleisiin liittyvistä viranomaisvaatimuksista ja hyväksyttämispoluista.
      Työpaketti 4. Viestintä ja koordinaatio (+työpaja): Tavoitteena alan toimijoiden ja viranomaisten yhteistyön syventäminen sekä selkeä julkinen viestiminen. Työpajan järjestäminen biohiilen roolista systeemisessä kehityksessä.

     

    BioJonne Oy, Rauma

    Biojätteen sisältämien ravinteiden kierrätys orgaaniseksi lannoitteeksi siirrettävän laitteiston avulla

    • Hankkeen toteutusaika: 1.6.2021 – 31.5.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 155 000 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 45 % (69 750 €)
    • Hankkeen kuvaus: BioJonne on uudenlainen ratkaisu biojätteen talteenottoon ja hyötykäyttöön. BioJonne on kehittänyt ja patentoinut keräyslaitteen, joka murskaa biojätteen ja erottelee siitä jälleen käytettävät ja rahanarvoiset ainekset, kuten biomassan ja biomassaa sisältävän nesteen. BioJonnen kehittämä esikäsittelyprosessi mahdollistaa epäpuhtaan biojätteen prosessoinnin esimerkiksi bioreaktorissa tai puhdistettuna kaasuntuotantoon. Biojäte voidaan esikäsittelyprosessin jälkeen esimerkiksi jalostaa ravinnepitoiseksi orgaaniseksi lannoitteeksi. Hanke sisältää myös pilottilaitoksen rakentamisen ja testauksen sekä perusteelliset koeajot biojätteellä.

     

    BioKymppi Oy, Kitee (bio10.fi)

    Kasimir – Jätteet ja tähteet käyttökelpoisiksi luomupuutarhalannoitteiksi

    Osatoteuttajat: Luukkaisen Puutarha Oy, Suomen Ekosovellus Oy, Kierto Ympäristöpalvelut Oy, Finnoflag Oy, Luomuliitto ry

    • Hankkeen toteutusaika: 1.9.2020 – 31.8.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti 398 590 €, johon tukea myönnetty 60 % (239 154 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on laajentaa biokaasulaitosten raaka-ainepohjaa ja tuottaa uusia luomukelpoisia ja kilpailukykyisiä kierrätyslannoitteita kasvihuone-, puutarha- ja peltokäyttöön. Rakeistettujen lannoitteiden raaka-aineena kokeiluhankkeessa on kastiketehtaiden sivuvirtana syntyvä keitetty luuaines. Nestemäisiä lannoitekonsentraatteja jalostetaan rejektivedestä.

     

    Bioluup Oy, Kauhajoki (bioluup.fi)

    YWC-hanke

    • Hankkeen toteutusaika: 1.11.2020-30.8.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 100 000 €, johon tukea on myönnetty 60 % (60 000 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoite on löytää keino, miten estää teollisuudessa syntyvän metalliin pakatun elintarvikehävikin hävittäminen polttolaitoksissa ja palauttaa siitä erotetun biomateriaali takaisin kiertoon. Tämä tapahtuu löytämällä paras keino erottaa biomassa pakkauksista sekä muokata biomassa kompostoinnin avulla kaupalliseksi maanparannusaineeksi.
      Hankkeen ensimmäisenä osana on tarkoitus saada muokattua biomateriaalista kaupallinen maanparannusaine. Tämä tapahtuu skaalaamalla ensimmäisessä hankkeessa todetut kompostointimenetelmät moninkertaisiksi ja saamalla siitä syntyvälle maanparannusaineelle myyntilupa. Tämän onnistuessa pystytään palauttamaan merkittävät määrät ravinteita takaisin kiertoon, saattamaan kuluttajille uusi hyvä tuote sekä luomaan uutta liiketoimintaa.
      Bioluup Oy haluaa toisena osana tätä hanketta löytää keinon, jolla voidaan tulevaisuudessa vähentää merkittävästi metallipakkauksissa olevien elintarvikkeiden hävittäminen polttolaitoksissa. Tavoitteena on löytää menetelmä, jolla saadaan hävitykseen menevien metalliin pakattujen elintarvikkeiden jätejakeet eroteltua toisistaan mahdollisimman puhtaasti, mahdollistaen niiden potentiaalin jatkokäsittely. Hanke keskittyy kyseisen menetelmän löytämiseen, tutkimiseen ja todentamiseen.

     

    Biopallo Systems Oy, Kuopio (biopallo.com)

    ORSIRAKI-Orgaaniset sivuvirrat ravinnerikkaiksi kierrätysvalmisteiksi

    Osatoteuttaja: Luonnonvarakeskus

    • Hankkeen toteutusaika: 1.2.2021 – 31.12.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 253 250 €, johon tukea myönnetty 80 % (202 600 €)
    • Hankkeen kuvaus: ORSIRAKI-hankkeen tavoitteena on, että Biopallo Systems Oy ja Luonnonvarakeskus voivat osoittaa, että
      a) Biopallo-prosessilla tuotettavasta hygienisoidusta maanparannuskompostista voidaan tuottaa maanparannusaineita ja kasvualustoja sekä jatkojalostaa runsasravinteinen rakeinen lannoitevalmiste. Hankkeessa syntyy maanparannusaineen, kasvualustan ja rakeisen lannoitetuotteen sisältävä tuoteperhe, jonka perusmassat ovat kokonaan kierrätysperäisiä ja niiden lisätyppi ja muut ravinteet ovat peräisin sivuvirroista tai mahdollisesti alkuperäisen prosessinkaasuista tai kondenssivedestä takaisinsiepattuja orgaanisia tai epäorgaanisia ravinteita.
      b) Rakeinen lannoitevalmiste kestää käsittelyä, pakkaamista, varastoimista ja loppukäyttöä peltoviljelykoneilla.
      c) Biopallo-prosessin eri vaiheiden analytiikkatarpeisiin on olemassa valmis ratkaisu.
      d) Biopallo-prosessin ja sen todennäköisimpien raaka-ainevirtojen ja lopputuotteiden elinkaariarviointia on laskettu olennaisten muuttujien osalta.

     

    CarboField Oy, Lahti

    Roboravinne, ravinteet nesteistä – kiinnitys kasvupohjaan

    • Hankkeen toteutusaika: 1.2.2023 – 15.5.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 36 800 €, johon tukea myönnetty 70 % (25 760 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeessa tutkitaan erilaisten ravinteikkaiden sivuvirtojen ravinteiden imeytymistä ja imeyttämistä biohiileen tai muuhun soveltuvaan kasvupohjaan. Sivuvirrat väkevöidään tarvittaessa. Hankkeen tarkoitus on tuottaa tietoa suuremmalle roboravinneprosessille, joka tähtää automaatioviljelyyn.

     

    Demeca Oy, Haapavesi (demeca.fi)

    1. Biomassojen ravinteiden ja energiasisällön hyödyntämisen tehostaminen – hivenravinteilla hyötyä sekä viljelykasveille että biokaasuprosessille​​​​​​​​

    Osatoteuttaja: Tampereen korkeakoulusäätiö

    • Hankkeen toteutusaika: 1.9.2023 – 31.10.2024
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 199 735 €, johon tukea myönnetty 75 % (149 801 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen aiheena on biomassojen ravinteiden ja energiasisällön hyödyntämisen tehostaminen. Hivenravinteilla pyritään saamaan samanaikaisesti hyötyä sekä viljelykasveille että biokaasuprosessille, kun aiemmin hivenravinteilla on tehostettu jompaakumpaa. Tämä merkitsee siis hivenravinteiden syöttämistä prosessiin sellaisessa vaiheessa, että molemmat vaikutukset saavutetaan eli esimerkiksi biokaasulaitoksen syötevirtaan tai suoraan reaktoriin, jossa oleva sekoitustoiminto sekoittaa hivenravinteet muun materiaalin joukkoon.
      Hankkeen ensimmäinen työpaketti on biokaasulaitoksiin lisättävien hivenravinteiden vaikutusten tutkiminen laboratoriomittakaavassa. Toinen työpaketti sisältää hivenravinnelisäyksen testauksen pilot- ja täydessä mittakaavassa. Kolmannessa työpaketissa aiheena on hivenravinteiden jakautuminen kuiva- ja nestejakeeseen sekä jakautumisen vaikutus lannoitukseen ja lannoitelogistiikkaan. Neljännessä työpaketissa keskitytään
      menetelmän taloudellisen toteutettavuuden ja merkityksen arviointiin.

    2. Kierrätyslannoitetuotanto – struviitin valmistus teollisuuden sivuvirtoja hyödyntäen

    Osatoteuttaja: Oulun yliopisto

    • Hankkeen toteutusaika: 1.5.2022 – 30.8.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 414 081 €, johon tukea myönnetty 80 % (331 265 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on kehittää typen, fosforin ja kaliumin talteenottoa ja kierrätystä maatalouden ja yhdyskuntien jätevesistä valmistamalla hitaasti liukenevia kierrätyslannoitteita. Hankkeen tavoitteena on keinolannoitteiden käytön vähentäminen teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirroista valmistettavien kierrätyslannoitteiden avulla.
      Hankkeen aikana tutkitaan ja kehitetään prosessia, minkä avulla voidaan tuottaa kierrätyslannoitteita sitomalla typpi ja fosfori tai typpi ja kalium hitaasti liukenevaksi struviittimineraaliksi. Hankkeessa kehitetään kierrätyslannoitteen tuotantoprosessia suoraan lietelantaa tai jätevesiä käsittelevien biokaasulaitosten yhteyteen. biokaasulaitoksissa tuotetaan samalla prosessissa tarvittavaa energiaa.
      Struviitin saostamiseksi magnesiumin lähteenä tutkitaan erilaisia teollisuuden sivuvirtoja, kuten esimerkiksi lentotuhkaa tai kalsinoitua dolomiittikalkkia. Tavoitteena on tutkia ja optimoida Oulun yliopiston kehittämää saostusprosessia siten, että se on tulevaisuudessa skaalattavissa teolliseen/kaupalliseen mittakaavaan.

     

    Doranova Oy, Vesilahti (doranova.fi)

    Biofert

    Osatoteuttaja: Biopir Oy

    • Hankkeen toteutusaika: 1.3.2021 – 31.5.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 103 185 €, johon tukea myönnetty 80 % (82 548 €)
    • Hankkeen kuvaus: Biofert-hankkeessa Doranova Oy ja Biopir Oy pyrkivät kehittämään mädätysjäännöksen rejektiveden konsentrointitekniikan tai eri tekniikoiden yhdistelmän, jolla rejektiveden kiintoaine saataisiin poistettua niin hyvin, että kalvotekniikoiden käyttö jatkojalostuksessa olisi mahdollista. Tämä mahdollistaisi sen, että myös typpi saataisiin irrotettua vedestä ja loppu vesi voitaisiin johtaa maastoon. Teknisten tavoitteiden lisäksi ehdottomana hankkeen onnistumisen mittarina on konsentraatiotekniikan operointikulujen maltillisuus. Konsentrointitekniikoiden lisäksi hankkeessa testataan mikrotermistä menetelmää, jonka avulla mädätysjäännöksen kuivajakeesta jatkojalostettaisiin kuiva pelletti tai rae, joka olisi hyödynnettävissä korkea-arvoisissa käyttökohteissa, kuten puutarhatuotannossa.

     

    DTS Finland Oy, Ylöjärvi (dtso.fi)

    Kierrätyslannoitetuotannon kuormituksen kestävä hallinta

    • Hankkeen toteutusaika: 1.5.2023 – 30.4.2024
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 120 700 €, johon tukea myönnetty 70 % (84 490 €)
    • Hankkeen kuvaus: Kierrätyslannoitetuotannon kuormituksen kestävä hallinta -hankkeen tarkoitus on kartoittaa kierrätyslannoitetuotannon kuormitukset varastoinnin ja varsinaisen lannoitetuotannon seurauksena ja etsiä ja testata kyseisten kuormitusten hallintaan luonnonmateriaalipohjaisia suodattimia. Tarkoitus on, että suodatinmateriaalit voidaan hyödyntää käytön jälkeen joko lannoitetuotannossa tai vastaavasti maanparannusaineiden tai kasvualustojen valmistuksessa. Tavoite on, että kierrätyslannoitetuotannon kuormitukset muutetaan osaksi lannoitetuotantoa, jolloin saavutetaan täysin hallittu ja aidosti ympäristöystävällinen toiminta. Tämä lisää myös lannoitetuotannon kannattavuutta, kun arvokas typpi saadaan kiertoon eikä tuotannosta synny kuluja aiheuttavia jätevirtoja. Myös lannoitetoiminnalle haettavien hyväksyntien ja luvitusten haku helpottuu, kun lannoitetuotannon kuormitukselle on toimiva ja kestävä hallintakeino. Hankkeesta saatujen tulosten pohjalta toteutetaan teollisen mittakaavan biosuodattimet niin kaasu- kuin nestepäästöille.

     

    Eco WWS Oy, Mikkeli (ecowws.fi)

    Jätevedenpuhdistamojen sisäisen hiilen ja ravinteiden kierron parantaminen

    Osatoteuttaja: LUT-yliopisto

    • Hankkeen toteutusaika: 1.12.2020-31.8.2021
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 118 000 €, johon tukea on myönnetty 80 % (94 400 €)
    • Hankkeen kuvaus: Jätevedenpuhdistamojen sisäisen hiilen ja ravinteiden kierron parantaminen suurtehoultraäänen ja
      sähköavusteisen vedenpoiston avulla. Projektissa tullaan selvittämään suurtehoultraäänitekniikan sekä sähköavusteisen mekaanisen vedenpoiston hyödyntämistä biolietteiden käsittelyssä. Pääasiallisena tavoitteena on tutkia lietteiden sisältämän orgaanisen solumassan hajotusta ultraäänellä sekä sen vaikutusta joko a) ilmastukseen vaadittavien ravinnelisäaineiden kulutukseen tai b) lietteen mekaaniseen kuivausprosessin ja täten myös ravinteita sisältävän nestejakeen saantoon.

     

    Envitecpolis Oy, hankkeen toteutus Hyvinkää (envitecpolis.fi)

    Tulevaisuuden panimo osana Palopuron symbioosia

    Osatoteuttaja: Iron Bar Oy

    • Hankkeen toteutusaika: 1.12.2022 – 31.5.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 45 000 €, johon tukea myönnetty 80 % (36 000 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hyvinkäälle ollaan perustamassa uutta yritystä, jonka liiketoiminnan ytimessä on mahdollisimman päästöttömästi ja ekologisesti toimiva tulevaisuuden panimo. tässä hankkeessa selvitetään, miten perustettava uusi panimo saadaan mahdollisimman kestäväksi osaksi Palopuron symbioosia (palopuronsymbioosi.fi), ja toisaalta miten panimo tukee jo symbioosiin kuuluvien osapuolten toimintaa. Tällä hetkellä symbioosiin kuuluvat Knehtilän tila, Lehtokummun tila, Mäntymäen Luomutila sekä Palopuron Biokaasu Oy. Esimerkiksi panimon tuottama mäski on tarkoitus toimittaa käsiteltäväksi symbioosiin kuuluvaan biokaasulaitokseen, joka tuottaa panimolle energiaa ja taas panimon käyttämät viljat on tarkoitus tuottaa mahdollisimman pitkälle Knehtilän tilalla, joka taas käyttää biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä ravinteina ja maanparannusaineina pelloillaan.
      Hankkeessa tehtävä toteutettavuusselvitys tuottaa tiedon siitä, miten tulevaisuuden panimo toimii osana Palopuron symbioosia, miten symbioosin eri toiminnot toimivat yhä tehokkaammin panimon vaikutuksesta ja miten sisäiset taseet (energia, CO2, ravinteet biokaasulaitoksen syötteet) muodostuvat. Hankkeen avulla tuotettava tieto tukee symbioosin osapuolten liiketoiminnan kehittämistä ja investointisuunnittelua sekä vahvistaa symbioosissa mukana olevien osapuolten ympäristöhyötyjä. Hankkeen avulla saadaan tietoa, kuinka uusia liiketoiminnallisia osakokonaisuuksia on jatkossa mahdollista tuoda osaksi jo olemassa olevaa symbioosia. Hankkeen tuloksia hyödynnetään asiantuntijaliiketoiminnassa muissa kohteissa, missä biokaasulaitos voi mahdollistaa alueellisten symbioosien kehittämisen.

    ​​

    Fertilex Oy, Laitila (fertilex.fi)

    Canasta –​​​​​​ kananmunantuotannon lanta ja muut sivutuotteet luomulannoitteiksi

    Osatoteuttajat: Suomen Ekosovellus Oy, Finnoflag Oy ja HAMK Mustiala

    • Hankkeen toteutusaika: 1.7.2021 – 31.8.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti 360 000 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 65 % (234 000 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on laajentaa kananlantarakeistamon raaka-ainepohjaa ja tuottaa uusia luomukelpoisia kilpailukykyisiä kierrätyslannoitteita kasvihuone-, puutarha- ja peltokäyttöön. Rakeistettujen lannoitteiden raaka-aineena kokeiluhankkeessa tullaan käyttämään kananlannan lisäksi lihaluujauhoa, muita eläinperäisiä jauheita, bioetanolin tuotannon sivuvirtaa puuvinassia ja erilaisia kivijauheita, joiden avulla voidaan parantaa lannoiterakeiden ravinnekoostumusta. Lisäksi hankkeen aikana selvitetään, voiko kananmunankuorista tai muista kanan munientuotannon sivuvirroista löytää komponentteja, joiden jalostusarvoa voidaan lisätä erilaisilla kokeiltavilla jalostusmenetelmillä.
      Tässä hankkeessa kehitetään uusia Fertilex -lannoitteita, joita verrataan markkinoilla oleviin lihaluujauhopohjaisiin lannoitteisiin. Näin saadaan perustietoa munivien kanojen lannasta tehtävistä lannoitteista ja niihin lisättävistä seosaineista. Tavoitteena on kehittää munivien kanojen lantaan pohjautuvia tuotteita niin, että ne vastaavat käyttäjien tarpeita ja toimivat lannoitteina yhtä hyvin kuin kilpailevat tuotteet. Tällä tavoin saadaan laajennettua munivien kanojen lantaan perustuvaa lannoitemarkkinaa ja saadaan mahdollisuus laajentaa käynnistynyttä liiketoimintaa ja samalla voidaan tehostaa kananmunantuotannon ravinteiden kierrätystä.

     

    Finrenes Oy, Tampere (finrenes.com)

    Lignoselluloosapohjaisen mädätysjäännöksen hyödyntäminen ravinnekierrätyksessä

    • ​​​​​Hankkeen toteutusaika: 1.11.2022 – 31.12.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 241 845 €, johon tukea myönnetty 70 % (169 292 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on tutkia maatalouden sivuvirtojen, etenkin lignoselluloosan, ravinteiden hyödyntämistä ja saattamista kannattavaksi biokaasun tuotantoon sopivalla esikäsittelyllä. Hanke pohjautuu maataloudessa saatavilla oleviin materiaalivirtoihin, kuten olkeen, lantaan sekä sekalaisiin puupohjaisiin syötteisiin ja muihin lignoselluloosasyötteisiin, joita on saatavilla maatalousympäristössä.

     

    Fish Group Finland Oy, Ii

    Kalanjalostuksen vesien ravinteet kiertoon

    Osatoteuttajat: Iin Micropolis Oy, Oulun yliopisto

    • Hankkeen toteutusaika: 1.9.2021 – 31.8.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti 243 366 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 75 % (182 525 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeessa etsitään keinoja ravinteiden talteenottoon ja kilpailukykyisten tuotteiden valmistamiseen. Prosessia muokataan vähemmän vettä kuluttavaksi ja tutkitaan mahdollisuutta ottaa ravinteet talteen perkaamon vesistä imeyttämällä ne biohiileen, jota testataan myös lannoitekäytössä. Hankkeessa mukana on paikallinen viljelijä, joka testaa ja analysoi biohiililannoitteen soveltuvuutta ja tehokkuutta peltoviljelyssä.
      Hankkeessa sivutavoitteena on kehittää myös muita ympäristöystävällisiä, kilpailukykyisiä prosesseja. Näillä saadaan esimerkiksi kalalaitosten vesien rasvat ja öljyt talteen suurelta osin jo laitoksella, jotta ne eivät rasita putkistoja ja jätevesilaitoksia. Hankkeen toimilla säästetään luonnonvaroja, vähennetään jätevesipuhdistamojen kuormitusta Itämereen ja ravinteilla kyllästetty biohiili voidaan käyttää lannoitteena. Lisäksi hanke tuottaa uutta ja helposti hyödynnettävää tietoa ympäristöystävällisten prosessien kehittämisestä ja tuotteiden kaupallistamisesta

     

    Flocon Technologies Oy, Espoo (flocon.fi)

    Ravinteiden erottelu kalateollisuuden jätevesistä sähkökemiallisella Flocon-menetelmällä (FLOCKALA)

    • Hankkeen toteutusaika: 1.6.2023 – 31.10.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 67 000 €, johon tukea myönnetty 70 % (46 900 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeessa kehitetään uusi käsittelyprosessi kalankäsittelyn jätevesille, jolloin nykyisin jätevetenä muualle toimitettavasta jakeesta saadaan ravinteet eroteltua hyödynnettäväksi lannoitteena. Hankkeessa hyödynnetään Flocon sähkökemiallista vedenpuhdistusmenetelmää ravinteiden talteenottoon kalanperkuun jätevesistä. Flocon-menetelmän merkittävin hyöty perinteisiin vedenpuhdistusmenetelmiin on eroteltujen aineiden sitoutuminen itsestään kuivuvaan flokkiin. Puhdistetun veden ja flokin rajapinta on selkeä, eikä muita jakeita tai hankalasti kuivuvaa lietettä synnytetä. Flokki kuivuu ilman ulkopuolista energiaa ilmassa olevan hapen vaikutuksesta. Flokin kuivattamiseen ei tarvita siten lisäenergiaa, kuten perinteisen lietteen käsittelyssä. Flocon-menetelmällä saadaan etenkin fosfori eroteltua vedestä lähes 100 %:sti. Ammoniumtypen erotteluun testataan täydentävänä menetelmänä struviittisaostusta yhdistettynä Floconiin. Myös orgaaninen aines siirtyy Flocon-erottelutekniikalla lähes täysin vedestä flokkiin ja siten lannoitteessa saadaan siirtymään orgaaniset aineet peltoon.
      Hankkeessa kehitetään prosessi, jonka avulla biomassa voidaan hyödyntää paikallisesti lannoitetuotantoon, sen sijaan että se kuljetettaisiin kauemmaksi yhdistettäväksi muuhun jätevesi/biomassavirtaan, josta ravinteiden talteenotto olisi vaikeampaa ja lannoite ei olisi niin puhdasta.
      Hankkeessa kehitettävälle menetelmälle selvitetään koko prosessin toimintakustannukset. Prosessin odotetaan olevan erittäin kilpailukykyinen ja toteutettavissa oleva. Kehitettävä menetelmä on hyödynnettävissä ravinteiden talteenottoon ja kalanperkuuvesien puhdistukseen myös Suomen ulkopuolella sekä myös lihantuotantoon, jossa vesimäärät ja sen sisältämän biomassan määrä ovat suurempia.

     

    ForestVital Oy, Ähtäri (forestvital.com)

    1. Orgaaniset ravinteet hyötykäyttöön metsänlannoituksessa – optimaaliset tuotteet metsäkäyttöön

    • Hankkeen toteutusaika: 1.6.2022 – 31.12.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 254 525 €, johon tukea myönnetty 45 % (114 536 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on luoda kokonaisvaltainen pohjatyö orgaanisten typpilannoitteiden metsäkäytön aloitukselle uuden lannoitelain myötä, jossa mahdollistetaan orgaanisten lannoitteiden metsäkäyttö. Pohjatyön tarkoituksena on luoda koko metsänlannoitusketjun kannalta kustannustehokkaimmat tuote-toimitus-levitysketjut orgaanisten lannoitteiden metsäkäytölle.

    2. Tuhkan ravinteet kiertoon ympärivuotisesti

    • Hankkeen toteutusaika: 1.6.2022 – 31.12.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 228 025 €, johon tukea myönnetty 45 % (102 611 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset kesäaikaisten tuhkalannoitusten toteuttamiseksi metsäkonepohjaisena maalevityksenä. Tavoitteen toteutuessa vuotuinen metsäkonepohjainen tuhkalannoitusmäärä voidaan kolminkertaistaa kustannustehokkaasti. Turvemaiden maapohjat ovat kosteita ja pehmeitä, mutta nykyiset ja tulevat aiempaa lauhemmat talvet tulevat haastamaan turvemailla työn toteuttamista. Ratkaisut ovat kuitenkin löydettävissä hyvän ennakkosuunnittelun, oikean ajankohdan ja kaluston yhteensovittamisella. Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen osaan: ennakkoselvitykseen, koelevitystoimintaan ja kirjallisen toteutusohjeen valmistamiseen.

     

    Gaiamare Oy, Turku

    1. Mädätysjäännöksen jalostaminen lannoitevalmisteeksi

    • Hankkeen toteutusaika: 1.5.2021 – 31.3.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti 100 000 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 70 % (70 000 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen lähtökohtana on kehittää biokaasulaitoksen nykyisestä mädätysjäännöksestä lannoitevalmiste tai lannoitevalmisteita, joiden valmistus ja myynti on yritykselle kannattavaa. Tavoitteena on siten saada nykyinen nestepitoinen mädätysjäännös jalostettua varastoinnin, kuljetuksen ja käytön näkökulmasta parempaan muotoon kustannustehokkaalla tavalla ja kehittää lannoitemarkkinoille soveltuvia lopputuotteita. Hankkeen aikana tutkitaan, millä prosesseilla, jatkokäsittelytekniikoilla ja sekoitussuhteilla saadaan eri tarkoituksiin parhaiten soveltuvia lopputuotteita. Projektin aikana tutkitaan uusia tapoja hyödyntää mädätysjäännöksen ravinteita ja etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja. Tavoitteena on luoda saatavan tiedon avulla pohja toimintamallille, joka on kiinnostava biokaasulaitoksille ja joka tarjoaa tulevaisuuden laitoksille kustannustehokkaan tavan mädätysjäännöksen käsittelylle.

    2. Mädätysjäännöksen jalostamisen jatkokehityshanke

    • Hankkeen toteutusaika: 1.6.2022 – 28.2.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 100 000 €,  johon tukea myönnetty 70 % (70 000 €)
    • Hankkeen kuvaus: Gaiamare Oy on yhteistyössä DTS Finlandin kanssa toteuttanut Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta rahoitetun tutkimus- ja kehittämishankkeen mädätysjäännöksen jalostamisesta lannoitevalmisteeksi. projekti toteutettiin 1.5.2021 – 30.4.2022 välisenä aikana ja sen tarkoitus oli tutkia, voitaisiinko mädätysjäännöstä käsitellä DTS Finlandin kehittämällä mikrotermisellä menetelmällä lopputuotteeksi, joka olisi tuotantokustannuksiltaan ja ravinneominaisuuksiltaan kilpailukykyinen kierrätyslannoitetuote. Projektin tulokset olivat rohkaisevia ja nyt tavoitteena on aloittaa Suomessa uudenlainen lannoitetuotanto, joka pohjautuu orgaanisten jätemateriaalien jalostukseen, pääraaka-aineena biokaasulaitoksen mädätysjäännös. Kaikki lannoitteeseen tarvittavat pää- ja hivenravinteet pyritään saamaan tuotteeseen ensisijaisesti jätteitä hyödyntämällä.
      Mädätysjäännöksen jalostamisen jatkokehityshanke pureutuu tutkimuskohteisiin, jotka tunnistettiin ensimmäisen tutkimus- ja kehityshankeen aikana. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kierrätyspohjaisten raaka-aineiden esikäsittelyä saadaan tehostettua ja kuinka lopputuotteen ravinnetasapainoa ja pelletin laatua saadaan edelleen kehitettyä paremmaksi. lannoitevalmisteen ominaisuuksia testataan lisäksi kasvatuskokeilla.

    3. Mädätysjäännöspohjaisen kierrätyslannoitteen kasvatuskokeet

    • Hankkeen toteutusaika: 1.3.2023 – 31.12.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 45 000 €, johon tukea myönnetty 70 % (31 500 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on tutkia kasvatuskokeiden avulla aiemmissa hankkeissamme kehitetyn mädätysjäännöspohjaisen kierrätyslannoitteen vaikutuksia kasvien kasvuun ja sadonmuodostukseen sekä maaperän ominaisuuksiin. Toisena tavoitteena on kasvattaa pohjaa tuotteen markkinoinnille ja saada luotettavat todisteet tuotteen laadusta.
      Kokeista saatujen tulosten avulla saamme virallista tietoa kierrätyslannoitteemme tehosta. Tulosten perusteella voimme myös laskea viljelijöille lannoitussuositukset. Erityisesti kierrätyslannoitteissa, joiden typestä osa on hitaammin liukenevassa muodossa, on hyödyllistä tietää, miten lannoite luovuttaa typpeä kasvin käyttöön kasvukauden aikana. Jotta lannoitteen varsinaisia vaikutuksia voidaan arvioida käytännössä, täytyy tarkastella kasvin koko elinkaarta lannoituksen jälkeen.
      Kehittämämme kierrätyslannoite on täysin kotimainen, luomukelpoinen, mädätepohjainen, pelletöity lannoitevalmiste Suomessa. Tuotteen kannattaa olla tutkittu ja todettu turvalliseksi ja tehokkaaksi ulkopuolisen tahon toimesta. Tähän mennessä kartuttamamme tiedon perusteella luotamme tuotteeseemme ja siihen, että kasvatuskokeista saadaan toivottuja tuloksia.

     

    Global EcoSolutions Oy, Espoo (ges.fi)

    Puhdistamolietteen kustannustehokas pyrolyysi (PYRO) – ​​​​toteutettavuustutkimus

    • Hankkeen toteutusaika: 1.12.2020 - 31.12.2021
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 122 000 €, johon tukea on myönnetty 70 % (85 400 €)
    • Hankkeen kuvaus: Puhdistamolietettä syntyy Suomessa vuosittain noin miljoona tonnia ja sitä on levitetty pääosin pelloille. Nyt kuitenkin isot viljanostajat ovat rajoittaneet jätevesilietteen käyttöä pitkälti johtuen lietteen sisältämistä lääkeaineista ja mikromuoveista. Myös raskasmetalleja esiintyy pieniä määriä. Eri selvityksissä on päädytty siihen, että ainoa tapa päästä eroon mikromuoveista ja orgaanisista haitta aineista on terminen käsittely riittävän korkeassa lämpötilassa. Lietteen sisältämää hiiltä ei toisaalta haluta hävittää tuotteesta, koska silloin syntyy kasvihuonepäästöjä. Säilyttämällä hiili tuotteessa ja kierrättämällä se maahan takaisin huolehditaan ravinteiden osalta myös hiilen kierrätyksestä. Hiilen häviäminen maaperästä on kasvava globaali ongelma.
      Termisiä käsittelymenetelmiä ovat mm. kuivaus, torrefiointi, märkähiilestys, pyrolyysi, kaasutus ja poltto. Näistä kuivaus, torrefiointi ja märkähiilestys tapahtuvat niin matalissa lämpötiloissa, etteivät haitta-aineet vielä hajoa. Kaasutuksessa ja poltossa hiili häviää. Pyrolyysiin perustuvien lietteenkäsittelyteknologian haasteena ovat korkeat investointikustannukset. Pyrolyysin laajamittainen käyttö edellyttää kustannustehokkaampien (CAPEX ja OPEX) ratkaisujen kaupallistamista.
      Tässä hankkeessa selvitetään yhteistyössä suomalaisten ja hollantilaisten kumppanien kanssa energiaomavaraisten ja matalan investointikustannuksen hajautettua ratkaisua puhdistamolietteen käsittelemiseksi. Samalla tarkastellaan muiden lämpöarvoltaan korkeampien sivuainevirtojen yhdistämistä puhdistamolietteeseen, sillä sen lämpöarvo ei yksin riitä pyrolyysiprosessiin, Mahdollisia sivuainevirtoja ovat mm. kierrätyspuu, risut ja broilerinlanta. Tämän toteutettavuustutkimuksen pohjalta tavoitteena on rakentaa ensin demolaitos ja myöhemmin täyden mittakaavan pyrolyysilaitos Suomessa. Samalla selvitetään laitteiden kotimaiset valmistusmahdollisuudet.

     

    Humuspehtoori Oy, Pälkäne (humuspehtoori.fi)

    Hevosenlantaa suursäkkeihin

    • Hankkeen toteutusaika: 1.3.2022 – 31.12.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 268 350 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 50 % (134 175 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeessa nostetaan yrityksen nykyisen tuotteen jalostusarvoa ja suunnataan se uudelle asiakaskunnalle kuluttajapuolelle. Hankkeen aikana luodaan materiaalia kuluttajille asiakastutkimuksen avullakierrätysmateriaalien hyödyistä sekä vaikutuksesta elinympäristöön ja vesistöihin. Hankkeesta muodostuu hyötyjä myös Etelä-Suomen hevostalleille, sillä käsiteltävää hevosenlannan määrää voidaan tuotantolaitoksessa nostaa, mikäli hankeen vaikutukset toteutuvat odotetusti. Hankkeessa luodaan uusi tuotantolinja ja logistiikkaverkosto.

     

    IPFur Consulting Oy, Helsinki

    Hygienisoitu lanta

    Osatoteuttajat: HAMK Mustiala

    • Hankkeen toteutusaika: 1.5.2021 – 31.12.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti 45 700 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 60 % (27 420 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hygienisoitu lanta - hanke on syntynyt haasteesta tuoda uusia materiaaleja kasvualustojen kehittämiseen ja ongelmasta kehittää uusia ratkaisuja hevosen lannan ja lietelannan kuivajakeen käsittelyyn. Tässä hankkeessa testataan pikahygienisointimenetelmää, joka onnistuessaan toisi merkittävän logistisen ratkaisun lannan käsittelyyn.
      Yleensä lantoja hygienisoidaan kansallisen asetuksen mukaan, jolloin lämpötilan tulee olla 55°C ja käsittelyaika on vähintään 2 viikkoa. Prosessi vie tyypillisesti vähintään 1 kk ja tapahtuu eräkäsittelynä suurissa kompostiaumoissa. Kun lanta hygienisoidaan EU:n sivutuoteasetuksen mukaan, lämpötila on korkeampi (70°C), mutta käsittelyaika on vain yhden tunnin (1h). Lannasta tulee markkinointikeloinen maanparannusaine. Tällaista käsittelyä varten kehitetty ManPas-laite hyödyntää lannan itsekuumenemisominaisuutta. ManPas-menetelmä on jatkuvatoiminen ja automaattinen (24/7). Siinä lanta kerätään päivittäin puskurisiiloon, jossa lanta viipyy 2 – 5päivää ja lämpiää lähelle hygienisointilämpötilaa.
      Asetuksen mukainen käsittely tapahtuu tämän jälkeen yhdessä tunnissa ManPas-laitteella. Uutta lantaa laitetaan puskurisiiloon sitä mukaa kun hygienisoitua lantaa poistuu. Hygienisoitu lanta kerätään suljettuun konttiin uudelleen kontaminoitumisen estämiseksi ja viedään pois, kun kontti on täysi.
      Hygienisoinnin tuloksena lannan hajoaminen pysähtyy, samoin typpi- ja hiilihäviöt, mitkä kompostoinnissa ovat merkittäviä. Hygienisoidun tuotteen vastaanottaja voi olla puutarha, toinen maatila, multayrittäjä tai kasvualustan kehittäjä ilan pelkoa tauti-, rikkaruoho- tai hukkakaurariskeistä. koska lanta kuivahtaa prosessissa, sitä voidaan käyttää myös eläinten kuivikkeena. Hankkeen tulosten perusteella tehdään päätös suuremman kapasiteetin laitteen valmistamisesta esim. ravitallien tai raviratojen tallitoiminnan käyttöön. Tallialueen yhteiskäsittelyssä kaikki muodostuva lanta voidaan viedä suoraan puskurisiiloon ja yksittäiset lantakasat häviävät.
      Tämän hankkeen toteuttamispaikka on Pilvenmäen ravirata ja valmennuskeskus Forssassa, joka suurena tallitoiminnan harjoittajana tuottaa lantaa yli 10 m3 vuorokaudessa. Samalla haetaan toimintamallia myös muille raviradoille ja talleille. hevosenlannan lisäksi tutkitaan myös lietelannasta separoidun kuivajakeen hygienisointia ja tuotteen soveltuvuutta jatkokehitykseen.

     

    Isofert Oy, Kannus

    Paikallinen/globaali kierrätyslannoitetuotanto

    Osatoteuttaja: Oulun yliopisto, kestävän kemian yksikkö

    • Hankkeen toteutusaika: HANKE KESKEYTETTY
    • Hankkeen kokonaisbudjetti 411 614 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 80 % (329 291 €)
    • Hankkeen kuvaus: Paikallinen kierrätyslannoitetuotanto-hankkeen tavoitteena on kehittää typen, fosforin, kaliumin ja muiden hivenalkuaineiden talteenottoa ja kierrätystä maatalouden ja yhdyskuntien jätevesistä valmistamalla hitaasti liukenevia kierrätyslannoitteita. Tavoitteena on kehittää kierrätyslannoitteiden tuotantoon prosessi ja toimintamalli, jonka avulla ”typpifosforitehdas” tuodaan paikanpäälle lietelantaa tai toisaalta jätevesiä käsittelevien biokaasulaitosten yhteyteen. tällöin potentiaali säästää primäärejä raaka-ainelähteitä kasvaa ja saadaan merkittäviä säästöjä kuljetuskustannuksiin. biokaasulaitoksissa tuotetaan samalla myös merkittävä osa energiasta.
      Hankkeessa tutkittavan tuotantoprosessin avulla voidaan tuottaa kierrätyslannoitteita sitomalla typpi ja fosfori hitaasti liukenevaksi ammonium- ja magnesiumrikkaaksi struviittimineraaliksi. Struviitin saostamiseksi magnesiumin lähteenä hankkeen aikana tutkitaan erilaisia teollisuuden sivuvirtoja kuten mm. lentotuhkaa (maa-alkaliaktivoitu tuhka), liuotettua tai kalsinoitua dolomiittikalkkia, Ca- ja Mg-pitoista selluloosalietettä ja paperilietettä paperilietettä, terästeollisuuden kuonaa ja masuunikuonaa sekä talkkituotannon magnesiittia. tavoitteena on tutkia ja jatkokehittää Oulun yliopiston kehittämää saostusmenetelmää siten, että se on tulevaisuudessa skaalattavissa kaupalliseen mittakaavaan.

     

    Kannuksen tutkimustila Luova Oy, Kannus (luova.fi)

    Tehoa ketunlannan kierrätykseen & kuivamädätyksen mahdollisuudet (Ketunlanta kiertoon)

    • Hankkeen toteutusaika: 1.1.2023 – 31.8.2024
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 160 000 €, johon tukea myönnetty 66,6 % (106 560 €)
    • Hankkeen kuvaus: Tehoa ketunlannan kierrätykseen & kuivamädätyksen mahdollisuudet (lyh. Ketunlanta kiertoon) -hankkeen päätavoitteena on edistää turkiseläinlannan ravinteiden kierrätystä. Tilatasolla pyritään tehostamaan perinteisten lannankäsittelymenetelmien ravinnekiertoa mm. ympäristöystävällisemmillä kuivikevaihtoehdoilla ja lannan prosessointilaatua parantamalla. Tämän lisäksi testataan kuivikelantaa eri kuivikevaihtoehdoilla kuivamädätyksen raaka-aineena sekä kartoitetaan teknistaloudellisia konsentraatioratkaisuja. Hanke tekee myös verkostoitumistyötä alan toimijoiden kanssa sekä ohjaa turkiseläinlantaa käsitteleviä pientoimijoita ravinteiden kierron tehostamiseen liittyvissä toimenpiteissä ja investointirahoituksiin liittyvissä kysymyksissä. Hankkeen lopullinen tavoite on edistää turkislannan tuomista osaksi kestävää energia- ja kiertotaloutta.

     

    Kauppapuutarha Verso Oy, Vehmaa (kauppapuutarhaverso.fi)

    1. Kierrätyslannoitteet tehokkaasti käyttöön aerobisella mineralisaatiolla

    • Hankkeen toteutusaika: 1.8.2021 – 1.4.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti 115 850 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 45 % (52 133 €)
    • Hankkeen kuvaus: Tässä hankkeessa kehitetään kierrätyslannoitusmenetelmä kasvihuoneille orgaanisista lähtöaineista. Koska eloperäiset lannoitteet eivät ole heti kasveille käytettävässä muodossa, ne täytyy ensin hajottaa mikrobien toimesta. Kun se tehdään viljelyn yhteydessä vesiliuoksessa, kierrätyslannoitteiden käyttö on mahdollista kasvihuoneviljelyssä. mikrobiologinen hajotus, joka tapahtuu kasvualustassa, ei yleensä pysy kasvien ravinteiden tarpeen mukana kasvihuoneviljelyssä. Ero perinteiseen orgaaniseen lannoitukseen on tässä se, missä mikrobiologinen lannoitteen hajotus tapahtuu; tässä se tehdään kasteluvedessä eikä kasvualustassa.
      Hankkeessa rakennetaan kasvihuoneeseen bioreaktori ja tarvittavat putkistot lannoitteen käytölle koeosastolla, sillä hankkeeseen kuuluu salaattikoeviljelmä. Koko hankkeen ajan analysoidaan lähtöaineiden hajotusta ja valmistetun ravinneveden kelpoisuutta, samoin kuin hajotuksen nopeutta sekä vakautta.

    2. Kierrätyslannoitteet käyttöön biostimulantein kasvihuoneessa

    • Hankkeen toteutusaika: 1.4.2023 – 31.8.2024
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 134 200 €, johon tukea myönnetty 70 % (93 940 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeessa on tarkoituksena kehittää biostimulantti, joka parantaa kierrätyslannoitteiden käyttöä kasvihuoneissa, rajoitetussa kasvualustassa. Koska eloperäiset lannoitteet eivät ole heti kasveille käytettävässä muodossa, ne täytyy ensin hajottaa mikrobien toimesta. Hankkeessa etsitään sopivaa biostimulanttia hajotuksen nopeaan käynnistämiseen ja toteuttamiseen.
      Kehitystyön yhteydessä tarkkaillaan lannoitemäärän tarvetta, ravinteiden vapautumisen nopeutta ja biosaatavuutta lehtisalaatilla, joka on valittu koekasviksi nopeakasvuisuutensa takia.
      Valmis tuote on suunniteltu käytettäväksi siten, että se sekoitetaan kasvualustaan viljelyn alussa yhdessä kiertolannoitteen kanssa. Tuote soveltuu myös käytettäväksi kasvutunneleissa ja maavaraisessa kasvihuoneviljelyssä.

     

    Kauppapuutarhaliitto ry, Helsinki (kauppapuutarhaliitto.fi)

    Kasvuturpeelle kavereita (KaTuKa)

    Osatoteuttaja: Luonnonvarakeskus (luke.fi)

    • Hankkeen toteutusaika: 1.3.2022 – 31.12.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 416 000 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 54 % (224 640 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hanke testaa uusiutuviin ja ilmastoviisaisiin raaka-aineisiin perustuvia kasvualustaratkaisuja sekä kasvihuoneviljelyssä että metsäpuiden taimituotannossa turpeen, kivivillan ja kookoskuidun korvaajaksi. Hankkeessa selvitetään myös mitä viljelytekniikkaan liittyviä muutoksia (ruukutus/kastelu/lannoitus) uusien kasvualustamateriaalien käyttöönotto vaatii kasvihuone- ja taimitarhayrityksissä.
      Hankkeen tavoitteena on 1) edistää turvetta korvaavien uusien kasvualustamateriaalien kehittämistä tutkimuksen ja yritystoiminnan yhteistyönä ja 2) tuottaa ohjeita viljelijöille, jotta he voivat ottaa uusia kasvualustaratkaisuja käyttöön.
      Tavoitteiden mukaisesti hanke tutkii ja testaa niin Luken tiloissa kuin Luken ohjauksessa käytännön kasvihuoneyrityksissä eri kasvualustavaihtoehtoja niiden viljelyyn soveltuvuuden toteamiseksi sekä kyseisten tuotteiden edelleen kehittämiseksi vastaamaan vaativan kasvihuoneviljelyn tarpeita. Kasvualustojen valmistajille tuotetaan tietoa tuotteiden ominaisuuksien parantamiseen sekä viljelijöille ohjeistus uusien kasvualustavaihtojen käyttöön.
      Hankkeessa ovat mukana mm. keskeiset kasvualustatoimijat (Biolan Oy, Kekkilä-BVB Oy, Kiteen Mato ja Multa Oy), viljelijäjärjestöt (KPL ry, Österbottens svenska producentförbund rf ÖSP, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liitto ry) sekä näiden jäsenyrittäjiä.

     

    Kierto Ympäristöpalvelut Oy, Järvenpää (kierto.fi)

    Sivujakeesta lopputuotteeksi (TKI-hanke)

    • Hankkeen toteutusaika: 31.1.2022 – 31.12.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 230 500 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 59 %
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen keskeisenä tavoitteena on eristää ravinteet lietemäisistä orgaanisista jätteistä/sivuvirroista. Eristämisen jälkeen ravinteet yhdistetään epäorgaaniseen prosessoituun sakkaan, jossa on korkeat ravinnepitoisuudet. Tällöin yhdistetyt jakeet muodostavat lannoitteeksi soveltuvan yhdistelmän. Seuraavaksi ravinteet kuivataan ja prosessoidaan lannoiterakeeksi. Näin syntynyt lannoiterae viodaan sijoittaa joko pellolle tai metsiin jo olemassa olevalla kone- ja laitekannalla.

     

    Kiteen Mato ja Multa Oy, Kitee (matojamulta.com)

    Haitakkeesta hiilinieluksi

    • Hankkeen toteutusaika: 1.1.2021 – 31.8.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti ja ohjelmasta myönnetyn tuen osuus: 390 000 €, johon tukea on myönnetty 45 % (175 500 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on kehittää järviruokomateriaalista uusiutumattoman turpeen korvaaja kauppapuutarhojen kasvualustana. Kasvualustan kokonaiskulutus Suomessa on noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä ja tuotteen kysyntä kansainvälisillä markkinoilla on voimakkaassa kasvussa. Ruokopohjaisen kasvualustan tuotekehityksen ja tuotteistamisen loppuun saattaminen edellyttää tarvittavan ruokomateriaalin saannon. Pyrkimyksenä on kehittää ruokomateriaalin hankintaa ja logistiikkaa kustannustehokkaaksi varmistaen tarvittavan raaka-aineiden määrän. Tuotekehitystä tarvitaan kasvualustan ominaisuuksien viimeistelemiseksi. Tarkoituksena on varmistaa, että hyvälaatuista kasvualustaa riittää markkinoilla.

     

    LAB ammattikorkeakoulu Oy, Lahti (lab.fi)

    Sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitoskonsepti

    Osatoteuttajat: Sauter Biogas Finland Oy, Ophi Technologies Oy, Viitos-Metalli Oy

    • Hankkeen toteutusaika: 1.1.2021 – 31.8.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 400 000 €, johon tukea on myönnetty 65 % (260 000 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on saada maataloudessa syntyvien biomassojen ravinteet kiertämään takaisin maatalouden hyväksi mahdollisimman kustannustehokkaasti. Lantaa tai muita maataloudessa syntyviä biomassoja ei ole taloudellisesti kannattavaa kuljettaa pitkiä matkoja, joten maataloudesta peräisin olevien ravinteiden kierrätys on järjestettävä siten että se on toteuttavissa tilakohtaisesti.
      Tutkimusten valossa paras toteutus orgaanisten materiaalien stabiloimiseen ja ravinneoptimointiin on anaerobinen mädätystekniikka. Mädätysprosessi tuottaa mädätettä, joka on sellaisenaan hyödynnettävää lannoitetta tai sitä voidaan ravinnerikastaa paremmaksi lannoitteeksi. Mädätys prosessi tuottaa myös biokaasua, josta on erotettavissa hiilidioksidi, jota voidaan käyttää kasvien ravinteena.
      Hankkeen tavoitteena on tuoda markkinoille taloudellisesti kannattava sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitoskonsepti, jossa hyödynnetään jo olemassa olevaa tekniikkaa. Hanke tulee tuottamaan systemaattisen ja käytännönläheisen tiedon maatalouden virtojen ja maataloudesta karanneiden ravinnevirtojen (erityisesti fosfori) saattamiselle takaisin peltoviljelykäyttöön. Tällaisia maataloudesta peräisin olevia ravinteita sisältäviä materiaalivirtoja ovat esimerkiksi vuosittaisten vesistöjen kunnostuksen yhteydessä poistettavat kalat ja kasvillisuus sekä alusvedenpuhdistuksen fosforitrapit. Hankkeen aikana tullaan toteuttamaan ensimmäinen sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitos. Hankkeessa toteutetaan myös ravinteena hyödynnettävän hiilidioksidin talteenoton toteutus osana ravinnekierrätyslaitoskonseptia. Hankkeessa saavutettavat tulokset ovat skaalattavissa kansallisesti erityyppisille maatalousalueille. Hankkeessa toteutettavat tulokset (13 kpl) ovat hyödynnettävissä paitsi ravinnekierrätyskonseptin monistamisen suhteen sekä päätöksentekijöiden, viljelijöiden ja ravinneliiketoiminnassa olevien yritysten pyrkimyksissä sulkea ja hyödyntää maataloudesta lähtöisin olevat ravinnekierrot

     

    M&M Pakkaus Oy, Kouvola

    Tomaatista ja kurkusta syntyvien sivuvirtojen sisältämien ainesosien kartoitus ja hyödyntäminen

    Osatoteuttaja: Luonnonvarakeskus

    • Hankkeen toteutusaika: 16.8.2021 – 15.8.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti 147 690 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 66,2 % (97 771 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeessa tutkitaan tomaatin ja kurkun tuotannossa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä. Maassamme tuotetaan kurkkua ja tomaattia lähes sata miljoonaa kiloa. Viljelyn aikana kasvihuoneista poistetaan lehtiä ja varsia, joita voi olla hankala kompostoida tai liian kallista kuljettaa esimerkiksi biokaasulaitoksille. Biomassasta erotetaan neste- ja kiinteä jae, joiden ravinne-, aminohappo- ja sokeripitoisuudet analysoidaan. Eri menetelmin tutkitaan sopivuutta ravinteiksi, rehujen raaka-aineeksi haitta-aineet huomioiden ja muiksi teollisuuden
      raaka-aineiksi.
      Tulosten pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan pilottiprosessi, jossa kokeillaan menetelmien toimivuutta ja tehokkuutta pilot-mittakaavassa. Tähtäimessä on synnyttää uutta tuotantoa ja ravinteiden kierrätystä viljelyintensiivisessä puutarhatuotannossa, jolloin ala hyötyy tehokkaammasta resurssien käytöstä ja saa myönteistä julkisuutta tuotteiden markkinoinnissa. Kasvihuonetuotannon sivuvirtojen ohella etsitään muista viljely- ja haittakasveista piileviä raaka-aineita esimerkiksi lannoitetuotannon monipuolistamiseksi ja biopohjaisiin tuotteisiin.

     

    Manna Insect Oy, Kempele (mannainsect.com)

    Mustasotilaskärpäsen toukkaan pohjautuva pilottilaitos alkutuotannon perunahävikin muuntamiseen eläinrehuksi

    • Hankkeen toteutusaika: 15.5.2021 – 31.12.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti 259 503 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 45 % (116 776 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan maailman ensimmäinen mustasotilaskärpäsen toukkaan pohjautuva pilottiratkaisu alkutuotannon perunahävikin muuntamiseen eläinrehuksi ja lannoitteeksi. Hankkeen aikana perustetaan perunaa hyödyntävä pilottilaitos, jonka kapasiteetti nostetaan 700 tn/vuosi tasolle ja joka tuottaa noin 100 tn/vuosi proteiinirehua eläimille sekä lannoitetta. Tämä vastaa 4-5 perunatilan hävikkiperunaa vuodessa. Pilottilaitoksen kapasiteetti on oltava teollisessa mittakaavassa, jotta voidaan osoittaa rehun käyttäjille  tarpeellinen volyymi.
      Hankkeen tavoitteena on parantaa ravinnekiertoa jalostamalla perunahävikki korkea-arvoisiksi tuotteiksi, minimoida maatalouden aiheuttamia päästöjä sekä kuormitusta luontoon, parantaa maanviljelijän ansaintamahdollisuuksia, kehittää uusi palvelumalli hävikin hyödyntämiselle sekä edistää Suomen proteiiniomavaraisuutta eläinrehun osalta.

     

    Pehkolan Mallastamo Oy, Siikajoki (pehkola.com)

    Biohiili mahdollisuutena mallastamon jätevesien käsittelyssä

    • Hankkeen toteutusaika: 1.3.2022 – 31.12.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 17 500 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 70 % (12 250 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisu vedenkulutuksen vähentämiselle ja ravinteiden talteenotolle mallastamon likovedestä. Hankkeessa selvitetään erityisesti biohiilen toimivuutta mallastamon jäteveden suodatuksessa. Hankkeen tuloksia on tarkoitus käyttää tulevan mallastamohankkeen suunnittelussa, sekä soveltuvin osin nykyisessä tuotantolaitoksessa

     

    Pohjolan Peruna Oy, Raahe (pohjolanperuna.fi)

    1. Luomu RALTA

    • Hankkeen toteutusaika: 1.9.2020 – 31.8.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 287 500 €, johon tukea on myönnetty 38,7 % (111 263 €)
    • Hankkeen kuvaus: Luomu RALTA -hankkeella haetaan ratkaisua sille, miten Pohjolan Peruna Oy:n elintarviketuotannon kasviperäisten sivujakeiden ravinteita voidaan kierrättää ja miten ao. biomassojen ravinnepitoisuudet säilytettään kattavasti hyödynnettäväksi edelleen lannoitteena peltoviljelyssä, kasvualustoissa ja ravinteina entisten polttoturvesoiden bioenergiatuotannossa. Hankkeessa selvitetään käytännönläheiset pilotoinnin mahdollisuudet ja tulokset sivujakeiden ravinnekierrätyksen viljelyratkaisujen tueksi.
      Luomu RALTA-hankkeen työpaketteihin sisältyy viljelykokeita. Aiemmin käynnistettyjä viljelykokeita jatketaan, mutta myös uusia viljelykokeita käynnistetään. Uusia viljelykokeita toteutetaan mm. kasvihuoneympäristössä ja käytöstä poistetuilla turvesuopohjilla. Viljelykokeiden avulla selvitetään nykymuotoisten sivujakeiden, biokaasutuksessa syntyvän rejektin sekä sen mahdollisten manipulointien odotettavissa oleva satovaikutus. Tavoitteena on selvittää, että voidaanko ed. jakeista kehittää ja tuottaa uusia ravinnepitoisuudeltaan rikastettuja kierrätyslannoitteita.

    2. Luomu ALKA

    • Hankkeen toteutusaika: 1.11.2022 – 31.12.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 143 500 €, johon tukea myönnetty 60 % (86 100 €)
    • Hankkeen kuvaus: Pohjolan Peruna Oy:n elintarviketehtaan tuotannossa syntyy energiapitoisia ravinne- ja ravintoainesivuvirtoja, joiden jatkojalostamiseen yhtiölle valmistuu biokaasulaitos loppuvuodesta 2023. Sivuvirroista tullaan tuottamaan biokaasua, jolla korvataan polttoöljy. Tehtaan prosessihöyry on osittain tuotettu polttoöljyllä. Biokaasun lisäksi tuloksena syntyy myös ravinnehuollossa hyödynnettävää hygienisoitua mädätejäännöstä eli rejektiä, joka mahdollistaa sen, että kaikki sivuvirtojen sisältämät ravinteet voidaan riskittä hyödyntää mm. maataloudessa sellaisenaan tai rikastettuna luomukelpoisena biomassana.
      Luomu-ALKA- hankkeella haetaan ratkaisua sille, miten Pohjolan Peruna Oy:n elintarviketuotannon kasviperäisten sivujakeiden ravinteita voitaisiin käyttää käytännön maataloudessa, non-food-kasvien viljelyssä tai kasvualustoina taimikasvatuksessa ja puutarhaviljelyssä. Edellä mainittuihin liittyen selvitetään biomassan ravinnepitoisuuden kohottamista erotusteknologiaa hyödyntämällä.
      Toimet toteutetaan etsimällä kustannustehokkaita ratkaisuja ravinteiden jatkojalostukseen, varastointiin, kierrätykseen sekä tarvittavaan logistiikkaan niin, että lopputuloksen aikaansaataisiin sekä yritystä että sen asiakkaita tukeva palvelukonsepti. Lisäksi hankkeen tuloksena saavutetaan merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun entistä suurempi osuus tehtaan sivuvirroista saadaan hyödynnettyä biomassana, joka pienentää kasvihuonekaasupäästöjä niin teollisuudessa kuin maataloudessakin. Samalla kasvatetaan maatalouden hiilinieluja, korvataan fossiilisilla
      polttoaineilla tuotettuja väkilannoitteita ja pienennetään ravinnehuuhtoutumia vesistöihin.

     

    Ralf Ajalin Oy, Karjaa (ralfajalin.fi) (pihamaa.fi)

    IHAA-hanke

    Hankkeen toteutusaika: 1.2.2021 – 31.8.2022

    Hankkeen kokonaisbudjetti: 351 390 €, johon tukea on myönnetty 45 % (158 126 €)

    Hankkeen kuvaus: Hanke keskittyy ravinteiden kierrätyksen tehostamiseen kehittämällä hevosenlannasta orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita, jolloin lannan ravinteet ja maanparannusaineet saadaan kiertämään ruoantuotannon hyväksi. Hankkeessa selvitetään kustannustehokas tapa kompostoida hevosenlantaa ja kehitetään kompostikokeiden avulla kompostoinnin prosessia niin, että lopputuote on mahdollisimman laadukas ja luotettava. Hankkeen keskeisenä yhteistyötahona ja mahdollistajana toimii Helsingin seudun Ympäristöpalvelut (HSY).
    Uudenmaan maatalous on kasvinviljelyvaltainen ja eläintiloja on vain vähän. Uudellamaalla on kuitenkin paljon hevosia, jonka seurauksena lannan käsittelypalvelulle ja hyötykäytölle on voimakas tarve. Kehittämällä hevosenlannasta orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita saadaan ravinteet kiertämään maatalouden hyväksi. Samalla maan kasvukunto paranee, hiilivarastot kasvavat ja satotasot nousevat. Tehostuneen maaperän ravinne- ja vesitalouden ansioista ravinteita ei huuhtoudu vesistöihin, jolloin rehevöityminen vähenee. Kierrättämällä ravinteita säästetään luonnonvaroja, jolloin myös luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vähenee. Kehittämällä hevosenlannan hyötykäytölle kannattava konsepti, luodaan uutta kestävää liiketoimintaa. Hanke käynnistyy Uudellamaalla, mutta hankkeessa kehitettyä toimintamallia voidaan laajentaa myös muualle
    Suomeen. Lisäksi hankkeessa kerättyjä kokemuksia voi hyödyntää myös muut tahot.

     

    Recomill Oy, Vaasa (recomill.com)

    HTC-ratkaisu ravinteiden kierrätykseen

    • Hankkeen toteutusaika: 1.10.2020 – 31.3.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 449 400 €, johon tukea on myönnetty 50 % (224 700 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeessa suunnitellaan valmiiksi Recomillin kehittämä mobiili ja modulaarinen HTC (Hydro Thermal Carbonization eli hydroterminen hiilestys) - prosessilaitos ja toteutetaan sen pilotointi yhteistyössä valitun biokaasulaitoksen kanssa. HTC-teknologia soveltuu erinomaisesti märille orgaanisille jätteille esimerkiksi mädätteille ja lietteille. Se tuottaa lopputuotteena biohiiltä, joka syötteiden laadun mukaan soveltuu sellaisenaan maanparannusaineeksi varmistamaan syötteiden ravinteiden tehokkaan kierrätyksen tai lähtöaineeksi lannoitteiden tai maanparannusaineiden raaka-aineeksi. Osana hanketta HTC-laitosta ajetaan erilaisilla prosessiparametreillä.
      Tavoitteena on löytää optimaalinen biohiilen laatu ravinnekierrätyksen näkökulmasta. Biohiili vaikuttaa maanperän ravinnepitoisuuteen ja ravinteiden saatavuuteen kasveille monin eri tavoin. Ravinteiden pidätys on tärkeimpiä biohiilestä maaperässä saatavia hyötyjä. Biohiili itsessään sisältää eri ravinteita, kuten liukenevaa kaliumia, kalsiumia ja fosforia. Biohiili osallistuu myös maaperän typpikiertoon muun muassa typen mineralisaation, denitrifikaation ja NH4+-ionien konsentraation vaikuttamalla. Biohiili vaikuttaa maan happamuuteen sekä kasveille käyttökelpoisen veden ja ravinteiden määrään. Suurin hyöty biohiilestä saadaan happamissa ja ravinneköyhissä maissa.
      Hankeen tuloksia levitetään laajasti konferensseissa ja julkaisuissa, jotta tietoisuus teknologian soveltamismahdollisuuksista ja sillä saavutettavista tuloksista ravinnekierrätyksen näkökulmasta saadaan leviämään mahdollisimman laajasti. Projektissa testaan ensimmäistä kertaa Suomessa HTC-prosessin soveltuvuutta biokaasulaitoksen mädätteiden käsittelyyn.

     

    Redono Oy, Lohja (redono.fi)

    PURE Paikallisen Urbaanin Ruoan Ekosysteemi

    • Hankkeen toteutusaika: 1.12.2022 – 29.2.2024
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 250 000 €, johon tukea myönnetty 70 % (175 000 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeessa kehitetään yritysyhteistyöllä uutta kestävää ruoantuotantomenetelmää sekä tämän kaupallista tuotantoympäristöä, missä biokaasulaitoksen kierrätysravinteiden avulla voidaan tuottaa kestävällä tavalla ympärivuotista lähiruokaa sekä uusia elintarvikkeita ja raaka-aineita.
      Hankkeen avulla tutkitaan ja kehitetään Redonon patentoitua menetelmää teollisuuden sivuvirtojen kierrättämiseen ja puhdistukseen. Hankkeen aikana demonstroidaan ja kehitetään Redonon BioFeed-järjestelmän kaupallista versiota, missä biokaasulaitoksen nestemäisistä sivuvirroista tuotetaan eri viljelyalustoille soveltuvia biolannoitteita. Samalla tutkitaan ja pilotoidaan biolannoitteiden hyödyntämistä erilaissa sisäviljelyratkaisuissa, kuten esimerkiksi kasvien hydroponista viljelyä, mikrolevän tuotantoa ja sienten sisäkasvatusta. Hankkeen kaikki pilotoinnit ja kokeilut toteutetaan yhteistyössä erilaisten yritysten kanssa. Hankkeen ajaksi tuodaan sisäviljelykokeiluihin tarkoitettu merikontti Lohjan Munkkaan alueelle, biokaasulaitoksen lähelle. Tähän tulee myös hankkeen ajaksi oma käyttöhenkilökunta, joka vastaa hankkeen kokeilujen operatiivisista toimenpiteistä.
      Hankkeen aikana laaditaan PURE-konseptin kaupallisen mittakaavan toteutettavuustutkimusta sekä tarvittavat suunnitelmat uuden tuotantoympäristön toteutukselle. Toteutettavuustutkimusten aikana kehitetään mm. yritysekosysteemin liiketoimintamallia sekä operatiivista mallia, palvelumallit sekä täsmentyneet investointitarpeet ja operatiiviset kustannukset kaupallisen tuotantoympäristön toteutukselle. Hankkeen aikana pyritään myös sitouttamaan ekosysteemin eri toimijoita uuteen tuotantoympäristöön.
      Tavoitteena on toteutettavuustutkimusten sekä kokeilujen avulla kehittää Lohjan Munkkaalle uutta PURE tuotantoympäristöä ja yritysekosysteemiä, missä voidaan hyödyntää kaupallisella mittakaavalla biokaasulaitoksen sivuvirtoja, hiilidioksidipäästöjä, kierrättää vesiä ja tuottaa paikallisesti ympärivuotista lähiruokaa. Samalla rakennetaan yritysekosysteemille tukevia digitaalisia sekä fyysisiä tuotantopalveluja, kuten esimerkiksi pakkaamo-, varastointi-, myynti- ja logistiikkapalvelut. Hankkeessa kehitetty ravinteiden kierrätysmenetelmä ja konsepti voi olla tulevaisuudessa skaalattavissa myös muille alueille sekä kansainvälisille markkinoille.

     

    Renotech Oy, Turku (renotech.fi)

    Fosforin ja typen talteenotto orgaanisista ravinnelähteistä

    • Hankkeen toteutusaika: 1.1.2021 – 31.8.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti ja ohjelmasta myönnetyn tuen osuus: 189 530 €, johon tukea on myönnetty 70 % (132 671 €)
    • Hankkeen kuvaus: Renotech Oy kehittää ratkaisun struviitin (mahdollisesti muidenkin mineraalimuotojen) talteen ottamiseksi biokaasulaitosten ja kalankasvatuksen ravinnelähteistä. Hankkeessa on kiertotalousnäkökulma vahvasti esillä ja toimijoiden yhteistoiminta mahdollistaa uudet ratkaisut. Hankkeessa struviitin talteenotossa hyödynnetään kemiallista saostusta ja sähkökemiallista ratkaisua.
      Hankkeessa on Renotech Oy:n lisäksi mukana Berner Chemicals Oy, Gasum Oy sekä Owatec Group Oy. Ravinteiden talteenottoa testataan Renotech Oy:ssä Turussa. Hanketta tukevaa huippuosaamista ja tutkimusinfraa ostetaan alihankintana Åbo Akademista, VTT:ltä ja Novia-ammattikorkeakoulusta.

     

    RH-Harvesting Oy, Parainen (rh-harvesting.fi)

    RH-harvesting 1

    • Hankkeen toteutusaika: 1.2.2022 – 31.10.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 164 000 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 45 % (73 800 €)
    • Hankkeen kuvaus: hankkeessa toteutetaan matalassa vedessä toimiva keruualus järviruo’on ja muiden biomassojen kustannustehokasta keräämistä varten. Järviruokoa voidaan käyttää mm. energiantuotantoon, kasvualustojen tuottamiseen, biokemiallisena ainesosana tai katto- ja seinäeristysmateriaalien tuotantoon. Järviruokoa keräämällä poistetaan merkittävästi ravinteita vesistöistä ja sidotaan pitkäaikaisesti hiiltä käyttämällä sitä korkean jalostusasteen tuotteissa. Järviruo’on poistaminen lisää luonnon monimuotoisuutta, edistää kalojen lisääntymistä sekä parantaa vesialueiden virkistyskäyttöarvoa.

     

    Sinnamon Oy, Nokia

    Mikrobien hyödyntäminen koiranruokateollisuudessa (MIKKO)

    • Hankkeen toteutusaika: 1.6.2022 – 31.12.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 126 050 €, johon tukea myönnetty 70 % (88 235 €)
    • Hankkeen kuvaus: Elintarviketeollisuudessa syntyy paljon sivuvirtoja, joita voidaan hyödyntää rehuteollisuuden raaka-aineina. sivuvirtojen hyödyntäminen on tehty mahdollisimman kustannustehokkaasti ja näin ollen niiden paras mahdollinen potentiaali on useissa tapauksissa jäänyt savuttamatta. Rehuteollisuus on kasvava teollisuuden ala, etenkin lemmikkieläimille suunnattujen rehujen osalta. Moni ruoka tehdään kuitenkin raaka-aineista, jotka soveltuisivat myös ihmisruuaksi. erilaisten sivuvirtojen turvallista ja laadukasta hyödyntämistä rehuteollisuuden
      piirissä tulisi siis lisätä.
      MIKKO-hankkeen päätavoite on jalostaa olutpanimoiden sivuvirtoja korkeamman jalostusasteen lopputuotteiksi uudenaikaisella mikrobirikastuksella. Uuden menetelmän myötä panimojen ohramäskistä tehdään uusioraaka-ainetta koiranruokateollisuuden tarpeisiin. Mikrobirikastuksen avulla olutpanimoista syntyvän mäskin ravintoarvo ja soveltuvuus koirien ruoansulatukseen paranee luonnollisesti, mikrobien avulla. Käsittelyn myötä mäskin säilyvyys paranee, ravintoarvo konsentroituu ja sen kuiva-ainepitoisuus nousee. Lopputuote jatkokäsitellään jauheeksi, jota voidaan joko köyttää sellaisenaan koiran ruoan seassa tai sitä voidaan lisätä kuiva- tai märkäruokien joukkoon tuotantovaiheessa.

     

    Soilfood Oy, Lieto (soilfood.fi)

    Soil improvment fibres

    • Hankkeen toteutusaika: 1.1.2021 – 31.8.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 242 500 €, johon tukea on myönnetty 60 % (145 500 €)
    • Hankkeen kuvaus: Suomalainen metsäteollisuus tuottaa orgaanista ainesta ja ravinteita sisältäviä sekalietteitä vuosittain noin 578 000 tonnia. Tämä määrä sisältää noin 1 160 tonnia typpeä ja 230 tonnia fosforia. Noin 66 % näistä hävitetään polttamalla (Marttinen ym. 2017), vaikka ne oikein käsiteltyinä soveltuisivat lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi kasvinviljelyyn, jolloin niiden sisältämät ravinteet ja orgaaninen aines voitaisiin hyödyntää. Näin toimimalla voitaisiin korvata keinolannoitteita, ehkäistä eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin sekä kasvattaa peltomaan hiilivarastoa.
      Pitkäaikaisen seuranta-aineiston perusteella orgaanisen hiilen määrä suomalaisilla viljelymailla vähenee (Heikkinen ym. 2013). Viljelymaan orgaaninen aines parantaa kasvihuonetuotannon edellytyksiä ja kannattavuutta sekä vähentää viljelyn haitallisia ympäristövaikutuksia. Orgaaninen aines lisää maan biologista aktiivisuutta, joka edesauttaa maan mururakenteen muodostumista ja kestävyyttä. Hyvä ja kestävä mururakenne vähentää pellon vesieroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista. Aikaisemmissa tutkimuksissa (Rasa ym. 2020) on todettu, että metsäteollisuuden sivuvirroista jalostettujen maanparannuskuitujen ravinnehuuhtoumaa vähentävä vaikutus on merkittävä ja niiden käyttäminen on tehokas ja kilpailukykyinen vesiensuojelukeino. Vesiensuojelukeinona se on ainutlaatuinen sikäli, että se hoitaa pitkäkestoisesti ongelman juurisyitä parantaen samalla kasvintuotannon edellytyksiä.
      Tämän hankkeen tarkoituksena on tuottaa täysin uutta tietoa toistetun maanparannuskuitukäsittelyn vaikutuksista. On perusteltua odottaa, että maanparannuskuitujen hyvät vaikutukset voivat käsittelyn toistuessa olla kertautuvia. Mikäli tutkimus todentaa tämän oletuksen, nostaisi tulos maanparannuskuidut omaan luokkaansa vesiensuojelukeinona. Läpilyönti maatalouden vesiensuojelussa ja viljelijöille tehokkaasti tuettuna toimenpiteenä kasvattaisi maanparannuskuitujen kysyntää ja tarjontaa, mikä avaisi Soilfood Oy:lle uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä Suomessa että ulkomailla. Hankkeen tarkoituksena on kasvattaa maanparannuskuitumarkkinaa lisäämällä tietoa ja tietoisuutta maanparannuskuitujen ominaisuuksista, käytöstä ja hyödyistä. Viestintä Suomessa ja Euroopan laajuisesti on keskeinen osa hanketta.

    Soil Improvement Fibers 2

    • Hankkeen toteutusaika: 1.9.2022 – 31.8.2024
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 293 320 €, johon tukea myönnetty 60 % (175 992 €)
    • Hankkeen kuvaus: Maanparannuskuitujen laajamittaisella hyötykäytöllä maataloudessa voitaisiin korvata uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettavia keinolannoitteita sekä lisätä hitaasti hajoavaa eloperäistä aineista maahan, saavuttaen näin orgaanisen aineksen lisäyksen monipuoliset hyödyt viljelylle ja ympäristölle. Käynnistettävän hankkeen tarkoituksena on tuottaa täysin uutta tietoa vuonna 2020 toistetun maanparannuskuitukäsittelyn kerrannaisvaikutuksista ympäristöön ja kasvinviljelyyn. Hankkeessa tutkitaan ja verrataan Jokioisten kenttäkokeessa toistetun maanparannuskuitukäsittelyn jälkeisiä tuloksia ensimmäisen käsittelyn tuloksiin. Hankkeen tavoitteena on saada lisää tutkimustietoa maanparannuskuitukäsittelyn uusimisen vaikutuksista eroosioon, ravinteiden huuhtoutumiseen sekä kevätviljan satoon. Lisäksi hankkeessa tutkitaan laboratorioanalyyseillä haitallisten aineiden esiintymistä. Aikaisemmat tutkimustulokset osoittavat maanparannuskuitutuotteilla olevan potentiaalia vesiensuojelukäyttöön, mikä voi nostaa maanparannuskuidut omaan luokkaansa nopeana maatalouden vesiensuojelukeinona ja kasvattaa viljelijöiden kysyntää sekä Suomessa että Euroopassa. Vesiensuojelukäytössä kuitenkin keskustellaan paljon mahdollisista haitta-aineista, joten niiden entistä tarkempi selvitys on tässä hankkeessa välttämätöntä.
      Hanke on tärkeässä roolissa, koska Jokioisten koe on tutkimuksen perusta ja vertailukohta, jonka tutkimustuloksia tarvitaan valuma-aluemittakaavan tutkimustulosten tulkintaa varten. Hanke toteutetaan, koska maanparannuskuitujen pellon kasvukuntoa parantavat ominaisuudet ovat usein kumulatiivisia ja hitaasti kehittyviä, minkä vuoksi niitä tulee tutkia pitkäaikaisilla, todellista käyttöä mallintavilla tieteellisillä ja useita käsittelykertoja sisältävillä kenttäkokeilla, jolloin voidaan vakuuttavammin todentaa maanparannuskuitujen vaikutukset.
      Hankkeen tarkoituksena on kasvattaa maanparannuskuitumarkkinaa lisäämällä kokeelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa ja tietoisuutta maanparannuskuitujen ominaisuuksista, käytöstä, käsittelyn kerrannaisvaikutuksista ja hyödyistä eri sidosryhmille. Tavoitteena on täsmällisen tiedon lisääminen maanparannuskuitutuotteiden vaikutuksista maahan, kasvintuotantoon ja ympäristöön, ja näin ollen niiden korkea
      arvostus.

    Yrityksen digitalisaatioprojekti

    • Hankkeen toteutusaika: 1.2.2023 – 31.8.2024
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 455 916,80 €, johon tukea myönnetty 50 % (227 958,40 €)
    • Hankkeen kuvaus: Toteutettavaksi suunnitellun kehitystyön taustana ja erityisenä perusteena on se, että Soilfood Oy:n toiminnan laajentuessa voimakkaasti viimeisen muutaman toimintavuoden aikana, ovat vanhat pistemäiseen tarpeeseen hankitut järjestelmät jääneet riittämättömiksi. Yrityksen järjestelmäarkkitehtuuria on paikattu esimerkiksi exceleillä, manuaalisella työllä ja pienillä järjestelmäpäivityksillä. Nykyisin käytössä olevat järjestelmät eivät enää pysty ketterästi vastaamaan liiketoiminnan uusiin tarpeisiin, eivätkä mahdollista toiminnan laajentamista tai sen skaalautumista. Samalla digitaalisesta kokonaisuudesta on muodostunut hajanainen ja raskas.
      Soilfood on toteuttanut tavoitearkkitehtuuriselvityksen ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Riippumaton konsultti on validoinut yrityksen tunnistamat kipu-/kehityskohteet, ja antanut näkemyksensä Soilfood Oy:n järjestelmäarkkitehtuurin tavoitetilasta sekä kehitystarpeista.
      Käynnistettävän hankkeen tavoitteena on kehittää Soilfood Oy:n digitaalisia järjestelmiä siten, että ne mahdollistaisivat toiminnan skaalautuvuuden, liiketoiminnan laajentamisen ja tätä kautta myös entistä laajemman ravinteiden ja materiaalien kierrätyksen. Yrityksen tavoitteena on rakentaa yritystä paremmin palveleva ja toimintaa digitalisoiva järjestelmäkokonaisuus.
      Hankkeessa kehittämistyö ja hankinta tullaan toteuttamaan sekä yrityksen omaa henkilöstöä että ulkopuolista konsultointia hyödyntäen. Lisäksi konkreettisen kehitystyön tulee toteuttamaan ulkopuolinen palveluntarjoaja(t), joka valitaan kilpailutuksen kautta.
      Kokonaisvaltaisen digitalisaation kautta Soilfood Oy:n parantunut tehokkuus varmistaa laadukkaan kiertotalouden laajentumista, lisää ravinteiden ja materiaalien kierrätystä sekä mahdollistaa tuotteiden jalostusasteen nostamisen ja uusien digitaalisten palveluiden kehittämisen.

     

    Tikalan Oy, Saarijärvi (tikalan.fi)

    Ravinteet maatilalta multapussiin

    • Hankkeen toteutusaika: 8.9.2021 – 31.12.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 206 000 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 45 % (92 700 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on löytää menetelmä kierrättää alueellisesti haasteellisia maatalouden ravinteita ja metsäteollisuuden hankalasti hävitettäviä sivuvirtoja hyödynnettäväksi kuluttajakasvualustojen raaka-aineena. Näin pystytään alentamaan voimakasta alueellista ravinnekuormitusta. Raaka-aineet käsitellään auma- ja tunnelikompostissa. haemme kokonaisratkaisua metsäteollisuuden sivuvirtojen käsittelyyn ja alueellisen ravinnekuorman tasaamiseen.

     

    Utskärs Fisk Ab

    Saariston ruokoliiketoimintaketju

    Osatoteuttaja: RS Planering Ab

    • Hankkeen toteutusaika: 1.5.2021 – 31.8.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti 318 760 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 63,4 % (202 094 €)
    • Hankkeen kuvaus: Ruovikoituminen on iso ongelma Saaristomerellä. Järviruo’on poistaminen on toimivaksi todettu keino poistaa fosforia ja typpeä Itämerestä. Niittämällä järviruokoa avarretaan samalla rantoja luoden näin maisemallista arvoa ja lisäten rantojen hyöty- ja vapaa-ajan käyttömahdollisuuksia. Niitetty järviruoko voidaan jatkojalostaa ja tuotteistaa monin eri tavoin, kasvualustoista rakennusmateriaaleihin ja eläinten kuivikkeisiin. Järviruo’on poistaminen laajemmassa mittakaavassa vaikuttaa siis kaikin tavoin ns. win–win–win-mahdollisuudelta, jonka avulla voitaisiin saada ravinteita pois Itämerestä, rannat kauniiksi ja käytettäviksi sekä uutta liiketoimintaa
      maaseudulle ja saaristoon.
      Moninaisista mahdollisuuksista huolimatta järviruokoon pohjautuva liiketoiminta on Suomessa edelleen varsin pienimuotoista ja hajanaista. Aiemmin toteutetuissa hankkeissa ja kokeiluissa ongelmiksi ja esteiksi on tunnistettu mm. niittoon ja jatkokäsittelyyn tarvittava koneiston kehittymättömyys, lupakäytännöt sekä vakiintuneen ja kustannustehokkaan hyötykäytön puuttuminen niitetylle biomassalle. Ongelmien tunnistamisesta huolimatta niitä ei ole kuitenkaan vielä saatu kunnolla ratkaistua.
      Kustavin alueella toimiva kalankasvatusyritys Utskärs Fisk Ab haluaa ottaa aktiivisen roolin saaristossa järviruo’on poistamisessa. Yritys näkee järviruo’on poistamisessa ja hyödyntämisessä liiketoimintamahdollisuuksia. Aiemmissa ruokoprojekteissa liiketoiminnallisen puolen kehittäminen on näkemyksemme mukaan kuitenkin jäänyt vajaaksi. Siksi uskomme, että erityisesti siihen panostaminen on järkevää. Projektissa testataan myös prototyyppiversiota uudentyyppisestä ruokoleikkurista.

     

    Weeefiner Oy, Jyväskylä (weeefiner.fi)

    Kierrätyslannoitetta kiertovesikasvatuksesta – Nitraatin, fosfaatin ja kaliumin talteenotto kalanviljelyaltaiden vesistä

    • Hankkeen toteutusaika: 1.1.2023 – 30.6.2024
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 318 550 €, johon tukea myönnetty 80 % (254 840 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on tuoda ratkaisu globaaliin ravinnepulaan kehittämällä innovatiivinen ratkaisu kalojen kiertovesikasvatuksen ravinteiden talteenottoon. Talteen ottamalla kalojen ravinnosta ja ulosteesta peräisin oleva liuennut fosfori, typpi ja kalium, pystytään valjastamaan uusi materiaalivirta ravinteiden lähteeksi ja samalla parantamaan prosessi kiertävän veden laatua. Liuenneet ravinteet ovat merkittävä ongelma kiertovesikasvatuksessa, ja ympäristöön päätyessään niillä on rehevöittävä ja ekosysteemejä haittaava vaikutus. Talteen otettuina ne voivat kuitenkin toimia kiertotalouden mukaisena sekundäärisenä raaka-ainelähteenä. Hankkeessa kehitettävässä menetelmässä Weeefinerin 4D Siepparia hyödynnetään ravinteiden kustannustehokkaaseen talteenottoon. Projektin tavoitteena on helpottaa ravinteiden ja lannoitteiden huoltovarmuutta – samalla kasvattaen nykyisten toimitusketjujen resistenssiä kohdatessamme globaaleja
      kriisitilanteita.
  • BioKymppi, Kitee (bio10.fi)

    Bome – Luulannoitelaitos kastiketehtaiden sivuvirroille

    • Hankkeen toteutusaika: 1.2.2023 – 31.8.2024
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 1 997 000 €, johon tukea myönnetty 50 % (998 500 €)
    • Hankkeen kuvaus: Hankkeessa investoidaan tuotantolaitos, joka voi käsitellä mädätettyä kastiketehtaan sivuvirtana tullutta luujätettä 500 tn vuodessa. Laitos sisältää kylän kippaustilan, lämpimän tuotantotilan varastoineen sekä tarvittavat koneet ja laitteet.
      Laitosta varten rakennetaan vanhan kompostointilaitoksen yhteyteen n. 420 m2 tuotanto- ja varastotilaa, josta lämmintä lähes 350 m2 ja kylmää vastaanottotilaa n. 75 m2. Lämpimään tilaan tulee esikäsitellylle luulle vastaanottosiilo tankopurkaimilla, esimurska, kuivain + jäähdytin, mylly, pellettikone, varastosiilot, säkityslaitteet sekä säkkivarasto. Hankkeen loppupuolella investoidaan lisäksi seoslannoitteen tuotantolaitteisto, joka sisältää siilot erilaisille seosravinteille, sekoitinlaitteiston sekä pelletöintikoneen. Hajukaasujen käsittelyyn investoidaan hajukaasupesuri ja otsonointilaite sekä biosuodin. hajukaasupesuri sijoitetaan nykyisen kompostilaitoksen konehuoneeseen ja nykyistä olemassa olevaan biosuodinta laajennetaan.
      Luiden kuivaukseen käytetään chp-laitoksen 150–200 asteista savukaasua, joka imetään kuivaimen läpi ja puhalletaan hajukaasupesurille ja edelleen biosuotimelle. Ennen pesuria hajukaasujen joukkoon johdetaan otsonia hajuhaittojen vähentämiseksi.

     

    Biolan Oy, Eura (biolan.fi)

    Turpeettomien kasvualusta- ja kuivikemateriaalien tuotantolaitos

    • Hankkeen toteutusaika: 1.2.2021 – 31.8.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti on 5 843 960 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 45 % (2 629 782 €)
    • Hankkeen kuvaus: Biolan Oy investoi täysin uudenlaiseen biomateriaalien käsittelylaitokseen. Laitoksen tavoitteena on tuottaa materiaaleja, joilla voidaan käytännössä korvata turvetta erittäin monentyyppisissä käyttökohteissa. Laitoksella tullaan käsittelemään puupohjaisia jakeita, rahkasammalta, kuivikelantoja ja mädätysjäännöksiä ja tuottamaan niistä raaka-aineita, raaka-aineyhdistelmiä sekä lopputuotteita kasvualusta- ja lannoitetuotantoon. Tuotteita tullaan valmistamaan niin ammattiviljelyyn kuin harrastelijapuutarhureille. Näitä raaka-aineita tullaan jalostamaan ja käyttämään myös vientituotteisiin.
      Laitoksella tullaan myös valmistamaan turpeettomia eläinkuivikkeita. Se tulee olemaan ensimmäinen Suomessa toimiva kasvualusta- ja kuivikekäyttöön käytettävää puuhierrettä valmistava tehdas. Puuhierteen lisäksi laitos tuottaa myös uudenlaisia kasvualusta- , maanparannus- , lannoite- ja kuiviketuotteita. Laitos on monipuolisen käytön mahdollistava, tuotantomittakaavan pilot-laitos. Investoinnin tavoitteena on paitsi tuoda markkinoille uusia raaka-aine- ja tuoteratkaisuja myös skaalata laitoksesta monistettava konsepti, joka voidaan jatkossa sijoittaa lähemmäs raaka-aineiden syntypaikkoja tai alueita, joissa lopputuotteille on kysyntää.

     

    Biopir, Vehmaa

    Kotieläinkeskittymän kestävä ravinnekierrätys-palveluratkaisu

    • Hankkeen toteutusaika: 1.5.2021 – 31.10.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti 231 195 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 55 % (127 157 €)
    • Hankkeen kuvaus: Pirteä Porsas Oy:n emakkosikalan yhteyteen on Biopir Oy: toimesta investoitu viime vuonna biokaasulaitos varastoaltaineen sekä mädätysjäännöksen separointilaitteisto. Biokaasulaitos on ylösajovaiheessa. Mädätteestä erotettu nestejae on tarkoitus siirtää syöttöputkistolla suoraan peltolevitykseen. Syöttöputkiston vaikutusalueella on n. 450 ha peltoa. Laitoksella erotettu fosforipitoinen kuivajae kuljetetaan sikatalouskeskittymän ulkopuolelle. Tässä ensimmäisessä vaiheessa käsitellään ainoastaan Pirteä Porsas Oy:n sikalietteet, n. 20 000 tn/vuosi.
      Haettavalla rahoituksella on tarkoitus kehittää sikalietteen prosessoinnin palveluratkaisua. Tämä toteutetaan rakentamalla siirtoputket sikalietteelle ja mädätteelle kolmen läheisen lihasikalan ja Biopir Oy:n jo aiemmin investoiman biokaasulaitoksen välille. Tällä investoinnilla n. 10 000 tonnia lietettä siirretään Biopir Oy:lle prosessoitavaksi ja tiloille palautetaan vähäfosforinen nestejae. Lietteelle ja mädätteelle on tarkoitus investoida erilliset putkilinjat, jotta pumppausta voidaan tehdä samanaikaisesti molempiin suuntiin. Investointi sisältää noin 6 km (3 km per massatyyppi) lietteen ja käsitellyn materiaalin siirtoputkistoa, siirtoon tarvittavat pumput ja pumppauskaivot sekä kaivuutyöt teiden alituksineen ja asennukset.
      Suunniteltu investointi on osa alueellista palveluratkaisua, jonka lopullisena tavoitteena on luoda kustannustehokas ja ympäristökestävä keskitetty lannan prosessointimalli, jossa lannan prosessointilaitos massojen siirtoratkaisuineen mahdollistaisi yli 50 000 tonnin lietelantamäärän ravinnesuhteiden optimoinnin ja arviolta 25 – 30 tonnin ylijäämäfosforin siirron sikatalouskeskittymästä tarvealueille. Toimintamalli mahdollistaisi myös vetoletkulevitysmenetelmän käytön.

     

    Fertilex Oy, Laitila (fertilex.fi)

    Kierto22  Investointi uuteen kierrätyslannoitetehtaaseen

    • Hankkeen toteutusaika: 1.11.2021 – 31.8.2023
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 5 250 000 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 55 % (2 887 500 €)
    • Hankkeen kuvaus: Fertilex suunnittelee uutta isomman mittakaavan kierrätyslannoitetehdasta Laitilaan (projekti Kierto 22). Tehtaalla pystytään valmistamaan Fertilexin nykyisen tuotevalikoiman mukaisia tuotteita, mutta suunnittelussa on otettu huomioon myös seoslannoitteiden valmistus: tavoitteena onkin jatkossa laajentaa lopputuotevalikoimaa.

     

    Ruthon Services Oy, Saarijärvi (ruthonservices.fi)

    Mobiiliseparaattoriyksikön hankinta

    • Hankkeen toteutusaika: 1.1.2022 – 31.12.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 302 200 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 55 % (166 210 €)
    • Hankkeen kuvaus: Investointi tehostaa merkittävästi lantalogistiikkaa rajatulla maantieteellisellä alueella. Investoitava kohde on materiaalin käsittelylaitteisto, käytännössä konttirakenteisen mobiiliseparaattoriyksikkö ja tähän liittyviä lisälaitteita. Kaluston urakointialue tulisi painottumaan länsirannikolle, jossa myös tunnistettua tilatason palvelutarvetta ympäristönäkökohdat huomioiden myös on paljolti olemassa. Tarkemmin Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan alueelle. Aiheesta on tehnyt tuoretta taustatutkimusta myös Luke: Tehoa lantaravinteiden käyttöön Itämeren alueella - Luonnonvarakeskus (luke.fi)
      Mobiiliseparaattoriyksikön ympärille rakentuu yritykselle kokonaan uusi liiketoiminta. Separointipalveluliiketoimintaan linkittyy myös separoidun raakalietteen kuivajakeen kuljetuspalvelu. Asiakkaina sekä maatalous, että kuivajaetta hyödyntävät jatkojalostajat. Maataloudesta saadaan raaka-aine separoitavaksi, nestejae jää tiloille entistä paremmaksi lannoitteeksi ja separoidun raakalietelannan kuivajae toimitetaan edelleen jatkojalostettavaksi. Jatkojalostajat hyödyntävät raaka-aineen, joko kierrätyslannoitetuotteiden raaka-ainekomponenttina sekä osin biokaasutuotannossa ennen ravinteiden hyödyntämistä tai jatkojalostamista.


    Soilfood Oy, Lieto (soilfood.fi)

    Investointi kierrätettyjen maanparannusaineiden käsittelyyn ja jalostukseen

    • Hankkeen toteutusaika: 27.9.2021 – 31.3.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 712 877 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 55 % (392 082 €)
    • Hankkeen kuvaus: Projektissa Soilfood Oy investoi uuteen maanparannusaineiden jalostus- ja käsittelykenttään. Kenttää käytetään teollisuuden sivuvirtojen jalostamiseksi korkealaatuisiksi maanparannusaineiksi, jotka myydään käytettäväksi peltoviljelyssä. investoinnilla kasvatetaan merkittävästi Soilfoodin maanparannusaineiden vastaanotto- ja käsittelykapasiteettia ja mahdollistetaan nykyistä tehokkaampi ja laajempi jalostustoiminta sekä entistä kehittyneempien tuotteiden valmistaminen. Investointi tuottaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun entistä suurempi osuus tällä hetkellä kierrättämättä jäävistä sivuvirroista saadaan hyödynnettyä materiaalina. investointi vähentää syntyvän jätteen määrää ja pienentää kasvihuonekaasupäästöjä niin teollisuudessa kuin maataloudessakin. Samalla kasvatetaan maatalouden hiilinieluja, korvataan fossiilisilla polttoaineilla tuotettuja väkilannoitteita ja pienennetään ravinne huuhtoutumia vesistöihin. Investoinnilla parannetaan myös työllisyyttä ja edistetään kiertotalouden volyymin ja kannattavuuden kasvua.
  • Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, Hämeenlinna (hamk.fi)

    Tulevaisuuden maanviljelijät

    Osatoteuttajat: Ahlmanin koulun Säätiö sr, Hämeen ammatti-instituutti Oy, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy, Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

    • Hankkeen toteutusaika: 1.4.2021 – 31.12.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 400 000 €, johon tukea myönnetty 100 %

     

    ProAgria keskusten Liitto ry, Vantaa (proagria.fi)

    Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön

    Osatoteuttaja: Svenska lantbrukssällskapens förbund (SLF)

    • Hankkeen toteutusaika: 1.5.2021 – 31.12.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 400 000 €, johon tukea myönnetty 100 %

     

    Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (FIFUR), Vantaa (fifur.fi)

    Turkiselinkeinon ympäristöjalanjäljen ja ravinnekierron kehittämishanke (TASSUNJÄLKI-hanke)

    Osatoteuttajat: Kannuksen Tutkimustila Luova Oy, Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke)

    • ​​​​Hankkeen toteutusaika: 1.6.2021 – 31.12.2022
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 300 000 €, johon tukea myönnetty 100 %

Finansierade projekt 2016–2018

  • Apila Group Oy Ab (apilagroup.fi)

    • Hanke: Jokamiehen ravinnekiertokuution tuotteistaminen
    • Hankkeen toteutusaika: 1.9.2017 – 31.8.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 40 000 €, johon tukea on myönnetty 45 %

    Axolot Solutions Finland Oy, Kauniainen

    • Hanke: Lietteen ravinnekierrätys sähkökemiallisella vedenpuhdistusmenetelmällä
    • Hankkeen toteutusaika: 1.11.2018 – 31.12.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 175 547 €, johon tukea on myönnetty 45 %

    Biocode Oy, Vantaa (biocode.fi)

    • Hanke: Hiilijätteestä liiketoimintaa – Hiilensidontaa ja ravinteiden kierrätystä tukevan palveluliiketoiminnan kehittäminen viljaketjussa
    • Hankkeen toteutusaika: 1.1.2019 – 31.8.2020
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 172 200 €, johon tukea on myönnetty 60 %

    Biocoil Oy, Kuhmo (biocoil.fi)

    • Hanke: Sahojen sivuvirtojen jalostaminen korkea-arvoisemmiksi ravinne- ja kuiviketuotteiksi sekä teollisuuden raaka-aineiksi
    • Hankkeen toteutusaika: 1.6.2018 – 30.8.2020
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 932 002 €, johon tukea on myönnetty 61,4 %

    BioKymppi Oy, Kitee (bio10.fi)

    • Hanke 1: Biokaasulaitoksen lietteistä konsentroituja lannoitteita
    • Hankkeen toteutusaika: 1.9.2016 – 31.8.2018
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 998 076 €, johon tukea on myönnetty 60 %
    • Hanke 2: BioRaki 2 – Konsentraatista ja biohiilestä kasvuvoimaa
    • Osatoteuttajat: Evergreen Farm Oy, Geoanalyysi Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, Luomuliitto Ry, Luukkaisen Puutarha Oy, ProAgria Pohjois-Karjala Oy, Puromäen Puutarha, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy ja Tolvanen Tero
    • Hankkeen toteutusaika: 1.5.2018 – 31.8.2020
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 1 159 036 €, johon tukea on myönnetty 60 %

    Biolan Oy, Eura (biolan.fi)

    • Hanke: Maatalouden orgaanisilla sivuvirroilla kasvua – MOSKU
    • Hankkeen toteutusaika: 1.7.2017 – 31.7.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti ja ohjelmasta myönnetyn tuen osuus: 1 284 718 €, josta tukea on myönnetty 50 %.

    Bioluup Oy, Kauhajoki (bioluup.fi)

    • Hanke: NutCycle
    • Hankkeen toteutusaika: 1.11.2018 – 31.8.2020
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 139 620 €, johon tukea on myönnetty 70 %

    Biometa Finland Oy, Oulu (www.biometa.fi)

    • Hanke 1: Maatilan biolannoitekierto – Maa-Bio
    • Hankkeen toteutusaika: 1.9.2016 – 31.8.2018
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 494 800 €, johon tukea on myönnetty 50 %.
    • Hanke 2: Biotalouden ravinnekierron optimointi - Biotrio
    • Osatoteuttajat: Heikkinen Petteri Tapani, Ojantakainen Jukka Johannes ja Lohi Kauko
      Hankkeen toteutusaika: 1.10.2018 – 31.8.2020
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 331 650 €, johon tukea on myönnetty 60 %

    Biopallo Systems Oy, Kuopio

    • Osatoteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulu
    • Hanke: Biopallo-kompostointireaktorin optimointi ja lopputuotteen laadun varmistus lannoitetuotantoon
    • Hankkeen toteutusaika: 1.6.2018 – 31.12.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 147 200 €, johon tukea on myönnetty 80 %

    Biopeel Oy, Rauma

    • Hanke: Tuotantoeläinten lantojen hyötykäyttö kierrättämällä: kuivikkeena, polttokaasuna ja lannoiterakeena
    • Hankkeen toteutusaika: 1.1.2017 – 31.12.2017
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 70 000 €, johon tukea on myönnetty 70 %.

    Digi Toilet Systems Oy, Kangasala (dtso.fi)

    • Hanke: DTS-menetelmä – orgaanisen jätteen kompostointi
    • Hankkeen toteutusaika: 1.2.2018 – 31.10.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 230 597 €, johon tukea on myönnetty 70 %

    Ecolan Oy, Kuopio (ecolan.fi)

    • Hanke: Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen erottelu ja teollinen hyödyntäminen luomulannoitteiden raaka-aineeksi
    • Hankkeen toteutusaika: 1.9.2018 – 31.12.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 264 600 €, johon tukea on myönnetty 70 %

    Ecolution Oy, Helsinki (ecolution.fi)

    • Osatoteuttajat: Chemitec Consulting Oy ja Helsingin yliopisto
    • Hanke: Elintarviketuotannon sivuvirran hyödyntäminen kasvisravinteena, case: tofun tuotannossa syntyvän okaran hyödyntäminen lannoitteena
    • Hankkeen toteutusaika: 1.9.2017 – 31.8.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 493 700 €, johon tukea on myönnetty 60 %

    Emomylly Oy, Huittinen

    • Hanke: Mädätysjäännöksen ravinteiden jatkojalostus ja tuotteistus Emomyllyn biokaasulaitokselle (RavinneEmo)
    • Hankkeen toteutusaika: 1.1.2019 – 31.12.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 116 000 €, johon tukea on myönnetty 65,9 %

    Envitop Oy, Oulu (envitop.com)

    • Hanke: Maa- ja metsätaloudessa sekä yhdyskunnissa muodostuvien nestemäisten rejektien sisältämän typen talteenotto ja tuotteistaminen ravinneliuokseksi Envistone -menetelmällä
    • Hankkeen toteutusaika: 1.6.2017 – 31.8.2018
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 320 000 €, johon tukea on myönnetty 45 %

    Global EcoSolutions Oy, Espoo (ges.fi)

    • Hanke: Kierrätyslannoitteita kananlannasta innovatiivisella kuivauskonseptilla (KIEKU) -toteutettavuustutkimus
    • Hankkeen toteutusaika: 1.5.2017 – 30.6.2018
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 137 000 €, johon tukea on myönnetty 70 %

    Graniittirakennus Kallio Oy, Vantaa (grk.fi)

    • Hanke: Haastavien biopohjaisten jätteiden käyttö kasvualustana
    • Hankkeen toteutusaika: 1.10.2017 – 31.8.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 750 000 €, johon tukea on myönnetty 40,66 %

    Heikas Oy, Vehmaa

    • Osatoteuttajat: Envitecpolis Oy ja Manupork Oy
    • Hanke: Kiertoravinne – Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen ravinteiden tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla
    • Hankkeen toteutusaika: 1.7.2018 – 31.5.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 181 562 €, johon tukea on myönnetty 70 %

    Helsieni Oy, Vantaa (helsieni.fi)

    • Hanke: Pilot for a circular urban mushroom farm
    • Hankkeen toteutusaika: 1.8.2018 – 31.7.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 60 000 €, johon tukea on myönnetty 70 %

    Jeppo Biogas Ab, Uusikaarlepyy (jeppobiogas.fi)

    • Hanke: Kiertojepua
    • Osatoteuttajat: Doranova Oy, Jepuan Peruna Oy ja Raussin Metalli Ky
    • Hankkeen toteutusaika: 2.10.2018 – 31.8.2020
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 696 872 €, johon tukea on myönnetty 60 %

    Lahden Hevosystäväinseura ry, Lahti (jokimaanravit.fi)

    • Hanke 1: Hevosvoimia hevosenlannasta
    • Hankkeen toteutusaika: 1.11.2017 – 31.8.2018
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 85 376 €, johon tukea on myönnetty 70 %
    • Hanke 2: Hevosvoimia hevosenlannasta II
      Hankkeen toteutusaika: 1.9.2018 – 31.12.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 151 329 €, johon tukea on myönnetty 70 %

    Lannanpuhdistus Viljakainen Oy, Helsinki

    • Hanke: Lannanpuhdistus Viljakainen Oy – tehokas strippaus
    • Hankkeen toteutusaika: 1.7.2018 – 1.7.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti ja ohjelmasta myönnetyn tuen osuus: 100 000 €, johon tukea on myönnetty 60 %

    Lapuan Peruna Oy (finnamyl.fi)

    • Hanke: Tärkkelysperunan sivutuotteesta lannoitetta ja valkuaisrehua
    • Hankkeen toteutusaika: 10.5.2017 – 30.8.2018
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 84 000 €, johon tukea on myönnetty 56,16 %

    Nanopar Oy, Puumala (nanopar.fi)

    • Hanke: Biomassoista peräisin olevien kierrätyslannoitevalmisteiden tuotekehitys ja tuotanto
    • Hankkeen toteutusaika: 15.5.2017 – 31.8.2018
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 567 000 €, johon tukea on myönnetty 45 %.

    Pajupojat Oy (nyk. Carbons Finland Oy), Kouvola (carbons.fi)

    • Osatoteuttaja: Luonnonvarakeskus
    • Hanke: Biotisleen ja –hiilen käyttö kompostoinnin tehostajana
    • Hankkeen toteutusaika: 1.12.2017 – 30.6.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 138 500 €, johon tukea on myönnetty 66,9 %

    Pasrea Oy, Petäjävesi

    • Hanke: Pasrea-kompostorin tutkimus ja tuotekehityshanke
    • Hankkeen toteutusaika: 1.2.2017 – 31.8.2018
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 407 000 €, johon tukea on myönnetty 79,75 %

    Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiö / Perunantutkimuslaitos, Seinäjoki (petla.fi)

    • Hanke: Teollisuuden sivutuotteiden käyttömahdollisuuden turvetuotannosta poistuneiden suopohjien maanparannukseen non-food-perunantuotantoa varten
    • Hankkeen toteutusaika: 1.1.2017 – 31.8.2018
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 331 429 €, johon tukea on myönnetty 65 %

    Piispanristin Kalalähde Oy, Turku

    • Hanke: Kalankasvatuksessa syntyvien biomassojen ja ravinteiden hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti salaatin kasvihuoneviljelyssä, rehuksi kasvatettavien hyönteisten kasvatuksessa ja biokaasun tuotannossa
    • Hankkeen toteutusaika: 1.10.2018 – 31.7.2020
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 430 000 €, johon tukea on myönnetty 60 %

    Pohjolan Aines Oy, Raahe

    • Hanke: Sivujakeet tuotteiksi
    • Hankkeen toteutusaika: 1.5.2018 – 31.8.2020
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 260 011 €, johon tukea on myönnetty 52,2 %

    Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy, Punkalaidun

    • Hanke: Biokaasulaitoksen jälkimädätteiden jatkojalostaminen lannoitevalmisteeksi -hanke
    • Hankkeen toteutusaika: 1.1.2017 – 31.8.2018
    • ​​​​​Hankkeen kokonaisbudjetti: 157 600 €, johon tukea on myönnetty 70 %.

    Rakeistus Oy, Oulu (rakeistus.fi)

    • Hanke: Demotehdas -konsepti
    • Hankkeen toteutusaika: 1.10.2017 – 31.8.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 469 458 €, johon tukea on myönnetty 60 %

    Redono Oy, Lohja (redono.fi)

    • Hanke: REDONO
    • Hankkeen toteutusaika: 1.5.2017 – 28.2.2018
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 103 000 €, josta tuen osuus on 70 %

    RuokoVoima Oy, Masku

    • Hanke: Toteutettavuustutkimus järviruo’on laajamittaisesta hyötykäytöstä ja ruokomassaan sitoutuneiden ravinteiden kierrättäminen maatalouden käyttöön
    • Hankkeen toteutusaika: 1.2.2017 – 31.8.2018
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 48 000 €, johon tukea on myönnetty 70 %.

    Satafood Kehittämisyhdistys ry, Huittinen (satafood.net)

    • Hanke: Sivuvirroista luomulannoite kasvihuonetuotantoon - LUOMUKAS
    • Hankkeen toteutusaika: 1.6.2018 – 30.6.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 40 000 €, johon tukea on myönnetty 70 %

    SFTec Oy, Oulu (sftec.fi)

    • Hanke: Kierrätyslannoitteiden klusteri Oulusta: Orgaanisten jätteiden tuotantomittakaavan demonstraatio, Demotehdas -konsepti
    • Hankkeen toteutusaika: 1.9.2017 – 31.8.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 535 600 €, johon tukea on myönnetty 60 %

    Soilfood Oy, Lieto (soilfood.fi)

    • Hanke: Ravinnekuitu – Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet
    • Hankkeen toteutusaika: 1.1.2018 – 31.12.2019
    • Hankkeen kokonaisbudjetti: 245 000 €, johon tukea on myönnetty 60 %

    Västanfjärds Mekaniska Verkstad Ab, Kemiönsaari (peruttu hanke)

    • Projektets namn: Aggregat för vassklippning
    • Projektets längd: 1.1.2017 – 31.8.2018

    Wedex Finland Oy

    • Hanke: Maatalouden ravinteiden hyötykäyttö
    • Hankkeen toteutusaika: 1.3.2017 – 31.2.2018
    • Hankkeen kokonaisbudjetti ja ohjelmasta myönnetyn tuen osuus: 216 000 €, josta tukea on myönnetty 60 %.

Uppdaterad: 20.11.2023