Kestävä rakennettu ympäristö – kokonaisvaltaisen arvottamisen menetelmän kehittäminen


Ohjauksen kehittämishanke 5/2024–4/2025

Ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa kehitetään kokonaisvaltaisen kestävyyden arvioimisen ja arvottamisen menetelmää koskien olemassa olevaa rakennettua ympäristöä. Työ on jatkoa Rakennettu ympäristö kiertotalouden edistämisessä -hankkeelle, jossa tunnistettiin tarve rakennuskannan eri arvotekijöiden näkyväksi tekemiselle suunnitteluprosesseissa. 

Rakennetussa ympäristössä kestävyystavoitteita ja kiertotaloutta edistää tehokkaimmin rakennusten ylläpito, korjaaminen tai muokkaaminen uuteen käyttötarkoitukseen. Materiaaliresurssien pitäminen käytössä edesauttaa luonnonvarojen säästämistä, ilmastotavoitteita ja jätteen välttämistä Se myös säilyttää paikkakunnille ominaista ja asukkailleen tärkeää rakennuskulttuuria ja kaupunki- tai kyläkuvaa.

Hankkeen tavoitteena on kehittää rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista, kestävyysajatteluun pohjautuvaa arvottamista, jossa ekologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset arvot huomioidaan teknisten ja taloudellisten arvojen kanssa tasavertaisesti olemassa olevia rakennuksia ja rakennettua ympäristöä koskevassa päätöksenteossa. Tavoitteena on muodostaa tutkimustietoon pohjautuen käsitys kestävyyden eri arvotekijöistä. Konkreettisissa rakennetun ympäristön case-tutkimuksissa myös testataan, miten niitä voidaan arvioida alueiden käytön hankkeissa yhteismitallisesti ja vertailukelpoisesti. Arvottamisprosessi sisältää myös olemassa olevan rakennuskannan käyttö- ja muutospotentiaalin selvittämisen.

Hankkeen tulokset liitetään ensisijaisesti osaksi jo olemassa olevia järjestelmiä (esim. Ilmastokestävän kaavoituksen KILVA-työkalua (kilva.azureedge.net)), jotta ne ovat ELY-keskusten ja kuntien toiminnassa helposti käyttöön otettavissa. 

Työtä jatketaan edeltävän hankkeen pohjalta

Rakennettu ympäristö kiertotalouden edistämisessä -hanke toteutettiin 1/2023–4/2024. Siinä tarkasteltiin tapaustutkimuksina ajankohtaisia kaavoitushankkeita, joissa ratkottiin olemassa olevan rakennuskannan tulevaisuutta. Kohteet olivat tyypillisiä, pääosin 1950–1970-lukujen rakennuksia, jotka olivat purku-uhan alla tai niiden käyttötarkoitus lakkaamassa. Vaikka moni kohteista oli etukäteen päätetty purkaa, hankkeessa keskityttiin kiertotalouden ensisijaisten keinojen esiin nostamiseen: olemassa olevan rakennuskannan korjaamiseen ja muuntelemiseen.

Vaihtoehtoja tutkittiin oppilaitosyhteistyössä kahden korkeakoulun maisterivaiheen opiskelijoiden kanssa. Tampereen yliopiston arkkitehdit tarkastelivat kohteiden säilyttävää korjaamista, arvoja ja muutospotentiaalia, LAB-ammattikorkeakoulun kestävän kaupunkisuunnittelun insinöörit kaavoitusprosessien vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointia. Kohteissa testattiin myös arvottamisprosessia. Kehitystyötä jatketaan konkreettisten keinojen parissa, jotta mallia voitaisiin käytännössä hyödyntää suunnittelussa ja kaavoitusprosesseissa. 
 

Mainiemen saha Padasjoella.
Mainiemen entinen höyrysaha Padasjoella on hieman erityisempi tapaustutkimuskohde, jossa kiertotalousnäkökulma liittyy etenkin korjausrakentamiseen. Kohteelle on myönnetty myös ELYn jakamaa rakennusperinnön hoitoavustusta. Kuva: Reetta Nousiainen.

 

Nuhalan entinen koulu.
Nuhalan entinen koulu Hämeenlinnan Iittalassa on yksi tapaustutkimuskohteista, jossa kiertotalousnäkökulma liittyy käynnissä olevaan asemakaavoitusprosessiin. Kuva: Anni Kauhanen.

 

Hankkeesta julkaistiin kolmiosainen artikkelisarja LinkedInissä helmikuussa 2024. Linkit artikkeleihin:

Hankkeesta tehty artikkeli valtioneuvoston verkkosivuilla:

 

Lisätietoja:

Reetta Nousiainen, erityisasiantuntija Hämeen ELY-keskus,  puh. 0295 025 193, [email protected]
 

Päivitetty: 08.05.2024