Ympäristön tilan seuranta

Ympäristön seuranta Pohjois-Pohjanmaalla on painottunut vesistöjen tilan seurantaan. Eniten seurataan vesistöjä järvien ja jokien seurantaohjelmien ja velvoitetarkkailuohjelmien mukaisesti. Tavoitteena on tuottaa tietoa veden laadusta ja sen muutoksista. Säännöllisen näytteenoton avulla seurataan sekä merialueen että sisävesien tilaa.

Ympäristön seurantatiedon ja päästötietojen pohjalta ELY-keskus tuottaa ja julkaisee tietoa alueen ympäristön tilasta.

Pintavesien tilan seuranta

Vuonna 2025 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus seuraa vedenlaatua 33 järvi- ja 43 jokihavaintopaikalla. Luvuissa on mukana Luonnonvarakeskuksen metsätalouden vesistökuormituksen seuranta kolmella pienellä latvavaluma-alueella Kuusamon Oijusluomalla ja Vääräjoella sekä Taivalkosken Röyvänsuolla. Rannikkovesien tilaa seurataan yhdeksällä havaintopaikalla. Perämereen laskevat suurimmat joet, neljä järveä ja seitsemän jokea ovat vuosittaisessa seurannassa, muut seurantakohteet kolmen, kuuden tai kahdentoista vuoden välein. Vuonna 2025 vaihtuvissa seurantakohteissa suurin osa on perustilan selvittämistä vesistöistä, joiden edellisestä seurannasta on kulunut pitkä aika. Mukana on myös vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden suunnittelun tai toteutuksen tuloksellisuuden seurantaa. Näytteenotosta ja analyysipalveluista vastaa Eurofins Ahma Oy. Raskasmetallien ja orgaanisten haitallisten aineiden analytiikasta vastaa Suomen ympäristökeskus.

• Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen pintavesien seurantapaikat vuonna 2025 (pdf)

Seurantaa tehdään yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla toiminnanharjoittajien vesistötarkkailut tuottavat merkittävästi tietoa vesien tilasta. Lisäksi vesien tilaan liittyvät tutkimushankkeet, ympäristövaikutusten arvioinnit ja kartoitukset tuottavat arvokasta tietoa vesiluonnosta. Kesä-syyskuussa levähaittaseurantaa tekevät kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja aktiiviset ranta-asukkaat.

Pintavesinäytteistä analysoidaan mm. veden happipitoisuutta, sameutta, värilukua ja ravinnepitoisuutta. Ekologisen tilan luokittelua varten osasta seurantakohteista kerätään tietoa biologisista laatutekijöistä. Järvissä biologisia laatutekijöitä ovat kalat, kasviplankton, pohjaeläimet ja vesikasvit. Vuonna 2025 tarkempaa tietoa kasviplanktonin koostumuksesta ja biomassasta hankitaan heinä- ja elokuussa 16 järvestä. Virtavesissä koskipaikkojen päällyslevät, jokivesikasvit, kalat ja pohjaeläimet ovat biologisia laatutekijöitä. Rannikkovesissä kasviplankton ja pohjaeläimet.
Biologisista laatutekijöistä suurelle yleisölle tutuimpia ovat kalat. Luonnonvarakeskus tekee kalojen seurantaa pääasiassa vertailuvesissä ja maa- ja metsätalouden vesistövaikutusten seurantakohteilla. Myös kunnostusten suunnitteluun ja tuloksellisuuteen liittyen tehdään koekalastuksia. Tästä hyvänä esimerkkinä Metsähallitus tekee Koillismaalla koekalastuksia jokihelmisimpukan kantojen vahvistamiseen ja elinympäristöjen kunnostamiseen liittyvässä LIFE Revives-hankkeessa.

Järviä havainnoidaan pääsääntöisesti neljä-kuusi kertaa vuodessa. Näytteenottopaikka on yleensä järven syvänne. Näytteet otetaan usealta eri syvyydeltä; vähintään pintakerroksesta sekä pohjan tuntumasta. Vuoden 2025 seurantajärvistä kahdeksan on niin matalia, että näytteet saadaan vain yhdeltä syvyydeltä. Tiheimmin seurattuja järviä ovat Yli-Kitka Kuusamossa ja Oulujärven Niskanselkä Vaalassa. Vuonna 2025 seurannassa olevista järvistä 20 on pinta-alaltaan yli kaksi neliökilometriä, muut sitä pienempiä.

Perämereen laskevia suurimpia jokia seurataan 13 kertaa vuodessa tulva-aikaan painottuen. Muiden jokien seuranta on neljä-viisi kertaa vuodessa maalis-, touko-, elo- ja syys-lokakuussa. Oulujoen alaosalla seurataan vuosittain vaihtuvia orgaanisia haitallisia aineita ja vuonna 2025 vuorossa on haihtuvien orgaanisten yhdisteiden  (VOC) seuranta kerran kuukaudessa.

Rannikkovesien seurantaa tehdään kahdeksalla havaintopaikalla kolme kertaa vuodessa ja yhdellä intensiiviasemalla Oulun ulkomerialueella 11 kertaa vuodessa. Kasviplanktonnäytteitä otetaan kesällä kuudelta rannikon havaintopaikalta. Eläinplankton- ja pohjaeläinnäytteitä otetaan Hailuodon intensiiviasemalta. Avomeriseurannasta vastaa Suomen ympäristökeskuksen merikeskus.

Maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia seurataan vuonna 2025 kahdella järvellä ja seitsemällä joella. Pyhäjärven Komujärvi ja Haapaveden Iso-Vatjusjärvi sekä Siikajoen Luohuanjoki ja Vaalan Aittojoki ovat vuosittaisessa seurannassa, muut kohteet ovat seurannassa määrävuosin.

Seurannan tulokset tallennetaan ympäristötiedon Hertta-hallintajärjestelmän Vedenlaatu (Vesla) -rekisteriin, josta ne ovat saatavissa Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto -palvelun kautta. Biologisista laatutekijöistä Hertta-hallintajärjestelmässä on olemassa rekisterit pohjaeläimille, piileville, eläinplanktonille, kasviplanktonille ja kaloille.

• Avoin tieto -palvelu (syke.fi)

Kesä-syyskuussa sinilevien esiintymistä seurataan silmämääräisesti viikoittain noin 25 havaintopaikalla eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Seuranta toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, ELY-keskusten, kuntien ympäristöviranomaisten sekä aktiivisten ranta-asukkaiden kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla kansalaishavainnoinnin rooli leväseurannassa on merkittävä, sillä puolet havainnoijista on vapaaehtoisia ranta-asukkaita. Seurannan tulokset päivitetään viikoittain Järvi- ja MeriWiki-verkkopalveluun, Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen www-sivuille, Itämeri.fi -levähavaintosivulle ja Vesi.fi -palveluun

• Järvi- ja MeriWiki -verkkopalvelu (jarviwiki.fi)
• Itämeren levähavainnot ja levätietoa (itameri.fi)
• Sinilevätilanne (vesi.fi)

Ympäristöhallinnon seurantojen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla tehdään toiminnanharjoittajien ympäristölupiin perustuvaa ns. velvoitetarkkailua. Velvoitetarkkailua on mm. jätevedenpuhdistamoilla, teollisuuslaitoksilla, turvetuotannolla ja kalankasvatuslaitoksilla. Viime vuosina turvetuotanto on lopetettu useilla kymmenillä tuotantoalueilla, mikä on vähentänyt myös velvoitetarkkailujen havaintopaikkojen määrää. Velvoitetarkkailuihin sisältyy vedenlaatutarkkailun lisäksi usein myös biologisten laatutekijöiden tarkkailua.

Osa velvoitetarkkailuista tehdään ns. yhteistarkkailuina, joissa on mukana saman vesistöalueen kuormittajat.  Suurimpia velvoitetarkkailuja merialueella ovat Oulun ja Raahen edustan merialueen yhteistarkkailut. Sisävesillä laajoja yhteistarkkailuja on Pyhäjoella, Siikajoella, Kalajoella ja Iijoella. Yhteistarkkailuihin liittyvää vesistötarkkailua on vuosittain noin 250 havaintopaikalla. Velvoitetarkkailuista tehdään vuosiraportit ja useamman vuoden tuloksia tarkastellaan määrävuosin laadittavissa laajoissa raporteissa. Velvoitetarkkailuraportteja valmistuu vuosittain noin 15 tarkkailusta Pohjois-Pohjanmaan alueelta.                      

Vesien tilan seurannalla saadaan tietoa mm. vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Tilatietoa käytetään lausuntojen, suunnittelun ja päätöksenteon pohjana sekä vesiensuojelutoimenpiteiden tuloksellisuuden arvioinnissa. Pohjois-Pohjanmaalla on noin 660 vesimuodostumaa, joiden ekologinen tila luokitellaan kuuden vuoden välein osana vesienhoidon suunnittelua. Luokittelussa hyödynnetään luokittelujaksolta rekistereihin tallennettuja laatuvarmennettuja tuloksia.

Lisätietoja:

Biologi Mirja Heikkinen, 0295 038 315, [email protected].

• Sisävesien ekologinen tila (ymparisto.fi)
• Sisävesien kemiallinen tila (ymparisto.fi)
• Pohjavesien tila (ymparisto.fi)
• Lajien suojelu (ymparisto.fi)