Pirkanmaalla sijaitsee kolme raakkujokea: Pinsiön-Matalusjoki Nokian ja Hämeenkyrön rajalla, Ruonanjoki Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla sekä Turkimusoja Hämeenkyrössä. Kyseiset joet ovat Etelä-Suomen merkittävimmät raakkujoet simpukkapopulaation perusteella. Turkimusojan ja Ruonanjoen raakkupopulaatioiden on myös todettu kykenevän lisääntymään ainoina populaatioina koko Etelä-Suomessa. 

Ruonanjoki ja Pinsiön-Matalusjoki ovat Natura-alueita, niissä raakku on yhtenä suojeluperusteena. Turkimusojalla jokihelmisimpukka on suojeltu erityisesti suojeltavan lajin rajauspäätöksellä, jonka teki Pirkanmaan ELY-keskus vuonna 2018. Päätös kieltää erityisesti suojellun lajin esiintymispaikan hävittämisen tai heikentämisen. Turkimusojan rajauspäätös on toistaiseksi ainoa raakkujoille tehty erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajauspäätös.

Pirkanmaalla sijaitsee kolme raakkujokea: 1) Turkimusoja, 2) Ruonanjoki ja 3) Pinsiön-Matalusjoki.

Pirkanmaalla raakkujen elinolosuhteita heikentävät muun muassa valuma-alueilta tuleva kuormitus, vaellusesteet ja taimenen elinympäristöjen huonontuminen sekä jokiuoman muuttunut tila. Esimerkiksi maatalous, metsätalous, pohjavesien hyödyntäminen, maa-ainestenotto, haja-asutus ja tiestöt muuttavat jokien tilaa. Lajin tulevaisuuden turvaamiseksi Pirkanmaalla tarvitaankin pikaisia toimia raakun pelastamiksesi.

Ruonanjoki

Ruonanjoki on luontotyypiltään arvokas virtavesikohde, jonka uoma on suurelta osin luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Joen varret ovat valtaosin metsäisiä vaihdellen tuoreista ja lehtomaisista kuusivaltaisista kankaista alajuoksun sekapuustoiseen lehtoon. Ruonanjoki saa alkunsa Ylöjärven Karhejärvestä ja se virtaa noin seitsemän kilometriä Hämeenkyrön Lavajärveen. Järvien välillä on noin 36 metrin korkeusero, mikä näkyy joen koskiosuuksina. Joen virtaamaa ylläpitää myös jokeen purkautuvat lähteet.

Raakun on todettu lisääntyvän Ruonanjoella, mutta sen populaatio on kuitenkin taantuva (kuva: Katja Vainionpää).

Pinsiön-Matalusjoki

Pinsiön-Matalusjoki on pieni kangasmaiden joki. Sen vesi on melko tummaa ja humuspitoista. Joen varret ovat osittain metsäisiä ja osittain joki kulkee suoristettuna uomana pellolla. Pinsiössä on runsaasti haja-asutusta. Joen yläjuoksua kutsutaan Pinsiönjoeksi ja alajuoksua Matalusjoeksi, ja koko joen pituus on noin 13 kilometriä. Joki alkaa Pinsiönharjun pohjavesiesiintymästä ja lähdevettä purkautuu myös muualta. Raakkupopulaatio ei ole lisääntynyt vuosikymmeniin, tämä selittää populaation taantumisen. Tutkimuksen mukaan raakun elinkierto joessa päättyy piensimpukkavaiheeseen.

Pinsiön-Matalusjoki saa alkunsa pohjavesiesiintymästä (kuva: Katja Vainionpää). 

Turkimusoja

Turkimusoja on noin viiden kilometrin mittainen pieni ja kapea joki. Joki saa alkunsa Hämeenkyrön Järvenkylänjärvestä ja päätyy Pappilanjokeen. Pudostuskorkeutta tällä välillä kertyy noin 25 metriä. Joen varrella on kuusi autolla ajettavaa siltaa ja kaksi kävelysiltaa, joista suurin on Vaasantie (valtatie 3). Vaasantien yläpuolella Turkimusoja virtaa pääosin sumattomalla metsäalueella ja Vaasantien alapuolella joki kulkee keskuspuiston, pientaloalueen ja teollisuusalueen läpi. Viimeisimpien tutkimusten mukaan Turkimusojan raakkupopulaatio on lisääntyvä.

Turkimusoja saa alkunsa Kyrösjärven länsipuolelta kolmen pienen järven ryhmästä (Pyhäjärvi, Särkijärvi ja Järvenkylänjärvi) ja laskee Pappilanjokeen Kyröskosken taajaman läpi (kuva: Katja Vainionpää). 

Aikaisemmat raakkukartoitukset ja kohdekunnostukset Pirkanmaalla

Ruonanjoen ja Pinsiön-Matalusjoen raakkukannat ovat olleet pitkään tiedossa, ja ensimmäiset tieteelliset raakkukartoitukset niissä tehtiin jo 1970-luvun lopulla (Kirsi Arino, julkaisematon aineisto). Sen sijaan Turkimusojan raakkupopulaatio varmistettiin vasta vuonna 2014 Luonnontieteellisen keskusmuseon emeritusintendentti Ilmari Valovirran toimesta sen jälkeen, kun esiintymästä oli saatu vihjetieto paikalliselta asukkaalta. 

Pinsiön-Matalusjoella ja Ruonanjoella tehtiin pienimuotoisia kunnostustoimenpiteitä osana ”Jokihelmisimpukkaa sisältävien jokiekosysteemien entisöinti” – Life-Nature hanketta vuosituhannen alussa. Toteutetut kunnostustoimet kohdistuivat jokiuomiin ja tehtiin pääosin raakkuesiintymien ulkopuolella. Vuonna 2017 kaikille kolmelle Pirkanmaan raakkujoelle laadittiin kunnostussuunnitelmat Kolmen helmen joet -hankkeessa, jota koordinoivat Hämeenkyrön sekä Nokian ja Ylöjärven kaupungit. Kunnostussuunnitelmat laadittiin erikseen sekä jokiuomalle että jokien valuma-alueille. Valuma-alueiden kunnostussuunnitelmista vastasivat Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ja jokiuoman kunnostussuunnitelmista FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Pirkanmaan ELY-keskus tilasi Alleco Oy:ltä päivityksen suunnitelmiin jokiuomien osalta vuonna 2019. 

LIFE Revives -hankkeen kunnostukset jakautuvat valuma-aluekunnostuksiin ja jokikunnostuksiin. Alustavan suunnitelman mukaan valuma-aluekunnostukset tehdään vuosien 2024–2025 aikana ja jokien uomakunnostukset 2024–2026. Laitoksissa kasvatetut raakunpoikaset palautetaan kotijokeensa alustavasti 2026–2027. Pirkanmaalle on suunniteltu seuraavia kunnostustoimenpiteitä:

Jokiuomien elinympäristökunnostukset

Kunnostus puurakenteilla: Jokiin sijoitetaan erilaisia puurakenteita (suisteita ja altakaivajia), joiden avulla vähennetään pohjan liettymistä niin, että  hienojakoinen sedimentti (veden mukana kulkeutuvaa ja kerrostuva kiinteä aines) ohjataan jokipenkoille. Näin parannetaan joenpohjan happiolosuhteita ja puhdistetaan pohjasoraa raakunpoikasille sopivaksi ympäristöksi ja taimenen kutualueiksi. Pirkanmaan raakkujokia kunnostetaan puurakenteiden avulla yhteensä yli 10 kilometriä.

Koskien ennallistaminen: Kohdejokien suurin ongelma on, että uomia on suoristettu ja perattu tukinuittoa varten, mikä on vähentänyt raakuille ja sen isäntäkaloille sopivia elinympäristöjä. Jokien perkausten yhteydessä poistetut irtolohkareet sijoitetaan takaisin jokiin, minkä seurauksena pohjamuodot ja pohjasoran laatu monipuolistuvat ja toisaalta vedenvirtausprofiili vakautuu. Näin raakulle luodaan sopivampia olosuhteita. Suuremmat lohkareet ja kunnostetut syvänteet puolestaan tarjoavat lohikaloille paremman ympäristön. Pirkanmaan raakkujoilla ennallistetaan koskialueita 1,5 km matkalta. 

Kutualueiden ennallistaminen: Ennallistamisessa keskitytään pääasiassa jo olemassa oleviin kutualueisiin, joilta kutusoraikko on huuhtoutunut pois. Joenpohjaa myöhennetään ja siivilöidään sopivien kutualustojen ja raakunpoikasten elinympäristöjen aikaansaamiseksi. Ennallistetut alueet pidetään puhtaina ja happipitoisina puurakenteiden avulla. Kutualueita perustetaan yli 2 kilometrin verran Pirkanmaan raakkujokiin. 

Vaellusesteet 

Vaellusesteiden poistaminen takaa eläinten vapaan vaelluksen ja liikkumisen jokiympäristössä. Raakun lisääntyminen on täysin riippuvainen sen toukkavaiheen isäntäkaloista, Atlantin lohesta ja taimenesta, minkä vuoksi lohikalojen vaellusesteet muodostuvat lisääntymisesteiksi myös raakulle. Esteiden poistaminen mahdollistaa lohikalojen ja raakun uudelleenasutuksen elinympäristöihinsä. Hankkeessa pyritään poistamaan neljä vaellusestettä Pirkanmaan raakkujoilta.

"Raakkulastentarhojen" perustaminen

Kunnostusten yhteydessä jokien pohjille rakennetaan raakunpoikasten kasvuympäristöiksi soveltuvia kokeellisia sora-alueita eli "raakkulastentarhoja", joiden happiolosuhteita ja stabiiliutta seurataan projektin aikana. Projektin loppupuolella tutkitaan alueille mahdollisesti luontaisesti asettuneiden raakkujen olemassaoloa. Lastentarhoja perustetaan Pirkanmaalla 25 kpl jokaista raakkujokea kohden. 

Valuma-aluevesien käsittely

Ojien tukkiminen: Projektin merkittävin valuma-alueille tehtävä kunnostustoimenpide on ojien umpeen kaivaminen. Ojia tukitaan putkipadoilla ojien eroosion ja jokiin kulkeutuvan sedimenttikuorman vähentämiseksi. Pirkanmaan raakkujokiin perustetaan yhteensä 16 putkipatoa.

Kosteikkojen perustaminen: Kosteikot vähentävät valuma-alueilta jokiin saapuvaa kuormaa. Kosteikko kerää talteen tehokkaasti kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Tämän lisäksi kosteikoilla on merkittävä rooli niin luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä kuin virkistysalueena. Pirkanmaan raakkujokien valuma-alueille perustetaan yhteensä kuusi hehtaaria kosteikkoja.

Suojavyöhykkeet ja kalkitus

Suojavyöhykkeiden perustaminen ja laajentaminen: Valuma-alueen ravinne- ja sedimenttikuormaa vähennetään myös joki- ja purorantojen suojavyöhykkeillä. Sen lisäksi, että ne puhdistavat vettä, niillä on myös tärkeä rooli vesialueen mikroilmaston ja luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin ylläpitämisessä.

Eroosiosuojaus: Valuma-alueen paljaita ojanpenkkoja suojataan eroosiolta siirtämällä tai istuttamalla niihin kotoperäistä kasvillisuutta. Kasvillisuus sitoo maata ja ehkäisee penkkojen liettymistä ojiin ja näin ollen kiintoaineen kulkeutumista jokiin.

Kalkitus: Savimaiden kalkituksella pyritään parantamaan maaperän laatua, mikä tehostaa kasvien ravinteidenottoa ja vähentää fosforin kulkeutumista vesiin. Kalkitus parantaa maaperän rakennetta ja vedenläpäisykykyä pitkällä aikavälillä, mikä nostaa veden pH:ta raakulle ja lohikaloille optimaalisemmalle tasolle.

Raakkujen laitoskasvatus

Pinsiön-Matalusjoelta on viety 50 raakkua lisääntymään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Raakut ovatkin lisääntyneet onnistuneesti. Kyseessä on ensimmäinen näin laajan mittakaavan poikasviljelyprojekti Suomessa. Konnevedellä kasvaneet raakkupoikaset palautetaan Pinsiön-Matalusjokeen LIFE Revives-hankkeen aikana, arviolta vuosien 2026–2027 aikana.

Pinsiön-Matalusjoen 50 aikuista raakkua ovat lisääntyneet onnistuneesti Konneveden tutkimusaseman kasvatusaltaissa (kuva: Katja Vainionpää). 

Raakkupopulaation tilan tutkimus

Raakkupopulaation tilaa on tutkittu jo ennen LIFE Revives -hanketta. Viimeisimmät tukimukset Pinsiön-Matalusjoen ja Ruonanjoen osalta ovat vuodelta 2019 sekä Turkimusojan osalta vuodelta 2022. Menetelmänä käytettiin totaalilaskentamenetelmää, jossa joen kaikki raakut lasketaan, sekä linjalaskentoa, jossa populaatiokoon tutkimus perustuu valituilla tutkimusaloilla tehtyihin raakkulaskentoihin ja tulosten perusteella tehtyyn populaatiokoon laskennalliseen arvioon. Raakkupopulaation tilaa tutkitaan kunnostusten jälkeen uudelleen samoja menetelmiä käyttäen. 

Raakkupopulaatioiden tilan tutkimusta Pirkanmaalla 2019 (kuva: Panu Ounasvirta/Alleco Oy).

Raakun elinympäristöjen seuranta 

Redox-mittauksilla määritetään happipitoisuus jokiveden ja pohjasedimentin huokosvedessä. Riittävä happipitoisuus pohjasorassa on ratkaiseva tekijä jokihelmisimpukan nuoruusvaiheiden elinkyvylle, sillä raakut viettävät ensimmäiset elinvuotensa pohjasedimentin sisään kaivautuneina. Redox-mittaukset teetettiin ennen kunnostuksia vuonna 2022. Mittaukset toistetaan kunnostuksien jälkeen.

Redox-potentiaalin mittausta. Mittari mittaa sedimentin sisään työnnettävän mitta-anturin (A) ja vapaassa vedessä pidettävän referenssianturin (B) välisen jännite-eron (mV). Kuvassa mitataan vapaan veden redox-arvoa, jolloin mitta-anturia ei työnnetä sedimenttiin (kuva: Panu Ounasvirta/Alleco Oy). 

Lohikalapopulaatioiden tilan seuranta

Sähkökalastusta tehdään syksyisin ja keväisin. Syksyn sähkökalastuksessa arvioidaan raakun isäntäkalojen eli taimenten tilaa, mistä saadaan tietoa kunnostustoimenpiteiden vaikutuksista kalapopulaatioihin. Pitkällä aikavälillä voidaan olettaa, että kalatiheyden kasvu on merkki niin veden laadun kuin raakun elinympäristöjen tilan kohentumisesta.

Kevään sähkökalastuksen tarkoituksena on selvittää, onko kalojen kiduksilla glokidioita, jotka voisivat vapautua seuraavana kesänä itsenäisesti eläviksi poikasiksi joen pohjalle. Kevätsähkökalastuksella saadaan tietoa raakkupopulaatioiden lisääntymiskunnosta. Hankekoordinaattorina toimiva Jyväskylän yliopisto on suorittanut sähkökalastustutkimusta vuosina 2022 ja 2023 keväällä sekä syksyllä. Sähkökalastus uusitaan kunnostuksien jälkeen. Sähkökoekalastuksien englanninkieliset raportit ovat alla PDF-muodossa.

• Sähkökoekalastusraportti 05/2022 - Jyväskylän yliopisto (pdf)
• Sähkökoekalastusraportti 08/2022 - Jyväskylän yliopisto (pdf)
• Sähkökoekalastusraportti 06/2023 - Jyväskylän yliopisto (pdf)
• Sähkökoekalastusraportti 08/2023 - Jyväskylän yliopisto (pdf) 

Vedenlaadun seuranta

Pirkanmaan raakkujokiin on asennettu vedenlaadun seurantalaitteistot eli loggerit, jotka keräävät tietoa seuraavasti:

• Pinsiön-Matalusjoella vedenlaadun (sameus, lämpötila ja sähkönjohtavuus) sekä vedenpinnan korkeuden mittauksia tehdään koko hankkeen ajan (2022-2027).
• Ruonanjoella veden laadun (sameus ja lämpötila) ja vedenpinnan korkeuden mittauksia tehdään vuoden ajan hankkeen alussa (2022-2023) ja lopussa (2026-2027).
• Turkimusojalla veden laadun (sameus ja lämpötila) ja vedenpinnan korkeuden mittauksia tehdään vuoden ajan hankkeen lopussa (2026-2027).

Sameus [NTU] on yksi veden laatua kuvaava suure. Sameuteen vaikuttaa vedessä oleva kiintoaines, kuten maahiukkaset. Savimaiden joet ovat usein varsin sameita, erityisesti jos valuma-alueella on paljon peltoja. Kirkkaan veden sameus on alle 1 NTU ja lievästi samean 1-5 NTU. Jokivedet ovat yleensä selvästi järvivesiä sameampia voimakkaamman eroosion vuoksi. Jokivesissä sameus vaihtelee vuodenajoista ja sateista riippuen, esimerkiksi kevättulvien aikana joet ovat sameampia.

Sähkönjohtokyky on vesitutkimuksessa käytetty suure. Sähkönjohtavuus kertoo veteen liuenneiden mineraalien eli suolojen määrän (mitä suurempi arvo on, sitä enemmän on suoloja). Suomen sisävesien sähkönjohtavuus on yleensä pieni, koska vedessä on niukasti kalkkia tai muita suoloja. Valuma-alueelta tuleva kuormitus voi lisätä veden sähkönjohtavuutta. Yleisesti ottaen Suomen sisävedet ovat vähäsuolaisia, arvot vaihtelevat välillä 50–100 µS/cm. Sisävesien sähkönjohtavuutta lisäävät lähinnä Na, K, Ca, Mg sekä kloridit ja sulfaatit.

Pinsiön-Matalusjoen loggeri kerää tietoa vedenlaadusta (sameus, lämpötila ja sähkönjohtavuus) sekä vedenpinnan korkeudesta koko hankkeen ajan (2022-2027) (kuva: Katja Vainionpää).

Vedenlaatua seurataan myös ottamalla vesinäytteitä yhteistyössä vesienhoidon seurannan kanssa. Näytteistä määritetään kiintoaine (mg/l), kokonaisfosfori (µg/l), kokonaistyppi (µg/l), lämpötila (°C), pH, rauta (µg/l), väriluku (mg/l Pt) ja sähkönjohtavuus (mS/m). Vesinäytteitä voi tarkastella alla olevasta raportista pdf-muodossa.

Raportti vesinäytteistä 1.9.2021-31.8.2023 Pirkanmaan raakkujoilla ennen kunnostuksia (LIFE20 NAT/FI/000611) (pdf)

Jokikohtaiset yhteistyöryhmät

Pirkanmaan ELY-keskus on perustanut kolmelle alueen raakkujoelle jokikohtaisen yhteistyöryhmän osana LIFE Revives -hanketta. Pinsiön-Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan yhteistyöryhmien toiminta-alueina ovat raakkujokien valuma-alueet. Ryhmät toimivat linkkinä eri toimijoiden välillä hankkeen aikana. Tavoitteena on, että ne jatkavat toimintaansa myös hankkeen päätyttyä. Kaikki raakuista ja Pirkanmaan raakkujoista kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan ryhmien toimintaan. Osallistuminen on vapaaehtoista eikä sido mihinkään.

Yhteistyöryhmien tavoite:

• esitetään jokihelmisimpukkahankkeessa suunniteltuja ja toteutettavia kunnostustoimia ja seurantatoimia
• tuodaan esille erilaisia näkemyksiä
• edistetään tiedonvälitystä eri toimijoiden välillä

Jokikohtaisten yhteistyöryhmien seuraavat tapaamiset ovat 2025. Jos kiinnostuit yhteistyöryhmään liittymisestä, ole yhteydessä projektipäällikköön. 

Yhteistyöryhmien tapaamiset 

Jokikohtaisten yhteistyöryhmien tapaamisista on kirjoitettu muistiot. 

Pinsiön-Matalusjoki 

Pinsiön-Matalusjoen yhteistyöryhmän 5.4.2022 muistio (pdf)

Pinsiön-Matalusjoen yhteistyöryhmän 20.8.2022 muistio (pdf)

Pinsiön-Matalusjoen yhteistyöryhmän 23.5.2023 muistio (pdf)

Pinsiön-Matalusjoen yhteistyöryhmän 9.10.2023 muistio (pdf)

Pinsiön-Matalusjoen yhteistyöryhmän 7.10.2024 muistio (pdf)

Ruonanjoki

Ruonanjoen yhteistyöryhmän 6.4.2022 muistio (pdf)

Ruonanjoen yhteistyöryhmän 31.8.2022 muistio (pdf)

Ruonanjoen yhteistyöryhmän 24.5.2023 muistio (pdf)

Ruonanjoen yhteistyöryhmän 11.10.2023 muistio (pdf)

Ruonanjoen yhteistyöryhmän 8.10.2024 muistio (pdf)

Turkimusoja 

Turkimusojan yhteistyöryhmän 11.4.2022 muistio (pdf)

Turkimusojan yhteistyöryhmän 6.9.2022 muistio (pdf)

Turkimusojan yhteistyöryhmän 25.5.2023 muistio (pdf)

Turkimusojan yhteistyöryhmän 12.10.2023 muistio (pdf)

Turkimusojan yhteistyöryhmän 9.10.2024 muistio (pdf)

Kolmen helmen joet-hanke

Ennen LIFE Revives -hanketta Hämeenkyrön kunta sekä Nokian ja Ylöjärven kaupungit toteuttivat Kolmen helmen joet -hankkeen. Uhanalaisen raakun suojeluun keskittynyt hanke oli puolentoista vuoden pituinen vuosina 2016 ja 2017. Sen ensisijaisena tavoitteena oli jokien raakkukantojen ja raakun väli-isännän, taimenen, elinvoimaisuuden ja suotuisan suojelutason turvaaminen lajien elinympäristön laatua parantamalla. Käytännössä tämä tarkoitti toimia kolmella raakun asuttamalla joella Pirkanmaalla: Turkimusojalla, Ruonanjoella ja Pinsiön-Matalusjoella sekä niiden valuma-alueilla. Hankkeessa arvioitiin jokiin ja niissä virtaavan veden laatuun sekä määrään vaikuttavia tekijöitä ja suunniteltiin parannustoimenpiteitä. Nämä toteutetaan myöhemmin jatkohankkeen puitteissa. Hanke pyrki tuottamaan tietoa sekä viranomaisten että maanomistajien ja asiasta kiinnostuneiden kansalaisten käyttöön. Hanke sai rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolta.

Tutustu aikaisempaan hankkeeseen:

Kolmen helmen joet – Jokihelmisimpukan suojelua Pirkanmaalla (kolmenhelmenjoet.fi)Linkki toiselle web-sivustolle. (avautuu uuteen ikkunaan)

Hankkeessa perustettiin kunnostussuunnitelmat Pinsiön-Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan valuma-alueille ja jokiuomaan. Kunnostussuunnitelmat löytyvät hankkeen internet-sivuilta kohdasta tulokset.

Ympäristövirtaamaselvitys Pirkanmaan raakkujoilla

Ympäristövirtaamaselvitys perustuu Pirkanmaan ELY-keskuksen selvityspyyntöön Pirkanmaan kolmen jokihelmisimpukkajoen virtaamista. Työn laati Suomen ympäristökeskus vuonna 2019. Tampereen Vesi osarahoitti selvitystä Pinsiö-Matalusjoen osalta. Raportissa selvitettiin kohdejokien virtaamissa ihmistoiminnan seurauksena tapahtuneita muutoksia ja arvioitiin niiden vaikutuksia erityisesti jokihelmisimpukkakantojen elinvoimaisuuteen. Työn tavoitteena oli määritellä sellaiset virtaamat, joihin tulisi pyrkiä, jotta lajin suotuisan suojelutaso olisi jatkossa virtaamien riittävyyden osalta turvattu.

Pirkanmaan jokihelmisimpukkapurojen ympäristövirtaamaselvitys - SYKE 04/2019 (pdf)