Päättyneet ympäristöhankkeet

  • Itämeriyhteistyöllä ilmastokestävyyttä - tulva ja kuivuusriskien hallinta -hanke oli Ulkoministeriön rahoittama ja Maa- ja metsätalousministeriön valvoma hanke, jota koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Hanke tehtiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (LUKE), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen toteutusaika oli 11/2019 - 12/2021.

    Hankkeessa kartoitettiin ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöihin sopeutumiseen tähtääviä suunnitelmia ja ratkaisuja Itämeren rantavaltioissa. 

    Hankkeessa tuotettiin neljä hankkeen teemoihin liittyvää selvitystä:

     
    Hankkeen englanninkieliseen loppuraporttiin on kerätty hankkeen aikana tehtyjen selvitysten tiivistelmät ja parhaat käytännöt, sekä annettu suosituksia Itämeren alueen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tulva- ja kuivuusriskien hallinnassa:


    Hankkeen tuloksia esiteltiin 24.11.2021 loppuwebinaarissa.

    Hankkeen koordinaattori

    Vesitalousasiantuntija
    Pekka Parkkila
    puh: 050 3961605
    etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

     

    Baltic Sea Cooperation for Climate Resilience - Flood and Drought Risk Management

    Baltic Sea Cooperation for Climate Resilience - Flood and Drought Risk Management project (11/2019 - 12/2021) was a cooperation project between two ministries and several governmental agencies. The project was funded by Finnish ministry of foreign affairs and supervised by Ministry of agriculture and forestry. Center for Economic Development, Transport and the Environment of Southwest Finland was the project coordinator. Project was conducted in cooperation with Finnish environmental institute, Natural Resources Institute Finland and Center for Economic Development, Transport, and the Environment of Pirkanmaa.

    Project surveyed the different methods that are used by other Baltic Sea nations to counter the harmful effects of extreme weather conditions that are caused by climate change. Project produced four individual reports to cover different themes:

     
    Projects conclusion report is a summary of surveys and best practices. Conclusion report will also give recommendations of best practices on climate adaptation methods in Baltic Sea region.

     
    Project findings was presented in final webinar 24.11.2021

    More information:

    Water management specialist
    Pekka Parkkila
    +358 50 3961 605
    firstname.lastname@ely-keskus

  • Vuonna 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa toteutettiin jätekuljetusten valvonnan kehittämishanke, koska haluttiin lisätä tietoisuutta jätekuljetusten merkityksestä, sekä niihin liittyvistä säädöksistä.

    Jätekuljetusten valvonnan tehostaminen katsottiin tarpeelliseksi, sillä tietämättömyys säädöksistä voi johtaa tahattomiin laiminlyönteihin. Valvonnan tehostamisella pyritään torjumaan jätehuoltoon ja -kuljetuksiin liittyvissä toiminnoissa ilmenneitä ympäristörikos- ja rikkomustapauksia.

    Hankesivusto: Jätekuljetusten valvonnan kehittämishanke (ely-keskus.fi)

  • OHKE-hankkeessa (ympäristöhallinnon ohjaus- ja kehittämishanke) edistettiin kiertotaloutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hankkeessa kartoitettiin kiertotalouden nykytilaa, levitettiin tietoa ja luotiin työkaluja kiertotalouden periaatteiden entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen kahdessa maakunnassa. Luotuja toimintamalleja hyödynnetään jatkossa lounaisen Suomen lisäksi myös muilla aluille.

    Teemasivusto: Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke (ely-keskus.fi)

  • Natura-kohteiden hoito- ja kunnostushanke

    Kokemäenjoki-LIFE oli Kokemäenjoen varressa sijaitsevien arvokkaiden luontokohteiden kunnostus- ja hoitohanke. Hanke keskittyi viiden Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen kunnostamiseen, hoitoon ja suojelun suunnitteluun. Tarkoituksena oli edistää alueiden luontoarvojen säilymistä ja parantaa niiden virkistyskäyttömahdollisuuksia.

    Metsähanhia. kuva: Jari Peltomäki
    Metsähanhia. © Jari Peltomäki 

    Hankkeeseen kuuluivat Satakunnassa sijaitsevat Puurijärvi-Isosuon alue, Vanhakoski, Pirilänkoski, Preiviikinlahden alue ja Kokemäenjoen suisto.

    Puurijärvi, Kokemäenjoen suisto ja Preiviikinlahti ovat Suomen maineikkaimpia ja tärkeimpiä linnustonsuojelualueita. Pirilänkosken ja Vanhakosken lehtomaiset alueet kuuluvat valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Luontoarvojen lisäksi kaikki alueet ovat erittäin tärkeitä virkistyskäyttökohteita.

    Loppuraportti: Kokemäenjoki-LIFE 2006-2012, Kokemäenjoen kosteikot - muinaisesta suistosta nykypäivään.pdf
    LIFE-hankkeet ja niiden taustatiedot: Euroopan komission aineistopankki (webgate.ec.europa.eu)

  • Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueilla (KOTOMA)

    Tulostavoite

    Vesiensuojelun toimenpiteiden kohdentamismalli, jonka avulla kuormittavimmat peltolohkot voidaan tunnistaa ja antaa niille yksilöityjä toimenpidesuosituksia.

    Hankkeen loppuraportti

    KOTOMA-hanke : Maatalouden vesiensuojelun kohdentaminen (doria.fi)

  • Lounais-Suomi sopeutuu ilmastossa voimistuvaan kuivuuteen LOSSI -hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus ja yhteistyötä tehtiin Ilmatieteenlaitoksen (IL), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanssa.

    Hankkeen tavoitteena oli kehittää erityisesti kuivuuteen varautumista

    Hankkeessa kehitettiin kuivuustilannepalvelua, kuivuusriskien hallintasuunnitelmaa ja kuivuusriskien hallintasuunnitelman mallia. Näitä palveluja varten IL, LUKE ja SYKE arvioivat millaisiin kuivuusriskeihin eri toimialoilla, kuten maatalous tai vesihuolto, tulisi varautua nykyilmastossa sekä tulevaisuudessa ja tehtiin laskelmia peltojen kasvukyvystä.

    Hankkeen aikana tehtiin viljelijöille suunnattu palvelukokeilu lohkokohtaisesta kuivuuden vaikutuksen reaaliaikaisesta arvioinnista ja mm. satomäärien ennustamisesta. Hankkeessa luotiin kuivuusriskien hallintasuunnitelman malli, jota voidaan käyttää vastaavien suunnitelmien pohjana myös muualla Suomessa.

    Kuivuusriskien hallintasuunnitelma


    Hankkeen koordinaattori

    Vesitalousasiantuntija
    Pekka Parkkila
    puh: 050 3961605
    etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

  • Suomessa tehtiin vuosina 2010 - 2014 maakunnittain maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi. Työtä ohjasi ympäristöministeriön Maisema-alueiden päivitysinventointien ohjaus- ja arviointityöryhmä (MAPIO-työryhmä)

    Vuonna 1995 valtioneuvoston vahvistamien 156 valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajauksia ja arvoluokkia tarkistettiin, jolloin myös esitettiin kokonaan uusia alueita. ELY-keskukset tuottivat alueellisessa yhteistyössä maakunnalliset ehdotukset. Näistä MAPIO-työryhmä kokosi valtakunnallisen selvityksen ja ehdotuksen Suomen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi.

    Hallintolain mukaisesti ehdotuksesta järjestettiin kuuleminen 18.1.-19.2.2016, jolloin MAPIO-työryhmä pyysi keskeisiltä sidosryhmiltä myös lausunnon ehdotuksesta. Kuulemisen jälkeen ympäristöministeriö valmisteli esityksen valtioneuvoston päätettäväksi.

    Teemasivusto: Ehdotus Varsinais-Suomen ja Satakunnan arvokkaiksi maisema-alueiksi (ely-keskus.fi)

  • Ravinneneutraali kunta (RANKU) on ravinnekierrätyksen toimintamalli kunnille

    Ravinneneutraali kunta (RANKU) hankekokonaisuudessa kehitettiin kunnille toimintamalli ravinteiden kierrätyksen edistämiseen. Varsinainen toimintamalli kehitettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimassa Ravinneneutraali kunta -hankkeessa vuosina 2015 - 2017 osana ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa Raki-ohjelmaa. Työ jatkui "Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi", RANKU3 -hankkeena yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa vuosina 2018-2020.

    Hankekokonaisuudessa määritettiin, mitä kuntien ravinneneutraalius tarkoittaa ja miten sitä toteutetaan. Lisäksi suunniteltiin erilaisia yhteistyötapoja ravinteiden tuottajien ja käyttäjien välille orgaanisten ravinteiden tehokkaaseen käyttöön ja kierrätykseen. Työn tulokset on koottu tiivistetysti kuntatoimijoille suunnattuun oppaisiin. Periaatteet ovat sovellettavissa muillekin esim. kuntayhtymät, maakunnat, toiminta-alueet ym.

    Teemasivusto: Ravinneneutraali kunta - hankekokonaisuus (ely-keskus.fi)

  • SAAVI-hanke oli kaksivuotinen vesien- ja merenhoidon kärkihanke, jota toteuttivat yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskus ja ProAgria Länsi-Suomi ry./Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset.

    SAAVI-hankkeen tuloksia

    ​​​​

    SAAVI-hankkeessa tähdättiin ravinteiden keräämisen ja kierrättämisen tehostamiseen Lounais-Suomessa sijaitsevalla Saarenjärvellä parantamalla järven kosteikkoluonnetta ravinteiden kerääjänä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli Saarenjärven tilan parantaminen. Hankkeessa yhteensovitettiin järvelle kohdistuvia käyttöpaineita siten, että järven kosteikkoluonne sekä luonnon monimuotoisuutta voitiin turvata ja lisätä huomioiden samalla alueen käyttö esimerkiksi virkistyskäytössä. Alueelle tuotettiin toimenpiteitä ohjaava luonnonhoitosuunnitelma, jossa tarkennettiin hoitotoimenpiteitä Kiskonjoen Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti.

    Hankkeen aikana käynnistettiin käytännön toimenpiteiden toteutus talkoilla ja työnäytöksillä. Hankkeen aikana alueella tehtiin esimerkiksi vesikasvillisuuden poistoa, niittomassojen biohiiltämiskokeiluja, lajistoinventointeja ja rantojen kunnostuksia. Lisäksi Saarenjärven lähivaluma-alueelle tehtiin kosteikkosuunnitelma sekä etsittiin rahoitusmahdollisuuksia kosteikon toteuttamiseen. Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä paikallisten asukkaiden ja toimijoiden kanssa kouluttamalla ja sitouttamalla heitä alueella tehtäviin luonnonhoitotoimiin ja ravinteiden kierrätykseen, jotta näille saatiin jatkuvuutta. Hankkeen tavoitteena oli luoda Saarenjärven vesien- ja luonnonhoidon yhteistyön toimintamalli hoito- ja ravinteidenkierrätystoimien jatkamiseksi kosteikkoluonteisessa järvessä. SAAVI-hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa vastaavissa yhteistyöhankkeissa kosteikko-ominaisuuksia omaavien, rehevien ja luontoarvoiltaan merkittävien järvien hoidossa.

    Yhteistyöhankkeet

    Ympäristöministeriö rahoitti SAAVI-hanketta 154 000 eurolla. Hanke toteutti osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa on esitetty toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteutti hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. 

  • Satakunnassa 2011 - 2013 toteutetussa Satakunnan soiden moninaiskäytön selvitys -hankkeessa kerättiin kattava tietopaketti maakunnan soista, soiden erilaisista käyttötavoista ja -tarpeista. Selvitystyön toteutti Varsinais-Suomen ELY-keskus yhteistyössä alueen eri sidosryhmien kanssa.

    Suomaisemaa, Mustakeidas.

    Projekti toteutti valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä valtakunnallista suo- ja turvemaastrategiaa. Periaatteena oli suunnitella sekä toteuttaa soiden ja turvemaiden käyttö kokonaisvaltaisesti; ottamalla huomioon merkitys ekosysteemipalvelujen tuottajana, sovittamalla yhteen ristiriitaiset käyttötarpeet, sekä tunnistamalla ja hyödyntämällä mahdollisia synergioita.

    Julkaisuja:

    Loppuraportti: Satakunnan soiden moninaiskäytön selvitys.pdf

    Satakunnan suokyselyn raportin tiivistelmä.pdf

    Satakunnan suokysely -raportti.pdf

  • SEABASED-hankkeen (Seabased measures in Baltic Sea Nutrient Management) tavoitteena oli vähentää rehevöitymisen vaikutuksia Itämeressä. Hankkeessa pilotoitiin ja arvioitiin valituilla rannikkoalueilla toimia, joilla tähdätään merialueen tilan parantamiseen meren sisäistä kuormitusta vähentämällä esim. ravinteikasta sedimentin pintakerrosta poistamalla tai peittämällä. Osalla toimista voidaan myös tukea kiertotaloutta kierrättämällä ravinteita merestä maalle.

    Varsinais-Suomen ELY-keskus vastasi pilotista, jossa arvioitiin sedimentin pintakerroksen poiston vaikutusta ravinteiden kiertoon sedimentin ja veden välillä. Kokeen toteuttaminen valitussa kohteessa merellä osoittautui liian kalliiksi. Sen sijaan koe toteutettiin laboratoriossa. Kokeen suomenkielinen tulosraportti (Merisedimentin inkubointikoe – SEABASED Tulosraportti) on luettavissa hankkeen sivustolla Facts and materials (seabasedmeasures.eu).

    Varsinais-Suomen ELY-keskus osallistui myös Tukholman yliopiston ja John Nurmisen Säätiön toteuttamaan pilottiin, jossa testattiin esikäsitellyn kalkkikivimateriaalin levitystä merenlahteen ja sen vaikutusta veden laatuun.

    Hankkeessa tehtiin yhteistyötä ja keskusteltiin useiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa pilotoitavien menetelmien hyödyistä ja riskeistä sekä menetelmien sovellettavuudesta Itämeren rannikkoalueilla. Hankkeessa tuotettiin tietoa erilaisten, paikallisesti rehevöitymisen hillitsemiseen tähtäävien, merellä tehtävien menetelmien käyttökelpoisuudesta, riskeistä, vaikutusten seurannasta, kustannustehokkuudesta, ja kehitystarpeista. Hankkeessa tuotetusta tiedosta koottiin ohjeistus Itämeren suojelutoimien tueksi tulevaisuudessa (Practical Guidelines).

    SEABASED-hanke toteutettiin vuosina 2018–2021. Hanketta johti John Nurmisen Säätiö ja hankekumppaneina olivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Ahvenanmaan kalankasvattajayhdistys, Tukholman yliopisto, ja Itä-Götanmaan lääninhallitus. Hanketta osarahoitti EU Interreg Central Baltic Programme.

    Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uutiskirje 18.3.2021: SEABASED-hanke osoitti, että mereen jo päätyneiden ravinteiden poistamiseen tähtäävät keinot kaipaavat kehittämistä

    SEABASED-hankkeen pilottien tulokset: Facts and materials (seabasedmeasures.eu).

    SeabasedProject (engl): Seabased hankesivut (seabasedmeasures.eu)

  • TEHO Plus - Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -hankkeen toiminnan painopistealueina olivat maatilakohtainen neuvonta ja kokeilutoiminta, maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspaketin luonti ja neuvojakoulutuksen kokeileminen.

    Loppuraportit

     

    Taustaa

    ​​​​TEHO Plus - Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -hanke 2011-2013 jatkoi TEHO:n (Tehoa maatalouden vesiensuojeluun 2008-2011) aloittamaa työtä maatalouden vesistö- ja ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

    Hankkeessa

    • jalostettiin TEHO:n tuloksia valtakunnallisesti käyttökelpoisiksi
    • tarjottiin neuvontaa maatilan ympäristöasioiden kehittämiseksi
    • pilotoitiin maatalouden ympäristöneuvojien koulutusta
    • etsiteltiin maatiloille entistä tehokkaampia ravinteiden kierrättämismahdollisuuksia


    Hanketta toteuttivat yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskus, MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä alueen viljelijöiden kanssa. Mukana oli noin 180 maatilaa. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Hanketta ohjasivat valtakunnallinen ohjausryhmä sekä alueellinen työryhmä.

    TEHO Plus -hankkeen esite: TEHOa maatalouden vesiensuojeluun.pdf

    TEHO Plus -hankkeessa tehtiin useita julkaisuja, oppaita ja laskureita viljelijöiden ja neuvojien käyttöön

    Hankkeen julkaisusarjat löytyvät julkaisuarkistosta: doria.fi (kokoelma: ELY-keskus, hakusana mm. TEHO Plus), esim:


    Hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta neuvonnasta ja kokeilutoiminnasta välitettiin taustamateriaaliksi uuden maaseudun kehittämisohjelman valmistelijoille.


    Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa tärkeinä yhteistyökumppaneina olivat viljelijät, joiden kanssa on kehitetty ympäristöneuvontaa ja toteutettu kokeilutoimintaa.

    TEHO Plus -hanke päättyi 31.10.2014 runsaan kolmen vuoden toiminnan jälkeen

  • Suomen ja Kiinan välinen vesivarayhteistyön pilottiprojekti - UrbanStormwaterRisk 2016-2019

    Loppuraportit

     

    Projektin tavoitteet

    Hankkeen tavoitteena oli kehittää rankkasadetulvariskien hallintaa Suomen ja Kiinan välisenä pilottiprojektina. Suomalaiset pilottikohteet (Turku ja Pori) sekä Kiinan pilottikohde (Foshan) vertailevat lakeja, määräyksiä ja menettelytapoja sekä kehittävät kaupunkihydrologian- ja vedenlaadun seurantaa ja riskienhallintaa.   

    Pilottiprojektin tehtävänä oli antaa suosituksia, kehittää uusia metodeja ja teknologioita sekä edistää parhaita käytäntöjä kaupunkialueiden vesienhoidossa ja riskienhallinnassa. Projekti sitoutti viranomaisia, yrityksiä ja tutkijoita dialogiin rankkasadetulvariskien hallinnassa. Hankkeen tuloksia jalkautettiin käytäntöön työskentelemällä tiiviissä yhteistyössä pilottikaupunkien kaupunkisuunnittelijoiden kanssa.

    Hanke mahdollisti suomalaisten ja kiinalaisten yritysten verkostoitumisen ja yhteisten liikeideoiden valmistelun. Hanke myös kehitti tutkimuslaitosten ja yliopistojen akateemista yhteistyötä Suomen ja Kiinan välillä.

    Tulokset

    1. Lakien, määräyksien ja parhaiden käytäntöjen selvittäminen ja vertailu

    2. Kustannustehokkaan, vähähuoltoisen ja reaaliaikaisen hulevesien monitoroinnin suunnittelu, kehittäminen ja pilotointi

    3. Hulevesitulvariskien kartoittaminen ottaen huomioon pintavalunnan ja hulevesiverkoston sekä merivesitulvan ja vesistötulvan yhteisvaikutukset sekä rankkasadetulvariskien reaaliaikainen ennustaminen ja varoitusjärjestelmän toteuttaminen

    4. Rankkasadetulvariskien hallintasuunnitelman laadinta pilottialueelle ottaen huomioon EU:n tulvadirektiivin vaatimukset sekä vesistö-, merivesi- ja rankkasadetulvien yhteisvaikutukset

    5. Edellä mainittujen tulosten jalkauttaminen päättäjille, viranomaisille ja suunnitteluprosesseihin

    Aikataulu ja rahoitus

    Hanke toteutettiin syyskuun 2016 ja joulukuun 2019 välisenä aikana.

    Hankkeen kokonaisbudjetti suomalaisten osapuolien osalta oli 752 000 euroa, josta 372 000 euroa oli osapuolien omarahoitusta ja 393 000 euroa ELY-keskuksen maa- ja metsätalousministeriöltä anomaa rahoitusta. Lisäksi Turun ja Porin kaupungit rahoittavat projektia omalla työllään. Työtä tehdään myös EU:n Partnership Instrument -rahoitteisessa hankkeessa.

    Hankkeen kokonaiskustannusarvio kiinalaisten osapuolien osalta oli 500 000 euroa.

    Management of urban water monitoring, developing stormwater risk planning and early warning service is a Sino-Finnish twinning pilot project

    Objectives of the project

    The objective of the project is to improve and promote urban water management through a twinning pilot project. The pilots in Finland (Turku and Pori) and China (Foshan) will compare laws, regulations and policies as well as improve urban hydrological and water quality monitoring and risk management.

    The twinning pilot project will give policy recommendations, innovate and develop new methods and technologies and foster best practices within urban water quality and risk management. The project will engage authorities, businesses and researchers in a comprehensive dialogue on urban water management and it will work closely with the urban planners of pilot cities to mobilize the results into practice.

    For the Finnish and Chinese companies involved, the twinning pilots will give reference and opportunities to network and prepare joint business ideas. The project will also enhance academic cooperation between research institutes and universities between Finland and China.

    Expected results

    Result 1: Generate policy suggestions, exchange experience, know-how and best practices on urban water quality management under climate change.

    Result 2: Cost-efficient real-time low-maintenance urban water monitoring pilots using state-of-the-art technology and methodologies; compilation of mutual R&D project proposals to develop new technology, software and methodologies for water quality monitoring.

    Result 3: Stormwater flood and quality risk maps taking into account climate change for pilot city/cities; tools and methods for stormwater flood and quality risk mapping; real-time flood predictions and early warning service for pilot city/cities.

    Result 4: Urban stormwater flood risk management plans FRMP’s following the principles of Integrated Flood Management and European Union Floods Directive for pilot city/cities.

    Result 5: Dissemination of results 1 to 4 to decision makers, responsible authorities and into urban planning processes.

    Schedule and funding

    The project was carried out from September 2016 to December 2019. The preliminary estimation on the funding requirement for this project was 500,000 Euro for Chinese side, including field investigation, lecture review, national and international traveling.

    The total budget of the Finnish Project was 752,000 Euro, from which 372,000 Euro was funded by the partners and 393,000 Euro by the Finnish Ministry of Agriculture and Forestry. City of Turku and City of Pori have financed the project through the work of the city employees and officials. The work was carried out also in the project funded by the EU Partnership Instrument.