ELY-keskuksen ajankohtaiset toimet TRIWA LIFE -hankkeessa

Ajankohtaista hankkeessa

• Uomakunnostukset

  Joki- ja purouomat on perattu aikoinaan puiden uittamista tai kuivattamista varten. Uomien perkaus on muuttanut merkittävästi jokien elinympäristöjä ja monet virtavesien lajit ovat taantuneet. Virtavesikunnostuksella pyritään palauttamaan uomien luonnontilaa ja monimuotoisuutta sekä parantamaan virtavesieliöstön lisääntymis- ja elinmahdollisuuksia.

  Kunnostettua Pellon Olosjokea. Kuva: Sihveri Ervasti

  Kiveäminen on keskeinen kunnostusmenetelmä, jolla pyritään tekemään uomasta luonnontilaisen kaltainen. Kiveäminen tehdään kaivinkoneella. Kunnostuksissa käytetään perkauksissa uoman reunoille ja penkoille siirrettyjä kiviä. Kiveäminen monipuolistaa uomaa ja virtauksia ja sillä luodaan suojapaikkoja kaloille ja muille vesieliöille. Kiveämällä luodaan myös syvyys- ja leveysvaihteluita uomaan, joka lisää myös virtaamavaihteluita. Uoman ja veden mutkittelua uomassa parannetaan kiveämällä. Kiveämällä luodaan myös pohjat kutu- ja poikasalueille.

  Kaivinkone kunnostaa Pellon Olosjokea. Kuva: Sihveri Ervasti

  Kaloille tehdään kutusorakkoja ensisijaisesti uomasta löytyvällä soralla. Tietyille kohteille soraa tuodaan myös muualta. Kutusorana käytetään luonnollista harjusoraa tai -moreenia. Isoille uomille soraa kuljetetaan yleensä metsätraktoreilla. Kutusorakon välittömään läheisyyteen alavirran puolelle tehdään pienpoikasalueita, jotta sorakosta kuoriutuvat huonosti uivat kalanpoikaset löytävät sopivan suojapaikan. Sorakot ja poikaskivikot tarjoavat merkittävästi suojaa myös muille virtavesilajeille mm. hyönteisille. Uomiin lisätään myös puita, jotka luovat suojapaikkoja virtavesieliöille ja parantavat vedenlaatua sitomalla kiintoaineita ja ravinteita. Puusta rakennetaan myös erilaisia veden virtausta muokkaavia rakenteita, jotka lisäävät uoman monimuotoisuutta.

  Metsätraktori kuljettaa kutusoraa uomaan odottamaan. Sorat lisätään kaivinkoneella kunnostuksen yhteydessä oikeille paikoille. Kuva: Teemu Partanen

  Naamijoen valuma-alue

  Triwa LIFE -hankkeen uomakunnostustyöt alkoivat Naamijoen valuma-alueelta kesällä 2024. Ensimmäiseksi kunnostettiin Sietki-, Olos-, Kelhu- ja Orankijoen koskia. Kunnostuksia tehtiin yhteensä yhdeksällä koskialueella. Uomaa kunnostettiin yhteensä 4,3 km. Kunnostettujen koskialueiden yhteispinta-ala oli 2,7 ha. Kesällä 2025 kunnostukset jatkuvat Naamijoen alueella. Kunnostukseen tulee Vähä-, Vene-, Vaatto-, Pasma- ja Ruokojoen koskia. Kunnostukset jatkuvat myös Olos- ja Kelhujoella.

  ELY-keskuksen uomakunnostusalueet Naamijoen sivujoilla vuosina 2024 ja 2025. © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/24

   

  Tengeliönjoen valuma-alue

  Tengeliönjoen pääuomaa kartoitettiin kesän 2023 aikana. Alustavasti valittujen koskien lisäksi käytiin kartoittamassa kaikki joen koski- ja nivapaikat. Kaikilla virtapaikoilla oli ainakin jonkin asteisia kunnostustarpeita. Tengeliönjoen sivu-uomien kartoitukset alkoivat kesällä 2024. Kartoitusta tehtiin Miekojärven alapuolisilla sivuvesillä. Koskien kunnostussuunnittelu on aloitettu. Kunnostuksien arvioidaan alkavan Tengeliönjoen valuma-alueella kesällä 2026.

  Tengeliönjoen rännimäinen Pessaniva, jonka perkuuvalleja on joskus hieman aukaistu, mutta kokonaisvaltainen kunnostus on tekemättä. Kuva: Sihveri Ervasti

• Vaellusesteiden poistaminen

  Vaellusesteillä tarkoitetaan ihmistoiminnan takia puroihin ja jokiin muodostuneita esteitä, jotka estävät kalojen ja muiden vesieliöiden vapaan liikkuvuuden. Esimerkiksi kalojen pääsy kutu- ja ruokailualueille tai täysin uusille alueille voi vaikeuta tai estyä kokonaan. Puroympäristöt ovat lisäksi monien hyönteisten, lintujen ja nisäkkäiden kuten saukon elinympäristöjä ja kulkureittejä. Esteitä ovat esimerkiksi padot, pohjapadot, väärin asennetut tai uomaa muuttaneet tierummut, mylly- tai uittorakenteet sekä muut vastaavat rakenteet. Esteellisyys jaetaan kolmeen luokkaan, täydellisiin, ajoittaisiin ja osittaisiin. Ajoittaisilla esteillä tarkoitetaan rakennetta joka estää kulun esimerkiksi kuivana aikana tai tulvalla. Osittainen este estää tiettyjen lajien tai kokoluokkien, esimerkiksi kalanpoikasten vaelluksen.

  ​​​​​​Rumpujen aiheuttama täydellinen vaelluseste. Kuva: Sihveri Ervasti

  Koko hankeaikana Suomen hankealueella on tavoitteena poistaa yhteensä 287 tierummun tai vastaavan aiheuttamaa vaellusestettä. Rumpukunnostuksia on tavoitteena tehdä yleisillä teillä 50 kpl (ELY), yksityisteillä 137 kpl (Metsäkeskus) ja valtion metsäteillä 100 kpl (Metsähallitus). Vaellusesteiden kartoitus tehtiin kaikkien organisaatioiden yhteistyönä.

  Tiestön vaellusestekartoitus toteutettiin pääosin vuonna 2023. Kartoitusta jatkettiin vuoden 2024 aikana. Tähän mennessä Triwa LIFE -hankkeessa sekä aiemmissa hankkeissa Tornionjoen vesistöalueella suomen puolella on kartoitettu yhteensä 1178 ylitysrakennetta. Niistä rumpuja on 811 kpl sekä siltoja, kahlaamoita tai vastaavia purojen ylitysrakenteita yhteensä 367 kpl. Aiempien hankkeiden tiedot (158 kpl) on saatu Metsähallituksen ylläpitämästä SAKTI-järjestelmästä. Rummuista 48 % oli esteellisiä vesieliöille. Muista ylitysrakenteista suurin osa on siltoja, joten niistä esteellisiä oli vain 18 %. Eniten vaellusesteellisyyttä muissa ylitysrakenteissa aiheuttaa liian matalalle asennetut sillat tai rakenteiden rikkoutumiset. Liian matalaksi asennetut sillat tai hajonneet rakenteet keräävät purossa liikkuvia puita tai oksia, jotka alkavat tukkia uomaa. Tukkeet keräävät itseensä muuta pienempää virrassa liikkuvaa esimerkiksi lehtikariketta ja vesisammalia ja jossakin vaiheessa ne padottavat koko uomaa.

  Vuoden 2024 syksyyn mennessä kartoitettujen tierumpujen vaellusesteellisyys vesieliöille Tornionjoen suomen puoleisella vesistöalueella Triwa LIFE:n ja SAKTI-järjestelmän tietojen mukaan.

  Vaellusesteiden poistaminen on hyvässä vauhdissa hankkeessa. Syksyyn 2024 mennessä hankkeen toimesta suomen puolella on poistettu yhteensä 72 vaellusestettä. ELY-keskus toteutti ensimmäiset rummunvaihtotyöt syystalvella 2023. Rumpuja vaihdettiin yhteensä kuusi kappaletta yleisillä teillä Enontekiöllä ja Pellossa. Jäiseen maahan tehdyt rummun vaihdot vaativat seuraavana kesänä osalla kohteista jonkin verran korjaustöitä. Metsähallitus on poistanut 41 vaellusestettä valtion metsäteillä ja Metsäkeskus 25 vaellusestettä yksityisteillä. Vaellusesteiden poistot jatkuvat tulevina kesinä.

  Kohteelta poistettiin vaelluseste vaihtamalla rummut uusiin. Myös purouomaa muokattiin rummun alapuolelta paremmaksi vesieliöiden kulkureitiksi. Kuva: Sihveri Ervasti

• Tengeliönjoen kalatiet

  Tengeliönjoen kalatiet avaavat 970 km vapaata vesistöä vaelluskaloille

  Haapakoski ennen kalatien rakennustöiden aloitusta vasemmalla ja töiden ollessa käynnissä oikealla. Kuvat: Sihveri Ervasti

  Koko hankkeen suurin yksittäinen työ on kalateiden rakentaminen Tengeliönjoen Haapakoskeen sekä Portimojärven säännöstelypadolle. Kalatiet avaavat merellisille vaelluskaloille noin 970 km vapaata vesistöä voimalaitoksesta ylävirtaan. Varsinaiset rakennustyöt alkoivat kesällä 2024 alemmalla kalatiellä Haapakoskella. Haapakosken kalatie valmistuu vuoden 2024 aikana. Ylemmän kalatien rakentaminen Portimojärven säännöstelypadolle aloitetaan ja se valmistuu vuoden 2025 aikana. Lapin ELY-Keskus koordinoi kalatien rakentamista ja sen toimivuutta hankkeessa tutkii Luonnonvarakeskus.

  ​​​Portimojärven säännöstelypadon kalatien rakennuspaikka. Alueella on kaivettu maata maaperän selvittämiseksi. Kaivetut maat on hyödynnetty Haapakosken kalatien rakentamisessa. Kuva: Sihveri Ervasti

• Sähkökoekalastukset

  Naamijoen alueella mahdollisilla kunnostusalueilla toteutettiin vuonna 2023 sähkökoekalastuksia. Koekalastuksilla selvitettiin alueen kalaston tilaa ennen kunnostuksia. Ennen kaikkea alueilta etsittiin pieniä lohikalojen poikasia, jotta tiedettäisiin ovatko lohikalat pystyneet lisääntymään niissä luonnostaan. Yksi kunnostusten tavoitteista on saada alueille luonnostaan lisääntyvä lohikalakanta. Lohikalat nousevat kunnostusten kohdelajeina keskiöön, koska ne ovat kärsineet eniten koskien muokkauksista.

  Sähkökoekalastusta ja saalista Olosjoella. Kuvat: Sihveri Ervasti

  Kalat taintuvat sähkövirran vaikutuksesta ja ne kerätään haaviin. Ennen niiden mittaamista ja punnitusta kalat nukutetaan. Toimenpiteiden jälkeen kaikki kalat vapautetaan vahingoittumattomina takaisin veteen. Kunnostuksen jälkeisiä sähkökalastustuloksia vertailemalla saadaan tietoa, miten kunnostukset ovat vaikuttaneet kalastoon alueella.

   

• Saukkotutkimus

  Triwa LIFE:ssä toteutetaan merkittävä ja ainutlaatuinen saukkotutkimusyhteistyö ruotsalaisten kanssa. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa saukkopopulaation laajuudesta ja levinneisyydestä Tornionjoen vesistössä. Tämän tutkimuksen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin saukon ekologiaa ja käyttäytymistä tällä alueella.

  Hyviltä merkintäpaikoilta löytyy yleensä useita ulosteita. Kuva: Sihveri Ervasti

  Tutkimus tehdään analysoimalla saukon ulosteita DNA menetelmällä. Tämä menetelmä on erityisen hyödyllinen, koska se mahdollistaa saukkojen reviirien ja geneettisen monimuotoisuuden tutkimisen ilman suoraa kontaktia eläimiin. Samalla se antaa arvokasta tietoa saukkojen ravinnosta ja niiden reviirien koosta, joka on tärkeää saukkojen suojelun ja elinympäristön ymmärtämisen kannalta.

  Ravun ja kalan jäännöksiä saukon ulosteessa. Kuva: Sihveri Ervasti

  Saukko merkitsee reviiriään ulostemerkein. Ulosteet ovat useimmiten veden läheisyydessä näkyvillä paikoilla ja sateensuojassa siltojen alla tai tiheiden puiden juuristolla. Saukon ulosteissa on usein jäänteitä sen ruuista, kalojen suomuja ja luita tai ravun osia. Ulosteet eivät haise erityisen pahalle, niiden sanotaan haisevan orvokille, myskiselle, vasta leikatulle ruoholle tai kalaisalle. Tuoksu onkin yksi tapa varmistaa, että uloste on todella saukon. Samantyyppisiin paikkoihin ulostavan minkin jätökset sen sijaan haisevat pahalle.

  Saukkotutkimusnäytteet kerätään suomessa yhteistyössä ELY-keskuksen, Metsäkeskuksen ja Metsähallituksen kanssa. Alkukartoitusnäytteet kerätään vuonna 2023, ja toisen vaiheen näytteet ovat suunniteltu kerättäväksi vuonna 2029. Toisen vaiheen tutkimuksessa selviää, kuinka saukkopopulaatio on kehittynyt ja vaikuttaako vesistökunnostukset ja vaellusesteiden poistot positiivisesti saukkojen elinympäristöön.

  Ympyröidyt isommat tassun jäljet ovat saukon, pienemmät minkin. Kuva: Sihveri Ervasti

  Alkukartoitusnäytteitä kerättiin vuoden 2023 aikana yhteensä suomessa ja ruotsissa yli 2000 kappaletta. Suomessa niistä kerättiin reilut 800 kappaletta. Näytteet on lähetty laboratorioon analysoitavaksi. Tuloksia ja raporttia niistä odotetaan. Raportin tekee hankkeen pääkoordinaattori Länsstyrelsenin asiantuntija.

  Suomen saukkonäytteiden keräyspaikat kartalla. Saukkoa esiintyy koko suomenpuoleisen Tornionjoen vesistöalueella. © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/24.

• Lisätietoa virtavesi- ja valuma-aluekunnostuksista

  Kunnostuksista:

  EXPERT -hankkeen oppaat ja videot löytyy tästä linkistä. (ely-keskus.fi)

  Purokunnostusopas, Käsikirja metsäpurojen kunnostajille Toim. Marita Ahola ja Matti Havumäki löytyy tästä linkistä. (PDF, core.ac.uk)

  Metsäkeskuksen Rumpuesteet pois -hankkeen materiaalit löytyy tästä linkistä. (metsakeskus.fi)

  Ojitettujen soiden ennallistamisopas Toim. Aapala Kaisu, Similä Maarit, Penttinen Jouni löytyy tästä linkistä. (metsa.fi)

   

  Kunnostusten vaikutuksista:

  40 vuotta koskikunnostuksia Suomessa: Yhteenveto seurantatutkimuksista, LUKE löytyy tästä linkistä. (luke.fi)

  Lyhyen aikavälin vaikutukset puroluontoon soiden ennallistamisen ja uomakunnostuksien jälkeen, LUKE löytyy tästä linkistä. (luke.fi)