Liikennejärjestelmätyö

Vuonna 2021 valmistunut valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma määrittää liikennejärjestelmän kehittämisen suuntaviivoja seuraavalle 12 vuodelle.

Tutustu: Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032 (valtioneuvosto.fi)

Suunnitelman mukaisesti valtakunnallisiksi tavoitteiksi on määritetty kestävien liikkumismuotojen edistäminen (jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne), koko Suomen saavutettavuuden takaaminen elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin sekä liikennejärjestelmän tehokkuuden parantaminen. ELY-keskus edistää valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanoa ja tavoitteitta alueella.

Liikennejärjestelmätyössä ELY-keskus selvittää alueen liikennejärjestelmän tilaa ja kehittämistarpeita yhteistyössä maakuntien liittojen, kaupunkien, kuntien, Väyläviraston ja Traficomin asiantuntijoiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on turvallinen, kestävä, saavutettava ja tehokas liikennejärjestelmä, joka mahdollisimman hyvin palvelisi teiden ja liikennepalvelujen käyttäjien nykyisiä ja tulevia liikkumisen ja kuljettamisen tarpeita. ELY-keskus haluaa omalta osaltaan olla rakentamassa entistä toimivampaa ja tehokkaampaa liikennejärjestelmää.  

ELY-keskus on ollut mukana alueen kolmen maakunnan päivittämässä maakunnallisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmat on hyväksytty maakuntavaltuustoissa vuoden 2021 aikana. Myös Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu ja sen käsittely maakuntavaltuustossa tapahtuu keväällä 2022. Alueelliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat tukeutuvat tavoitteiden osalta vahvasti valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Suunnitelmien toteutumista Maakunnalliset liikennejärjestelmätyöryhmät seuraavat säännöllisesti maakunnan kärkihankkeiden suunnittelun ja toteutumisen edistymistä sekä keskustelevat liikennejärjestelmän kehittämistarpeista. ELY-keskus, Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä alueen kolme maakuntaa tekevät maakuntarajojen yli yhteistyötä liikennejärjestelmän kehittämiseksi.

Liikennejärjestelmätyön kehittäminen

Kuntien ja kaupunkien kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla on ratkaiseva rooli liikennevirtojen syntymisen ja suuntautumisen kannalta. Merkittävät muutokset maankäytössä tarkoittavat myös isoja muutoksia liikennemäärissä. Lisääntyneet liikennemäärät yleensä edellyttävät parannuksia olemassa oleviin liikenneväyliin ja liittymiin tai kokonaan uusien yhteyksien rakentamista. ELY-keskus jatkaa kuntien ja kaupunkien kanssa käytäviä kehityskeskusteluja, joissa kuntien kaavoitusta tarkastellaan alueidenkäytön ja liikennejärjestelmän kehittymisen kannalta.  

ELY-keskuksen alueella kasvavien kaupunkiseutujen liikenteelliset ongelmat korostuvat kaupunkien sisääntuloteillä ja muilla kaupunkiseutujen vilkkaimmin liikennöidyillä väylillä. Vilkkaasti liikennöidyt maakuntien pääväylät kuuluvat pääsääntöisesti myös valtakunnallisen pääväyläasetuksen mukaiseen maanteiden runkoverkkoon, mikä näkyy myös alueellisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa kehittämistavoitteina ja kärkitoimenpiteinä. Maankäyttöä kehitetään voimakkaasti juuri näiden pääyhteyksinä toimivien teiden varsilla, mikä lisää ennestään tukkoisten ja turvattomien väylien liikenteellisiä ongelmia. Kun paljon liikennettä ahtautuu samalle väylälle, syntyy entistä enemmän konflikteja paikallisen lyhytmatkaisen ja pitkämatkaisen liikenteen välillä. Investoinnit liikenneväylien ja liikennettä palvelevan infran kehittämiseen laahaavat pahasti jäljessä. Erityisesti panostukset joukkoliikenteen kehittämiseen ja kevyen liikenteen väyliin ovat jo usean vuoden ajan olleet vähäisiä. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteissa onkin erityisesti haluttu panostaa näiden kestävien liikkumismuotojen edistämiseen ja liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Liikennejärjestelmän kehittämisen resurssit harvaan asutuilla alueilla ovat erittäin niukat. Näillä alueilla jo olemassa olevan liikenneinfran ylläpitokin tuottaa vaikeuksia. Kuljetusten yksikkökoon kasvu saattaa vähentää kuljetuksia, mutta toisaalta teiden ja siltojen kantavuus vähäliikenteisimmillä teillä asettaa rajoituksia yksikkökoon kasvulle.

Itä-länsisuuntaisten yhteyksien paikoin heikko palvelutaso on tiedostettu puute alueella ja se haittaa paitsi länsirannikon myös koko keskisen Suomen kehittymistä. Myös yhteyksiä Pohjanmaan satamiin tulee edelleen kehittää. Lauttaliikenne Ruotsiin on tärkeää turvata sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen kannalta.

Päivitetty: 05.10.2022