JTF-ennallistamisen hankkeet
Turvetuotantoalueiden ennallistaminen ja turvetuotantoalueiden alapuolisten vesistöjen kunnostaminen Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF-rahasto) tuella.
Itä-Suomen maakuntiin kohdistuu yhteensä 141 miljoonaa euroa EU:n JTF-rahoitusta ohjelmakaudella 2021–2027, joista ennallistamiseen kohdistuvaa rahoitusta on 5,4 miljoonaa euroa. Etelä-Savon ELY-keskus toimii rahoittajana Itä-Suomen JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyville hankkeille. Itä-Suomen JTF-maakuntia ovat Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo.
Hankehaun erityistavoitekohtaiset valintaperusteet:
Turvetuotannosta poistuvien alueiden kunnostamiselle ja jälkikäytölle on asetettu maakuntien siirtymäsuunnitelmissa tavoite pinta-aloja vuoteen 2029 mennessä. Tuen piiriin kuuluvan kunnostetun ja jälkikäyttöön otetun maaperän pinta-alan hehtaaritavoitteet maakunnittain ovat seuraavat:
Hankkeiden hakijoina voivat olla kunnat, kuntayhtymät, kehitysyhteisöt ja muut julkiset organisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, pk-yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Tukimäärät kehittämistoimenpiteissä 80 % ja investoinneissa 70 %.
Itä-Suomen JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvää rahoitusta haetaan vahvasti tunnistautuneena Suomi.fi-tunnistuspalvelun kautta. Hakuilmoitus löytyy EURA2021-sivustolta.
Sivu päivittyy.
Länsi-Suomen maakuntiin kohdistuu yhteensä 137,9 miljoonaa euroa EU:n JTF-rahoitusta ohjelmakaudella 2021–2027, joista ennallistamiseen kohdistuvaa rahoitusta on noin 17 miljoonaa euroa. Keski-Suomen ELY-keskus toimii rahoittajana Länsi-Suomen JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyville hankkeille.
Länsi-Suomen JTF-maakuntia ovat Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta. Pirkanmaalta rahoitus suunnataan Punkalaitumen, Virtain, Parkanon ja Kihniön alueille. Maakunnilla on omat alueellista siirtymää koskevat JTF-suunnitelmat, jotka sisältävät alueiden sisällöllisiä painotuksia sekä nostoja ennallistamista koskevista kehitystavoitteista.
Turvetuotannosta poistuvien alueiden kunnostamiselle ja jälkikäytölle on asetettu maakuntien siirtymäsuunnitelmissa tavoite pinta-aloja vuoteen 2029 mennessä. Tuen piiriin kuuluvan kunnostetun ja jälkikäyttöön otetun maaperän pinta-alan hehtaaritavoitteet maakunnittain ovat seuraavat:
Länsi-Suomen JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvien hankkeiden toimenpiteisiin soveltuvat:
Länsi-Suomen JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvien hankkeiden jatkuva hankehaku on käynnissä. Hakuaika on 15.1.-31.10.2025. Hakemuksia voi jättää milloin tahansa hakuaikana. Kuitenkin 14.3.2025, 25.4.2025, 30.5.2025, 29.8.2025, 26.9.2025 ja 31.10.2025 mennessä jätetyt hakemukset otetaan viranomaiskäsittelyyn määräpäivää seuraavana arkipäivänä.
Hankkeiden hakijoina voivat olla julkisoikeudelliset yhteisöt ja yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt kuten kunnat, kuntayhtymät, kehitysyhtiöt ja muut julkiset organisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Rahoitusta ei voida myöntää yksityishenkilöille.
Länsi-Suomen JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvää rahoitusta haetaan vahvasti tunnistautuneena Suomi.fi-tunnistuspalvelun kautta. Hakuilmoitus löytyy EURA2021-sivustolta.
JTF-ennallistamistoimien tukiprosentit ovat investointihankkeille enintään 70 % ja kehittämishankkeille enintään 80 %. Omarahoitusosuus voi olla voi olla kunta- tai muuta julkista ja/tai yksityistä rahoitusta. Talkootyötä ei lasketa omarahoitusosuuteen. Investointihankkeisiin sisällytetään aineelliset ja aineettomat investoinnit. Investointihankkeissa tuettavat kustannukset ovat investoinnista aiheutuvia kohtuullisia ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia kustannuksia, kuten:
Hakuilmoituksen kautta voi tutustua tarkemmin muun muassa JTF-hankkeiden käsittelyyn, tukitasoon sekä kustannusmalleihin.
Länsi-Suomessa on käynnissä muitakin kuin ELY-keskuksen koordinoimia JTF-hankkeita.
ArvoHiili-hanke kartoittaa hiilimarkkinatoiminnan mahdollisuuksia ja reunaehtoja turvetuotannosta vapautuvilla alueilla Etelä-Pohjanmaalla. Tarkoituksena on selvittää luonnontieteellis-tekniset, oikeudellis-hallinnolliset ja taloudelliset edellytykset saada arvoa hiilivaraston säilyttämisestä ja hiilensidonnasta kosteikkoviljelyn ja ennallistamisen avulla. Lue lisää hankkeesta (projektit.seamk.fi).
SuoPaikka-hankkeen tavoitteena on auttaa maanomistajia tunnistamaan turvetuotantoalueen eri osa-alueille soveltuvat jatkokäyttömuodot. Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa käytäntöön muissa hankkeissa saatuja hyviä kokemuksia sekä oppeja turvetuotannon jatkokäytön suunnittelusta. Lue lisää hankkeesta (projektit.seamk.fi).
TUPSU-hanke tuottaa tutkimustietoa maankäytön suunnittelun ja päätöksenteon tueksi Etelä-Pohjanmaalle, jossa radikaali energiaturvetuotannosta luopuminen luo suuria haasteita aluetasolla niin paikallistaloudelle, kuin ilmastonmuutoksen torjunnalle, ja kasvihuonekaasu- sekä vesistöpäästöjen vähentämiselle. Lue lisää hankkeesta (projektit.seamk.fi).
Projektissa selvitetään tuotannon loppuvaiheessa olevien Keski-Pohjanmaan turvesoiden soveltuvuutta erilaisiin jatkokäyttömuotoihin, arvioidaan vaihtoehtojen kannattavuutta sekä selvitetään turvetuotantoalueilta lähtevien arvoketjujen aluetalous- ja ympäristövaikutuksia. Lisäksi tunnistetaan muutostekijöitä, jotka vaikuttavat turvetuotantoalueiden hyödyntämismahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Lue lisää hankkeesta (luke.fi).
Hankkeen päätavoitteena on tukea Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja myös valtakunnallisesti toimivan, vuonna 2023 perustetun Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin ja verkoston toimintaa. Osaamisklusteri koostuu alueellisista ja valtakunnallisista toimijoista ja sen toiminnalle on tunnusomaista kestävyyden eri osa-alueiden monioptimointi ja maanomistajan näkökulman huomioiminen turvemaiden kestävän käytön kehittämisessä. Lue lisää hankkeesta (projektit.seamk.fi).
Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntiin kohdistuu yhteensä noin 8,82 miljoona euroa Euroopan unionin JTF-rahoitusta, joilla on tarkoitus ennallistaa ja selvittää jälkikäyttömahdollisuuksia. JTF-ennallistamista ja jälkikäyttöhankkeita rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnilla on omat alueelliset siirtymäsuunnitelmat, jotka sisältävät painotuksia sekä nostoja muun muassa ennallistamista koskevissa kehitystavoitteissa.
Turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamiselle ja jälkikäytölle on asetettu maakuntien siirtymäsuunnitelmissa tavoitepinta-aloja. Tuen piiriin kuuluvan ennallistetun ja jälkikäyttöön otetun maaperän pinta-alan hehtaaritavoitteet maakunnittain ovat seuraavat:
Yhteensä Pohjois-Suomen maakuntien tuen piiriin kuuluvan turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistetun ja jälkikäyttöön otetun maaperän pinta-alatavoitteet ovat 5016 ha. JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvien hankkeiden toimenpiteisiin soveltuvat:
Pohjois-Suomen JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvien hankkeiden haku on parhaillaan käynnissä. Kyseessä on jatkuva hankehaku, johon hakemuksen voi jättää milloin tahansa hakuaikana. Hakuaika sulkeutuu 27.10.2025. Tarkemmat käsittelyynottopäivät löydät täältä (eura2021.fi).
Hankkeiden hakijoina voivat olla julkisoikeudelliset yhteisöt ja yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt kuten kunnat, kuntayhtymät, kehitysyhtiöt ja muut julkiset organisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Rahoitusta ei voida myöntää yksityishenkilöille. JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvää rahoitusta haetaan vahvasti tunnistautuneena Suomi.fi-tunnistuspalvelun kautta. Hakuilmoitus löytyy EURA2021-sivustolta.
JTF-ennallistamistoimien tukiprosentit ovat kehittämishankkeille enintään 80 % ja kehittämishankkeisiin liittyville välttämättömille investoinneille enintään 70 %. Pelkkiä investointihankkeita ei rahoiteta. Omarahoitusosuus voi olla kunta- tai muuta julkista ja/tai yksityistä rahoitusta. Talkootyötä ei lasketa omarahoitusosuuteen.
Hakuilmoituksen kautta voi tutustua tarkemmin muun muassa JTF-hankkeiden käsittelyyn, tukitasoon sekä kustannusmalleihin.
Pohjois-Suomessa on käynnissä muitakin kuin ELY-keskuksen koordinoimia JTF-hankkeita.
Tässä hankkeessa turvetuotannosta poistuneiden alueiden ennallistamisen ja vettämisen ympäristövaikutuksia arvioidaan kasvihuonekaasujen ja kasvillisuusmuutoksien seurannalla. Lisäksi tarkastellaan ennallistamisen ja vettämisen vaikutuksia alueiden alapuolisen vesistön ekologiseen tilaan esimerkiksi veden laadun, vesistön päällyslevien, vesimikrobien ja pohjaeläimistön seurannan avulla. Lue lisää hankkeesta (syke.fi).
Käytöstä poistetuilla turpeennostoalueilla eli turvekentillä syntyy edelleen ilmasto- ja vesistöpäästöjä. Suokeidas-hankkeessa tavoitteena on vähentää käytöstä poistettujen turvekenttien kasvihuonepäästöjä, vähentää ravinnevalumia Itämereen ja lisätä luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla turvekentät takaisin soiksi. Lue lisää hankkeesta (johnnurmisensaatio.fi).
Luonnonperintösäätiö ostaa käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita ennallistettavaksi. Jos ennallistaminen omistamasi turvesuon jatkokäyttömuotona kiinnostaa, ota yhteyttä Ari-Pekka Auviseen, puh. 050 4133 403 tai [email protected]. Ennallistettavia kohteita kartoitetaan Suokeidas-hankkeessa, jossa käydään maanhankintaan liittyvät neuvottelut.
Oulun kaupungin omistamalla alueella on käynnistynyt Turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistaminen ja kestävä jatkokäyttö-TUPAS -hanke. Hankkeen tavoitteena on tuottaa kestävä toimintamalli turvetuotannosta palautuvien alueiden ennallistamiseen ja kestävän jatkokäytön suunnitteluun, eri jatkokäyttövaihtoehtojen vertailuun ja arvottamiseen sekä eri sidosryhmien tiedottamiseen, osallistamiseen ja yhteistoiminnan tukemiseen. Lue lisää hankkeesta (ouka.fi).
Hankkeen tavoite on vauhdittaa Iin ja Pudasjärven kuntien turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamista ja jatkokäyttöä sekä lisätä maanomistajien tietoutta eri mahdollisuuksista ja pyrkiä tuomaan innovatiivisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja maanomistajille juuri heidän omistamalleen alueelle räätälöitynä. Hanke luo yhteyksiä toimijoiden välille ja tuottaa kohdekohtaisen esityksen mahdollisiksi jatkotoimenpiteiksi. Lisäksi tavoite on laatia vähintään viidelle kohteelle alustavat jälkikäytönsuunnitelmat. Lue lisää hankkeesta (micropolis.fi).
Turvesuot kosteikoiksi -projektin tavoitteena on entisten turvetuotantoalueiden nykytilan parantaminen ja turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen minimointi. Projektissa toteutetaan turvetuotantosoiden jälkikäytön malliesimerkkikohteita eri puolilla Suomea. Käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita ennallistetaan vesittämällä ja rakentamalla niitä kosteikoiksi, joissa erilaiset linnut ja eliöt viihtyvät. Lisäksi kunnostetaan turvetoiminnan heikentämien vesistöjen laskuojia ja puroja. Lue lisää hankkeesta (metsa.fi).
Uula-hankkeen tavoitteena on tuoda uusia työvälineitä ja palveluita työllisyyden kasvuun sekä uuden osaamisen hankkimismahdollisuuksia vihreän siirtymän aloille, erityisesti turvetoimialan toimijoiden murrokseen Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa järjestetään ennallistamis- ja turvetuotantoalueiden jälkikäytön koulutus, jonka tarkoituksena on lisätä osallistujien osaamista ennallistamistyön tekemiseen, turvetuotantoalueiden jälkikäyttöön sekä erilaisiin hankehakuihin ja tarjouspyyntöihin vastaamiseen. Koulutuksen tarkoituksena on myös kohtauttaa luonnonhoitotöitä suunnittelevat ja niitä toteuttavat urakoitsijat. Lue lisää hankkeesta (osao.fi).