Navigointivalikko
KAS TLK Siltojen ylläpito

Siltojen ylläpito

Siltojen ylläpidolla varmistetaan rakenteiden pitkäaikainen käyttökelpoisuus ja turvallisuus. Tienkäyttäjälle sillan huono kunto ei yleensä näy ennen kuin liikennettä täytyy jollain tavalla rajoittaa. Huonokuntoisille silloille joudutaan ajoittain asettamaan lähinnä elinkeinoelämän kuljetuksia haittaavia painorajoituksia. Kaakkois-Suomen 862 sillasta painorajoitettuja vuoden 2021 alussa oli 21. Katso painorajoitettujen siltojen kartta tämän sivun "oikopolut"-linkeistä.

Siltojen kuntoa seurataan säännöllisillä tarkastuksilla ja korjauskohteet valitaan tarkastuksissa havaittujen vaurioiden perusteella. Huonokuntoisten ja erittäin huonokuntoisten siltojen määrä on viime vuosina hiukan kasvanut, ja alueellamme on niitä nyt 28 kpl (= 3,2 % alueen silloista). Näistä erittäin huonokuntoisia siltoja on 2 kpl. Koko Suomessa maantieverkolla on yhteensä n. 15 000 siltaa, joista huonokuntoisia on 718 (4,8 %). Kaakkois-Suomessa sijaitsee n. 4 % Suomen huonokuntoisista silloista, joten kaikkien em. tunnuslukujen perusteella alueemme sillat ovat keskimääräistä paremmassa kunnossa. Katso huonokuntoisten siltojen kartta tämän sivun "oikopolut"-linkeistä.

Kaakkois-Suomen siltojen ylläpidon perusrahoitus vuosille 2019–2023 on noin 3–5 M€ vuodessa. Tällä korjataan tai uudistetaan vuosittain noin 10 siltaa ja lisäksi tehdään paljon pieniä siltojen korjaustöitä. Osa silloista käytetään hallitusti loppuun ja uusitaan, kun peruskorjaus ei ole enää järkevää. Tavoitteena on optimoida silloille mahdollisimman pitkä käyttöikä kohtuullisin kustannuksin.

Vuonna 2021 parannetaan 11 siltaa perusrahoituksen 3,4 M€:lla. Lisäksi Suuret Sillat -erillisrahoituksen 2,1 M€ turvin korjataan Ukonsalmen silta Ruokolahdella sekä Nuijamaan kanavasilta Lappeenrannassa. Katso tämän vuoden siltaparannuskohteet kartalta tämän sivun "oikopolut"-linkeistä. Siltarahoitus jakautuu Kaakkois-Suomessa vuonna 2021 alla olevan kaaviokuvan mukaisesti. Käytettävissä olevasta 5,5 M€:sta erillisrahaa on 38 %. Loput käytetään siltojen peruskorjauksiin sekä uusimisiin (32 %), Etelä-Karjalan siltojen ylläpidon palvelusopimukseen (18 %), siltojen tarkastuksiin ja korjaussuunnitteluun (9 %) sekä urakoiden valvontaan (3 %).

Siltarahoituksen (5,5 miljoonaa euroa) jakautuminen vuonna 2021, kaaviokuva. Tietosisältö on kerrottu tekstissä.

Tulevaisuuden suurimpia haasteita tienpidossa tulee olemaan siltojen korjausvelan kasvu eli ts. isojen siltojen huono kunto. Esim. Kouvolassa on neljä peruskorjauksen tarpeessa olevaa isoa siltaa (Keltin silta, Korian ylikulkusilta, Tanttarin ylikulkusilta ja Ravikylän risteyssilta). Suurimpana riskinä näistä on valtatiellä 6 Kymijoen ylittävä Keltin silta, joka pitäisi saada uusittua vuoteen 2028 mennessä. Muita alueella olevia peruskorjauksen ja uusimisen tarpeessa olevia isoja siltoja ovat mm. Keskikosken sillat, Korelan risteyssilta, Kiiskijärven silta sekä Telkjärven silta. V. 2022 uusittavan Kiiskijärven sillan kunto on alueen silloista kriittisin, ja se on jatkuvassa seurannassa.

Elinkaarensa päässä olevien isojen siltojen kunnon ohella huolta aiheuttaa puukantisissa silloissa esiintyvä lahottajasieni. Tämä parin viime vuoden aikana havaittu lahovaurioituminen johtuu siitä, että nykyiset kyllästeaineet eivät tarjoa riittävää suojaa lahottajasientä vastaan vaan esim. tuhoa tekevä istukkakääpä voi lahottaa jopa alle kymmenen vuotta vanhan sillan puukannen. Alla kuva lahottajasienen aiheuttamista kansivaurioista (vasemmalla Pitkäkosken silta ja oikealla Helisevänjoen silta).