Liikenneturvallisuus

Suurimmat liikenneturvallisuusvaikutukset suunnitelmakaudella saadaan

• valtatie 3 Laihian kohdan liikennejärjestelyistä
• valtatie 3 Koskuen ja Rajalanmäen kohdat, Kurikka
• valtatie 3 ja valtatie 19 liittymä Jalasjärvellä, Kurikka
• valtatie 8 Vaasa-Kokkola, Edsevö – Lepplax, Ytterjeppo – Sorvist keskikaiteelliset ohituskaistat
• valtatie 8 Kokkolan keskustan kohta 1.vaihe, Valtatie 8 ja maantie 724 Vaasan yhdystie 1.vaihe (rakennettu)
• valtatie 19 Seinäjoki-Lapua, 1-vaihe, ohituskaistat ja Atrian etl:n parantaminen (rakenteilla) ja suunnitellaan koko välin Seinäjoki-Lapua nelikaistaistamista
• valtatie 18 parantaminen välillä Välimaa-Kiikku, Seinäjoki.

Lisäksi liikenneturvallisuutta parannetaan nopeus­ra­joitusmuutoksin, tekemällä täristäviä reunaviivoja päällysteiden uusimisen yhteydessä vilkkaimmilla tieosuuksilla sekä toteuttamalla hidasta ajoneuvoliikennettä vähentäviä tilusvaihtoja ja yksityisteiden järjestelysuunnitelmia. Tiekaiteita pidennetään ja parannetaan nykyohjeita vastaaviksi pääteillä ja tärkeimmillä seututeillä. Joitakin kevyen liikenteen väyliä rakennetaan kuntien rahoituksella. Tienvarsimetsiä raivataan hirvivaroitusalueilla. Joidenkin ongelmallisimpien maantieliittymien liikenneturvallisuutta ja toimivuutta parannetaan.

Usean kunnan kattavia alueellisia liiken­neturvallisuussuunnitelmia on käynnissä aiempaan tapaan 1–2 suunnitelmaa vuo­dessa (vuonna 2023 alkaa Kokkolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma ja Vaasan seudun ja Isonkyrön (7 kunnan) liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys jatkuu vuodelle 2023. Suunnitelmissa pääpaino on pienissä liikenneturvallisuustoimenpiteissä (esim. suojatiet ja niiden parantaminen, hidasteet, näkemien raivaus) ja nopeusrajoitusten tar­kistamisissa. Lisäksi kuntien liikenneturvallisuustyötä aktivoidaan sekä entistä vahvemmin lisätään myös kestävää liikkumista edistävän liikennejär­jestelmätason ajattelua ja toimenpiteitä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa liikenneturvallisuuskasvatuksen, -valistuksen ja -tiedotuksen lisäämiseksi sekä valvonnan kohdistamiseksi (esim. Liikenneturva, Poliisi, jne.). Onnettomuus on usein monen tekijän summa ja kuljettajan tietoinen riskinotto vähentää tehtyjen infrastruktuuri-investointien vaikuttavuutta. Siksi ihmisten valintoihin ja asenteisiin vaikuttaminen sekä uskottava valvonta ovat aina tärkeä osa liikenneturvallisuustyötä.

Henkilövahinko-onnettomuudet alueellamme

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella henkilövahinko-onnettomuudet liikenteessä ovat vähentyneet Väyläviraston antamaa raja-arvoa nopeammin vuodesta 2018 lähtien. Sen sijaan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole pystytty vähentämään tienpitotoimenpiteillä tarpeeksi vaan esim. vuosi 2021 oli näiden onnettomuuksien osalta erittäin huono.

Kuva 5. Henkilövahinko-onnettomuudet vuosina 2013–2022, maantiet Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus. Henkilövahinko-onnettomuudet ovat vähentyneet vuoden 2013 määrästä 306 kpl vuoden 2022 määrään 152 kpl. Väyläviraston asettama raja-arvo vuodelle 2022 oli 178 kpl. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on vähentynyt 3–4 vuoden aikavälein, kunnes ne taas ovat lisääntyneet. Kuolemien osalta pahimmat vuodet ovat olleet 2013, 2016, 2019 ja 2021. Vuonna 2016 tapahtui 24 kpl kuolemaan johtanutta onnettomuutta, vähiten kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui vuonna 2022 yhteensä 10 kpl.

Ohessa linkki karttasovelluksen, jonka lähtöaineistona on tieliikenneonnettomuuksien tilasto vuosilta 2018–22, joka sisältää informaatiota Suomessa poliisin tietoon tulleista tieliikenneonnettomuuksista. Tiedot perustuvat poliisiasiain tietojärjestelmään tallennettuihin tieliikenneonnettomuustietoihin. Poliisin tietoja täydennetään mm. Väyläviraston tiedoilla. Poliisin tieliikenneonnettomuuksien tilasto sisältää tiestö- ja tapahtumatiedot kaikilta maanteiltä, yksityisiltä sekä kuntien omistamilta teiltä.

• Onnettomuudet kartalla (mobilityanalytics.ramboll.com)

Eläinonnettomuudet alueellamme

Eläinonnettomuudet ovat vuosien saatossa lisääntyneet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Poliisin tietoon tulleet hirvikolarit ovat vuodesta 2012 vuoteen 2021 keskimäärin lisääntyneet. Poikkeuksena on vuosi 2016, jolloin varsinkin Rannikko-Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueella sattui todella paljon hirvionnettomuuksia. Riistakeskuksen tilaston mukaan metsäkaurisonnettomuudet ovat muutamassa vuodessa lisääntyneet jopa 131 %. Vuoden 2022 osalta ovat kaikki eläinonnettomuudet vähentyneet edellisestä vuodesta hirvionnettomuudet -13 %, valkohäntäpeura -19 % ja metsäkauris -12 %.

Kuva 6. Hirvivahinko-onnettomuudet riistanhoitopiireittäin (poliisin tietoon tulleet) vuosina 2013–2022, maantiet Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus. Hirvivahinko-onnettomuudet ovat lisääntyneet vuodesta 2013 vuoteen 2021. Rannikko-Pohjanmaalla hirvivahinko-onnettomuudet ovat vaihdelleet 3 vuoden jaksoissa, jolloin joka 3 vuosi on ollut aina pahin. Pahimmillaan onnettomuuksia oli vuonna 2016 yhteensä 169 kpl. Pohjanmaalla hirvivahinko-onnettomuuksien määrät ovat olleet neljän vuoden jaksoissa suhteellisen tasalukuisia, kunnes noustiin onnettomuuksien määrässä vuonna 2021 korkeimpaan lukemaan koko seurantajaksolla. Vuoden 2022 osalta hirvivahinko-onnettomuudet vähenivät koko seurantajakson pienimpään, jos otetaan huomioon kummatkin riistanhoitopiirit.

Kuva 7. Eläinonnettomuudet (Riistakeskuksen tilasto) vuosina 2017–2022, Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen alueella (sis. myös kadut).  Hirvivahinko-onnettomuudet ovat kasvaneet noin 10 % vuodesta 2017 vuoteen 2021 poikkeuksena oli vuosi 2020, jolloin onnettomuudet vähenivät edellisvuodesta noin 18 %. Valkohäntäpeurojen osalta onnettomuudet ovat kasvaneet vuodesta 2017 noin 5 %. Metsäkaurisonnettomuudet ovat lisääntyneet jopa 131 % vuoteen 2021 saakka. Vuoden 2022 osalta ovat kaikki eläinonnettomuudet vähentyneet edellisestä vuodesta hirvionnettomuudet -13 %, valkohäntäpeura -19 % ja metsäkauris -12 %.