Teiden hoito

ELY-keskusten tehtävänä on vastata maanteiden kunnosta ja hoidosta siten, että turvalliset ja toimivat kuljetukset ovat mahdollisia kaikkina vuorokauden aikoina. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen maanteiden hoito perustuu valtakunnallisiin toimintalinjoihin ja laatuvaatimuksiin. Hoitotyöt toteutetaan neljänä useampivuotisena urakkana: Kouvolan maanteiden hoitourakka v. 2019–2024 (YIT Suomi Oy), Kotkan maanteiden hoitourakka v. 2020–2025 (YIT Suomi Oy), Lappeenrannan maanteiden hoitourakka v. 2021–2026 (YIT Suomi Oy) sekä Imatran maanteiden hoitourakka v. 2021–2027 (Destia Oy).  

Lappeenrannan urakan erikoisuutena on Venäjän vuokra-alueella sijaitseva Saimaan kanavan huoltotie, jonka hoito- ja ylläpitovastuu on valtiosopimuksella osoitettu Suomelle. Urakoihin sisältyy mm. teiden talvihoito, liikenneympäristön hoito, sorateiden hoito sekä muita ylläpito- ja korjaustöitä. Alueellisten hoitourakoiden lisäksi maantieverkolla tehdään erikseen ohjelmoituja hoidollisia korjaustöitä, mm. puun poistoa ja raivauksia, määrärahojen niin salliessa. 

Talvihoito 

Talvihoidon valtakunnallisilla toimintalinjoilla määritellään tien palvelutaso talvella sekä keskeiset laatuvaatimukset mm. tiestön lumisuudelle, liukkaudelle ja tasaisuudelle. Tien hoidolliseen laatutasoon vaikuttaa mm. sen liikennemäärä, tien toiminnallinen luokka sekä liikenteen koostumus. Tien hoitoluokkaa päätettäessä huomioidaan lisäksi mm. paikalliset olosuhteet sekä liikenteen luonne. Hoitoluokan ohella palvelutasoa voidaan korottaa tarvittaessa ajallisesti tai paikallisesti ns. täsmähoidon puitteissa esim. liittymissä, jyrkissä mäissä tai elinkeinoelämän, puolustusvoimien ja koulukuljetusten määrittelemien erityistarpeiden vuoksi. Ilmaston muuttuminen ja erityisesti talvien lämpeneminen sekä sateiden lisääntyminen ovat tehneet talvihoidosta ja etenkin liukkauden torjunnasta haasteellista. Toistuvasti lyhyelläkin aikavälillä muuttuvat olosuhteet pakkaskeleistä suojasäähän ja paikallisesti satavaan jäätävään tihkuun ovat lisänneet liukkautta tieverkolla. 

Väyläviraston määrittelemät ja vuonna 2018 päivittämät talvihoidon toimintalinjat ovat pohja kunnossapidon toiminnoille talvikuukausina. Lisätietoa Väyläviraston toimintalinjoista ja muista vastaavista oikealla kohdassa "muualla verkossa". 

Liikenneympäristön hoito 

Liikenneympäristön hoidolla tarkoitetaan mm. liikennemerkkien asentamista ja näiden puhtaanapitoa, levähdysalueiden ja pysäkkikatosten siistimistä, tierumpujen kunnossapitoa ja uusimista sekä viheralueiden hoitoa. Vihertyöt sisältävät mm. vesakonraivauksen, pientareiden niitot sekä liittymien näkemäalueiden pitämisen avoimena. Liikenneympäristön hoito on kokonaisuudessaan tärkeä osa viihtyisyyttä ja liikenneturvallisuuden parantamista.   

Sorateiden hoito 

Soratien kunto muodostuu tien rakenteellisesta kunnosta ja pintakunnosta. Rakenteelliseen kuntoon vaikutetaan ylläpidolla, jolla varmistetaan soratien kulkukelpoisuus ja rakenteiden toimivuus. Pintakuntoon vaikutetaan puolestaan hoidolla, millä varmistetaan tien päivittäinen liikennöitävyys. Hoitotoimenpiteitä ovat esim. pinnan tasaus ja paikkaaminen, sorastus sekä pölynsidonta. Lisäksi teitä muokataan, hoidetaan pintakelirikkoja ja pieniä routavaurioita. Soratien rakenteelliseen kuntoon ja pintakuntoon vaikuttavat hoidon/ylläpidon ohella tien muoto, kuivatus, tien rakenne ja materiaalit sekä pohjamaan laatu, olosuhteet ja liikenne. 

Soratiet kestävät päällystettyjä teitä heikommin liikennekuormitusta. Lisäksi rankat sateet sekä routa vaurioittavat niitä. Kuivien kesien takia tien pintakunnon muokkaus on haasteellista ja vähäisen rahoituksen vuoksi sorateiden kulutuskerroksen pitäminen sopivan paksuisena tuottaa vaikeuksia. Sorateiden liikennöitävyysongelmien arvellaan tulevaisuudessa kasvavan, sillä ilmastonmuutos lisää säiden ääri-ilmiöitä. Syys- ja talvikelirikot yleistyvät suurten syyssateiden ja lauhojen talvien myötä. Vaikka sorateitä kunnostetaan, joudutaan silti asettamaan painorajoituksia kelirikon vuoksi. 

Väylävirasto on määritellyt uudet sorateiden kunnossapidon toimintalinjat vuonna 2021. Toimintalinjat kuvaavat, kuinka tienpitäjä vastaa kunnossapidon lakisääteisiin vaatimuksiin asiakaslähtöisesti, eduskunnan päättämien tavoitteiden ja rahoituksen puitteissa. Lisäksi toimintalinjat määrittävät valtakunnallisesti yhtenäiset periaatteet sorateiden kunnossapidolle. Toimintalinjat otetaan käyttöön tavoitteellisesti 1.10.2022 ja niiden myötä soratiet luokitellaan kahteen luokkaan (vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet). Luokittelun pohjana on käytetty liikennemäärärajaa KVL 150 ajon/vrk, mutta koska luokittelussa pyritään yhtenäisiin hoitojaksoihin, on lopulliset luokkamääritykset tehty paikallisen asiantuntemuksen perusteella. Tutustu uusiin sorateiden kunnossapidon toimintalinjoihin oikealla kohdassa “muualla verkossa”.  

Tienkäyttäjien tyytyväisyys 

Vuosittain ammattikuljettajille ja yksityishenkilöille kohdistetaan kyselytutkimukset siitä, miten teiden kunnossapito ja hoito on toteutunut sekä kesä- että talvikauden osalta. Kyselyllä kerätään tien käyttäjien kokemuksia sekä mielipiteitä maanteiden hoidosta. Tuloksia hyödynnetään mm. mm. toiminnan kehittämisessä sekä urakoitsijan työn kannustimena. Vaikka urakat eroavat toisistaan alueiden ja sääolosuhteiden vuoksi, urakoitsijalla on kuitenkin suuri mahdollisuus vaikuttaa työllään asiakastyytyväisyyteen. Esim. urakan henkilöstö, heidän työskentelytapansa, työkoneet ja laitteet sekä sääolosuhteiden ennakointi, toimenpiteiden ajoitus ja aluetuntemus ovat tärkeä osa urakoitsijan työtulosta. 

Alla olevassa kaaviokuvassa on esitetty tienkäyttäjien kokonaistyytyväisyys Kaakkois-Suomen maanteiden talvihoitoon ja sen kehitys vuosina 2012–2022 verrattuna koko Suomen vastaaviin lukuihin. Yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen ammattikuljettajien mielipiteet on käsitelty erikseen. Arvostelu on asteikolla 1–5, jossa 1 on erittäin tyytymätön ja 5 erittäin tyytyväinen. Kaakkois-Suomessa yksityishenkilöiden tyytyväisyys maanteiden talvihoitoon on pyörinyt vuodessa riippuen keskimäärin 3,0–3,6 välillä ja raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys keskimäärin 2,2–3,1 välillä. Vuosikymmenen vaihteessa (vuodet 2019–2021) tyytyväisyyden trendi oli molemmissa kuvaajissa kasvava, mutta vuoden 2022 tutkimuksessa tyytyväisyys tippui hurjasti erityisesti raskaan liikenteen kuljettajien osalta. Yleisenä syynä tyytyväisyyden pudotukseen voidaan pitää erittäin runsaslumista talvea. Kaakkois-Suomessa haasteita aiheutti myös pääurakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden vaihtuminen Etelä-Karjalan alueella juuri menneen talven alla. Tarkastelujakso ja koko Suomen luvut huomioiden Kaakkois-Suomi on kuitenkin pärjännyt talven tienkäyttäjien tyytyväisyysmittauksissa keskimääräisesti hyvin ja kahta poikkeusta lukuun ottamatta tyytyväisyys alueen maanteiden kuntoon/hoitoon on ollut keskimääräistä korkeampi. (Huom: v. 2021 kysymysten asettelussa on tapahtunut muutos eli vuoteen 2020 asti on mitattu tyytyväisyyttä maanteiden kuntoon kokonaisuudessaan ja v. 2021 tyytyväisyyttä maanteiden talvihoitoon kokonaisuudessaan.) 

Alla olevassa kaaviokuvassa on esitetty tienkäyttäjien kokonaistyytyväisyys Kaakkois-Suomen maanteiden tilaan ja kuntoon kesäkaudella sekä sen kehitys vuosina 2010–2020 verrattuna koko Suomen vastaaviin lukuihin. Yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen ammattikuljettajien mielipiteet on käsitelty erikseen. Arvostelu on asteikolla 1–5, jossa 1 on erittäin tyytymätön ja 5 erittäin tyytyväinen. Kaakkois-Suomessa yksityishenkilöiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kesäisin on pyörinyt vuodesta riippuen keskimäärin 3,1–3,4 välillä ja raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys keskimäärin 2,7–3,2 välillä. Viime vuosina yksityishenkilöiden tyytyväisyys on pysynyt melko samalla tasolla, sen sijaan raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys on v. 2020 merkittävästi noussut edellisvuosien lukemasta. Koko Suomeen verrattuna Kaakkois-Suomi on pärjännyt kesän tienkäyttäjien tyytyväisyysmittauksissa hyvin ja tyytyväisyys alueen maanteiden kuntoon/hoitoon on ollut kaikkina tarkastelujakson vuosina keskimääräistä korkeampi. Kesähoito maantieverkolla toimii siis hyvin.