Navigointivalikko
KAS Suunnittelun ja seurannan asiakirjat TLK Teiden hoito

Teiden hoito

ELY-keskusten tehtävänä on vastata maanteiden kunnosta ja hoidosta siten, että turvalliset ja toimivat kuljetukset ovat mahdollisia kaikkina vuorokauden aikana. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen maanteiden hoito perustuu valtakunnallisiin toimintalinjoihin ja laatuvaatimuksiin. Hoitotyöt toteutetaan neljänä useampivuotisena urakkana: Kouvolan maanteiden hoitourakka v. 2019–2024 (YIT Suomi Oy), Kotkan maanteiden hoitourakka v. 2020–2025 (YIT Suomi Oy), Lappeenrannan alueurakka v. 2016–2021 (Terranor Oy) sekä Imatran alueurakka v. 2016–2021 (Terranor Oy).

Lappeenrannan urakan erikoisuutena on Venäjän vuokra-alueella sijaitseva Saimaan kanavan huoltotie, jonka hoito- ja ylläpitovastuu on valtiosopimuksella osoitettu Suomelle. Lappeenrannan ja Imatran alueurakoiden hoitokausi päättyy tähän vuoteen ja uudet maanteiden hoitourakat käynnistyvät 1.10.2021 (Lappeenrannan MHU v. 2021–2026, YIT Suomi Oy) ja Imatran MHU v. 2021–2027, Destia Oy). Urakoihin sisältyy mm. teiden talvihoito, liikenneympäristön hoito, sorateiden hoito sekä muita ylläpito- ja korjaustöitä. Alueellisten hoitourakoiden lisäksi maantieverkolla tehdään erikseen ohjelmoituja hoidollisia korjaustöitä mm. puun poistoa ja raivauksia määrärahojen niin salliessa.

Talvihoito

Talvihoidon valtakunnallisilla toimintalinjoilla määritellään tien palvelutaso talvella sekä keskeiset laatuvaatimukset mm. tiestön lumisuudelle, liukkaudelle ja tasaisuudelle. Tien hoidolliseen laatutasoon vaikuttaa mm. sen liikennemäärä, tien toiminnallinen luokka sekä liikenteen koostumus. Tien hoitoluokkaa päätettäessä huomioidaan lisäksi mm. paikalliset olosuhteet sekä liikenteen luonne. Hoitoluokan ohella palvelutasoa voidaan korottaa tarvittaessa ajallisesti tai paikallisesti ns. täsmähoidon puitteissa esim. liittymissä, jyrkissä mäissä tai elinkeinoelämän, puolustusvoimien ja koulukuljetusten määrittelemien erityistarpeiden vuoksi. Ilmaston muuttuminen ja erityisesti talvien lämpeneminen sekä sateiden lisääntyminen ovat tehneet talvihoidosta ja etenkin liukkauden torjunnasta haasteellista. Toistuvasti lyhyelläkin aikavälillä muuttuvat olosuhteet pakkaskeleistä suojasäähän ja paikallisesti satavaan jäätävään tihkuun ovat lisänneet liukkautta tieverkolla.

Väyläviraston määrittelemät ja vuonna 2018 päivittämät talvihoidon toimintalinjat ovat pohja kunnossapidon toiminnoille talvikuukausina. Lisätietoa Väyläviraston toimintalinjoista ja muista vastaavista oikealla kohdassa "muualla verkossa".

Liikenneympäristön hoito

Liikenneympäristön hoidolla tarkoitetaan mm. liikennemerkkien asentamista ja näiden puhtaanapitoa, levähdysalueiden ja pysäkkikatosten siistimistä, tierumpujen kunnossapitoa ja uusimista sekä viheralueiden hoitoa. Vihertyöt sisältävät mm. vesakonraivauksen, pientareiden niitot sekä liittymien näkemäalueiden pitämisen avoimena. Liikenneympäristön hoito on kokonaisuudessaan tärkeä osa viihtyisyyttä ja liikenneturvallisuuden parantamista.  

Sorateiden hoito

Soratien kunto muodostuu tien rakenteellisesta kunnosta ja pintakunnosta. Rakenteelliseen kuntoon vaikutetaan ylläpidolla, jolla varmistetaan soratien kulkukelpoisuus ja rakenteiden toimivuus. Pintakuntoon vaikutetaan puolestaan hoidolla, millä varmistetaan tien päivittäinen liikennöitävyys. Hoitotoimenpiteitä ovat esim. pinnan tasaus ja paikkaaminen, sorastus sekä pölynsidonta. Lisäksi teitä muokataan, hoidetaan pintakelirikkoja ja pieniä routavaurioita. Soratien rakenteelliseen kuntoon ja pintakuntoon vaikuttavat hoidon/ylläpidon ohella tien muoto, kuivatus, tien rakenne ja materiaalit sekä pohjamaan laatu, olosuhteet ja liikenne.

Soratiet kestävät päällystettyjä teitä heikommin liikennekuormitusta. Lisäksi rankat sateet sekä routa vaurioittavat niitä. Kuivien kesien takia tien pintakunnon muokkaus on haasteellista ja vähäisen rahoituksen vuoksi sorateiden kulutuskerroksen pitäminen sopivan paksuisena tuottaa vaikeuksia. Sorateiden liikennöitävyysongelmien arvellaan tulevaisuudessa kasvavan, sillä ilmastonmuutos lisää säiden ääri-ilmiöitä. Syys- ja talvikelirikot yleistyvät suurten syyssateiden ja lauhojen talvien myötä. Vaikka sorateitä kunnostetaan, joudutaan silti asettamaan painorajoituksia kelirikon vuoksi.

Tienkäyttäjien tyytyväisyys

Vuosittain ammattikuljettajille ja yksityishenkilöille kohdistetaan kyselytutkimukset siitä, miten teiden kunnossapito ja hoito on toteutunut sekä kesä- että talvikauden osalta. Kyselyllä kerätään tien käyttäjien kokemuksia sekä mielipiteitä maanteiden hoidosta. Tuloksia hyödynnetään mm. mm. toiminnan kehittämisessä sekä urakoitsijan työn kannustimena. Vaikka urakat eroavat toisistaan alueiden ja sääolosuhteiden vuoksi, urakoitsijalla on kuitenkin suuri mahdollisuus vaikuttaa työllään asiakastyytyväisyyteen. Esim. urakan henkilöstö, heidän työskentelytapansa, työkoneet- ja laitteet sekä sääolosuhteiden ennakointi, toimenpiteiden ajoitus ja aluetuntemus ovat tärkeä osa urakoitsijan työtulosta.

Alla olevassa kaaviokuvassa on esitetty tienkäyttäjien kokonaistyytyväisyys Kaakkois-Suomen maanteiden talvihoitoon ja sen kehitys vuosina 2011–2021 verrattuna koko Suomen vastaaviin lukuihin. Yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen ammattikuljettajien mielipiteet on käsitelty erikseen. Arvostelu on asteikolla 1–5, jossa 1 on erittäin tyytymätön ja 5 erittäin tyytyväinen. Kaakkois-Suomessa yksityishenkilöiden tyytyväisyys maanteiden talvihoitoon on pyörinyt vuodessa riippuen keskimäärin 3,0–3,6 välillä ja raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys keskimäärin 2,3–3,4 välillä. Viimeisen kolmen vuoden aikana tyytyväisyyden trendi on ollut molemmissa kuvaajissa kasvava ja raskaan liikenteen tyytyväisyyden osalta on pitkästä aikaa saavutettu yli 3 tyytyväisyystaso. Koko Suomeen verrattuna Kaakkois-Suomi on pärjännyt talven tienkäyttäjien tyytyväisyysmittauksissa hyvin ja yhtä poikkeusta lukuun ottamatta tyytyväisyys Kaakkois-Suomen maanteiden kuntoon/hoitoon on ollut keskimääräistä korkeampi. (Huom: v. 2021 kysymysten asettelussa on tapahtunut muutos eli vuoteen 2020 asti on mitattu tyytyväisyyttä maanteiden kuntoon kokonaisuudessaan ja v. 2021 tyytyväisyyttä maanteiden talvihoitoon kokonaisuudessaan.)

Tienkäyttäjien kokonaistyytyväisyys maanteiden kuntoon ja hoitoon vuosina 2011 - 2021, kaaviokuva. Tietosisältö on kerrottu tekstissä.

Alla olevassa kaaviokuvassa on esitetty tienkäyttäjien kokonaistyytyväisyys Kaakkois-Suomen maanteiden tilaan ja kuntoon kesäkaudella sekä sen kehitys vuosina 2010–2020 verrattuna koko Suomen vastaaviin lukuihin. Yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen ammattikuljettajien mielipiteet on käsitelty erikseen. Arvostelu on asteikolla 1–5, jossa 1 on erittäin tyytymätön ja 5 erittäin tyytyväinen. Kaakkois-Suomessa yksityishenkilöiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kesäisin on pyörinyt vuodesta riippuen keskimäärin 3,1–3,5 välillä ja raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys keskimäärin 2,7–3,3 välillä. Viimeisinä vuosina yksityishenkilöiden tyytyväisyys on pysynyt melko samalla tasolla, sen sijaan raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys on v. 2020 merkittävästi noussut edellisvuosien lukemasta. Koko Suomeen verrattuna Kaakkois-Suomi on pärjännyt kesän tienkäyttäjien tyytyväisyysmittauksissa hyvin ja yhtä poikkeusta lukuun ottamatta tyytyväisyys Kaakkois-Suomen maanteiden kuntoon/hoitoon on ollut keskimääräistä korkeampi. Sekä talven että kesän tienkäyttäjätyytyväisyysmittausten perusteella voidaan todeta, että Kaakkois-Suomessa on tyytyväisimmät tienkäyttäjät eli perushoito maantieverkolla toimii hyvin.

Tienkäyttäjien kokonaistyytyväisyys maanteiden kuntoon ja hoitoon kesäkaudella vuosina 2010 - 2020, kaaviokuva. Tietosisältö on kerrottu tekstissä.