Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella sijaitsee kaksi raakkujokea; Lapväärtin-Isojoki sekä Ähtävänjoki. Molemmat joet ovat luokiteltu Natura-alueiksi ja yksi niiden suojeluperusteista on raakku. Raakkujen ei ole todettu lisääntyneen kummassakaan joessa enää vuosikymmeniin. Jokien raakkukantaa on kuitenkin onnistuttu vahvistamaan EU-hankkeiden turvin.

Lapväärtin-Isojoki

Lapväärtin-Isojoki kuuluu LIFE Revives -hankkeen kohdejokiin. Isojoen ja Kauhajoen rajalla sijaitsevalta Lauhavuoren alueelta lähtöisin oleva joki virtaa kapeana yläjuoksulta vaihdellen paikoittain jopa puromaiseksi. Joen alajuoksulla on pengerretty sekä ruopattu. Lapväärtin-Isojoki on pohjavesivaikutteinen, minkä vuoksi joen virtaamat ja vedenlaatu ovat tasaisempia muihin Länsi-Suomen virtavesiin verraten.

Vaikka Lapväärtin-Isojoessa tavataan vielä raakkuja, on joen raakkukanta uhattuna. Kaikki joessa tavatut raakut ovat yli 100 vuoden ikäisiä, eikä lajin lisääntyminen joessa ole onnistunut enää vuosikymmeniin. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että joen pohja ei enää ole niille soveltuva. Valuma-alueelta kerääntynyt kiintoaine, kuten hiekka ja savi, ovat tukkineet pohjan huokoisen soran, jolloin etenkin nuorten raakunpoikasten on vaikea selviytyä joen pohjassa.

Ähtävänjoki

Ähtävänjoki on yksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella sijaitsevista raakkujoista, mutta siellä toteutettavia toimia ei tehdä LIFE Revives -hankkeen puitteissa. Ähtävänjoella on päättynyt vuonna 2022 Freshabit LIFE IP EU-hanke, jossa viljeltiin onnistuneesti Ähtävänjoen jokihelmisimpukoita. Lisäksi joella toimii tällä hetkellä ympäristöministeriön rahoittama projekti, jonka tarkoituksena on istuttaa vuosittain Life-projektissa kehitettyjen menetelmien avulla uusia yksilöitä vahvistamaan joen nykyistä raakkukantaa. Raakun luontaisen lisääntymisen mahdollistamiseksi Ähtävänjoen kalastoa elvytetään erilaisin keinoin, kuten turvaamalla vaelluskalojen vapaa pääsy raakun elinalueille.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella sijaitsee yksi LIFE Revives -hankkeen kohdejoista, Lapväärtin-Isojoki. Lapväärtin-Isojoella on kunnostettu hankkeen aikana jokihelmisimpukoille ja taimenille soveltuvia sora-alueita sekä kasvatetaan uusia jokihelmisimpukkasukupolvia Konneveden tutkimuslaitoksen turvassa. Konnevedellä Lapväärtin-Isojoen raakuista alkunsa saaneet pikkuraakut palautetaan ensimmäisen elinvuotensa jälkeen takaisin kotijokeensa.

Lapväärtin-Isojoessa onkin kasvamassa tuhansia Konnevedellä syntyneitä uusia pikkuraakkuja. Joessa elää myös elinvoimainen joen alkuperäinen taimenkanta. Taimenkantaa on pystytty vahvistamaan entisestään muun muassa kunnostamalla koskia ja poistamalla joessa olevia nousuesteitä.

Vuonna 2017 Lapväärtin-Isojoesta nostettiin 47 jokihelmisimpukkaa eli raakkua, jotka vietiin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimuslaitokselle elpymään. Vuonna 2021 Konnevedelle siirretyt yli satavuotiaat raakkuvanhukset onnistuivat tuottamaan hyväkuntoisia jälkeläisiä, glokidiotoukkia. Glokidiot onnistuttiin ”siirtämään” isäntäkalojen kiduksille kasvamaan osana raakun elinkaaren loisvaihetta, jonka aikana tapahtuu muodonvaihdos, jossa glokidiotoukasta tulee pikkuruinen simpukka. Kesän 2022 aikana pääosa Konnevedellä syntyneistä pikkusimpukoista siirrettiin onnistuneesti Lapväärtin-Isojoelle jokikasvatukseen.

Jokiuomien elinympäristökunnostukset ja raakkujen palautus jokeen

Kesän 2022 aikana toteutettiin suunnitellut jokikunnostukset neljään kohteeseen Lapväärtin-Isojoella. Kunnostuksia jatkettiin kesän 2023 aikana, jolloin toteutettiin vielä ylimääräisessä kunnostuskohteessa Pohjanrannan yläosassa Lapväärtin-Isojoella raakun väli-isäntänä toimivalle taimenelle sopivia kutu- ja poikasalueita. Täten kaikki Lapväärtin-Isojoessa toteutettavat LIFE Revives -hankkeen jokikunnostukset ovat toteutuneet vuoteen 2023 mennessä.  Kaiken kaikkiaan jokikunnostuksia toteutettiin yhteensä viidessä kohteessa Haaramon, Pohjanrannan ja Vidbergin alueilla sekä Rottakosken että sen sillan alapuolisella alueella. Lisäksi kunnostuskohteen yläosalla oleva eroosioherkkä alue kunnostettiin pyrkimyksenä vähentää kohteen hiekoittumista. Kaikissa kohteissa varmistettiin ennen toimenpiteiden aloittamista, ettei kunnostettavilla alueilla esiinny raakkuja.

Kunnostettavien alueiden sorapohjiin on kertynyt kiintoainesta tai soraikot ovat ajan kuluessa kulkeutuneet virtausten mukana alemmas suvantoihin. Koska jokihelmisimpukka tarvitsee huokoisen sorapohjan selviytyäkseen, kunnostuksissa lisättiin jokeen soraa sekä puhdistettiin joen pohjaa Hartijoki-menetelmällä. Kunnostustoimenpiteiden jälkeen pohjanlaatu on raakulle sopiva.

Lapväärtin-Isojoen raakunpoikasten kasvatus

Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimuslaitoksella syntyi kesän 2022 aikana yhteensä noin 150 000 pikkuraakkua. Pääosa eli noin 125 000 kappaletta Konneveden tutkimuslaitoksella syntyneistä Lapväärtin-Isojoen pikkuraakuista onnistuttiin siirtämään kasvamaan kunnostetuille alueille Lapväärtin-Isojoelle kesän 2022 aikana ja loput eli noin 25 000 kappaletta jäivät vielä Konnevedelle jatkokasvatukseen.

Aluksi kaikki Lapväärtin-Isojoelle tuodut pikkuraakut siirrettiin sorarasioissa Vanhankylän kalanviljelylaitokseen johtavaan puroon. Veden mataluuden ja ison kiintoainemäärän vuoksi pikkuraakkuja ei voitu jättää kyseiseen puroon talven ajaksi. Tämän vuoksi pääosa pikkuraakuista, eli noin 100 000 kappaletta, siirrettiin jatkokasvatukseen ja talvisäilytykseen Villamon alueella sijaitsevaan vanhaan, jo käytöstä poistuneeseen kalanviljelylaitokseen. Noin 95 000 kappaletta, eli suurin osa pikkuraakuista pidetään läpivirtausaltaissa niille rakennetuissa sorarasioissa. Loput noin 5000 kappaletta vanhaan kalanviljelylaitokseen tuoduista pikkuraakuista saavat kasvaa aluksi talven yli vanhan kalanviljelylaitoksen läpivirtausaltaissa Buddensiek-levyillä tai kansankielellä ”reikälevyillä”. Konnevedeltä tuoduista pikkuraakuista loput, eli noin 25 000 kappaletta, on siirretty sorarasioissa hieman syvempään kohteeseen Lapväärtin-Isojoessa. Raakunpoikasia siirrettiin kotijokeensa myös kesällä 2023.

Lapväärtin-Isojoella on tehty raakkukartoituksia jo vuosikymmeniä ennen LIFE Revives-projektia. Kartoitusten perusteella raakkua esiintyy suhteellisen pienellä alueella joen keskivaiheilla. Revives-hankkeen aikana on tarkoitus tarkentaa raakun esiintymistä tällä alueella ja saada kattava kuva alueella esiintyvien raakkujen määrästä. Konnevedellä alkunsa saaneiden pikkuraakkujen selviytymistä kartoitetaan projektin aikana ja sorarasioissa elävät simpukan alut on tarkoitus laskea suurpiirteisesti kesällä 2024. Raakun poikasten ensimmäinen vuosi on eloonjäännin kannalta kriittisin ja onkin arvioitu, että tällä hetkellä soralaatikoiden raakuista noin 20 000 on elossa.

Naulatestit

Naulatestin avulla selvitetään huokosveden happitilannetta upottamalla naulat vähintään kuukaudeksi joen pohjasoraan sekä kunnostetuilla että kunnostamattomilla kohteilla. Ruostunut naula indikoi huokosveden hyvää happitilannetta, joka taas antaa tietoa kunnostusten onnistumisesta. Lapväärtin-Isojoella tehtiin naulatestejä kolmelle kohteelle sekä vuonna 2022 että vuonna 2023. Vuonna 2022 naulat vietiin kunnostamattomille kohteille. Pohjat olivat kaikissa kolmessa kohteessa hyvin kovia ja hapettomia, mikä näkyi myös selvästi kaikkien kolmen paikkojen naulatesteissä. Vuonna 2023 naulat vietiin kunnostetuille kohteille. Jokikunnostukset olivat vaikuttaneet veden happitilanteeseen, sillä nauloissa oli havaittavissa ruostuneisuutta enemmän mitä vuoden 2022 nauloissa.

Myös Redox-mittauksella voidaan saada tietoa veden happitilanteesta, kun mittauksella määritetään jokiveden sekä pohjasoraikon huokosveden pelkistyspotentiaalia. Kunnostetuilla kohteilla on tarkoitus tehdä Redox-mittauksia kesällä 2024.

Sähkökoekalastukset

Sähkökoekalastusten avulla saadaan tietoa taimen- ja kalapopulaatioista sekä kunnostustoimenpiteiden vaikutuksista kyseisiin populaatioihin. Lapväärtin-Isojoella sähkökoekalastukset toteutetaan kesällä 2024 kolmella kunnostuskohteella.

Lämpötilaloggeri

Lämpötilaloggeri vietiin Lapväärtin-Isojokeen keväällä 2022. Lämpötilaloggerin avulla seurataan joen lämpötilaa koko projektin ajan. Loggerin avulla voidaan seurata lämpötilan vaikutusta jokihelmisimpukoiden kasvuun.

Freshabit LIFE IP-hanke

Ennen LIFE Revives hanketta Lapväärtin-Isojoellakin toimi vuonna 2022 päättynyt EU:n Life-rahoitteinen Freshabit LIFE IP-hanke. Vuonna 2016 käynnistyneen hankkeen kohdevesistöjä pohjalaismaakuntien alueella olivat Lapväärtin-Isojoen lisäksi Ähtävänjoki ja Karvianjoki. Valtakunnallisessa EU-hankkeessa tehtiin monipuolisesti toimia vesistöjen hyväksi esimerkiksi poistaen vaellusesteitä, kunnostaen lintuvesiä, ennallistaen suoalueita ja elvyttäen jokihelmisimpukkakantoja.

Freshabit -hankkeessa tehtyjen vesistökunnostusten tuloksien perusteella kunnostuksilla on ollut monia hyviä vaikutuksia virtavesien ja niiden valuma-alueiden sekä lintuvesien tilaan ja monimuotoisuuteen. Hankkeen aikana siis myös LIFE Revives -hankkeen kohdevesistössä Lapväärtin-Isojoella on toteutettu kunnostustoimia sekä vesien ja lajien suojelua edistäviä toimia. Yksi merkittävimmistä toimenpiteistä Freshabit-hankkeen aikana oli kunnostaa Isojoella sijainneen Villamon patoalue, joka oli viimeinen joella sijaitseva täydellinen vaelluseste. Vuonna 2018 valmistuneiden kunnostuksen ansiosta meritaimenilla on jälleen mahdollisuus nousta vesistön latvaosilla sijaitseville kutualueilleen. Vuosina 2019–2020 toteutettu radiotelemetriaseurannan avulla on saatu paljon näyttöä meritaimenien vaelluksesta ja levittäytymisestä Lapväärtin-Isojoen eri osiin. Seurannan merkittävin havainto on meritaimenien nousu Villamon kunnostetun alueen yläpuolisille vesialueille.

Freshabit -hankkeen pohjalta saatu osaaminen esimerkiksi jokihelmisimpukoiden laitosviljelemisessä sekä toimet virtavesien elinympäristöjen hyväksi Lapväärtin-Isojoessa ovat saaneet jatkoa LIFE Revives -hankkeen muodossa.

Kappaleessa ”Raakkujoet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella” kerrottiin alueen toisesta raakkujoesta, Ähtävänjoesta, jossa Freshabit- hanke myös toimi. Hankkeen aikana viljeltiin onnistuneesti Ähtävänjoen jokihelmisimpukoita, jolloin saatiin myös luotua pohja LIFE Revives -hankkeessa toteutettavalle jokihelmisimpukoiden viljelylle. Ähtävänjoen toimia ei toteutettu LIFE Revives -hankkeen puitteissa.

Lapväärtin-Isojoen vesivisio

Kuten jo tässä vaiheessa lukijalle on käynyt ilmi, niin Lapväärtin-Isojoki on LIFE Revives -hankkeen yksi kohdejoista, mutta sen ympärillä toimii myös paikallinen Lapväärtin-Isojoen vesivisio. Lapväärtin-Isojoen valuma-alueella toimivan vesivision tarkoituksena on koota yhteen alueen asukkaat sekä eri alojen toimijat ja laatia yhdessä vesistölle tulevaisuuteen ulottuva näkemys sen käytöstä ja tilasta. Vesivision toimenpiteiden tavoitteena on sovittaa yhteen muun muassa tulvariskien hallinta, vesivarojen käyttö, vesienhoito, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja kalatalous Lapväärtin-Isojoella. Lisäksi vesivision avulla pyritään sitouttamaan paikallisia ihmisiä toimintaan sekä lisäämään tietoisuutta vesistöön liittyvistä asioista.

Vesivisiota toteutetaan sidosryhmien välisenä työpajatyöskentelynä, joissa tavoitteena on muodostaa yhteinen visio vesistön tulevaisuudesta ja suunnitella tavoitteet ja toimenpiteet, joilla tämä yhteinen näkemys saadaan toteutettua. Vesivision toteuttamisessa mukana ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Lapväärtin-Isojoen valuma-alueen suunnittelutyöryhmä ja monipuolisesti paikallisia sidosryhmäjäseniä.

Lapväärtin-Isojoen vesivision toimesta on muun muassa järjestetty ”Veden eri muodot” valokuvakilpailu sekä ylläpidetään vesistön lähellä geokätköjä. Kätköjen avulla ihmiset pääsevät tutustumaan vesiluontoon ja oppivat vesistöjen hoidosta, hienoja vesimaisemia unohtamatta.

LIFE Revives -hanke ja Lapväärtin-Isojoen vesivisio järjestivät lauantaina 26.8.2023 Suomen luonnon päivänä koko perheen Vesiluontopäivän Isojoen rannalla. Päivän tavoitteena oli tuoda ihmisiä yhteen luonnon äärelle tutustumaan vesiluontoon ja siihen vaikuttaviin eri tekijöihin, kuten Lapväärtin-Isojoessakin elävään raakkuun! Vesiluontopäivän aikana ihmiset pääsivät kiertämään pisteitä, joita pitivät asiantuntijat Lauhavuori-Hämeenkangas Geoparkilta, Metsäkeskukselta, Metsähallitukselta, Suupohjan Ympäristöseuralta sekä ELY-keskukselta. Pisteillä tutustuttiin esimerkiksi eri suoluontotyyppeihin ja sähkökoekalastukseen sekä arvuuteltiin vesien alkuperää. Mukana päivässä olivat myös Isojoen ja Karijoen kunnat sekä Isojoen-Karijoen 4H-yhdistys. Tällaiset tapahtumat ja yhteistyö ovat tärkeä osa sekä LIFE Revives-hankkeen vaikuttavuutta ja ihmisläheisiä toimenpiteitä sekä Lapväärtin-Isojoen vesivision tavoitteita.