Ajankohtaista TRIWA-LIFE -hankkeessa

Ajankohtaista hankkeessa

• Vaellusesteiden poistaminen

  Hankkeessa on kartoitettu tierumpujen aiheuttamia vaellus- ja leviämisesteitä sekä yksityisillä, kunnallisilla että valtion ylläpitämillä teillä koko vesistöalueella Torniosta-Kilpisjärvelle. Rummuista on kartoitettu heinäkuussa 2023 puolet ja niistä noin kolmasosa on todettu olevan jonkinasteinen vaelluseste vesieliöstölle. Vaellusesteitä kartoituksissa on arvioitu tierummun kuntoa ja kalojen ja muiden vesieliöiden mahdollisuutta päästä liikkumaan rummun lävitse.

  Esteellinen tierumpu vaikeuttaa vaelluskalojen nousua kutualueilleen ja vesieliöiden leviämistä uusille elinalueille. Puroympäristöt ovat lisäksi monien hyönteisten, lintujen ja nisäkkäiden kuten saukon elinympäristöjä ja kulkureittejä. Esteitä poistamalla ja kulkureittejä rakentamalla mahdollistetaan myös niiden turvallinen kulku tie-vesistöristeymissä.

  Vaellusesteiden poistot tai kunnostaminen perustuu vapaaehtoisuuteen, ja siitä sovitaan erikseen asianomaisten, kuten tiekuntien tai tienomistajien, kanssa. Vaellusesteiden poistot hanke rahoittaa kokonaisuudessaan, riippumatta tien tai vaellusesteen omistuspohjasta.

   

• Sähkökoekalastukset

  Naamijoen alueella mahdollisilla kunnostusalueilla toteutettiin vuonna 2023 sähkökoekalastuksia. Koekalastuksilla selvitettiin alueen kalaston tilaa ennen kunnostuksia. Ennen kaikkea alueilta etsittiin pieniä lohikalojen poikasia, jotta tiedettäisiin ovatko lohikalat pystyneet lisääntymään niissä luonnostaan. Yksi kunnostusten tavoitteista on saada alueille luonnostaan lisääntyvä lohikalakanta. Lohikalat nousevat kunnostusten kohdelajeina keskiöön, koska ne ovat kärsineet eniten koskien muokkauksista.

  Kalat taintuvat sähkövirran vaikutuksesta ja ne kerätään haaviin. Ennen niiden mittaamista ja punnitusta kalat nukutetaan. Toimenpiteiden jälkeen kaikki kalat vapautetaan vahingoittumattomina takaisin veteen. Kunnostuksen jälkeisiä sähkökalastustuloksia vertailemalla saadaan tietoa, miten kunnostukset ovat vaikuttaneet kalastoon alueella.

  

• Valuma-alueiden kunnostukset

  Naamijoen valuma-alue

  Hankkeen uomakunnostusten suunnittelut aloitettiin Naamijoen valuma-alueelta kesällä. Naamijoen alueelta on aikaisemmissa hankkeissa saatu kattavasti aineistoa ja vanhoja suunnitelmia. Suunnitelmiin tehdään tarvittavat päivitykset maastokäynneillä, joiden pohjalta tehdään kattavat kunnostussuunnitelmat.

  Naamijoen valuma-alueen uomakartoitukset ja kunnostussuunnittelut tehtiin kesän 2023 aikana. Kunnostustöihin uomilla päästään aikaisintaan kesällä 2024 jos lupaprosessit etenevät nopeasti. 

  Tengeliönjoen valuma-alue

  Tengeliönjoen pääuoma kartoitettiin kesän 2023 aikana. Alustavasti valittujen koskien (kartta) lisäksi käytiin kartoittamassa kaikki joen koski- ja nivapaikat. Kaikilla virtapaikoilla oli ainakin jonkin asteisia kunnostustarpeita. Koskien kunnostussuunnittelu aloitetaan talven aikana ja ne laitetaan luvitukseen heti kun ne valmistuvat. Tengeliönjoen sivu-uomien kartoitukset arvioidaan alkavan kesällä 2024. 

• Tengeliönjoen kalatie

  Tengeliöjoen kalatie avaa 970 km vapaata vesistöä vaelluskaloille

  Vaellusesteosion suurin yksittäinen työ on kalatien rakentaminen Tengeliöjoen Portimo- ja Haapakosken. Kalatie avaa vaelluskaloille noin 970 km vapaata vesistöä voimalaitoksesta ylävirtaan. Rakentamiseen tarvittava lupa on Aluehallintoviranomaisella käsittelyssä ja mikäli lupa saadaan syksyllä 2023 ja esteitä rakentamiselle ei ilmene niin kalateiden suunnittelu -rakentamisen kilpailutus aloitetaan talvella 2023–24 ja rakentamistyöt kesällä 2024. Lapin ELY-Keskus koordinoi kalatien rakentamista ja sen toimivuutta hankkeessa tutkii Luonnonvarakeskus.

  Kesäkuussa aloitettiin hankkeen uoma- ja kunnostustarvekartoitukset Naamijoen vesistöalueella. Naamijoen vesistö on ollut uitonpiirissä ja uomia on aikoinaan perattu uiton helpottamiseksi. Kesän ja syksyn aika kartoituksia jatketaan mm. Kelhu-, Oranki-, Olos-, Pasma-, Ruoko-, Sietki-, Vaatto- ja Vähäjoella. Kartoitukset painottuvat jokien virta-alueille ja ne sisältävät visuaalisen tarkastelun sekä mittausten lisäksi sähkökoekalastuksia. Sähkökoekalastusten avulla selvitetään mm. kohdevesien kalastoa ja poikastuotantoa.

  Mikäli em. kartoituksissa ilmenee kunnostustarpeita, laaditaan hankkeessa kunnostussuunnitelmat kunnostettaviksi esitetyille kohteille talvella 2023–2024. Lausunto luvantarpeesta haetaan ELY-keskuksen ympäristösuojeluyksiköltä ja tarpeen vaatiessa luvan kunnostuksille haetaan Aluehallintoviranomaiselta. Uomien kunnostus- ennallistamistyöt voidaan aloittaa aikaisintaan kesällä 2024.

  

  Portimojärven säännöstelypadon kalatienpaikka karkeasti arvioituna.

  Haapakosken kalatien paikka.

• Saukkotutkimus

  Triwa LIFE:ssä toteutetaan merkittävä ja ainutlaatuinen saukkotutkimusyhteistyö ruotsalaisten kanssa. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa saukkopopulaation laajuudesta ja levinneisyydestä Tornionjoen vesistössä. Tämän tutkimuksen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin saukon ekologiaa ja käyttäytymistä tällä alueella.

  Tutkimus tehdään analysoimalla saukon ulosteita eDNA menetelmällä. Tämä menetelmä on erityisen hyödyllinen, koska se mahdollistaa saukkojen reviirien ja geneettisen monimuotoisuuden tutkimisen ilman suoraa kontaktia eläimiin. Samalla se antaa arvokasta tietoa saukkojen ravinnosta ja niiden reviirien koosta, joka on tärkeää saukkojen suojelun ja elinympäristön ymmärtämisen kannalta.

  Saukko merkitsee reviiriään ulostemerkein. Ulosteet ovat useimmiten veden läheisyydessä näkyvillä paikoilla ja sateensuojassa siltojen alla tai tiheiden puiden juuristolla. Saukon ulosteissa on usein jäänteitä sen ruuista, kalojen suomuja ja luita tai ravun osia. Ulosteet eivät haise erityisen pahalle, niiden sanotaan haisevan orvokille, myskiselle, vasta leikatulle ruoholle tai kalaisalle. Tuoksu onkin yksi tapa varmistaa, että uloste on todella saukon. Samantyyppisiin paikkoihin ulostavan minkin jätökset sen sijaan haisevat pahalle.

  Saukkotutkimusnäytteet kerätään suomessa yhteistyössä ELY-keskuksen, Metsäkeskuksen ja Metsähallituksen kanssa. Alkukartoitusnäytteet kerätään vuonna 2023, ja toisen vaiheen näytteet ovat suunniteltu kerättäväksi vuonna 2029. Toisen vaiheen tutkimuksessa selviää, kuinka saukkopopulaatio on kehittynyt ja vaikuttaako vesistökunnostukset ja vaellusesteiden poistot positiivisesti saukkojen elinympäristöön.

  Ympyröidyt isommat tassun jäljet ovat saukon, pienemmät minkin.