Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen järjestäminen

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimialueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Joukkoliikenteen toimivaltaisina viranomaisina alueella toimivat ELY-keskuksen lisäksi Kouvolan kaupunki sekä alueellisina viranomaisina Kotkan ja Lappeenrannan kaupungit. Kotka vastaa joukkoliikenneasioista myös Haminassa ja Pyhtäällä, Lappeenranta puolestaan Imatralla. 

Alueen pitempimatkaiset joukkoliikennepalvelut toteutuvat sekä junaliikenteellä että linja-autoliikenteellä. Linja-autovuoroja ajetaan liikennöitsijälähtöisesti markkinaehtoisena liikenteenä, ja sitä täydentävänä ELY-keskuksen hankkimana ostoliikenteenä. Näiden lisäksi toimivaltaiset kaupunkiviranomaiset suunnittelevat ja toteuttavat palveluita oman toimialueensa sisällä. Peruskunnissa hankittu liikenne on pääsääntöisesti lakisääteisiä koululaiskuljetuksia. ELY-keskuksen alueelleen hankkima liikenne on kuntakeskuksista kaupunkikeskukseen suuntautuvaa työssäkäyntiä, opiskelua, asiointia ja liityntämatkoja palvelevia linja-autovuoroja.

Joukkoliikenteen palvelutasot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on yhteistyössä alueensa kuntien kanssa määritellyt tavoiteltavat palvelutasot eri yhteysväleille vuosiksi 2020–2024. Palvelutasoja on mietitty myös maakunnan ulkopuolelle ja muiden toimivaltaisten viranomaisten alueelle suuntautuville yhteyksille. Palvelutasotarkasteluissa on mukana sekä linja-autoliikenteen että junaliikenteen palvelut (ts. vuorotiheys ja liikennöintiaika). 

Palvelutasot kuvaavat tavoitteellista minimitasoa, jolla tarkastellaan yhteysvälin tarjontaa. Myös palvelutason toteutumista edistetään tarvittaessa käytettävissä olevin keinoin. Kuhunkin palvelutasoon sisältyy tiettyjä määrittelytyön aikana sovittuja kriteereitä, esimerkiksi vuorotiheyteen ja liikennöintiaikaan liittyen. Määrittelyt ovat kuitenkin ainoastaan tavoitteellisia, ei velvoittavia.

Nykyisessä Kaakkois-Suomen ELYn palvelutasoselvityksessä on määritetty palvelutasot luokkiin IV, V, VI ja VII. Paras palvelutasoluokka on IV. Kun yhteysväli on määritelty kuuluvaksi siihen, tavoitteena on säännöllinen ja hyvä vuorotarjonta niin arkena kuin pyhänä/viikonloppuna. Parasta palvelutasoa on tavoiteltu joukkoliikenteen matka-aika huomioiden kaupunkien välisessä liikenteessä, kuten Lappeenrannan ja Imatran sekä Kouvolan ja Lahden välillä.

Seuraavaksi parhaimmalla palvelutasolla V vaatimukset loivenevat sekä arjen liikennöintiajan suhteen että erityisesti viikonloppuna. Tällaisia yhteysvälejä ovat kaupunkikeskusten ja niiden lähikuntien väliset yhteydet kuten Luumäki-Lappeenranta ja Taipalsaari-Lappeenranta. Myös Kouvolan ja Kotkan välinen yhteys on tässä tasoluokassa.    

Suurimmaksi osaksi alueen kuntien ja keskuskaupungin väliset yhteysvälit on määritelty kuuluvaksi palvelutasolle VI. Tässä palvelutasoluokassa palveluja on tarjolla arkisin klo 7 ja 17 välillä, yhteensä 3–5 vuoroa suuntaansa vuorokaudessa. Viikonloppuisin vuoroja on vain tarpeen mukaan. Tällaista palvelutasoa sovelletaan esimerkiksi yhteyksillä Miehikkälästä ja Virolahdelta Haminaan, Savitaipaleelta ja Lemiltä Lappeenrantaan sekä Ruokolahdelta ja Rautjärveltä Imatralle. Alla olevassa kuvassa on esitetty sekä palvelutasoluokat että tavoitteet luokittain.

Vaikka palvelutasomääritys ei velvoita toteuttamaan liikennettä sen mukaisesti, ohjaa se Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen joukkoliikennehankintoja. Tavoitteen mukaisia palveluja hankitaan määrärahakehyksen rajoissa ja yhdessä kuntien kanssa. Myös hankintojen suunnitteluvaiheessa käydään aktiivista vuoropuhelua kuntien suuntaan. 

Kilpailutetun ostoliikenteen sopimuskausien pituus vaihtelee. Pääosin sopimukset solmitaan kolmeksi vuodeksi, ja niihin sisältyy useampia optiovuosia. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen omien sopimusten seuraavat sopimuskausien päättymiset ajoittuvat kesään 2025 ja 2026. Osallistumme kuitenkin Uudenmaan ELY-keskuksen hankintoihin rahoittajana eteläisessä Kymenlaaksossa, ja siellä sopimuskausia on päättymässä myös kesällä 2024.

Rahoitus

ELY-keskuksen käyttöön osoitetut joukkoliikenteen määrärahat tulevat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista. Saatua rahoitusta ELY-keskus voi käyttää liikenteen hankintoihin, liikenteen suunnittelu- ja kehittämishankkeisiin sekä valtionavustuksiin kunnille.

Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle myönnetty määräkiintiö vuodelle 2024 on noin 1,0 M€. Rahoitus on vähenemään päin, sillä edellisenä vuonna määräraha oli huomattavasti suurempi ollen n. 1,6 M€ + tulokiintiö n. 0,6 M€. Rahoituksen suhteen on odotettavissa entistä tiukempia vuosia ja siten rahoituksen riittävyyden kanssa voi tulla todellisia haasteita. 

Keskeiset pysäkit

Pysäkkien kehittäminen on yksi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen keino edistää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja houkutella kestävään liikkumiseen. Korkea laatutaso keskeisillä pysäkeillä ja niille johtavilla reiteillä lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja helpottaa matkustajien arkea.
Vuoden 2023 aikana alueelle tehtiin keskeisiä pysäkkejä koskeva selvitys, joka tarjoaa tietoa ELY-keskuksen toiminnan suunnitteluun sekä rahoitustarpeiden arviointiin. Pysäkkiselvityksen tavoitteena oli:  

• muodostaa käytettävät pysäkkiluokat ja niiden palvelutasotavoitteet, 
• kartoittaa ja määrittää alueen tärkeimmät ja keskeisimmät linja-autoliikenteen pysäkit ja solmukohdat sekä kuntien keskuspysäkit, ja jakaa ne palvelutasoluokkiin sekä 
• selvittää ja kuvata keskeisten pysäkkien nykytila ja pysäkin ominaisuudet, ja esittää kehittämistoimet mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. 

Selvityksessä pysäkkiverkkoa tarkasteltiin vastuutahoista ja liikenteen järjestäjistä riippumatta erityisesti pitkämatkaisen ja kuntien välisen linja-autoliikenteen näkökulmasta. Työn selvitysalueeseen kuuluivat kaikki Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien 15 kuntaa.

Työn aikana tunnistetut pitkämatkaisen tai kuntien välisen linja-autoliikenteen keskeiset pysäkit jaettiin kolmeen ylimpään palvelutasoluokkaan niiden merkityksen, käytön ja sijainnin perusteella: terminaalit, keskeiset solmupysäkit ja vilkkaat pysäkit. Keskeiset solmupysäkit jaettiin vielä kuntien keskustoissa ja katuverkolla sijaitseviin kuntien keskuspysäkkeihin sekä muihin solmupysäkkeihin, joilla on suurempi merkitys esimerkiksi vaihto- tai liityntäpysäkkinä. Luokittelun keskeisenä kriteerinä oli pysäkin käyttötarkoitus ja merkitys joukkoliikennejärjestelmässä, ei nykyinen varustelu (esim. odotuskatos). Keskeisten pysäkkien varustelua yritetään parantaa lähivuosina, mikäli perusväylänpidon rahoitustaso sen mahdollistaa. Alla olevassa kuvassa on esitetty Kaakkois-Suomen luokitellut pysäkit edellä mainitun jaotteluun perustuen.