Teiden hoito

ELY-keskusten tehtävänä on vastata maanteiden kunnosta ja hoidosta siten, että turvalliset ja toimivat kuljetukset ovat mahdollisia kaikkina vuorokauden aikoina. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen maanteiden hoito perustuu valtakunnallisiin toimintalinjoihin ja laatuvaatimuksiin sekä yhtenäisiin hankintatapoihin.

Hoitotyöt toteutetaan neljänä useampivuotisena urakkana: Kouvolan maanteiden hoitourakka v. 2019–2024 (YIT Suomi Oy), Kotkan maanteiden hoitourakka v. 2020–2025 (YIT Suomi Oy), Lappeenrannan maanteiden hoitourakka v. 2021–2026 (YIT Suomi Oy) sekä Imatran maanteiden hoitourakka v. 2021–2027 (Destia Oy). Kouvolan uuden hoitourakan valmistelu on käynnissä ja uuden urakan alkaessa 1.10.2024 Iitin kunnan alueelle sijoittuvien valtion omistamien teiden hoito siirtyy osaksi Uudenmaan ELY-keskuksen Heinolan, Lahden ja Mäntsälän hoitourakoita.

Lappeenrannan urakan erikoisuutena on Venäjän vuokra-alueella sijaitseva Saimaan kanavan huoltotie, jonka hoito- ja ylläpitovastuu on valtiosopimuksella osoitettu Suomelle. Urakoihin sisältyy mm. teiden talvihoito, liikenneympäristön hoito, sorateiden hoito sekä muita ylläpito- ja korjaustöitä. Alueellisten hoitourakoiden lisäksi maantieverkolla tehdään erikseen ohjelmoituja hoidollisia korjaustöitä, mm. puun poistoa ja raivauksia sekä vieraskasvilajien torjuntaa, määrärahojen niin salliessa. 

Talvihoito 

Väyläviraston määrittelemät ja vuonna 2018 päivittämät talvihoidon toimintalinjat ovat pohja kunnossapidon toiminnoille talvikuukausina. Talvihoidon valtakunnallisilla toimintalinjoilla määritellään tien palvelutaso talvella sekä keskeiset laatuvaatimukset mm. tiestön lumisuudelle, liukkaudelle ja tasaisuudelle. Tien hoidolliseen laatutasoon vaikuttaa mm. sen liikennemäärä, tien toiminnallinen luokka sekä liikenteen koostumus. Tien hoitoluokkaa päätettäessä huomioidaan lisäksi mm. paikalliset olosuhteet sekä liikenteen luonne. Hoitoluokan ohella palvelutasoa voidaan korottaa tarvittaessa ajallisesti tai paikallisesti ns. täsmähoidon puitteissa esim. liittymissä, jyrkissä mäissä tai elinkeinoelämän, puolustusvoimien ja koulukuljetusten määrittelemien erityistarpeiden vuoksi. Ilmaston muuttuminen ja erityisesti talvien lämpeneminen sekä sateiden lisääntyminen ovat tehneet talvihoidosta ja etenkin liukkauden torjunnasta haasteellista. Toistuvasti lyhyelläkin aikavälillä muuttuvat olosuhteet pakkaskeleistä suojasäähän ja paikallisesti satavaan jäätävään tihkuun ovat lisänneet liukkautta tieverkolla. Talvihoitoluokitusta ja kunkin tien talvihoitoluokka voi tarkastella tarkemmin Väyläviraston sivuilta (vayla.fi).

Liikenneympäristön hoito 

Liikenneympäristön hoidolla tarkoitetaan mm. liikennemerkkien asentamista ja näiden puhtaanapitoa, levähdysalueiden ja pysäkkikatosten siistimistä, tierumpujen kunnossapitoa ja uusimista sekä viheralueiden hoitoa. Vihertyöt sisältävät mm. vesakonraivauksen, pientareiden niitot, nurmikoiden leikkuut sekä liittymien näkemäalueiden pitämisen avoimena sekä pensaiden hoito- ja kunnossapitoleikkauksia. Liikenneympäristön hoito vaikuttaa sekä viihtyisyyteen että liikenneturvallisuuteen. Liikenneturvallisuus paranee, kun näkemät pidetään avoimena, vesakot poistetaan ja pientareet niitetään. 

Sorateiden hoito 

Soratien kunto muodostuu tien rakenteellisesta kunnosta ja pintakunnosta. Rakenteelliseen kuntoon vaikutetaan ylläpidolla, jolla varmistetaan soratien kulkukelpoisuus ja rakenteiden toimivuus. Pintakuntoon vaikutetaan puolestaan hoidolla, millä varmistetaan tien päivittäinen liikennöitävyys. Hoitotoimenpiteitä ovat esim. pinnan tasaus ja paikkaaminen, sorastus sekä pölynsidonta. Lisäksi teitä muokataan, hoidetaan pintakelirikkoja ja pieniä routavaurioita. Soratien rakenteelliseen kuntoon ja pintakuntoon vaikuttavat hoidon/ylläpidon ohella tien muoto, kuivatus, tien rakenne ja materiaalit sekä pohjamaan laatu, olosuhteet ja liikenne.

Soratiet kestävät päällystettyjä teitä heikommin liikennekuormitusta. Lisäksi rankat sateet sekä routa vaurioittavat niitä. Kuivien kesien takia tien pintakunnon muokkaus on haasteellista ja vähäisen rahoituksen vuoksi sorateiden kulutuskerroksen pitäminen sopivan paksuisena tuottaa vaikeuksia. Sorateiden liikennöitävyysongelmien arvellaan tulevaisuudessa kasvavan, sillä ilmastonmuutos lisää säiden ääri-ilmiöitä. Syys- ja talvikelirikot yleistyvät suurten syyssateiden, lauhojen talvien ja talviajan sateiden myötä. Vaikka sorateitä kunnostetaan, joudutaan silti asettamaan painorajoituksia kelirikon vuoksi.

Väyläviraston määrittelemien vuonna 2022 voimaan tulleiden sorateiden kunnossapidon toimintalinjojen mukaan soratiet luokitellaan nykyisin kahteen luokkaan, joita ovat vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet. Toimintalinjat kuvaavat, kuinka tienpitäjä vastaa kunnossapidon lakisääteisiin vaatimuksiin asiakaslähtöisesti, eduskunnan päättämän rahoituksen ja hallinnonalan tavoitteiden puitteissa. Toimintalinjat määrittävät valtakunnallisesti yhtenäiset periaatteet sorateiden kunnossapidolle. Luokittelun pohjana on käytetty liikennemäärärajaa KVL 150 ajon/vrk, mutta koska luokittelussa pyritään yhtenäisiin hoitojaksoihin, on lopulliset luokkamääritykset tehty paikallisen asiantuntemuksen perusteella. Sorateiden kunnossapidon toimintalinjat -julkaisu löytyy Doriasta (doria.fi).

Kaakkois-Suomen ELY keskus teetti vuoden 2022 aikana alemman tieverkon merkittävyysluokituksen, jota hyödynnettiin edelleen alueellisen sorateiden parantamista koskevan toimenpideohjelman laatimisessa. Teiden merkittävyysluokituksessa tarkasteltuja tekijöitä olivat säännöllinen henkilöliikenne (liikennemäärä, linja-autovuorot, työmatkareitit ja koulukuljetusvuorot), säännöllinen tavaraliikenne (esim. raskaan liikenteen määrä, puukuljetukset sekä tuotantolaitoksiin, maatiloihin ja kauppoihin liittyvät kuljetukset). Muina tekijöinä tarkastelussa huomioitiin mm. asukastiheys, vapaa-ajan asutus, matkailu, erikoiskuljetukset ja varareittitarpeet sekä kyseisen tien asema valtion tieverkolla. Tarkastelun perusteella valittiin kymmenen top-10 soratiekohdetta jatkotarkasteluun, joilla laadittiin maastokäyntien perusteella alustava listaus jatkossa rahoituksen sallimissa rajoissa toteutettavista parantamistoimista. Kartta top-10 sorateistä (pdf). Tiet on numeroitu kartalle alueellisen sijainnin perusteella ja kartalla esitetty numero ei ilmaise sorateiden keskinäistä tärkeyttä.

Ylijärventien mt 14748 parantamisen suunnittelu Lappeenrannassa käynnistettiin kevään 2023 aikana T&K pilottina yhteistyössä Tampereen yliopiston, Väyläviraston ja alan toimijoiden kanssa. T&K-hankkeeseen kytkeytyy Väyläviraston tilaamaa tutkimus- ja kehittämistyötä sekä pilottikohteena noin 1,4 kilometrin pituisen koerakenneosuuden toteuttaminen, jonka toteuttamista tavoitellaan jo vuonna 2024.  

Tienkäyttäjien tyytyväisyys 

Vuosittain ammattikuljettajille ja yksityishenkilöille kohdistetaan kyselytutkimukset siitä, miten teiden kunnossapito ja hoito on toteutunut sekä kesä- että talvikauden osalta. Kyselyllä kerätään tien käyttäjien kokemuksia sekä mielipiteitä maanteiden hoidosta. Tuloksia hyödynnetään mm. toiminnan kehittämisessä sekä urakoitsijan työn kannustimena. Vaikka urakat eroavat toisistaan alueiden ja sääolosuhteiden vuoksi, urakoitsijalla on kuitenkin suuri mahdollisuus vaikuttaa työllään asiakastyytyväisyyteen. Esim. urakan henkilöstö, heidän työskentelytapansa, työkoneet ja laitteet sekä sääolosuhteiden ennakointi, toimenpiteiden ajoitus ja aluetuntemus ovat tärkeä osa urakoitsijan työtulosta.

Viimeisin tienkäyttäjien tyytyväisyystutkimus toteutettiin ajalla 27.1.–3.4.2023. Tutkimuksessa käsiteltiin yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen ammattikuljettajien mielipiteet erikseen. Arvostelu on asteikolla 1–5, jossa 1 on erittäin tyytymätön ja 5 erittäin tyytyväinen. Seuraavassa kaaviokuvassa on esitetty raskaan liikenteen tienkäyttäjien kokonaistyytyväisyys Kaakkois-Suomen maanteiden talvihoitoon ja sen kehitys vuosina 2012–2023 verrattuna koko Suomen vastaaviin lukuihin.  

 

Kaakkois-Suomessa yksityishenkilöiden tyytyväisyys maanteiden talvihoitoon on pyörinyt vuodessa riippuen keskimäärin 3,0–3,6 välillä ja raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys keskimäärin 2,2–3,1 välillä. Vuosikymmenen vaihteessa (vuodet 2019–2021) tyytyväisyyden trendi oli molemmissa kuvaajissa kasvava, mutta vuoden 2022 tutkimuksessa tyytyväisyys tippui huomattavasti erityisesti raskaan liikenteen kuljettajien osalta. Viimeisimmän tutkimuksen perusteella raskaan liikenteen tyytyväisyys paranani talvihoitokauteen 2021–2022 verrattuna ollen 2,36, mutta se jäi edelleen alla valtakunnallisen keskiarvon 2,57 sekä ELY-keskuksen omien tavoitteiden alapuolelle.

Yleisenä syynä tyytyväisyyden pudotukseen voidaan pitää talviajan sääoloja. Tilastojen perusteella Kaakkois-Suomen alueella satoi kuluneena talvikaudella runsaasti lunta. Tarkastelujakso ja koko Suomen luvut huomioiden Kaakkois-Suomi on kuitenkin pärjännyt talven tienkäyttäjien tyytyväisyysmittauksissa keskimääräisesti hyvin ja tyytyväisyys alueen maanteiden kuntoon/hoitoon on ollut keskimääräistä korkeampi.

Seuraavassa kuvassa on esitetty yksityishenkilöiden kokonaistyytyväisyys teiden talvihoitoon Kaakkois-Suomen ja koko Suomen alueella talvina 2011–2023. Kaakkois-Suomessa yksityishenkiköiden tyytyväisyys teiden talvihoitoon oli viimeisellä talvihoitokaudella 3,42, mikä ylitti valtakunnallisen indeksin 3,42.

Alla olevassa kaaviokuvassa on esitetty tienkäyttäjien kokonaistyytyväisyys Kaakkois-Suomen maanteiden talvihoitoon vuosina 2012–2023. Talvihoitokyselyä on kehitetty vuosien aikana siten, että vuoteen 2020 asti mitattiin tyytyväisyyttä maanteiden kuntoon kokonaisuudessaan ja vuodesta 2021 alkaen on mitattu tyytyväisyyttä maanteiden talvihoitoon kokonaisuudessaan.

Kesäajan tienkäyttäjän tyytyväisyystutkimuksessa Kaakkois-Suomi on menestynyt koko maata paremmin, mutta raskaan liikenteen tyytyväisyys on laskenut myös meillä viime vuosina. Kesäajan tyytyväisyyteen vaikuttavia ja sitä vähentäviä tekijöitä ovat mm. teiden urautuminen, päällysteiden reikiintyminen sekä muiden teiden kuten sorateiden ajettavuus. Seuraavassa kuvassa on esitetty tienkäyttäjien tyytyväisyys kesäajalla vuosina 2011–2022. Tyytyväisyyttä on kesäajan tutkimuksessakin kysytty asteikolla 1-5.