Uudenmaan ELY-keskuksen kehittämishankkeet etenevät valtakunnallisin päätöksin. Alueellisina investointeina toteutetaan pieniä, lähinnä liikenneturvallisuutta parantavia hankkeita.
Toteutamme tiehankkeita alueellisina investointeina sekä valtakunnallisina teema- ja kehittämishankkeina. Tieverkon suuret kehittämishankkeet ovat eduskunnan päättämiä ja valtion talousarviossa erikseen nimettyjä hankkeita, joilla parannetaan tie- ja liikenneoloja valtakunnallisesti merkittävillä väylillä. Väylävirasto hoitaa pääosin suuret kehittämishankkeet.
Teemahankkeet ohjelmoidaan ja päätetään valtakunnallisesti ja ovat siten verrattavissa tieverkon kehittämishankkeisiin. Teemat sisältävät useita pienempiä, eri puolilla maata sijaitsevia, vaikutuksiltaan samankaltaisia hankkeita.
Alueellisin investoinnein toteutetaan pieniä liikenneturvallisuushankkeita
Perusväylänpidon toimenpiteillä, kuten teiden talvihoidolla ja päällysteiden uusimisella turvataan maanteiden päivittäinen liikennöitävyys. Lisäksi toteutetaan pieniä liikenteen turvallisuutta ja toimivuutta parantavia investointihankkeita.
Alueellisiin investointeihin ei kuitenkaan voida panostaa odotusten mukaisesti. Vuosittain voidaan aloittaa vain muutaman investointikohteen toteutus, vaikka tarve olisi suurempi. Hankkeet ovat pääasiassa kevyen liikenteen väyliä ja yksittäisiä pääteiden liittymien parantamisia. Viime vuosina kunnat ovat yhä enemmän osallistuneet pienten paikallisten tiehankkeiden rahoitukseen.
Tiehankkeiden suunnittelu on vaiheittain tarkentuva prosessi
Kunkin vaiheen suunnittelutarkkuus ja päätöksenteko sovitetaan yhteen maankäytön suunnittelun kanssa. Syy siihen, että tiekohteeseen ryhdytään tekemään esisuunnittelua, voi olla hyvin moninainen. Taustalla voi olla esimerkiksi maankäytön kehittymispaineet tien läheisyydessä, tai huoli pohjaveden laadusta tai melusta. Perustapauksessa ELYn omassa suunnittelussa kuitenkin lähtökohtana on useimmiten liikenteellinen tarve, eli nykyistä sujuvuus- tai turvallisuusongelmaa lähdetään korjaamaan. Esisuunnittelun käynnistämisestä hankkeen toteuttamiseen kuluva aika voi vaihdella pienten toimenpiteiden muutamasta kuukaudesta suurten hankkeiden kymmeniin vuosiin.
Esiselvitysvaiheessa tutkitaan tiehankkeiden tarvetta ja ajoitusta maakuntakaavan ja yleiskaavan likimääräisellä tarkkuustasolla. Esisuunnittelua on hyvin monen tasoista, keveimmillään puhutaan käytännössä ajatuksia kokoavasta sähköpostista, raskaimmillaan taas voi kyseessä olla esimerkiksi pitkän valtatiejakson kehittämisselvitys. Esisuunnittelun pohjalta käynnistetään jatkosuunnittelu, jonka muoto määräytyy kulloisenkin tarkemman tarpeen mukaan ja on hyvin hankekohtainen.
Suuressa tiehankkeessa, jolla on paljon laajoja vaikutuksia ympäristöönsä, laaditaan useimmiten yleissuunnitelma. Yleissuunnittelu vastaa yleiskaavatasoista tai asemakaavatasoista maankäytön suunnittelua. Yleissuunnitelmassa määritellään tien likimääräinen paikka ja tilantarve sekä suhde ympäröivään maankäyttöön. Yleissuunnitelman laadinta voi viedä vuosia aikaa ja saattaa olla pitkäänkin seisahduksissa, kun odotetaan esimerkiksi tarvittavaa muuta selvitystyötä ja siihen liittyvää päätöksentekoa.
Yleistettynä puhtaasti ympäröivän maankäytön kehittyessä varataan maantielle tulevaisuuden tarpeita varten aluevaraussuunnitelmalla tilaa. Silloin tähtäimenä ei ole useinkaan suora lähitulevaisuuden investointi. Aluevaraussuunnitelma tehdään usein yleissuunnitelman tarkkuudella, mutta vuorovaikutus tapahtuu kaavoituksen kautta. Aluevaraussuunnitelmalta edellytetään lähtökohtaisesti sitä tarkempaa suunnittelua, mitä lähemmäs maantietä maankäyttöä sijoittuu.
Yksittäisen tiehankkeen keskeisin suunnitteluvaihe on tiesuunnitelman laadinta. Tiesuunnittelu on yksityiskohtaista suunnittelua ja vastaa asemakaavan tarkkuutta. Tyypillisimmillään tiesuunnitelmalla toteutettava hanke on suuruusluokaltaan yli 0,5 miljoonaa euroa. Nykyisellään laadinta ja hyväksyntäprosessi vievät yleensä aikaa vähintään kaksi vuotta, mutta aikaa on syytä varata tätäkin enemmän, mikäli suunnittelun aikana on odotettavissa erityisiä haasteita. Tällaisia muodostuu tyypillisesti esimerkiksi välittömästi tiehen rajoittuvasta maankäytöstä tai ympäristönsuojelullisesta kohteesta. Myös asemakaavan muuttaminen voi olla tarpeen ja vaatia oman aikansa, ennen kuin tiesuunnitelmaa voidaan hyväksyä. Tällöin merkittävään rooliin tiehankkeenkin etenemisen kannalta voi nousta kunnan päätöksenteko maankäytön kehittämiseen liittyen. Lakimuutosten ja valtion organisaatioiden tehtäväkenttien muuttumisen myötä on havaittu tiesuunnitelmien hyväksyntäprosessin viime aikoina selkeästi pitkittyneen.
Ennen rakentamista laaditaan vielä tarkempi rakennussuunnitelma. Usein rakennussuunnitelman laadinta joudutaan nykyään käynnistämään ennen kuin tiesuunnitelmaa on hyväksytty, mutta tavoitteena rakennussuunnitelmalla on pohjautua hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan. Pienistä toimista voidaan yleensä laatia rakennussuunnitelma suoraan esisuunnittelun jälkeen, mikäli voidaan todeta, että toimilla ei ole merkittäviä vaikutuksia tien ympäristöön.
Tie- ja rakennussuunnitelmien laadinnassa eletään murroskautta siirtymisessä digitaaliseen maailmaan. Maanteiden rakennussuunnitelmissa on jo noussut keskeiseksi tietomallisuunnitelma, joka mahdollistaa rakennuskoneiden ohjaamisen suoralla suunnitelman pintatiedolla. Tiesuunnitelmissakin luovutaan paperikansioista hallinnollisen käsittelyn yhteydessä ja siirrytään pdf-maailmaan. Väylävirasto käynnistää suunnitelmien hallinnointiin omia maanlaajuisia järjestelmiään (mm. Velho-allianssi).
