Kipsi-hanke
Kipsin levitys koko Suomen rannikkoalueen pelloille
Kipsin levitys koko Suomen rannikkoalueen pelloille
Huomioithan, että KIPSI-hanke päättyy vuoden 2025 lopussa. Levitykset tulee suorittaa hankkeen voimassaoloaikana. Ole yhteydessä hankkeen erityisasiantuntijoihin, jos sinulla on tarvetta tehdä muutoksia levitysaikatauluihin tai tarvitset muuta apua lohkokohtaisen kipsinlevityksen suunnittelussa: Yhteystiedot
Alla tarkemmat ohjeet ja linkit sähköiseen ja paperihakemukseen.
Kipsinlevitystä haetaan ensisijaisesti sähköisesti.
Kipsikäsittelyä ja -neuvontaa voi tarvittaessa hakea myös paperilomakkeella:
Hakemukset toimitetaan allekirjoitettuna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kirjaamoon:
Toimita muutoshakemus kirjallisena Kipsi-hankkeen asiantuntijalle esimerkiksi sähköpostilla. Asiantuntijat löydät yhteystiedot-kohdasta. Sähköpostit ovat muotoa [email protected].
Kirjoita viestiin:
Meriaura vastaa kuljetuksista ja levityksestä Saaristomeren valuma-alueella ja Läntisellä Uudellamaalla.
Jyrki Heino
Projektikoordinaattori
P. 040 6152003
[email protected]
Movere vastaa kuljetuksista muilla aluella.
Juha Sahanen
Kuljetussunnittelija, Pääkoordinaattori
P. 0204 717020
[email protected]
Silje Skreosen (sv)
Transportplanare
T. 050 4523 312
Kartasta voit tarkistaa kumman urakoitsijan alueella tilasi sijaitsee.
Kipsi-hanke on laajentunut - kipsikäsittelyä voi hakea koko rannikkoalueella!
Kipsikäsittely on kohdennettu jokien ja meren valuma-alueille, savi- ja savipitoisille maille. Tutkimusten mukaan kipsikäsittelyllä saadaan paras vesiensuojeluhyöty savimailla, joilla P-luku on korkea. Koko rannikon alueella on tavoitteena käsitellä noin 100 000 hehtaaria kipsillä.
Karttapalvelusta voit tarkastella etukäteen peltojesi soveltuvuutta kipsikäsittelyyn.
Kipsin levitys ei ole mahdollista yli 1 ha:n suuruisten järvien valuma-alueilla, joiden viipymä on yli 10 vuorokautta, sillä kipsin sulfaatti saattaa vaikuttaa sisäistä kuormitusta voimistavasti. Myös pohjavesi- ja Natura-alueet sekä luomupellot ovat käsittelyn ulkopuolella.
Pellolla sijaitsevien talousvesikaivojen ympärille jätetään 30-100 m levyinen käsittelemätön vyöhyke.
Tavoitteena on koota kipsin levityksen keskittymiä (Paimion Vähäjoki ja Tarvasjoki), joilla on mahdollista seurata ja arvioida konkreettisemmin vesistövaikutuksia. Pienillä peltovaltaisilla valuma-alueilla kipsin vaikutukset eivät häviä suuriin virtaamiin ja muiden veden laatuun vaikuttavien tekijöiden joukkoon. Lohkotasolla kipsin levityksestä saadaan paras vesiensuojeluhyöty eroosioherkillä savipelloilla, joiden fosforiluku on korkea. Eroosioherkkiä lohkoja on mallinnettu RUSLE-tietokantaan, joka löytyy KIPSI-hankkeen karttapalvelusta (kts. linkki alla).