- ELY-keskukset
- Etelä-Pohjanmaa
- Alueen tila ja näkymät
- Organisaatio
- Suunnittelu ja seuranta
- Projektit ja hankkeet
- Tiehankkeet
- Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma
- Kiinni työelämään -hanke (ESR)
- Nuorten start up -pilotti
- Tehtävät ja toiminta
- Etelä-Savo
- Alueen tila ja näkymät
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Projektit ja hankkeet
- Savon ilmasto-ohjelma
- Kasvupalveluista elinvoimaa Etelä-Savoon
- Uudet Kasvot -hanke
- KaavaDigi -hanke
- Vesiliiketoiminta kasvualaksi
- Suunnittelu ja seuranta
- Tehtävät ja toiminta
- Häme
- Alueen tila ja näkymät
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Projektit ja hankkeet
- DigiHäme – Helposti saavutettavat yrityspalvelut
- Hämeen tuulivoimaselvitys
- Rakennettu ympäristö kiertotalouden edistämisessä
- Tekninen tuki
- Suunnittelu ja seuranta
- Tehtävät ja toiminta
- Kaakkois-Suomi
- Alueen tila ja näkymät
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Projektit ja hankkeet
- Suunnittelu ja seuranta
- Tehtävät ja toiminta
- Kainuu
- Alueen tila ja näkymät
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Projektit ja hankkeet
- Suunnittelu ja seuranta
- Tehtävät ja toiminta
- Keski-Suomi
- Alueen tila ja näkymät
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Projektit ja hankkeet
- Suunnittelu ja seuranta
- Tehtävät ja toiminta
- Lappi
- Alueen tila ja näkymät
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Suunnittelu ja seuranta
- Projektit ja hankkeet
- Arvokkaat vesistömme
- Harvaan asuttujen alueiden matkailuhankehaku
- Hyvä työpaikka Lapissa (ESR-hanke)
- Koordinoiden rakennemuutokseen ja kohtaantoon (ESR-hanke)
- Verkostosta elinvoimaa yrityksille - SYP 2.0 (ESR-hanke)
- Digital marketing for entrepreneurs in Lapland
- Kiertotalous - klinikka
- Itsensä johtaminen - klinikka
- Somesisällöt kuntoon - klinikka
- TTY - Tuottavuutta ja työhyvinvointia -palvelu (ESR-hanke)
- TRIWA LIFE
- Tiehankkeet
- Päättyneet hankkeet
- Asiakkaat työllisyyden ja soten yhdyspinnoilla
- Clean drinking water and healthy environment for Sortavala
- EMRA – Environmental Planning, Measures and Restauration Actions in Regulated Water systems, Swedish-Finnish Cross-Border-project in the Arctic Region
- Expert-hanke
- Joint Environmental Management of the River Tana (Tenojoen Interreg -hanke)
- Lapin DigiStep esiselvityshanke
- Osaavaa työvoimaa työyhteisö- ja kumppanuusverkostoilla
- Paatsjoen monitoimisuunnitelma -hanke
- Pohjoinen älykäs kasvu Arctic Smart Growth (ASG)
- ReArc
- Työhyvinvointia digiajassa
- Tehtävät ja toiminta
- Pirkanmaa
- Alueen tila ja näkymät
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Projektit ja hankkeet
- Suunnittelu ja seuranta
- Tehtävät ja toiminta
- Pohjanmaa
- Alueen tila ja näkymät
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Projektit ja hankkeet
- Suunnittelu ja seuranta
- Tehtävät ja toiminta
- Pohjois-Karjala
- Alueen tila ja näkymät
- Nuorisotakuun seuranta
- Talous ja elinkeinoelämä
- Työllisyyskatsaukset
- Työmarkkinatutkimus ja ennakointi
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Suunnittelu ja seuranta
- Tehtävät ja toiminta
- Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen neuvottelukunta
- Pohjois-Karjalan alueellinen maahanmuuttoasiain toimikunta
- Harjoittelupaikat - Pohjois-Karjala
- Pohjois-Pohjanmaa
- Alueen tila ja näkymät
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Projektit ja hankkeet
- Suunnittelu ja seuranta
- Tehtävät ja toiminta
- Pohjois-Savo
- Alueen tila ja näkymät
- Työllisyyskatsaukset
- Talous ja elinkeinoelämä
- Nuorisotakuun seuranta
- TE-2024 uudistus
- Vihreä siirtymä ja ilmasto
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Projektit ja hankkeet
- Suunnittelu ja seuranta
- Tehtävät ja toiminta
- Satakunta
- Alueen tila ja näkymät
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Projektit ja hankkeet
- Suunnittelu ja seuranta
- Tehtävät ja toiminta
- Uusimaa
- Alueen tila ja näkymät
- Työllisyyskatsaukset
- Ammattibarometrit
- Nuorisotakuun seuranta
- Työmarkkinatutkimus ja ennakointi
- Koronatilanteen työllisyysvaikutukset
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Suunnittelu ja seuranta
- Projektit ja hankkeet
- Järjestöistä voimaa kotoutumiseen
- Kalatiehankkeet
- Anttilan pohjapato Hirvihaaranjoella
- Brasaksen kalatie (Mustijoen vesilaitospadon kalatie)
- Fallforsenin pohjakynnyksen monipuolistaminen Taasianjoella
- Ingarskilanjoen myllypadon kalatie
- Kaukaksen kalatie Keravanjoella
- Kocksbybäckenin padon korvaaminen pohjakynnyksillä ja uoman kunnostuksella
- Kuuskosken kalatie
- Lontoon pohjapato Hirvihaaranjoella
- Sågarsinkosken kalatie Siuntionjoella
- Talin kastelualtaan padon korvaaminen pohjakynnyksillä ja uoman kunnostuksella
- Vakkolankosken kalatie Porvoonjoella
- Kotona Suomessa
- Kotoutumisentukena
- Osallisena
- Perhevapaalta työelämään
- Teemasivustot
- Tiehankkeet
- Kumppanina kotoutumisessa
- Hyvät väestösuhteet
- Tehtävät ja toiminta
- Varsinais-Suomi
- Alueen tila ja näkymät
- Erityistilanteiden infosivu
- Maaseutuelinkeinot
- Työ ja elinkeinot
- Tiet ja liikenne
- Katsaukset ja raportit
- Ympäristön tila ja yhdyskuntarakenne
- Kokemäenjoen nikkelipäästö
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Projektit ja hankkeet
- Kokka kohti Suomea
- Loimijoki
- Vesistön tila ja vesienhoidon haasteet
- Sivujoet
- Loimijoen alueellinen vesiyhteistyö
- Fundeerataan vesiä -toimintamalli
- Yhteystiedot
- Maisemanhoitosuunnitelma Paimionjokilaaksoon
- Peltojen viljavuusluvut
- VELMU2-hanke
- Yhteistyöllä kalankasvatuksen ympäristökysymysten ratkaisua kohden
- Päättyneet ympäristöhankkeet
- Tiehankkeet
- Suunnittelu ja seuranta
- Tehtävät ja toiminta
- Blogi: Rakennusperintöä odotellessa
- Luontoselvitysten laatiminen
- Pohjolan tummien mehiläisten tarina
- Poikkeusluvat luonnonsuojelulain lajeja koskevista rauhoitussäännöksistä
- Varsinais-Suomen ELY-keskuksen asiakaskyselyjen tietosuojaseloste
- Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirjeiden tietosuojaseloste
- Varsinais-Suomen ELY-keskukseen toimitettavat asiakirjat MRL:n mukaisissa kaava- ja lupa-asioissa
- Vihreä siirtymä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella
- KEHA-keskus
Ajankohtaista TRIWA-LIFE -hankkeessa
TRIWA LIFE -hankkeessa aloitettiin kesäkuussa 2023 tierumpujen aiheuttamien vaellus- ja leviämisesteiden kartoitus Tornionjoen vesistöalueella. Kartoituksia ovat tehneet Metsähallitus Eräpalvelut, Suomen metsäkeskus ja Lapin ELY-keskus. Kartoituksia jatketaan vuonna 2023 lokakuulle saakka ja ensimmäiset vaellusesteet poistetaan loppusyksystä 2023. Kartoitustöitä jatketaan edelleen kesällä 2024.

Ajankohtaista hankkeessa
-
Vaellusesteiden poistaminen
Hankkeessa on kartoitettu tierumpujen aiheuttamia vaellus- ja leviämisesteitä sekä yksityisillä, kunnallisilla että valtion ylläpitämillä teillä koko vesistöalueella Torniosta-Kilpisjärvelle. Rummuista on kartoitettu heinäkuussa 2023 puolet ja niistä noin kolmasosa on todettu olevan jonkinasteinen vaelluseste vesieliöstölle. Vaellusesteitä kartoituksissa on arvioitu tierummun kuntoa ja kalojen ja muiden vesieliöiden mahdollisuutta päästä liikkumaan rummun lävitse.
Esteellinen tierumpu vaikeuttaa vaelluskalojen nousua kutualueilleen ja vesieliöiden leviämistä uusille elinalueille. Puroympäristöt ovat lisäksi monien hyönteisten, lintujen ja nisäkkäiden kuten saukon elinympäristöjä ja kulkureittejä. Esteitä poistamalla ja kulkureittejä rakentamalla mahdollistetaan myös niiden turvallinen kulku tie-vesistöristeymissä.
Vaellusesteiden poistot tai kunnostaminen perustuu vapaaehtoisuuteen, ja siitä sovitaan erikseen asianomaisten, kuten tiekuntien tai tienomistajien, kanssa. Vaellusesteiden poistot hanke rahoittaa kokonaisuudessaan, riippumatta tien tai vaellusesteen omistuspohjasta.
-
Sähkökoekalastukset
Naamijoen alueella mahdollisilla kunnostusalueilla toteutettiin vuonna 2023 sähkökoekalastuksia. Koekalastuksilla selvitettiin alueen kalaston tilaa ennen kunnostuksia. Ennen kaikkea alueilta etsittiin pieniä lohikalojen poikasia, jotta tiedettäisiin ovatko lohikalat pystyneet lisääntymään niissä luonnostaan. Yksi kunnostusten tavoitteista on saada alueille luonnostaan lisääntyvä lohikalakanta. Lohikalat nousevat kunnostusten kohdelajeina keskiöön, koska ne ovat kärsineet eniten koskien muokkauksista.
Kalat taintuvat sähkövirran vaikutuksesta ja ne kerätään haaviin. Ennen niiden mittaamista ja punnitusta kalat nukutetaan. Toimenpiteiden jälkeen kaikki kalat vapautetaan vahingoittumattomina takaisin veteen. Kunnostuksen jälkeisiä sähkökalastustuloksia vertailemalla saadaan tietoa, miten kunnostukset ovat vaikuttaneet kalastoon alueella.
-
Valuma-alueiden kunnostukset
Naamijoen valuma-alue
Hankkeen uomakunnostusten suunnittelut aloitettiin Naamijoen valuma-alueelta kesällä. Naamijoen alueelta on aikaisemmissa hankkeissa saatu kattavasti aineistoa ja vanhoja suunnitelmia. Suunnitelmiin tehdään tarvittavat päivitykset maastokäynneillä, joiden pohjalta tehdään kattavat kunnostussuunnitelmat.
Naamijoen valuma-alueen uomakartoitukset ja kunnostussuunnittelut tehtiin kesän 2023 aikana. Kunnostustöihin uomilla päästään aikaisintaan kesällä 2024 jos lupaprosessit etenevät nopeasti.
Tengeliönjoen valuma-alue
Tengeliönjoen pääuoma kartoitettiin kesän 2023 aikana. Alustavasti valittujen koskien (kartta) lisäksi käytiin kartoittamassa kaikki joen koski- ja nivapaikat. Kaikilla virtapaikoilla oli ainakin jonkin asteisia kunnostustarpeita. Koskien kunnostussuunnittelu aloitetaan talven aikana ja ne laitetaan luvitukseen heti kun ne valmistuvat. Tengeliönjoen sivu-uomien kartoitukset arvioidaan alkavan kesällä 2024.
-
Tengeliönjoen kalatie
Tengeliöjoen kalatie avaa 970 km vapaata vesistöä vaelluskaloille
Vaellusesteosion suurin yksittäinen työ on kalatien rakentaminen Tengeliöjoen Portimo- ja Haapakosken. Kalatie avaa vaelluskaloille noin 970 km vapaata vesistöä voimalaitoksesta ylävirtaan. Rakentamiseen tarvittava lupa on Aluehallintoviranomaisella käsittelyssä ja mikäli lupa saadaan syksyllä 2023 ja esteitä rakentamiselle ei ilmene niin kalateiden suunnittelu -rakentamisen kilpailutus aloitetaan talvella 2023–24 ja rakentamistyöt kesällä 2024. Lapin ELY-Keskus koordinoi kalatien rakentamista ja sen toimivuutta hankkeessa tutkii Luonnonvarakeskus.
Kesäkuussa aloitettiin hankkeen uoma- ja kunnostustarvekartoitukset Naamijoen vesistöalueella. Naamijoen vesistö on ollut uitonpiirissä ja uomia on aikoinaan perattu uiton helpottamiseksi. Kesän ja syksyn aika kartoituksia jatketaan mm. Kelhu-, Oranki-, Olos-, Pasma-, Ruoko-, Sietki-, Vaatto- ja Vähäjoella. Kartoitukset painottuvat jokien virta-alueille ja ne sisältävät visuaalisen tarkastelun sekä mittausten lisäksi sähkökoekalastuksia. Sähkökoekalastusten avulla selvitetään mm. kohdevesien kalastoa ja poikastuotantoa.
Mikäli em. kartoituksissa ilmenee kunnostustarpeita, laaditaan hankkeessa kunnostussuunnitelmat kunnostettaviksi esitetyille kohteille talvella 2023–2024. Lausunto luvantarpeesta haetaan ELY-keskuksen ympäristösuojeluyksiköltä ja tarpeen vaatiessa luvan kunnostuksille haetaan Aluehallintoviranomaiselta. Uomien kunnostus- ennallistamistyöt voidaan aloittaa aikaisintaan kesällä 2024.
Portimojärven säännöstelypadon kalatienpaikka karkeasti arvioituna.
Haapakosken kalatien paikka. -
Saukkotutkimus
Triwa LIFE:ssä toteutetaan merkittävä ja ainutlaatuinen saukkotutkimusyhteistyö ruotsalaisten kanssa. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa saukkopopulaation laajuudesta ja levinneisyydestä Tornionjoen vesistössä. Tämän tutkimuksen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin saukon ekologiaa ja käyttäytymistä tällä alueella.
Tutkimus tehdään analysoimalla saukon ulosteita eDNA menetelmällä. Tämä menetelmä on erityisen hyödyllinen, koska se mahdollistaa saukkojen reviirien ja geneettisen monimuotoisuuden tutkimisen ilman suoraa kontaktia eläimiin. Samalla se antaa arvokasta tietoa saukkojen ravinnosta ja niiden reviirien koosta, joka on tärkeää saukkojen suojelun ja elinympäristön ymmärtämisen kannalta.
Saukko merkitsee reviiriään ulostemerkein. Ulosteet ovat useimmiten veden läheisyydessä näkyvillä paikoilla ja sateensuojassa siltojen alla tai tiheiden puiden juuristolla. Saukon ulosteissa on usein jäänteitä sen ruuista, kalojen suomuja ja luita tai ravun osia. Ulosteet eivät haise erityisen pahalle, niiden sanotaan haisevan orvokille, myskiselle, vasta leikatulle ruoholle tai kalaisalle. Tuoksu onkin yksi tapa varmistaa, että uloste on todella saukon. Samantyyppisiin paikkoihin ulostavan minkin jätökset sen sijaan haisevat pahalle.
Saukkotutkimusnäytteet kerätään suomessa yhteistyössä ELY-keskuksen, Metsäkeskuksen ja Metsähallituksen kanssa. Alkukartoitusnäytteet kerätään vuonna 2023, ja toisen vaiheen näytteet ovat suunniteltu kerättäväksi vuonna 2029. Toisen vaiheen tutkimuksessa selviää, kuinka saukkopopulaatio on kehittynyt ja vaikuttaako vesistökunnostukset ja vaellusesteiden poistot positiivisesti saukkojen elinympäristöön.
Ympyröidyt isommat tassun jäljet ovat saukon, pienemmät minkin.
Päivitetty: 20.10.2023