Rahoitetut hankkeet

3E Energy Oy, Tuusula (3e-energy.fi)

1. Ravinnelaskenta matemaattisin keinoin

Osatoteuttaja: Luonnonvarakeskus (Luke)

• Hankkeen toteutusaika: 1.11.2020 – 31.8.2021
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 36 904 €, johon tukea on myönnetty 80 % (29 523 €)
• Hankkeen kuvaus: Projektissa toteutetaan kokeilu, jossa matemaattista optimointia sovelletaan kompleksisessa ongelmanratkaisussa liittyen ravinteiden kiertotalouden edistämiseen. Tavoitteena on selvittää, voidaanko matemaattisia optimointimenetelmiä hyödyntää löytämään alueellisia (paikallisia) ravinteiden jalostusreittejä ja niiden kustannusminimejä, alueen olosuhteet ja reunaehdot huomioiden. Käytännössä menetelmän avulla vertailtaisiin esim. teknologioita, laitosten kokoja ja sijaintipaikkoja ennen kuin todellisia kustannuksia on kertynyt. Tarkastelu kattaa lähtöaineet, jalostusvaihtoehdot, varastoinnin, kuljetukset, ravinnetarpeet ja niiden sijainnit (tarpeisiin kohdistaminen) sekä vuodenaikaisvaihtelut.
  Tavoitteena on toteuttaa kokeilu kunnassa, joka on asettanut strategiseksi tavoitteekseen kiertotalouden edistämisen. Työ toteutetaan yhteistyössä 3E Energy Oy:n asiantuntemuksen, kiertotalousravinteiden jalostamisen ammattilasisten sekä teoreettisen matemaattisen optimointilaskennan osaajien kanssa. Mikäli kokeiluissa saadaan aikaan hyviä tuloksia, ohjelman käytön avulla voidaan nopeuttaa käytännön investointeja. Työn tuloksien avulla luodaan uutta konsulttiliiketoimintaa ja sen pohjalle voidaan kehittää kokonaan uutta yrittäjyyttä.

2. Ravinnelaskenta matemaattisin keinoin 2 (RaMa2)

Osatoteuttajat: Luke, Mtech Digital Solutions Oy

• Hankkeen toteutusaika: 1.8.2022 – 31.5.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 40 126 €, johon tukea myönnetty 80 % (32 101 €)
• Hankkeen kuvaus: Hanke on jatkoa Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa aikavälillä 1.11.2020–30.8.2021 toteutetulle kokeilulle. Kokeilun tavoitteena oli selvittää, voiko matemaattista optimointilaskentaa hyödyntää prosessiratkaisun etsimiseen ja valintaan, kun tavoitteena on jalostaa biokaasulaitoksen mädätejäännös alueen viljelijöiden tarpeita palvelevaksi lannoitteeksi. Laskenta hyödyntää erilaista dataa mm. mädätteen ominaisuuksista, jalostuslaitteista, levityskoneista sekä tietoja maantieteelliseltä alueelta. Kokeilun aikana datan saatavuus ja ajantasaisuus todettiin keskeiseksi seikaksi. Tässä hankkeessa selvitetään ensimmäisessä vaiheessa esiin tulleita laskennan epävarmuustekijöitä. Näistä keskeisimpiä ovat alueen syötteiden jaksollisuuden ja viljelysuunnitelmien muutoksien merkitys laskennalle. Lisäksi tämän hankkeen tavoitteena on kuljetuskustannusten liittäminen osaksi laskentaa ja menetelmän löytäminen kiertotalouslannoitteen kilpailukykyisyyden arvioimiseen.

 

Ahlmanin koulun Säätiö sr, Tampere (ahlmanedu.fi)

Biologinen maaperänhoito ja ravinneomavaraisuus

• Hankkeen toteutusaika: 1.6.2023 – 31.10.2024
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 212 328,90 €, johon tukea myönnetty 65 % (138 013,79 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on sovittaa biologiseen maanhoitoon perustuvia uudistavan viljelyn menetelmiä suomalaiseen kontekstiin käytännön kokeiluilla, yhteistyössä koemaatilojen kanssa. Hankkeessa valmistetaan AhlmanEdu:n maatilakampuksella ja koetiloilla bioaktiivista kompostia ja testataan sen käyttöä tavanomaisten tuotantopanosten korvaajana erilaisissa maatilaympäristöissä.
  Maaperän ravintoverkkoon perustuvia menetelmiä ei Suomessa ole vielä perusteellisesti kokeiltu uudistavan viljelyn parissa, joten merkittävä maatilojen kehityspotentiaali on mahdollista saavuttaa nopeasti. Tarkoilla ja tieteellisesti perustelluilla biologisilla metodeilla on mahdollista tuottaa maatilan tarvitsemat tuotantopanokset joko oman tilan tai lähialueiden orgaanisista sivuvirroista.
  Biologiaperusteinen viljely voi tukea sekä maatilayrityksen taloutta että peltojen hiilensidontaa ja maatilaekosysteemin monimuotoisuutta. Bioaktiivisten maanhoitotuotteiden vaikutusmekanismi perustuu maaperän eliöiden tukemiseen ja stimulointiin ravinteiden kierrättäjänä.

 

Ber Oy, Tampere (ber.fi)

Säilötyn biojätteen karakterisointi (BioBER)

• Hankkeen toteutusaika: 6.2.2023 – 31.3.2024
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 21 800 €, johon tukea myönnetty 70 % (15 260 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeessa tutkitaan säilöttyä biojätettä, jota syötetään umpinaiseen biojätesäiliöön (BER-säiliöön) jätemyllyn kautta BER Oy:n toimesta. Säiliöstä otetaan hankkeen aikana kuukauden välein maksimissaan kuusi näytettä, jotka analysoidaan Tampereen yliopiston toimesta. Näytteistä analysoidaan kuiva-aine, hehkutushäviö, liukoinen kemiallinen hapenkulutus, haihtuvat rasvahapot, pH ja metaanintuottopotentiaali. Analyysitulosten perusteella selvitetään, kuinka pitkäksi säiliökerätyn biojätteen tyhjennysvälin voi asettaa.

 

Bioenergia ry, Helsinki

Biohiilialan edistämishanke

Osatoteuttaja: Carbons Finland Oy

• Hankkeen toteutusaika: 1.8.2023 – 31.10.2024
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 57 000 €, johon tukea myönnetty 65 % (37 050 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeella pyritään selättämään biohiilialalla tällä hetkellä tunnistettuja esteitä. Biohiiliverkosto on tunnistanut, että kotimaisen biohiilen laatuluokitusta ja testimenetelmiä on selkeytettävä. On tarvetta tutkia kotimaisista raaka-aineista valmistettuja biohiiliä ja niiden optimaalisia käyttökohteita ja luoda suositukset eri käyttökohteille. Myös sivutuotteena tulevien pyrolyysitisleiden lainsäädännön ja hyväksyttämispolkujen selvittäminen on ajankohtaista.
  Hanke toteutetaan yhteistyössä biohiiliverkoston jäsenten sekä biohiilialaan linkittyneiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Hankkeen tuottamat tulokset ovat julkisia ja hankkeesta viestitään sidosryhmille, viranomaisille sekä julkisesti pyrkien yhteistyön syventämiseen. hanke on yleishyödyllinen ja hyödyttää koko biohiiliketjua. Hankkeen lopputulosten avulla tehostetaan ravinteiden kierrätystä biohiilien avulla.
  Työpaketti 1. Taustakartoitus: Ravinnekierrätyksen toteuttaminen biohiilisovelluksilla: Tehdään taustaselvitys hankkeelle. Selvitetään biohiilen lainsäädännöllistä tilannetta.
  Työpaketti 2. Biohiilen laatuluokitus ja testimenetelmät: Tehdään suositukset tuoteselosteesta ja ohjeet eri käyttäjäryhmille. Lisätään tietoa biohiilen kriteereistä eri käyttökohteissa. Valmistellaan kotimaisen sertifiointijärjestelmän perustamista standardien pohjalta. Biohiilen nykyisiä laboratorioanalyysejä varten tehdään analyysiohjeisto (EBC:n kriteerit täyttävä). Kerätään tietokanta kotimaisen biohiilen ominaisuuksista tutkimusten perusteella. Toteutetaan round-robin ristiintestausta eri laboratorioissa samanlaatuisilla biohiilillä.
  Työpaketti 3. Pyrolyysitisleiden maatalouskäytön selvittäminen: Olemassa olevan tiedon kerääminen pyrolyysitisleiden turvallisuushyväksyntää ja turvallisuusselostetta varten ja julkaistaan toimialalle käyttöön esimerkit niistä. Tehdään selvitys pyrolyysitisleisiin liittyvistä viranomaisvaatimuksista ja hyväksyttämispoluista.
  Työpaketti 4. Viestintä ja koordinaatio (+työpaja): Tavoitteena alan toimijoiden ja viranomaisten yhteistyön syventäminen sekä selkeä julkinen viestiminen. Työpajan järjestäminen biohiilen roolista systeemisessä kehityksessä.

 

BioJonne Oy, Rauma

Biojätteen sisältämien ravinteiden kierrätys orgaaniseksi lannoitteeksi siirrettävän laitteiston avulla

• Hankkeen toteutusaika: 1.6.2021 – 31.5.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 155 000 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 45 % (69 750 €)
• Hankkeen kuvaus: BioJonne on uudenlainen ratkaisu biojätteen talteenottoon ja hyötykäyttöön. BioJonne on kehittänyt ja patentoinut keräyslaitteen, joka murskaa biojätteen ja erottelee siitä jälleen käytettävät ja rahanarvoiset ainekset, kuten biomassan ja biomassaa sisältävän nesteen. BioJonnen kehittämä esikäsittelyprosessi mahdollistaa epäpuhtaan biojätteen prosessoinnin esimerkiksi bioreaktorissa tai puhdistettuna kaasuntuotantoon. Biojäte voidaan esikäsittelyprosessin jälkeen esimerkiksi jalostaa ravinnepitoiseksi orgaaniseksi lannoitteeksi. Hanke sisältää myös pilottilaitoksen rakentamisen ja testauksen sekä perusteelliset koeajot biojätteellä.

 

BioKymppi Oy, Kitee (bio10.fi)

Kasimir – Jätteet ja tähteet käyttökelpoisiksi luomupuutarhalannoitteiksi

Osatoteuttajat: Luukkaisen Puutarha Oy, Suomen Ekosovellus Oy, Kierto Ympäristöpalvelut Oy, Finnoflag Oy, Luomuliitto ry

• Hankkeen toteutusaika: 1.9.2020 – 31.8.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti 398 590 €, johon tukea myönnetty 60 % (239 154 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on laajentaa biokaasulaitosten raaka-ainepohjaa ja tuottaa uusia luomukelpoisia ja kilpailukykyisiä kierrätyslannoitteita kasvihuone-, puutarha- ja peltokäyttöön. Rakeistettujen lannoitteiden raaka-aineena kokeiluhankkeessa on kastiketehtaiden sivuvirtana syntyvä keitetty luuaines. Nestemäisiä lannoitekonsentraatteja jalostetaan rejektivedestä.

 

Bioluup Oy, Kauhajoki (bioluup.fi)

YWC-hanke

• Hankkeen toteutusaika: 1.11.2020-30.8.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 100 000 €, johon tukea on myönnetty 60 % (60 000 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoite on löytää keino, miten estää teollisuudessa syntyvän metalliin pakatun elintarvikehävikin hävittäminen polttolaitoksissa ja palauttaa siitä erotetun biomateriaali takaisin kiertoon. Tämä tapahtuu löytämällä paras keino erottaa biomassa pakkauksista sekä muokata biomassa kompostoinnin avulla kaupalliseksi maanparannusaineeksi.
  Hankkeen ensimmäisenä osana on tarkoitus saada muokattua biomateriaalista kaupallinen maanparannusaine. Tämä tapahtuu skaalaamalla ensimmäisessä hankkeessa todetut kompostointimenetelmät moninkertaisiksi ja saamalla siitä syntyvälle maanparannusaineelle myyntilupa. Tämän onnistuessa pystytään palauttamaan merkittävät määrät ravinteita takaisin kiertoon, saattamaan kuluttajille uusi hyvä tuote sekä luomaan uutta liiketoimintaa.
  Bioluup Oy haluaa toisena osana tätä hanketta löytää keinon, jolla voidaan tulevaisuudessa vähentää merkittävästi metallipakkauksissa olevien elintarvikkeiden hävittäminen polttolaitoksissa. Tavoitteena on löytää menetelmä, jolla saadaan hävitykseen menevien metalliin pakattujen elintarvikkeiden jätejakeet eroteltua toisistaan mahdollisimman puhtaasti, mahdollistaen niiden potentiaalin jatkokäsittely. Hanke keskittyy kyseisen menetelmän löytämiseen, tutkimiseen ja todentamiseen.

 

Biopallo Systems Oy, Kuopio (biopallo.com)

ORSIRAKI-Orgaaniset sivuvirrat ravinnerikkaiksi kierrätysvalmisteiksi

Osatoteuttaja: Luonnonvarakeskus

• Hankkeen toteutusaika: 1.2.2021 – 31.12.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 253 250 €, johon tukea myönnetty 80 % (202 600 €)
• Hankkeen kuvaus: ORSIRAKI-hankkeen tavoitteena on, että Biopallo Systems Oy ja Luonnonvarakeskus voivat osoittaa, että
  a) Biopallo-prosessilla tuotettavasta hygienisoidusta maanparannuskompostista voidaan tuottaa maanparannusaineita ja kasvualustoja sekä jatkojalostaa runsasravinteinen rakeinen lannoitevalmiste. Hankkeessa syntyy maanparannusaineen, kasvualustan ja rakeisen lannoitetuotteen sisältävä tuoteperhe, jonka perusmassat ovat kokonaan kierrätysperäisiä ja niiden lisätyppi ja muut ravinteet ovat peräisin sivuvirroista tai mahdollisesti alkuperäisen prosessinkaasuista tai kondenssivedestä takaisinsiepattuja orgaanisia tai epäorgaanisia ravinteita.
  b) Rakeinen lannoitevalmiste kestää käsittelyä, pakkaamista, varastoimista ja loppukäyttöä peltoviljelykoneilla.
  c) Biopallo-prosessin eri vaiheiden analytiikkatarpeisiin on olemassa valmis ratkaisu.
  d) Biopallo-prosessin ja sen todennäköisimpien raaka-ainevirtojen ja lopputuotteiden elinkaariarviointia on laskettu olennaisten muuttujien osalta.

 

CarboField Oy, Lahti

Roboravinne, ravinteet nesteistä – kiinnitys kasvupohjaan

• Hankkeen toteutusaika: 1.2.2023 – 15.5.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 36 800 €, johon tukea myönnetty 70 % (25 760 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeessa tutkitaan erilaisten ravinteikkaiden sivuvirtojen ravinteiden imeytymistä ja imeyttämistä biohiileen tai muuhun soveltuvaan kasvupohjaan. Sivuvirrat väkevöidään tarvittaessa. Hankkeen tarkoitus on tuottaa tietoa suuremmalle roboravinneprosessille, joka tähtää automaatioviljelyyn.

 

Demeca Oy, Haapavesi (demeca.fi)

1. Biomassojen ravinteiden ja energiasisällön hyödyntämisen tehostaminen – hivenravinteilla hyötyä sekä viljelykasveille että biokaasuprosessille​​​​​​​​

Osatoteuttaja: Tampereen korkeakoulusäätiö

• Hankkeen toteutusaika: 1.9.2023 – 31.10.2024
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 199 735 €, johon tukea myönnetty 75 % (149 801 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen aiheena on biomassojen ravinteiden ja energiasisällön hyödyntämisen tehostaminen. Hivenravinteilla pyritään saamaan samanaikaisesti hyötyä sekä viljelykasveille että biokaasuprosessille, kun aiemmin hivenravinteilla on tehostettu jompaakumpaa. Tämä merkitsee siis hivenravinteiden syöttämistä prosessiin sellaisessa vaiheessa, että molemmat vaikutukset saavutetaan eli esimerkiksi biokaasulaitoksen syötevirtaan tai suoraan reaktoriin, jossa oleva sekoitustoiminto sekoittaa hivenravinteet muun materiaalin joukkoon.
  Hankkeen ensimmäinen työpaketti on biokaasulaitoksiin lisättävien hivenravinteiden vaikutusten tutkiminen laboratoriomittakaavassa. Toinen työpaketti sisältää hivenravinnelisäyksen testauksen pilot- ja täydessä mittakaavassa. Kolmannessa työpaketissa aiheena on hivenravinteiden jakautuminen kuiva- ja nestejakeeseen sekä jakautumisen vaikutus lannoitukseen ja lannoitelogistiikkaan. Neljännessä työpaketissa keskitytään
  menetelmän taloudellisen toteutettavuuden ja merkityksen arviointiin.

2. Kierrätyslannoitetuotanto – struviitin valmistus teollisuuden sivuvirtoja hyödyntäen

Osatoteuttaja: Oulun yliopisto

• Hankkeen toteutusaika: 1.5.2022 – 30.8.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 414 081 €, johon tukea myönnetty 80 % (331 265 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on kehittää typen, fosforin ja kaliumin talteenottoa ja kierrätystä maatalouden ja yhdyskuntien jätevesistä valmistamalla hitaasti liukenevia kierrätyslannoitteita. Hankkeen tavoitteena on keinolannoitteiden käytön vähentäminen teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirroista valmistettavien kierrätyslannoitteiden avulla.
  Hankkeen aikana tutkitaan ja kehitetään prosessia, minkä avulla voidaan tuottaa kierrätyslannoitteita sitomalla typpi ja fosfori tai typpi ja kalium hitaasti liukenevaksi struviittimineraaliksi. Hankkeessa kehitetään kierrätyslannoitteen tuotantoprosessia suoraan lietelantaa tai jätevesiä käsittelevien biokaasulaitosten yhteyteen. biokaasulaitoksissa tuotetaan samalla prosessissa tarvittavaa energiaa.
  Struviitin saostamiseksi magnesiumin lähteenä tutkitaan erilaisia teollisuuden sivuvirtoja, kuten esimerkiksi lentotuhkaa tai kalsinoitua dolomiittikalkkia. Tavoitteena on tutkia ja optimoida Oulun yliopiston kehittämää saostusprosessia siten, että se on tulevaisuudessa skaalattavissa teolliseen/kaupalliseen mittakaavaan.

 

Doranova Oy, Vesilahti (doranova.fi)

Biofert

Osatoteuttaja: Biopir Oy

• Hankkeen toteutusaika: 1.3.2021 – 31.5.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 103 185 €, johon tukea myönnetty 80 % (82 548 €)
• Hankkeen kuvaus: Biofert-hankkeessa Doranova Oy ja Biopir Oy pyrkivät kehittämään mädätysjäännöksen rejektiveden konsentrointitekniikan tai eri tekniikoiden yhdistelmän, jolla rejektiveden kiintoaine saataisiin poistettua niin hyvin, että kalvotekniikoiden käyttö jatkojalostuksessa olisi mahdollista. Tämä mahdollistaisi sen, että myös typpi saataisiin irrotettua vedestä ja loppu vesi voitaisiin johtaa maastoon. Teknisten tavoitteiden lisäksi ehdottomana hankkeen onnistumisen mittarina on konsentraatiotekniikan operointikulujen maltillisuus. Konsentrointitekniikoiden lisäksi hankkeessa testataan mikrotermistä menetelmää, jonka avulla mädätysjäännöksen kuivajakeesta jatkojalostettaisiin kuiva pelletti tai rae, joka olisi hyödynnettävissä korkea-arvoisissa käyttökohteissa, kuten puutarhatuotannossa.

 

DTS Finland Oy, Ylöjärvi (dtso.fi)

Kierrätyslannoitetuotannon kuormituksen kestävä hallinta

• Hankkeen toteutusaika: 1.5.2023 – 30.4.2024
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 120 700 €, johon tukea myönnetty 70 % (84 490 €)
• Hankkeen kuvaus: Kierrätyslannoitetuotannon kuormituksen kestävä hallinta -hankkeen tarkoitus on kartoittaa kierrätyslannoitetuotannon kuormitukset varastoinnin ja varsinaisen lannoitetuotannon seurauksena ja etsiä ja testata kyseisten kuormitusten hallintaan luonnonmateriaalipohjaisia suodattimia. Tarkoitus on, että suodatinmateriaalit voidaan hyödyntää käytön jälkeen joko lannoitetuotannossa tai vastaavasti maanparannusaineiden tai kasvualustojen valmistuksessa. Tavoite on, että kierrätyslannoitetuotannon kuormitukset muutetaan osaksi lannoitetuotantoa, jolloin saavutetaan täysin hallittu ja aidosti ympäristöystävällinen toiminta. Tämä lisää myös lannoitetuotannon kannattavuutta, kun arvokas typpi saadaan kiertoon eikä tuotannosta synny kuluja aiheuttavia jätevirtoja. Myös lannoitetoiminnalle haettavien hyväksyntien ja luvitusten haku helpottuu, kun lannoitetuotannon kuormitukselle on toimiva ja kestävä hallintakeino. Hankkeesta saatujen tulosten pohjalta toteutetaan teollisen mittakaavan biosuodattimet niin kaasu- kuin nestepäästöille.

 

Eco WWS Oy, Mikkeli (ecowws.fi)

Jätevedenpuhdistamojen sisäisen hiilen ja ravinteiden kierron parantaminen

Osatoteuttaja: LUT-yliopisto

• Hankkeen toteutusaika: 1.12.2020-31.8.2021
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 118 000 €, johon tukea on myönnetty 80 % (94 400 €)
• Hankkeen kuvaus: Jätevedenpuhdistamojen sisäisen hiilen ja ravinteiden kierron parantaminen suurtehoultraäänen ja
  sähköavusteisen vedenpoiston avulla. Projektissa tullaan selvittämään suurtehoultraäänitekniikan sekä sähköavusteisen mekaanisen vedenpoiston hyödyntämistä biolietteiden käsittelyssä. Pääasiallisena tavoitteena on tutkia lietteiden sisältämän orgaanisen solumassan hajotusta ultraäänellä sekä sen vaikutusta joko a) ilmastukseen vaadittavien ravinnelisäaineiden kulutukseen tai b) lietteen mekaaniseen kuivausprosessin ja täten myös ravinteita sisältävän nestejakeen saantoon.

 

Envitecpolis Oy, hankkeen toteutus Hyvinkää (envitecpolis.fi)

Tulevaisuuden panimo osana Palopuron symbioosia

Osatoteuttaja: Iron Bar Oy

• Hankkeen toteutusaika: 1.12.2022 – 31.5.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 45 000 €, johon tukea myönnetty 80 % (36 000 €)
• Hankkeen kuvaus: Hyvinkäälle ollaan perustamassa uutta yritystä, jonka liiketoiminnan ytimessä on mahdollisimman päästöttömästi ja ekologisesti toimiva tulevaisuuden panimo. tässä hankkeessa selvitetään, miten perustettava uusi panimo saadaan mahdollisimman kestäväksi osaksi Palopuron symbioosia (palopuronsymbioosi.fi), ja toisaalta miten panimo tukee jo symbioosiin kuuluvien osapuolten toimintaa. Tällä hetkellä symbioosiin kuuluvat Knehtilän tila, Lehtokummun tila, Mäntymäen Luomutila sekä Palopuron Biokaasu Oy. Esimerkiksi panimon tuottama mäski on tarkoitus toimittaa käsiteltäväksi symbioosiin kuuluvaan biokaasulaitokseen, joka tuottaa panimolle energiaa ja taas panimon käyttämät viljat on tarkoitus tuottaa mahdollisimman pitkälle Knehtilän tilalla, joka taas käyttää biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä ravinteina ja maanparannusaineina pelloillaan.
  Hankkeessa tehtävä toteutettavuusselvitys tuottaa tiedon siitä, miten tulevaisuuden panimo toimii osana Palopuron symbioosia, miten symbioosin eri toiminnot toimivat yhä tehokkaammin panimon vaikutuksesta ja miten sisäiset taseet (energia, CO2, ravinteet biokaasulaitoksen syötteet) muodostuvat. Hankkeen avulla tuotettava tieto tukee symbioosin osapuolten liiketoiminnan kehittämistä ja investointisuunnittelua sekä vahvistaa symbioosissa mukana olevien osapuolten ympäristöhyötyjä. Hankkeen avulla saadaan tietoa, kuinka uusia liiketoiminnallisia osakokonaisuuksia on jatkossa mahdollista tuoda osaksi jo olemassa olevaa symbioosia. Hankkeen tuloksia hyödynnetään asiantuntijaliiketoiminnassa muissa kohteissa, missä biokaasulaitos voi mahdollistaa alueellisten symbioosien kehittämisen.

​​

Fertilex Oy, Laitila (fertilex.fi)

Canasta –​​​​​​ kananmunantuotannon lanta ja muut sivutuotteet luomulannoitteiksi

Osatoteuttajat: Suomen Ekosovellus Oy, Finnoflag Oy ja HAMK Mustiala

• Hankkeen toteutusaika: 1.7.2021 – 31.8.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti 360 000 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 65 % (234 000 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on laajentaa kananlantarakeistamon raaka-ainepohjaa ja tuottaa uusia luomukelpoisia kilpailukykyisiä kierrätyslannoitteita kasvihuone-, puutarha- ja peltokäyttöön. Rakeistettujen lannoitteiden raaka-aineena kokeiluhankkeessa tullaan käyttämään kananlannan lisäksi lihaluujauhoa, muita eläinperäisiä jauheita, bioetanolin tuotannon sivuvirtaa puuvinassia ja erilaisia kivijauheita, joiden avulla voidaan parantaa lannoiterakeiden ravinnekoostumusta. Lisäksi hankkeen aikana selvitetään, voiko kananmunankuorista tai muista kanan munientuotannon sivuvirroista löytää komponentteja, joiden jalostusarvoa voidaan lisätä erilaisilla kokeiltavilla jalostusmenetelmillä.
  Tässä hankkeessa kehitetään uusia Fertilex -lannoitteita, joita verrataan markkinoilla oleviin lihaluujauhopohjaisiin lannoitteisiin. Näin saadaan perustietoa munivien kanojen lannasta tehtävistä lannoitteista ja niihin lisättävistä seosaineista. Tavoitteena on kehittää munivien kanojen lantaan pohjautuvia tuotteita niin, että ne vastaavat käyttäjien tarpeita ja toimivat lannoitteina yhtä hyvin kuin kilpailevat tuotteet. Tällä tavoin saadaan laajennettua munivien kanojen lantaan perustuvaa lannoitemarkkinaa ja saadaan mahdollisuus laajentaa käynnistynyttä liiketoimintaa ja samalla voidaan tehostaa kananmunantuotannon ravinteiden kierrätystä.

 

Finrenes Oy, Tampere (finrenes.com)

Lignoselluloosapohjaisen mädätysjäännöksen hyödyntäminen ravinnekierrätyksessä

• ​​​​​Hankkeen toteutusaika: 1.11.2022 – 31.12.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 241 845 €, johon tukea myönnetty 70 % (169 292 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on tutkia maatalouden sivuvirtojen, etenkin lignoselluloosan, ravinteiden hyödyntämistä ja saattamista kannattavaksi biokaasun tuotantoon sopivalla esikäsittelyllä. Hanke pohjautuu maataloudessa saatavilla oleviin materiaalivirtoihin, kuten olkeen, lantaan sekä sekalaisiin puupohjaisiin syötteisiin ja muihin lignoselluloosasyötteisiin, joita on saatavilla maatalousympäristössä.

 

Fish Group Finland Oy, Ii

Kalanjalostuksen vesien ravinteet kiertoon

Osatoteuttajat: Iin Micropolis Oy, Oulun yliopisto

• Hankkeen toteutusaika: 1.9.2021 – 31.8.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti 243 366 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 75 % (182 525 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeessa etsitään keinoja ravinteiden talteenottoon ja kilpailukykyisten tuotteiden valmistamiseen. Prosessia muokataan vähemmän vettä kuluttavaksi ja tutkitaan mahdollisuutta ottaa ravinteet talteen perkaamon vesistä imeyttämällä ne biohiileen, jota testataan myös lannoitekäytössä. Hankkeessa mukana on paikallinen viljelijä, joka testaa ja analysoi biohiililannoitteen soveltuvuutta ja tehokkuutta peltoviljelyssä.
  Hankkeessa sivutavoitteena on kehittää myös muita ympäristöystävällisiä, kilpailukykyisiä prosesseja. Näillä saadaan esimerkiksi kalalaitosten vesien rasvat ja öljyt talteen suurelta osin jo laitoksella, jotta ne eivät rasita putkistoja ja jätevesilaitoksia. Hankkeen toimilla säästetään luonnonvaroja, vähennetään jätevesipuhdistamojen kuormitusta Itämereen ja ravinteilla kyllästetty biohiili voidaan käyttää lannoitteena. Lisäksi hanke tuottaa uutta ja helposti hyödynnettävää tietoa ympäristöystävällisten prosessien kehittämisestä ja tuotteiden kaupallistamisesta

 

Flocon Technologies Oy, Espoo (flocon.fi)

Ravinteiden erottelu kalateollisuuden jätevesistä sähkökemiallisella Flocon-menetelmällä (FLOCKALA)

• Hankkeen toteutusaika: 1.6.2023 – 31.10.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 67 000 €, johon tukea myönnetty 70 % (46 900 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeessa kehitetään uusi käsittelyprosessi kalankäsittelyn jätevesille, jolloin nykyisin jätevetenä muualle toimitettavasta jakeesta saadaan ravinteet eroteltua hyödynnettäväksi lannoitteena. Hankkeessa hyödynnetään Flocon sähkökemiallista vedenpuhdistusmenetelmää ravinteiden talteenottoon kalanperkuun jätevesistä. Flocon-menetelmän merkittävin hyöty perinteisiin vedenpuhdistusmenetelmiin on eroteltujen aineiden sitoutuminen itsestään kuivuvaan flokkiin. Puhdistetun veden ja flokin rajapinta on selkeä, eikä muita jakeita tai hankalasti kuivuvaa lietettä synnytetä. Flokki kuivuu ilman ulkopuolista energiaa ilmassa olevan hapen vaikutuksesta. Flokin kuivattamiseen ei tarvita siten lisäenergiaa, kuten perinteisen lietteen käsittelyssä. Flocon-menetelmällä saadaan etenkin fosfori eroteltua vedestä lähes 100 %:sti. Ammoniumtypen erotteluun testataan täydentävänä menetelmänä struviittisaostusta yhdistettynä Floconiin. Myös orgaaninen aines siirtyy Flocon-erottelutekniikalla lähes täysin vedestä flokkiin ja siten lannoitteessa saadaan siirtymään orgaaniset aineet peltoon.
  Hankkeessa kehitetään prosessi, jonka avulla biomassa voidaan hyödyntää paikallisesti lannoitetuotantoon, sen sijaan että se kuljetettaisiin kauemmaksi yhdistettäväksi muuhun jätevesi/biomassavirtaan, josta ravinteiden talteenotto olisi vaikeampaa ja lannoite ei olisi niin puhdasta.
  Hankkeessa kehitettävälle menetelmälle selvitetään koko prosessin toimintakustannukset. Prosessin odotetaan olevan erittäin kilpailukykyinen ja toteutettavissa oleva. Kehitettävä menetelmä on hyödynnettävissä ravinteiden talteenottoon ja kalanperkuuvesien puhdistukseen myös Suomen ulkopuolella sekä myös lihantuotantoon, jossa vesimäärät ja sen sisältämän biomassan määrä ovat suurempia.

 

ForestVital Oy, Ähtäri (forestvital.com)

1. Orgaaniset ravinteet hyötykäyttöön metsänlannoituksessa – optimaaliset tuotteet metsäkäyttöön

• Hankkeen toteutusaika: 1.6.2022 – 31.12.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 254 525 €, johon tukea myönnetty 45 % (114 536 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on luoda kokonaisvaltainen pohjatyö orgaanisten typpilannoitteiden metsäkäytön aloitukselle uuden lannoitelain myötä, jossa mahdollistetaan orgaanisten lannoitteiden metsäkäyttö. Pohjatyön tarkoituksena on luoda koko metsänlannoitusketjun kannalta kustannustehokkaimmat tuote-toimitus-levitysketjut orgaanisten lannoitteiden metsäkäytölle.

2. Tuhkan ravinteet kiertoon ympärivuotisesti

• Hankkeen toteutusaika: 1.6.2022 – 31.12.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 228 025 €, johon tukea myönnetty 45 % (102 611 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset kesäaikaisten tuhkalannoitusten toteuttamiseksi metsäkonepohjaisena maalevityksenä. Tavoitteen toteutuessa vuotuinen metsäkonepohjainen tuhkalannoitusmäärä voidaan kolminkertaistaa kustannustehokkaasti. Turvemaiden maapohjat ovat kosteita ja pehmeitä, mutta nykyiset ja tulevat aiempaa lauhemmat talvet tulevat haastamaan turvemailla työn toteuttamista. Ratkaisut ovat kuitenkin löydettävissä hyvän ennakkosuunnittelun, oikean ajankohdan ja kaluston yhteensovittamisella. Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen osaan: ennakkoselvitykseen, koelevitystoimintaan ja kirjallisen toteutusohjeen valmistamiseen.

 

Gaiamare Oy, Turku

1. Mädätysjäännöksen jalostaminen lannoitevalmisteeksi

• Hankkeen toteutusaika: 1.5.2021 – 31.3.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti 100 000 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 70 % (70 000 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen lähtökohtana on kehittää biokaasulaitoksen nykyisestä mädätysjäännöksestä lannoitevalmiste tai lannoitevalmisteita, joiden valmistus ja myynti on yritykselle kannattavaa. Tavoitteena on siten saada nykyinen nestepitoinen mädätysjäännös jalostettua varastoinnin, kuljetuksen ja käytön näkökulmasta parempaan muotoon kustannustehokkaalla tavalla ja kehittää lannoitemarkkinoille soveltuvia lopputuotteita. Hankkeen aikana tutkitaan, millä prosesseilla, jatkokäsittelytekniikoilla ja sekoitussuhteilla saadaan eri tarkoituksiin parhaiten soveltuvia lopputuotteita. Projektin aikana tutkitaan uusia tapoja hyödyntää mädätysjäännöksen ravinteita ja etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja. Tavoitteena on luoda saatavan tiedon avulla pohja toimintamallille, joka on kiinnostava biokaasulaitoksille ja joka tarjoaa tulevaisuuden laitoksille kustannustehokkaan tavan mädätysjäännöksen käsittelylle.

2. Mädätysjäännöksen jalostamisen jatkokehityshanke

• Hankkeen toteutusaika: 1.6.2022 – 28.2.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 100 000 €,  johon tukea myönnetty 70 % (70 000 €)
• Hankkeen kuvaus: Gaiamare Oy on yhteistyössä DTS Finlandin kanssa toteuttanut Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta rahoitetun tutkimus- ja kehittämishankkeen mädätysjäännöksen jalostamisesta lannoitevalmisteeksi. projekti toteutettiin 1.5.2021 – 30.4.2022 välisenä aikana ja sen tarkoitus oli tutkia, voitaisiinko mädätysjäännöstä käsitellä DTS Finlandin kehittämällä mikrotermisellä menetelmällä lopputuotteeksi, joka olisi tuotantokustannuksiltaan ja ravinneominaisuuksiltaan kilpailukykyinen kierrätyslannoitetuote. Projektin tulokset olivat rohkaisevia ja nyt tavoitteena on aloittaa Suomessa uudenlainen lannoitetuotanto, joka pohjautuu orgaanisten jätemateriaalien jalostukseen, pääraaka-aineena biokaasulaitoksen mädätysjäännös. Kaikki lannoitteeseen tarvittavat pää- ja hivenravinteet pyritään saamaan tuotteeseen ensisijaisesti jätteitä hyödyntämällä.
  Mädätysjäännöksen jalostamisen jatkokehityshanke pureutuu tutkimuskohteisiin, jotka tunnistettiin ensimmäisen tutkimus- ja kehityshankeen aikana. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kierrätyspohjaisten raaka-aineiden esikäsittelyä saadaan tehostettua ja kuinka lopputuotteen ravinnetasapainoa ja pelletin laatua saadaan edelleen kehitettyä paremmaksi. lannoitevalmisteen ominaisuuksia testataan lisäksi kasvatuskokeilla.

3. Mädätysjäännöspohjaisen kierrätyslannoitteen kasvatuskokeet

• Hankkeen toteutusaika: 1.3.2023 – 31.12.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 45 000 €, johon tukea myönnetty 70 % (31 500 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on tutkia kasvatuskokeiden avulla aiemmissa hankkeissamme kehitetyn mädätysjäännöspohjaisen kierrätyslannoitteen vaikutuksia kasvien kasvuun ja sadonmuodostukseen sekä maaperän ominaisuuksiin. Toisena tavoitteena on kasvattaa pohjaa tuotteen markkinoinnille ja saada luotettavat todisteet tuotteen laadusta.
  Kokeista saatujen tulosten avulla saamme virallista tietoa kierrätyslannoitteemme tehosta. Tulosten perusteella voimme myös laskea viljelijöille lannoitussuositukset. Erityisesti kierrätyslannoitteissa, joiden typestä osa on hitaammin liukenevassa muodossa, on hyödyllistä tietää, miten lannoite luovuttaa typpeä kasvin käyttöön kasvukauden aikana. Jotta lannoitteen varsinaisia vaikutuksia voidaan arvioida käytännössä, täytyy tarkastella kasvin koko elinkaarta lannoituksen jälkeen.
  Kehittämämme kierrätyslannoite on täysin kotimainen, luomukelpoinen, mädätepohjainen, pelletöity lannoitevalmiste Suomessa. Tuotteen kannattaa olla tutkittu ja todettu turvalliseksi ja tehokkaaksi ulkopuolisen tahon toimesta. Tähän mennessä kartuttamamme tiedon perusteella luotamme tuotteeseemme ja siihen, että kasvatuskokeista saadaan toivottuja tuloksia.

 

Global EcoSolutions Oy, Espoo (ges.fi)

Puhdistamolietteen kustannustehokas pyrolyysi (PYRO) – ​​​​toteutettavuustutkimus

• Hankkeen toteutusaika: 1.12.2020 - 31.12.2021
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 122 000 €, johon tukea on myönnetty 70 % (85 400 €)
• Hankkeen kuvaus: Puhdistamolietettä syntyy Suomessa vuosittain noin miljoona tonnia ja sitä on levitetty pääosin pelloille. Nyt kuitenkin isot viljanostajat ovat rajoittaneet jätevesilietteen käyttöä pitkälti johtuen lietteen sisältämistä lääkeaineista ja mikromuoveista. Myös raskasmetalleja esiintyy pieniä määriä. Eri selvityksissä on päädytty siihen, että ainoa tapa päästä eroon mikromuoveista ja orgaanisista haitta aineista on terminen käsittely riittävän korkeassa lämpötilassa. Lietteen sisältämää hiiltä ei toisaalta haluta hävittää tuotteesta, koska silloin syntyy kasvihuonepäästöjä. Säilyttämällä hiili tuotteessa ja kierrättämällä se maahan takaisin huolehditaan ravinteiden osalta myös hiilen kierrätyksestä. Hiilen häviäminen maaperästä on kasvava globaali ongelma.
  Termisiä käsittelymenetelmiä ovat mm. kuivaus, torrefiointi, märkähiilestys, pyrolyysi, kaasutus ja poltto. Näistä kuivaus, torrefiointi ja märkähiilestys tapahtuvat niin matalissa lämpötiloissa, etteivät haitta-aineet vielä hajoa. Kaasutuksessa ja poltossa hiili häviää. Pyrolyysiin perustuvien lietteenkäsittelyteknologian haasteena ovat korkeat investointikustannukset. Pyrolyysin laajamittainen käyttö edellyttää kustannustehokkaampien (CAPEX ja OPEX) ratkaisujen kaupallistamista.
  Tässä hankkeessa selvitetään yhteistyössä suomalaisten ja hollantilaisten kumppanien kanssa energiaomavaraisten ja matalan investointikustannuksen hajautettua ratkaisua puhdistamolietteen käsittelemiseksi. Samalla tarkastellaan muiden lämpöarvoltaan korkeampien sivuainevirtojen yhdistämistä puhdistamolietteeseen, sillä sen lämpöarvo ei yksin riitä pyrolyysiprosessiin, Mahdollisia sivuainevirtoja ovat mm. kierrätyspuu, risut ja broilerinlanta. Tämän toteutettavuustutkimuksen pohjalta tavoitteena on rakentaa ensin demolaitos ja myöhemmin täyden mittakaavan pyrolyysilaitos Suomessa. Samalla selvitetään laitteiden kotimaiset valmistusmahdollisuudet.

 

Humuspehtoori Oy, Pälkäne (humuspehtoori.fi)

Hevosenlantaa suursäkkeihin

• Hankkeen toteutusaika: 1.3.2022 – 31.12.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 268 350 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 50 % (134 175 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeessa nostetaan yrityksen nykyisen tuotteen jalostusarvoa ja suunnataan se uudelle asiakaskunnalle kuluttajapuolelle. Hankkeen aikana luodaan materiaalia kuluttajille asiakastutkimuksen avullakierrätysmateriaalien hyödyistä sekä vaikutuksesta elinympäristöön ja vesistöihin. Hankkeesta muodostuu hyötyjä myös Etelä-Suomen hevostalleille, sillä käsiteltävää hevosenlannan määrää voidaan tuotantolaitoksessa nostaa, mikäli hankeen vaikutukset toteutuvat odotetusti. Hankkeessa luodaan uusi tuotantolinja ja logistiikkaverkosto.

 

IPFur Consulting Oy, Helsinki

Hygienisoitu lanta

Osatoteuttajat: HAMK Mustiala

• Hankkeen toteutusaika: 1.5.2021 – 31.12.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti 45 700 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 60 % (27 420 €)
• Hankkeen kuvaus: Hygienisoitu lanta - hanke on syntynyt haasteesta tuoda uusia materiaaleja kasvualustojen kehittämiseen ja ongelmasta kehittää uusia ratkaisuja hevosen lannan ja lietelannan kuivajakeen käsittelyyn. Tässä hankkeessa testataan pikahygienisointimenetelmää, joka onnistuessaan toisi merkittävän logistisen ratkaisun lannan käsittelyyn.
  Yleensä lantoja hygienisoidaan kansallisen asetuksen mukaan, jolloin lämpötilan tulee olla 55°C ja käsittelyaika on vähintään 2 viikkoa. Prosessi vie tyypillisesti vähintään 1 kk ja tapahtuu eräkäsittelynä suurissa kompostiaumoissa. Kun lanta hygienisoidaan EU:n sivutuoteasetuksen mukaan, lämpötila on korkeampi (70°C), mutta käsittelyaika on vain yhden tunnin (1h). Lannasta tulee markkinointikeloinen maanparannusaine. Tällaista käsittelyä varten kehitetty ManPas-laite hyödyntää lannan itsekuumenemisominaisuutta. ManPas-menetelmä on jatkuvatoiminen ja automaattinen (24/7). Siinä lanta kerätään päivittäin puskurisiiloon, jossa lanta viipyy 2 – 5päivää ja lämpiää lähelle hygienisointilämpötilaa.
  Asetuksen mukainen käsittely tapahtuu tämän jälkeen yhdessä tunnissa ManPas-laitteella. Uutta lantaa laitetaan puskurisiiloon sitä mukaa kun hygienisoitua lantaa poistuu. Hygienisoitu lanta kerätään suljettuun konttiin uudelleen kontaminoitumisen estämiseksi ja viedään pois, kun kontti on täysi.
  Hygienisoinnin tuloksena lannan hajoaminen pysähtyy, samoin typpi- ja hiilihäviöt, mitkä kompostoinnissa ovat merkittäviä. Hygienisoidun tuotteen vastaanottaja voi olla puutarha, toinen maatila, multayrittäjä tai kasvualustan kehittäjä ilan pelkoa tauti-, rikkaruoho- tai hukkakaurariskeistä. koska lanta kuivahtaa prosessissa, sitä voidaan käyttää myös eläinten kuivikkeena. Hankkeen tulosten perusteella tehdään päätös suuremman kapasiteetin laitteen valmistamisesta esim. ravitallien tai raviratojen tallitoiminnan käyttöön. Tallialueen yhteiskäsittelyssä kaikki muodostuva lanta voidaan viedä suoraan puskurisiiloon ja yksittäiset lantakasat häviävät.
  Tämän hankkeen toteuttamispaikka on Pilvenmäen ravirata ja valmennuskeskus Forssassa, joka suurena tallitoiminnan harjoittajana tuottaa lantaa yli 10 m3 vuorokaudessa. Samalla haetaan toimintamallia myös muille raviradoille ja talleille. hevosenlannan lisäksi tutkitaan myös lietelannasta separoidun kuivajakeen hygienisointia ja tuotteen soveltuvuutta jatkokehitykseen.

 

Isofert Oy, Kannus

Paikallinen/globaali kierrätyslannoitetuotanto

Osatoteuttaja: Oulun yliopisto, kestävän kemian yksikkö

• Hankkeen toteutusaika: HANKE KESKEYTETTY
• Hankkeen kokonaisbudjetti 411 614 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 80 % (329 291 €)
• Hankkeen kuvaus: Paikallinen kierrätyslannoitetuotanto-hankkeen tavoitteena on kehittää typen, fosforin, kaliumin ja muiden hivenalkuaineiden talteenottoa ja kierrätystä maatalouden ja yhdyskuntien jätevesistä valmistamalla hitaasti liukenevia kierrätyslannoitteita. Tavoitteena on kehittää kierrätyslannoitteiden tuotantoon prosessi ja toimintamalli, jonka avulla ”typpifosforitehdas” tuodaan paikanpäälle lietelantaa tai toisaalta jätevesiä käsittelevien biokaasulaitosten yhteyteen. tällöin potentiaali säästää primäärejä raaka-ainelähteitä kasvaa ja saadaan merkittäviä säästöjä kuljetuskustannuksiin. biokaasulaitoksissa tuotetaan samalla myös merkittävä osa energiasta.
  Hankkeessa tutkittavan tuotantoprosessin avulla voidaan tuottaa kierrätyslannoitteita sitomalla typpi ja fosfori hitaasti liukenevaksi ammonium- ja magnesiumrikkaaksi struviittimineraaliksi. Struviitin saostamiseksi magnesiumin lähteenä hankkeen aikana tutkitaan erilaisia teollisuuden sivuvirtoja kuten mm. lentotuhkaa (maa-alkaliaktivoitu tuhka), liuotettua tai kalsinoitua dolomiittikalkkia, Ca- ja Mg-pitoista selluloosalietettä ja paperilietettä paperilietettä, terästeollisuuden kuonaa ja masuunikuonaa sekä talkkituotannon magnesiittia. tavoitteena on tutkia ja jatkokehittää Oulun yliopiston kehittämää saostusmenetelmää siten, että se on tulevaisuudessa skaalattavissa kaupalliseen mittakaavaan.

 

Kannuksen tutkimustila Luova Oy, Kannus (luova.fi)

Tehoa ketunlannan kierrätykseen & kuivamädätyksen mahdollisuudet (Ketunlanta kiertoon)

• Hankkeen toteutusaika: 1.1.2023 – 31.8.2024
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 160 000 €, johon tukea myönnetty 66,6 % (106 560 €)
• Hankkeen kuvaus: Tehoa ketunlannan kierrätykseen & kuivamädätyksen mahdollisuudet (lyh. Ketunlanta kiertoon) -hankkeen päätavoitteena on edistää turkiseläinlannan ravinteiden kierrätystä. Tilatasolla pyritään tehostamaan perinteisten lannankäsittelymenetelmien ravinnekiertoa mm. ympäristöystävällisemmillä kuivikevaihtoehdoilla ja lannan prosessointilaatua parantamalla. Tämän lisäksi testataan kuivikelantaa eri kuivikevaihtoehdoilla kuivamädätyksen raaka-aineena sekä kartoitetaan teknistaloudellisia konsentraatioratkaisuja. Hanke tekee myös verkostoitumistyötä alan toimijoiden kanssa sekä ohjaa turkiseläinlantaa käsitteleviä pientoimijoita ravinteiden kierron tehostamiseen liittyvissä toimenpiteissä ja investointirahoituksiin liittyvissä kysymyksissä. Hankkeen lopullinen tavoite on edistää turkislannan tuomista osaksi kestävää energia- ja kiertotaloutta.

 

Kauppapuutarha Verso Oy, Vehmaa (kauppapuutarhaverso.fi)

1. Kierrätyslannoitteet tehokkaasti käyttöön aerobisella mineralisaatiolla

• Hankkeen toteutusaika: 1.8.2021 – 1.4.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti 115 850 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 45 % (52 133 €)
• Hankkeen kuvaus: Tässä hankkeessa kehitetään kierrätyslannoitusmenetelmä kasvihuoneille orgaanisista lähtöaineista. Koska eloperäiset lannoitteet eivät ole heti kasveille käytettävässä muodossa, ne täytyy ensin hajottaa mikrobien toimesta. Kun se tehdään viljelyn yhteydessä vesiliuoksessa, kierrätyslannoitteiden käyttö on mahdollista kasvihuoneviljelyssä. mikrobiologinen hajotus, joka tapahtuu kasvualustassa, ei yleensä pysy kasvien ravinteiden tarpeen mukana kasvihuoneviljelyssä. Ero perinteiseen orgaaniseen lannoitukseen on tässä se, missä mikrobiologinen lannoitteen hajotus tapahtuu; tässä se tehdään kasteluvedessä eikä kasvualustassa.
  Hankkeessa rakennetaan kasvihuoneeseen bioreaktori ja tarvittavat putkistot lannoitteen käytölle koeosastolla, sillä hankkeeseen kuuluu salaattikoeviljelmä. Koko hankkeen ajan analysoidaan lähtöaineiden hajotusta ja valmistetun ravinneveden kelpoisuutta, samoin kuin hajotuksen nopeutta sekä vakautta.

2. Kierrätyslannoitteet käyttöön biostimulantein kasvihuoneessa

• Hankkeen toteutusaika: 1.4.2023 – 31.8.2024
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 134 200 €, johon tukea myönnetty 70 % (93 940 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeessa on tarkoituksena kehittää biostimulantti, joka parantaa kierrätyslannoitteiden käyttöä kasvihuoneissa, rajoitetussa kasvualustassa. Koska eloperäiset lannoitteet eivät ole heti kasveille käytettävässä muodossa, ne täytyy ensin hajottaa mikrobien toimesta. Hankkeessa etsitään sopivaa biostimulanttia hajotuksen nopeaan käynnistämiseen ja toteuttamiseen.
  Kehitystyön yhteydessä tarkkaillaan lannoitemäärän tarvetta, ravinteiden vapautumisen nopeutta ja biosaatavuutta lehtisalaatilla, joka on valittu koekasviksi nopeakasvuisuutensa takia.
  Valmis tuote on suunniteltu käytettäväksi siten, että se sekoitetaan kasvualustaan viljelyn alussa yhdessä kiertolannoitteen kanssa. Tuote soveltuu myös käytettäväksi kasvutunneleissa ja maavaraisessa kasvihuoneviljelyssä.

 

Kauppapuutarhaliitto ry, Helsinki (kauppapuutarhaliitto.fi)

Kasvuturpeelle kavereita (KaTuKa)

Osatoteuttaja: Luonnonvarakeskus (luke.fi)

• Hankkeen toteutusaika: 1.3.2022 – 31.12.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 416 000 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 54 % (224 640 €)
• Hankkeen kuvaus: Hanke testaa uusiutuviin ja ilmastoviisaisiin raaka-aineisiin perustuvia kasvualustaratkaisuja sekä kasvihuoneviljelyssä että metsäpuiden taimituotannossa turpeen, kivivillan ja kookoskuidun korvaajaksi. Hankkeessa selvitetään myös mitä viljelytekniikkaan liittyviä muutoksia (ruukutus/kastelu/lannoitus) uusien kasvualustamateriaalien käyttöönotto vaatii kasvihuone- ja taimitarhayrityksissä.
  Hankkeen tavoitteena on 1) edistää turvetta korvaavien uusien kasvualustamateriaalien kehittämistä tutkimuksen ja yritystoiminnan yhteistyönä ja 2) tuottaa ohjeita viljelijöille, jotta he voivat ottaa uusia kasvualustaratkaisuja käyttöön.
  Tavoitteiden mukaisesti hanke tutkii ja testaa niin Luken tiloissa kuin Luken ohjauksessa käytännön kasvihuoneyrityksissä eri kasvualustavaihtoehtoja niiden viljelyyn soveltuvuuden toteamiseksi sekä kyseisten tuotteiden edelleen kehittämiseksi vastaamaan vaativan kasvihuoneviljelyn tarpeita. Kasvualustojen valmistajille tuotetaan tietoa tuotteiden ominaisuuksien parantamiseen sekä viljelijöille ohjeistus uusien kasvualustavaihtojen käyttöön.
  Hankkeessa ovat mukana mm. keskeiset kasvualustatoimijat (Biolan Oy, Kekkilä-BVB Oy, Kiteen Mato ja Multa Oy), viljelijäjärjestöt (KPL ry, Österbottens svenska producentförbund rf ÖSP, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liitto ry) sekä näiden jäsenyrittäjiä.

 

Kierto Ympäristöpalvelut Oy, Järvenpää (kierto.fi)

Sivujakeesta lopputuotteeksi (TKI-hanke)

• Hankkeen toteutusaika: 31.1.2022 – 31.12.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 230 500 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 59 %
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen keskeisenä tavoitteena on eristää ravinteet lietemäisistä orgaanisista jätteistä/sivuvirroista. Eristämisen jälkeen ravinteet yhdistetään epäorgaaniseen prosessoituun sakkaan, jossa on korkeat ravinnepitoisuudet. Tällöin yhdistetyt jakeet muodostavat lannoitteeksi soveltuvan yhdistelmän. Seuraavaksi ravinteet kuivataan ja prosessoidaan lannoiterakeeksi. Näin syntynyt lannoiterae viodaan sijoittaa joko pellolle tai metsiin jo olemassa olevalla kone- ja laitekannalla.

 

Kiteen Mato ja Multa Oy, Kitee (matojamulta.com)

Haitakkeesta hiilinieluksi

• Hankkeen toteutusaika: 1.1.2021 – 31.8.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti ja ohjelmasta myönnetyn tuen osuus: 390 000 €, johon tukea on myönnetty 45 % (175 500 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on kehittää järviruokomateriaalista uusiutumattoman turpeen korvaaja kauppapuutarhojen kasvualustana. Kasvualustan kokonaiskulutus Suomessa on noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä ja tuotteen kysyntä kansainvälisillä markkinoilla on voimakkaassa kasvussa. Ruokopohjaisen kasvualustan tuotekehityksen ja tuotteistamisen loppuun saattaminen edellyttää tarvittavan ruokomateriaalin saannon. Pyrkimyksenä on kehittää ruokomateriaalin hankintaa ja logistiikkaa kustannustehokkaaksi varmistaen tarvittavan raaka-aineiden määrän. Tuotekehitystä tarvitaan kasvualustan ominaisuuksien viimeistelemiseksi. Tarkoituksena on varmistaa, että hyvälaatuista kasvualustaa riittää markkinoilla.

 

LAB ammattikorkeakoulu Oy, Lahti (lab.fi)

Sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitoskonsepti

Osatoteuttajat: Sauter Biogas Finland Oy, Ophi Technologies Oy, Viitos-Metalli Oy

• Hankkeen toteutusaika: 1.1.2021 – 31.8.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 400 000 €, johon tukea on myönnetty 65 % (260 000 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on saada maataloudessa syntyvien biomassojen ravinteet kiertämään takaisin maatalouden hyväksi mahdollisimman kustannustehokkaasti. Lantaa tai muita maataloudessa syntyviä biomassoja ei ole taloudellisesti kannattavaa kuljettaa pitkiä matkoja, joten maataloudesta peräisin olevien ravinteiden kierrätys on järjestettävä siten että se on toteuttavissa tilakohtaisesti.
  Tutkimusten valossa paras toteutus orgaanisten materiaalien stabiloimiseen ja ravinneoptimointiin on anaerobinen mädätystekniikka. Mädätysprosessi tuottaa mädätettä, joka on sellaisenaan hyödynnettävää lannoitetta tai sitä voidaan ravinnerikastaa paremmaksi lannoitteeksi. Mädätys prosessi tuottaa myös biokaasua, josta on erotettavissa hiilidioksidi, jota voidaan käyttää kasvien ravinteena.
  Hankkeen tavoitteena on tuoda markkinoille taloudellisesti kannattava sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitoskonsepti, jossa hyödynnetään jo olemassa olevaa tekniikkaa. Hanke tulee tuottamaan systemaattisen ja käytännönläheisen tiedon maatalouden virtojen ja maataloudesta karanneiden ravinnevirtojen (erityisesti fosfori) saattamiselle takaisin peltoviljelykäyttöön. Tällaisia maataloudesta peräisin olevia ravinteita sisältäviä materiaalivirtoja ovat esimerkiksi vuosittaisten vesistöjen kunnostuksen yhteydessä poistettavat kalat ja kasvillisuus sekä alusvedenpuhdistuksen fosforitrapit. Hankkeen aikana tullaan toteuttamaan ensimmäinen sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitos. Hankkeessa toteutetaan myös ravinteena hyödynnettävän hiilidioksidin talteenoton toteutus osana ravinnekierrätyslaitoskonseptia. Hankkeessa saavutettavat tulokset ovat skaalattavissa kansallisesti erityyppisille maatalousalueille. Hankkeessa toteutettavat tulokset (13 kpl) ovat hyödynnettävissä paitsi ravinnekierrätyskonseptin monistamisen suhteen sekä päätöksentekijöiden, viljelijöiden ja ravinneliiketoiminnassa olevien yritysten pyrkimyksissä sulkea ja hyödyntää maataloudesta lähtöisin olevat ravinnekierrot

 

M&M Pakkaus Oy, Kouvola

Tomaatista ja kurkusta syntyvien sivuvirtojen sisältämien ainesosien kartoitus ja hyödyntäminen

Osatoteuttaja: Luonnonvarakeskus

• Hankkeen toteutusaika: 16.8.2021 – 15.8.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti 147 690 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 66,2 % (97 771 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeessa tutkitaan tomaatin ja kurkun tuotannossa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä. Maassamme tuotetaan kurkkua ja tomaattia lähes sata miljoonaa kiloa. Viljelyn aikana kasvihuoneista poistetaan lehtiä ja varsia, joita voi olla hankala kompostoida tai liian kallista kuljettaa esimerkiksi biokaasulaitoksille. Biomassasta erotetaan neste- ja kiinteä jae, joiden ravinne-, aminohappo- ja sokeripitoisuudet analysoidaan. Eri menetelmin tutkitaan sopivuutta ravinteiksi, rehujen raaka-aineeksi haitta-aineet huomioiden ja muiksi teollisuuden
  raaka-aineiksi.
  Tulosten pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan pilottiprosessi, jossa kokeillaan menetelmien toimivuutta ja tehokkuutta pilot-mittakaavassa. Tähtäimessä on synnyttää uutta tuotantoa ja ravinteiden kierrätystä viljelyintensiivisessä puutarhatuotannossa, jolloin ala hyötyy tehokkaammasta resurssien käytöstä ja saa myönteistä julkisuutta tuotteiden markkinoinnissa. Kasvihuonetuotannon sivuvirtojen ohella etsitään muista viljely- ja haittakasveista piileviä raaka-aineita esimerkiksi lannoitetuotannon monipuolistamiseksi ja biopohjaisiin tuotteisiin.

 

Manna Insect Oy, Kempele (mannainsect.com)

Mustasotilaskärpäsen toukkaan pohjautuva pilottilaitos alkutuotannon perunahävikin muuntamiseen eläinrehuksi

• Hankkeen toteutusaika: 15.5.2021 – 31.12.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti 259 503 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 45 % (116 776 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan maailman ensimmäinen mustasotilaskärpäsen toukkaan pohjautuva pilottiratkaisu alkutuotannon perunahävikin muuntamiseen eläinrehuksi ja lannoitteeksi. Hankkeen aikana perustetaan perunaa hyödyntävä pilottilaitos, jonka kapasiteetti nostetaan 700 tn/vuosi tasolle ja joka tuottaa noin 100 tn/vuosi proteiinirehua eläimille sekä lannoitetta. Tämä vastaa 4-5 perunatilan hävikkiperunaa vuodessa. Pilottilaitoksen kapasiteetti on oltava teollisessa mittakaavassa, jotta voidaan osoittaa rehun käyttäjille  tarpeellinen volyymi.
  Hankkeen tavoitteena on parantaa ravinnekiertoa jalostamalla perunahävikki korkea-arvoisiksi tuotteiksi, minimoida maatalouden aiheuttamia päästöjä sekä kuormitusta luontoon, parantaa maanviljelijän ansaintamahdollisuuksia, kehittää uusi palvelumalli hävikin hyödyntämiselle sekä edistää Suomen proteiiniomavaraisuutta eläinrehun osalta.

 

Pehkolan Mallastamo Oy, Siikajoki (pehkola.com)

Biohiili mahdollisuutena mallastamon jätevesien käsittelyssä

• Hankkeen toteutusaika: 1.3.2022 – 31.12.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 17 500 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 70 % (12 250 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisu vedenkulutuksen vähentämiselle ja ravinteiden talteenotolle mallastamon likovedestä. Hankkeessa selvitetään erityisesti biohiilen toimivuutta mallastamon jäteveden suodatuksessa. Hankkeen tuloksia on tarkoitus käyttää tulevan mallastamohankkeen suunnittelussa, sekä soveltuvin osin nykyisessä tuotantolaitoksessa

 

Pohjolan Peruna Oy, Raahe (pohjolanperuna.fi)

1. Luomu RALTA

• Hankkeen toteutusaika: 1.9.2020 – 31.8.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 287 500 €, johon tukea on myönnetty 38,7 % (111 263 €)
• Hankkeen kuvaus: Luomu RALTA -hankkeella haetaan ratkaisua sille, miten Pohjolan Peruna Oy:n elintarviketuotannon kasviperäisten sivujakeiden ravinteita voidaan kierrättää ja miten ao. biomassojen ravinnepitoisuudet säilytettään kattavasti hyödynnettäväksi edelleen lannoitteena peltoviljelyssä, kasvualustoissa ja ravinteina entisten polttoturvesoiden bioenergiatuotannossa. Hankkeessa selvitetään käytännönläheiset pilotoinnin mahdollisuudet ja tulokset sivujakeiden ravinnekierrätyksen viljelyratkaisujen tueksi.
  Luomu RALTA-hankkeen työpaketteihin sisältyy viljelykokeita. Aiemmin käynnistettyjä viljelykokeita jatketaan, mutta myös uusia viljelykokeita käynnistetään. Uusia viljelykokeita toteutetaan mm. kasvihuoneympäristössä ja käytöstä poistetuilla turvesuopohjilla. Viljelykokeiden avulla selvitetään nykymuotoisten sivujakeiden, biokaasutuksessa syntyvän rejektin sekä sen mahdollisten manipulointien odotettavissa oleva satovaikutus. Tavoitteena on selvittää, että voidaanko ed. jakeista kehittää ja tuottaa uusia ravinnepitoisuudeltaan rikastettuja kierrätyslannoitteita.

2. Luomu ALKA

• Hankkeen toteutusaika: 1.11.2022 – 31.12.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 143 500 €, johon tukea myönnetty 60 % (86 100 €)
• Hankkeen kuvaus: Pohjolan Peruna Oy:n elintarviketehtaan tuotannossa syntyy energiapitoisia ravinne- ja ravintoainesivuvirtoja, joiden jatkojalostamiseen yhtiölle valmistuu biokaasulaitos loppuvuodesta 2023. Sivuvirroista tullaan tuottamaan biokaasua, jolla korvataan polttoöljy. Tehtaan prosessihöyry on osittain tuotettu polttoöljyllä. Biokaasun lisäksi tuloksena syntyy myös ravinnehuollossa hyödynnettävää hygienisoitua mädätejäännöstä eli rejektiä, joka mahdollistaa sen, että kaikki sivuvirtojen sisältämät ravinteet voidaan riskittä hyödyntää mm. maataloudessa sellaisenaan tai rikastettuna luomukelpoisena biomassana.
  Luomu-ALKA- hankkeella haetaan ratkaisua sille, miten Pohjolan Peruna Oy:n elintarviketuotannon kasviperäisten sivujakeiden ravinteita voitaisiin käyttää käytännön maataloudessa, non-food-kasvien viljelyssä tai kasvualustoina taimikasvatuksessa ja puutarhaviljelyssä. Edellä mainittuihin liittyen selvitetään biomassan ravinnepitoisuuden kohottamista erotusteknologiaa hyödyntämällä.
  Toimet toteutetaan etsimällä kustannustehokkaita ratkaisuja ravinteiden jatkojalostukseen, varastointiin, kierrätykseen sekä tarvittavaan logistiikkaan niin, että lopputuloksen aikaansaataisiin sekä yritystä että sen asiakkaita tukeva palvelukonsepti. Lisäksi hankkeen tuloksena saavutetaan merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun entistä suurempi osuus tehtaan sivuvirroista saadaan hyödynnettyä biomassana, joka pienentää kasvihuonekaasupäästöjä niin teollisuudessa kuin maataloudessakin. Samalla kasvatetaan maatalouden hiilinieluja, korvataan fossiilisilla
  polttoaineilla tuotettuja väkilannoitteita ja pienennetään ravinnehuuhtoutumia vesistöihin.

 

Ralf Ajalin Oy, Karjaa (ralfajalin.fi) (pihamaa.fi)

IHAA-hanke

Hankkeen toteutusaika: 1.2.2021 – 31.8.2022

Hankkeen kokonaisbudjetti: 351 390 €, johon tukea on myönnetty 45 % (158 126 €)

Hankkeen kuvaus: Hanke keskittyy ravinteiden kierrätyksen tehostamiseen kehittämällä hevosenlannasta orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita, jolloin lannan ravinteet ja maanparannusaineet saadaan kiertämään ruoantuotannon hyväksi. Hankkeessa selvitetään kustannustehokas tapa kompostoida hevosenlantaa ja kehitetään kompostikokeiden avulla kompostoinnin prosessia niin, että lopputuote on mahdollisimman laadukas ja luotettava. Hankkeen keskeisenä yhteistyötahona ja mahdollistajana toimii Helsingin seudun Ympäristöpalvelut (HSY).
Uudenmaan maatalous on kasvinviljelyvaltainen ja eläintiloja on vain vähän. Uudellamaalla on kuitenkin paljon hevosia, jonka seurauksena lannan käsittelypalvelulle ja hyötykäytölle on voimakas tarve. Kehittämällä hevosenlannasta orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita saadaan ravinteet kiertämään maatalouden hyväksi. Samalla maan kasvukunto paranee, hiilivarastot kasvavat ja satotasot nousevat. Tehostuneen maaperän ravinne- ja vesitalouden ansioista ravinteita ei huuhtoudu vesistöihin, jolloin rehevöityminen vähenee. Kierrättämällä ravinteita säästetään luonnonvaroja, jolloin myös luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vähenee. Kehittämällä hevosenlannan hyötykäytölle kannattava konsepti, luodaan uutta kestävää liiketoimintaa. Hanke käynnistyy Uudellamaalla, mutta hankkeessa kehitettyä toimintamallia voidaan laajentaa myös muualle
Suomeen. Lisäksi hankkeessa kerättyjä kokemuksia voi hyödyntää myös muut tahot.

 

Recomill Oy, Vaasa (recomill.com)

HTC-ratkaisu ravinteiden kierrätykseen

• Hankkeen toteutusaika: 1.10.2020 – 31.3.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 449 400 €, johon tukea on myönnetty 50 % (224 700 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeessa suunnitellaan valmiiksi Recomillin kehittämä mobiili ja modulaarinen HTC (Hydro Thermal Carbonization eli hydroterminen hiilestys) - prosessilaitos ja toteutetaan sen pilotointi yhteistyössä valitun biokaasulaitoksen kanssa. HTC-teknologia soveltuu erinomaisesti märille orgaanisille jätteille esimerkiksi mädätteille ja lietteille. Se tuottaa lopputuotteena biohiiltä, joka syötteiden laadun mukaan soveltuu sellaisenaan maanparannusaineeksi varmistamaan syötteiden ravinteiden tehokkaan kierrätyksen tai lähtöaineeksi lannoitteiden tai maanparannusaineiden raaka-aineeksi. Osana hanketta HTC-laitosta ajetaan erilaisilla prosessiparametreillä.
  Tavoitteena on löytää optimaalinen biohiilen laatu ravinnekierrätyksen näkökulmasta. Biohiili vaikuttaa maanperän ravinnepitoisuuteen ja ravinteiden saatavuuteen kasveille monin eri tavoin. Ravinteiden pidätys on tärkeimpiä biohiilestä maaperässä saatavia hyötyjä. Biohiili itsessään sisältää eri ravinteita, kuten liukenevaa kaliumia, kalsiumia ja fosforia. Biohiili osallistuu myös maaperän typpikiertoon muun muassa typen mineralisaation, denitrifikaation ja NH4+-ionien konsentraation vaikuttamalla. Biohiili vaikuttaa maan happamuuteen sekä kasveille käyttökelpoisen veden ja ravinteiden määrään. Suurin hyöty biohiilestä saadaan happamissa ja ravinneköyhissä maissa.
  Hankeen tuloksia levitetään laajasti konferensseissa ja julkaisuissa, jotta tietoisuus teknologian soveltamismahdollisuuksista ja sillä saavutettavista tuloksista ravinnekierrätyksen näkökulmasta saadaan leviämään mahdollisimman laajasti. Projektissa testaan ensimmäistä kertaa Suomessa HTC-prosessin soveltuvuutta biokaasulaitoksen mädätteiden käsittelyyn.

 

Redono Oy, Lohja (redono.fi)

PURE Paikallisen Urbaanin Ruoan Ekosysteemi

• Hankkeen toteutusaika: 1.12.2022 – 29.2.2024
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 250 000 €, johon tukea myönnetty 70 % (175 000 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeessa kehitetään yritysyhteistyöllä uutta kestävää ruoantuotantomenetelmää sekä tämän kaupallista tuotantoympäristöä, missä biokaasulaitoksen kierrätysravinteiden avulla voidaan tuottaa kestävällä tavalla ympärivuotista lähiruokaa sekä uusia elintarvikkeita ja raaka-aineita.
  Hankkeen avulla tutkitaan ja kehitetään Redonon patentoitua menetelmää teollisuuden sivuvirtojen kierrättämiseen ja puhdistukseen. Hankkeen aikana demonstroidaan ja kehitetään Redonon BioFeed-järjestelmän kaupallista versiota, missä biokaasulaitoksen nestemäisistä sivuvirroista tuotetaan eri viljelyalustoille soveltuvia biolannoitteita. Samalla tutkitaan ja pilotoidaan biolannoitteiden hyödyntämistä erilaissa sisäviljelyratkaisuissa, kuten esimerkiksi kasvien hydroponista viljelyä, mikrolevän tuotantoa ja sienten sisäkasvatusta. Hankkeen kaikki pilotoinnit ja kokeilut toteutetaan yhteistyössä erilaisten yritysten kanssa. Hankkeen ajaksi tuodaan sisäviljelykokeiluihin tarkoitettu merikontti Lohjan Munkkaan alueelle, biokaasulaitoksen lähelle. Tähän tulee myös hankkeen ajaksi oma käyttöhenkilökunta, joka vastaa hankkeen kokeilujen operatiivisista toimenpiteistä.
  Hankkeen aikana laaditaan PURE-konseptin kaupallisen mittakaavan toteutettavuustutkimusta sekä tarvittavat suunnitelmat uuden tuotantoympäristön toteutukselle. Toteutettavuustutkimusten aikana kehitetään mm. yritysekosysteemin liiketoimintamallia sekä operatiivista mallia, palvelumallit sekä täsmentyneet investointitarpeet ja operatiiviset kustannukset kaupallisen tuotantoympäristön toteutukselle. Hankkeen aikana pyritään myös sitouttamaan ekosysteemin eri toimijoita uuteen tuotantoympäristöön.
  Tavoitteena on toteutettavuustutkimusten sekä kokeilujen avulla kehittää Lohjan Munkkaalle uutta PURE tuotantoympäristöä ja yritysekosysteemiä, missä voidaan hyödyntää kaupallisella mittakaavalla biokaasulaitoksen sivuvirtoja, hiilidioksidipäästöjä, kierrättää vesiä ja tuottaa paikallisesti ympärivuotista lähiruokaa. Samalla rakennetaan yritysekosysteemille tukevia digitaalisia sekä fyysisiä tuotantopalveluja, kuten esimerkiksi pakkaamo-, varastointi-, myynti- ja logistiikkapalvelut. Hankkeessa kehitetty ravinteiden kierrätysmenetelmä ja konsepti voi olla tulevaisuudessa skaalattavissa myös muille alueille sekä kansainvälisille markkinoille.

 

Renotech Oy, Turku (renotech.fi)

Fosforin ja typen talteenotto orgaanisista ravinnelähteistä

• Hankkeen toteutusaika: 1.1.2021 – 31.8.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti ja ohjelmasta myönnetyn tuen osuus: 189 530 €, johon tukea on myönnetty 70 % (132 671 €)
• Hankkeen kuvaus: Renotech Oy kehittää ratkaisun struviitin (mahdollisesti muidenkin mineraalimuotojen) talteen ottamiseksi biokaasulaitosten ja kalankasvatuksen ravinnelähteistä. Hankkeessa on kiertotalousnäkökulma vahvasti esillä ja toimijoiden yhteistoiminta mahdollistaa uudet ratkaisut. Hankkeessa struviitin talteenotossa hyödynnetään kemiallista saostusta ja sähkökemiallista ratkaisua.
  Hankkeessa on Renotech Oy:n lisäksi mukana Berner Chemicals Oy, Gasum Oy sekä Owatec Group Oy. Ravinteiden talteenottoa testataan Renotech Oy:ssä Turussa. Hanketta tukevaa huippuosaamista ja tutkimusinfraa ostetaan alihankintana Åbo Akademista, VTT:ltä ja Novia-ammattikorkeakoulusta.

 

RH-Harvesting Oy, Parainen (rh-harvesting.fi)

RH-harvesting 1

• Hankkeen toteutusaika: 1.2.2022 – 31.10.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 164 000 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 45 % (73 800 €)
• Hankkeen kuvaus: hankkeessa toteutetaan matalassa vedessä toimiva keruualus järviruo’on ja muiden biomassojen kustannustehokasta keräämistä varten. Järviruokoa voidaan käyttää mm. energiantuotantoon, kasvualustojen tuottamiseen, biokemiallisena ainesosana tai katto- ja seinäeristysmateriaalien tuotantoon. Järviruokoa keräämällä poistetaan merkittävästi ravinteita vesistöistä ja sidotaan pitkäaikaisesti hiiltä käyttämällä sitä korkean jalostusasteen tuotteissa. Järviruo’on poistaminen lisää luonnon monimuotoisuutta, edistää kalojen lisääntymistä sekä parantaa vesialueiden virkistyskäyttöarvoa.

 

Sinnamon Oy, Nokia

Mikrobien hyödyntäminen koiranruokateollisuudessa (MIKKO)

• Hankkeen toteutusaika: 1.6.2022 – 31.12.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 126 050 €, johon tukea myönnetty 70 % (88 235 €)
• Hankkeen kuvaus: Elintarviketeollisuudessa syntyy paljon sivuvirtoja, joita voidaan hyödyntää rehuteollisuuden raaka-aineina. sivuvirtojen hyödyntäminen on tehty mahdollisimman kustannustehokkaasti ja näin ollen niiden paras mahdollinen potentiaali on useissa tapauksissa jäänyt savuttamatta. Rehuteollisuus on kasvava teollisuuden ala, etenkin lemmikkieläimille suunnattujen rehujen osalta. Moni ruoka tehdään kuitenkin raaka-aineista, jotka soveltuisivat myös ihmisruuaksi. erilaisten sivuvirtojen turvallista ja laadukasta hyödyntämistä rehuteollisuuden
  piirissä tulisi siis lisätä.
  MIKKO-hankkeen päätavoite on jalostaa olutpanimoiden sivuvirtoja korkeamman jalostusasteen lopputuotteiksi uudenaikaisella mikrobirikastuksella. Uuden menetelmän myötä panimojen ohramäskistä tehdään uusioraaka-ainetta koiranruokateollisuuden tarpeisiin. Mikrobirikastuksen avulla olutpanimoista syntyvän mäskin ravintoarvo ja soveltuvuus koirien ruoansulatukseen paranee luonnollisesti, mikrobien avulla. Käsittelyn myötä mäskin säilyvyys paranee, ravintoarvo konsentroituu ja sen kuiva-ainepitoisuus nousee. Lopputuote jatkokäsitellään jauheeksi, jota voidaan joko köyttää sellaisenaan koiran ruoan seassa tai sitä voidaan lisätä kuiva- tai märkäruokien joukkoon tuotantovaiheessa.

 

Soilfood Oy, Lieto (soilfood.fi)

Soil improvment fibres

• Hankkeen toteutusaika: 1.1.2021 – 31.8.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 242 500 €, johon tukea on myönnetty 60 % (145 500 €)
• Hankkeen kuvaus: Suomalainen metsäteollisuus tuottaa orgaanista ainesta ja ravinteita sisältäviä sekalietteitä vuosittain noin 578 000 tonnia. Tämä määrä sisältää noin 1 160 tonnia typpeä ja 230 tonnia fosforia. Noin 66 % näistä hävitetään polttamalla (Marttinen ym. 2017), vaikka ne oikein käsiteltyinä soveltuisivat lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi kasvinviljelyyn, jolloin niiden sisältämät ravinteet ja orgaaninen aines voitaisiin hyödyntää. Näin toimimalla voitaisiin korvata keinolannoitteita, ehkäistä eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin sekä kasvattaa peltomaan hiilivarastoa.
  Pitkäaikaisen seuranta-aineiston perusteella orgaanisen hiilen määrä suomalaisilla viljelymailla vähenee (Heikkinen ym. 2013). Viljelymaan orgaaninen aines parantaa kasvihuonetuotannon edellytyksiä ja kannattavuutta sekä vähentää viljelyn haitallisia ympäristövaikutuksia. Orgaaninen aines lisää maan biologista aktiivisuutta, joka edesauttaa maan mururakenteen muodostumista ja kestävyyttä. Hyvä ja kestävä mururakenne vähentää pellon vesieroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista. Aikaisemmissa tutkimuksissa (Rasa ym. 2020) on todettu, että metsäteollisuuden sivuvirroista jalostettujen maanparannuskuitujen ravinnehuuhtoumaa vähentävä vaikutus on merkittävä ja niiden käyttäminen on tehokas ja kilpailukykyinen vesiensuojelukeino. Vesiensuojelukeinona se on ainutlaatuinen sikäli, että se hoitaa pitkäkestoisesti ongelman juurisyitä parantaen samalla kasvintuotannon edellytyksiä.
  Tämän hankkeen tarkoituksena on tuottaa täysin uutta tietoa toistetun maanparannuskuitukäsittelyn vaikutuksista. On perusteltua odottaa, että maanparannuskuitujen hyvät vaikutukset voivat käsittelyn toistuessa olla kertautuvia. Mikäli tutkimus todentaa tämän oletuksen, nostaisi tulos maanparannuskuidut omaan luokkaansa vesiensuojelukeinona. Läpilyönti maatalouden vesiensuojelussa ja viljelijöille tehokkaasti tuettuna toimenpiteenä kasvattaisi maanparannuskuitujen kysyntää ja tarjontaa, mikä avaisi Soilfood Oy:lle uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä Suomessa että ulkomailla. Hankkeen tarkoituksena on kasvattaa maanparannuskuitumarkkinaa lisäämällä tietoa ja tietoisuutta maanparannuskuitujen ominaisuuksista, käytöstä ja hyödyistä. Viestintä Suomessa ja Euroopan laajuisesti on keskeinen osa hanketta.

Soil Improvement Fibers 2

• Hankkeen toteutusaika: 1.9.2022 – 31.8.2024
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 293 320 €, johon tukea myönnetty 60 % (175 992 €)
• Hankkeen kuvaus: Maanparannuskuitujen laajamittaisella hyötykäytöllä maataloudessa voitaisiin korvata uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettavia keinolannoitteita sekä lisätä hitaasti hajoavaa eloperäistä aineista maahan, saavuttaen näin orgaanisen aineksen lisäyksen monipuoliset hyödyt viljelylle ja ympäristölle. Käynnistettävän hankkeen tarkoituksena on tuottaa täysin uutta tietoa vuonna 2020 toistetun maanparannuskuitukäsittelyn kerrannaisvaikutuksista ympäristöön ja kasvinviljelyyn. Hankkeessa tutkitaan ja verrataan Jokioisten kenttäkokeessa toistetun maanparannuskuitukäsittelyn jälkeisiä tuloksia ensimmäisen käsittelyn tuloksiin. Hankkeen tavoitteena on saada lisää tutkimustietoa maanparannuskuitukäsittelyn uusimisen vaikutuksista eroosioon, ravinteiden huuhtoutumiseen sekä kevätviljan satoon. Lisäksi hankkeessa tutkitaan laboratorioanalyyseillä haitallisten aineiden esiintymistä. Aikaisemmat tutkimustulokset osoittavat maanparannuskuitutuotteilla olevan potentiaalia vesiensuojelukäyttöön, mikä voi nostaa maanparannuskuidut omaan luokkaansa nopeana maatalouden vesiensuojelukeinona ja kasvattaa viljelijöiden kysyntää sekä Suomessa että Euroopassa. Vesiensuojelukäytössä kuitenkin keskustellaan paljon mahdollisista haitta-aineista, joten niiden entistä tarkempi selvitys on tässä hankkeessa välttämätöntä.
  Hanke on tärkeässä roolissa, koska Jokioisten koe on tutkimuksen perusta ja vertailukohta, jonka tutkimustuloksia tarvitaan valuma-aluemittakaavan tutkimustulosten tulkintaa varten. Hanke toteutetaan, koska maanparannuskuitujen pellon kasvukuntoa parantavat ominaisuudet ovat usein kumulatiivisia ja hitaasti kehittyviä, minkä vuoksi niitä tulee tutkia pitkäaikaisilla, todellista käyttöä mallintavilla tieteellisillä ja useita käsittelykertoja sisältävillä kenttäkokeilla, jolloin voidaan vakuuttavammin todentaa maanparannuskuitujen vaikutukset.
  Hankkeen tarkoituksena on kasvattaa maanparannuskuitumarkkinaa lisäämällä kokeelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa ja tietoisuutta maanparannuskuitujen ominaisuuksista, käytöstä, käsittelyn kerrannaisvaikutuksista ja hyödyistä eri sidosryhmille. Tavoitteena on täsmällisen tiedon lisääminen maanparannuskuitutuotteiden vaikutuksista maahan, kasvintuotantoon ja ympäristöön, ja näin ollen niiden korkea
  arvostus.

Yrityksen digitalisaatioprojekti

• Hankkeen toteutusaika: 1.2.2023 – 31.8.2024
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 455 916,80 €, johon tukea myönnetty 50 % (227 958,40 €)
• Hankkeen kuvaus: Toteutettavaksi suunnitellun kehitystyön taustana ja erityisenä perusteena on se, että Soilfood Oy:n toiminnan laajentuessa voimakkaasti viimeisen muutaman toimintavuoden aikana, ovat vanhat pistemäiseen tarpeeseen hankitut järjestelmät jääneet riittämättömiksi. Yrityksen järjestelmäarkkitehtuuria on paikattu esimerkiksi exceleillä, manuaalisella työllä ja pienillä järjestelmäpäivityksillä. Nykyisin käytössä olevat järjestelmät eivät enää pysty ketterästi vastaamaan liiketoiminnan uusiin tarpeisiin, eivätkä mahdollista toiminnan laajentamista tai sen skaalautumista. Samalla digitaalisesta kokonaisuudesta on muodostunut hajanainen ja raskas.
  Soilfood on toteuttanut tavoitearkkitehtuuriselvityksen ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Riippumaton konsultti on validoinut yrityksen tunnistamat kipu-/kehityskohteet, ja antanut näkemyksensä Soilfood Oy:n järjestelmäarkkitehtuurin tavoitetilasta sekä kehitystarpeista.
  Käynnistettävän hankkeen tavoitteena on kehittää Soilfood Oy:n digitaalisia järjestelmiä siten, että ne mahdollistaisivat toiminnan skaalautuvuuden, liiketoiminnan laajentamisen ja tätä kautta myös entistä laajemman ravinteiden ja materiaalien kierrätyksen. Yrityksen tavoitteena on rakentaa yritystä paremmin palveleva ja toimintaa digitalisoiva järjestelmäkokonaisuus.
  Hankkeessa kehittämistyö ja hankinta tullaan toteuttamaan sekä yrityksen omaa henkilöstöä että ulkopuolista konsultointia hyödyntäen. Lisäksi konkreettisen kehitystyön tulee toteuttamaan ulkopuolinen palveluntarjoaja(t), joka valitaan kilpailutuksen kautta.
  Kokonaisvaltaisen digitalisaation kautta Soilfood Oy:n parantunut tehokkuus varmistaa laadukkaan kiertotalouden laajentumista, lisää ravinteiden ja materiaalien kierrätystä sekä mahdollistaa tuotteiden jalostusasteen nostamisen ja uusien digitaalisten palveluiden kehittämisen.

 

Tikalan Oy, Saarijärvi (tikalan.fi)

Ravinteet maatilalta multapussiin

• Hankkeen toteutusaika: 8.9.2021 – 31.12.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 206 000 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 45 % (92 700 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on löytää menetelmä kierrättää alueellisesti haasteellisia maatalouden ravinteita ja metsäteollisuuden hankalasti hävitettäviä sivuvirtoja hyödynnettäväksi kuluttajakasvualustojen raaka-aineena. Näin pystytään alentamaan voimakasta alueellista ravinnekuormitusta. Raaka-aineet käsitellään auma- ja tunnelikompostissa. haemme kokonaisratkaisua metsäteollisuuden sivuvirtojen käsittelyyn ja alueellisen ravinnekuorman tasaamiseen.

 

Utskärs Fisk Ab

Saariston ruokoliiketoimintaketju

Osatoteuttaja: RS Planering Ab

• Hankkeen toteutusaika: 1.5.2021 – 31.8.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti 318 760 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 63,4 % (202 094 €)
• Hankkeen kuvaus: Ruovikoituminen on iso ongelma Saaristomerellä. Järviruo’on poistaminen on toimivaksi todettu keino poistaa fosforia ja typpeä Itämerestä. Niittämällä järviruokoa avarretaan samalla rantoja luoden näin maisemallista arvoa ja lisäten rantojen hyöty- ja vapaa-ajan käyttömahdollisuuksia. Niitetty järviruoko voidaan jatkojalostaa ja tuotteistaa monin eri tavoin, kasvualustoista rakennusmateriaaleihin ja eläinten kuivikkeisiin. Järviruo’on poistaminen laajemmassa mittakaavassa vaikuttaa siis kaikin tavoin ns. win–win–win-mahdollisuudelta, jonka avulla voitaisiin saada ravinteita pois Itämerestä, rannat kauniiksi ja käytettäviksi sekä uutta liiketoimintaa
  maaseudulle ja saaristoon.
  Moninaisista mahdollisuuksista huolimatta järviruokoon pohjautuva liiketoiminta on Suomessa edelleen varsin pienimuotoista ja hajanaista. Aiemmin toteutetuissa hankkeissa ja kokeiluissa ongelmiksi ja esteiksi on tunnistettu mm. niittoon ja jatkokäsittelyyn tarvittava koneiston kehittymättömyys, lupakäytännöt sekä vakiintuneen ja kustannustehokkaan hyötykäytön puuttuminen niitetylle biomassalle. Ongelmien tunnistamisesta huolimatta niitä ei ole kuitenkaan vielä saatu kunnolla ratkaistua.
  Kustavin alueella toimiva kalankasvatusyritys Utskärs Fisk Ab haluaa ottaa aktiivisen roolin saaristossa järviruo’on poistamisessa. Yritys näkee järviruo’on poistamisessa ja hyödyntämisessä liiketoimintamahdollisuuksia. Aiemmissa ruokoprojekteissa liiketoiminnallisen puolen kehittäminen on näkemyksemme mukaan kuitenkin jäänyt vajaaksi. Siksi uskomme, että erityisesti siihen panostaminen on järkevää. Projektissa testataan myös prototyyppiversiota uudentyyppisestä ruokoleikkurista.

 

Weeefiner Oy, Jyväskylä (weeefiner.fi)

Kierrätyslannoitetta kiertovesikasvatuksesta – Nitraatin, fosfaatin ja kaliumin talteenotto kalanviljelyaltaiden vesistä

• Hankkeen toteutusaika: 1.1.2023 – 30.6.2024
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 318 550 €, johon tukea myönnetty 80 % (254 840 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on tuoda ratkaisu globaaliin ravinnepulaan kehittämällä innovatiivinen ratkaisu kalojen kiertovesikasvatuksen ravinteiden talteenottoon. Talteen ottamalla kalojen ravinnosta ja ulosteesta peräisin oleva liuennut fosfori, typpi ja kalium, pystytään valjastamaan uusi materiaalivirta ravinteiden lähteeksi ja samalla parantamaan prosessi kiertävän veden laatua. Liuenneet ravinteet ovat merkittävä ongelma kiertovesikasvatuksessa, ja ympäristöön päätyessään niillä on rehevöittävä ja ekosysteemejä haittaava vaikutus. Talteen otettuina ne voivat kuitenkin toimia kiertotalouden mukaisena sekundäärisenä raaka-ainelähteenä. Hankkeessa kehitettävässä menetelmässä Weeefinerin 4D Siepparia hyödynnetään ravinteiden kustannustehokkaaseen talteenottoon. Projektin tavoitteena on helpottaa ravinteiden ja lannoitteiden huoltovarmuutta – samalla kasvattaen nykyisten toimitusketjujen resistenssiä kohdatessamme globaaleja
  kriisitilanteita.

BioKymppi, Kitee (bio10.fi)

Bome – Luulannoitelaitos kastiketehtaiden sivuvirroille

• Hankkeen toteutusaika: 1.2.2023 – 31.8.2024
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 1 997 000 €, johon tukea myönnetty 50 % (998 500 €)
• Hankkeen kuvaus: Hankkeessa investoidaan tuotantolaitos, joka voi käsitellä mädätettyä kastiketehtaan sivuvirtana tullutta luujätettä 500 tn vuodessa. Laitos sisältää kylän kippaustilan, lämpimän tuotantotilan varastoineen sekä tarvittavat koneet ja laitteet.
  Laitosta varten rakennetaan vanhan kompostointilaitoksen yhteyteen n. 420 m2 tuotanto- ja varastotilaa, josta lämmintä lähes 350 m2 ja kylmää vastaanottotilaa n. 75 m2. Lämpimään tilaan tulee esikäsitellylle luulle vastaanottosiilo tankopurkaimilla, esimurska, kuivain + jäähdytin, mylly, pellettikone, varastosiilot, säkityslaitteet sekä säkkivarasto. Hankkeen loppupuolella investoidaan lisäksi seoslannoitteen tuotantolaitteisto, joka sisältää siilot erilaisille seosravinteille, sekoitinlaitteiston sekä pelletöintikoneen. Hajukaasujen käsittelyyn investoidaan hajukaasupesuri ja otsonointilaite sekä biosuodin. hajukaasupesuri sijoitetaan nykyisen kompostilaitoksen konehuoneeseen ja nykyistä olemassa olevaan biosuodinta laajennetaan.
  Luiden kuivaukseen käytetään chp-laitoksen 150–200 asteista savukaasua, joka imetään kuivaimen läpi ja puhalletaan hajukaasupesurille ja edelleen biosuotimelle. Ennen pesuria hajukaasujen joukkoon johdetaan otsonia hajuhaittojen vähentämiseksi.

 

Biolan Oy, Eura (biolan.fi)

Turpeettomien kasvualusta- ja kuivikemateriaalien tuotantolaitos

• Hankkeen toteutusaika: 1.2.2021 – 31.8.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti on 5 843 960 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 45 % (2 629 782 €)
• Hankkeen kuvaus: Biolan Oy investoi täysin uudenlaiseen biomateriaalien käsittelylaitokseen. Laitoksen tavoitteena on tuottaa materiaaleja, joilla voidaan käytännössä korvata turvetta erittäin monentyyppisissä käyttökohteissa. Laitoksella tullaan käsittelemään puupohjaisia jakeita, rahkasammalta, kuivikelantoja ja mädätysjäännöksiä ja tuottamaan niistä raaka-aineita, raaka-aineyhdistelmiä sekä lopputuotteita kasvualusta- ja lannoitetuotantoon. Tuotteita tullaan valmistamaan niin ammattiviljelyyn kuin harrastelijapuutarhureille. Näitä raaka-aineita tullaan jalostamaan ja käyttämään myös vientituotteisiin.
  Laitoksella tullaan myös valmistamaan turpeettomia eläinkuivikkeita. Se tulee olemaan ensimmäinen Suomessa toimiva kasvualusta- ja kuivikekäyttöön käytettävää puuhierrettä valmistava tehdas. Puuhierteen lisäksi laitos tuottaa myös uudenlaisia kasvualusta- , maanparannus- , lannoite- ja kuiviketuotteita. Laitos on monipuolisen käytön mahdollistava, tuotantomittakaavan pilot-laitos. Investoinnin tavoitteena on paitsi tuoda markkinoille uusia raaka-aine- ja tuoteratkaisuja myös skaalata laitoksesta monistettava konsepti, joka voidaan jatkossa sijoittaa lähemmäs raaka-aineiden syntypaikkoja tai alueita, joissa lopputuotteille on kysyntää.

 

Biopir, Vehmaa

Kotieläinkeskittymän kestävä ravinnekierrätys-palveluratkaisu

• Hankkeen toteutusaika: 1.5.2021 – 31.10.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti 231 195 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 55 % (127 157 €)
• Hankkeen kuvaus: Pirteä Porsas Oy:n emakkosikalan yhteyteen on Biopir Oy: toimesta investoitu viime vuonna biokaasulaitos varastoaltaineen sekä mädätysjäännöksen separointilaitteisto. Biokaasulaitos on ylösajovaiheessa. Mädätteestä erotettu nestejae on tarkoitus siirtää syöttöputkistolla suoraan peltolevitykseen. Syöttöputkiston vaikutusalueella on n. 450 ha peltoa. Laitoksella erotettu fosforipitoinen kuivajae kuljetetaan sikatalouskeskittymän ulkopuolelle. Tässä ensimmäisessä vaiheessa käsitellään ainoastaan Pirteä Porsas Oy:n sikalietteet, n. 20 000 tn/vuosi.
  Haettavalla rahoituksella on tarkoitus kehittää sikalietteen prosessoinnin palveluratkaisua. Tämä toteutetaan rakentamalla siirtoputket sikalietteelle ja mädätteelle kolmen läheisen lihasikalan ja Biopir Oy:n jo aiemmin investoiman biokaasulaitoksen välille. Tällä investoinnilla n. 10 000 tonnia lietettä siirretään Biopir Oy:lle prosessoitavaksi ja tiloille palautetaan vähäfosforinen nestejae. Lietteelle ja mädätteelle on tarkoitus investoida erilliset putkilinjat, jotta pumppausta voidaan tehdä samanaikaisesti molempiin suuntiin. Investointi sisältää noin 6 km (3 km per massatyyppi) lietteen ja käsitellyn materiaalin siirtoputkistoa, siirtoon tarvittavat pumput ja pumppauskaivot sekä kaivuutyöt teiden alituksineen ja asennukset.
  Suunniteltu investointi on osa alueellista palveluratkaisua, jonka lopullisena tavoitteena on luoda kustannustehokas ja ympäristökestävä keskitetty lannan prosessointimalli, jossa lannan prosessointilaitos massojen siirtoratkaisuineen mahdollistaisi yli 50 000 tonnin lietelantamäärän ravinnesuhteiden optimoinnin ja arviolta 25 – 30 tonnin ylijäämäfosforin siirron sikatalouskeskittymästä tarvealueille. Toimintamalli mahdollistaisi myös vetoletkulevitysmenetelmän käytön.

 

Fertilex Oy, Laitila (fertilex.fi)

Kierto22 – Investointi uuteen kierrätyslannoitetehtaaseen

• Hankkeen toteutusaika: 1.11.2021 – 31.8.2023
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 5 250 000 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 55 % (2 887 500 €)
• Hankkeen kuvaus: Fertilex suunnittelee uutta isomman mittakaavan kierrätyslannoitetehdasta Laitilaan (projekti Kierto 22). Tehtaalla pystytään valmistamaan Fertilexin nykyisen tuotevalikoiman mukaisia tuotteita, mutta suunnittelussa on otettu huomioon myös seoslannoitteiden valmistus: tavoitteena onkin jatkossa laajentaa lopputuotevalikoimaa.

 

Ruthon Services Oy, Saarijärvi (ruthonservices.fi)

Mobiiliseparaattoriyksikön hankinta

• Hankkeen toteutusaika: 1.1.2022 – 31.12.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 302 200 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 55 % (166 210 €)
• Hankkeen kuvaus: Investointi tehostaa merkittävästi lantalogistiikkaa rajatulla maantieteellisellä alueella. Investoitava kohde on materiaalin käsittelylaitteisto, käytännössä konttirakenteisen mobiiliseparaattoriyksikkö ja tähän liittyviä lisälaitteita. Kaluston urakointialue tulisi painottumaan länsirannikolle, jossa myös tunnistettua tilatason palvelutarvetta ympäristönäkökohdat huomioiden myös on paljolti olemassa. Tarkemmin Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan alueelle. Aiheesta on tehnyt tuoretta taustatutkimusta myös Luke: Tehoa lantaravinteiden käyttöön Itämeren alueella - Luonnonvarakeskus (luke.fi)
  Mobiiliseparaattoriyksikön ympärille rakentuu yritykselle kokonaan uusi liiketoiminta. Separointipalveluliiketoimintaan linkittyy myös separoidun raakalietteen kuivajakeen kuljetuspalvelu. Asiakkaina sekä maatalous, että kuivajaetta hyödyntävät jatkojalostajat. Maataloudesta saadaan raaka-aine separoitavaksi, nestejae jää tiloille entistä paremmaksi lannoitteeksi ja separoidun raakalietelannan kuivajae toimitetaan edelleen jatkojalostettavaksi. Jatkojalostajat hyödyntävät raaka-aineen, joko kierrätyslannoitetuotteiden raaka-ainekomponenttina sekä osin biokaasutuotannossa ennen ravinteiden hyödyntämistä tai jatkojalostamista.

Soilfood Oy, Lieto (soilfood.fi)

Investointi kierrätettyjen maanparannusaineiden käsittelyyn ja jalostukseen

• Hankkeen toteutusaika: 27.9.2021 – 31.3.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 712 877 €, johon ohjelmasta myönnetty tukea 55 % (392 082 €)
• Hankkeen kuvaus: Projektissa Soilfood Oy investoi uuteen maanparannusaineiden jalostus- ja käsittelykenttään. Kenttää käytetään teollisuuden sivuvirtojen jalostamiseksi korkealaatuisiksi maanparannusaineiksi, jotka myydään käytettäväksi peltoviljelyssä. investoinnilla kasvatetaan merkittävästi Soilfoodin maanparannusaineiden vastaanotto- ja käsittelykapasiteettia ja mahdollistetaan nykyistä tehokkaampi ja laajempi jalostustoiminta sekä entistä kehittyneempien tuotteiden valmistaminen. Investointi tuottaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun entistä suurempi osuus tällä hetkellä kierrättämättä jäävistä sivuvirroista saadaan hyödynnettyä materiaalina. investointi vähentää syntyvän jätteen määrää ja pienentää kasvihuonekaasupäästöjä niin teollisuudessa kuin maataloudessakin. Samalla kasvatetaan maatalouden hiilinieluja, korvataan fossiilisilla polttoaineilla tuotettuja väkilannoitteita ja pienennetään ravinne huuhtoutumia vesistöihin. Investoinnilla parannetaan myös työllisyyttä ja edistetään kiertotalouden volyymin ja kannattavuuden kasvua.

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, Hämeenlinna (hamk.fi)

Tulevaisuuden maanviljelijät

Osatoteuttajat: Ahlmanin koulun Säätiö sr, Hämeen ammatti-instituutti Oy, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy, Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

• Hankkeen toteutusaika: 1.4.2021 – 31.12.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 400 000 €, johon tukea myönnetty 100 %
• Hankkeen kuvaus: Tulevaisuuden maanviljelijät-hanke on maatalousalan oppilaitosten yhteinen kehittämishanke. Se jatkaa ”Ravinne- ja energiaomavarainen maatila” sekä ”Vähähiilinen maatila”-hankkeissa alkanutta maatalousalan oppilaitosten ja opetusmaatilojen yhteistyötä. Hankkeessa on mukana kolme toisen asteen ammatillista oppilaitosta ja kuusi ammattikorkeakoulua. Hankkeen punaisena lankana on kestävä tuotanto, yhteistyö ja kokeilukulttuuriajattelun soveltaminen maatalousalan oppilaitosten toiminnassa. Hankkeessa etsitään ratkaisuja kestävään tuotantoon, ravinteiden kierrätykseen, biokaasun hyödyntämiseen sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Hanke jakaantuu neljään työpakettiin: 1. Luonnonvara-alan oppilaitosten yhteistyön kehittäminen, 2. Uudet opetus- ja oppimistavat,
  3. Käytännön kokeilut opetusmaatiloilla sekä 4. Tiedonvälitys.
  Hankkeen visiona on kilpailukykyinen, laadukas maatalousalan koulutus ja kestävät maataloustuotannon menetelmät. Pitkällä tähtäimellä tavoitellaan sellaista yhteistyö- ja toimintakulttuuria, joka perustuu ketterän kokeilukulttuurin hyödyntämiseen ja reaktiiviseen toimintakykyyn oppilaitoksissa. Lyhyen tähtäimen tavoitteena on parantaa oppimisympäristöjä, opetus- ja oppimismenetelmiä sekä oppimiseen ja opetukseen tarvittavia sisältöjä, materiaaleja ja työmenetelmiä. Hankkeessa luodaan verkostoja, kehitetään opetus- ja yhteistyömaatiloilta saatavan tiedon keruu- ja analysointimenetelmiä sekä digitaalisia ja monimediaisia autenttiseen tietoon perustuvia sisältöjä. Keskeisessä roolissa ovat toiminnalliset oppimismenetelmät, uudet sisällöntuotannon tuottamis- ja jakelutavat sekä käytännön kokeilut opetusmaatiloilla.
  Hankkeessa tuotettavat tilakohtaiset ravinne- ja energiaviisaat ratkaisumallit toimivat esimerkkeinä tulevaisuuden viljelijöille. Hankkeessa järjestetään virtuaalisia retkiä ja webinaareja. Tuloksista kerrotaan artikkeleissa ja tietokorteissa. Tiedotus tapahtuu uutiskirjeiden ja sosiaalisen median avulla. Tulokset kieliversioineen jaetaan julkisesti internetissä, josta ne ovat koko ajan hyödynnettävissä. Englanninkieliset materiaalit edistävät oppilaitosten kansainvälistymistä.

 

ProAgria keskusten Liitto ry, Vantaa (proagria.fi)

Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön

Osatoteuttaja: Svenska lantbrukssällskapens förbund (SLF)

• Hankkeen toteutusaika: 1.5.2021 – 31.12.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 400 000 €, johon tukea myönnetty 100 %
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen pääasiallinen tarkoitus on edistää biomassojen prosessointia ravinne- ja energiatuotteiksi fasilitoimalla ja ohjaamalla alan pk-yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa ja opastamalla rahoituskelpoisten hankesuunnitelmien ja -hakemusten laatimisessa. Hankkeessa tehtävät toimenpiteet lisäävät tietoa biomassojen käsittelytekniikoista, ravinne- ja energiatuotteiden tuottamiseen saatavilla olevasta rahoituksesta ja kehittämistarpeista. Työpakettien 1–3 puitteissa tuetaan raaka-aineiden omistajia, jalostajia, urakoitsijoita ja loppukäyttäjiä rahoituksen hakemisessa, kumppanien löytämisessä, suunnitelmien tekemisessä sekä asiakkuuksien rakentamisessa niin ravinne- kuin energiatuotteille.
  Neuvonnan kohteena rahoituksen löytämisessä ovat erityisesti kehitysvaiheessa olevat tekniikat tai niiden vieminen tuotantoon. Hankkeessa tuotetaan asiakaskohtaisen neuvonnan lisäksi tiivistettyjä ja rakenteeltaan yhteismitallisia viestintätuotteita prosessitekniikoista, lannoite- ja energiavalmisteiden tuottamisesta ja lannoittamisesta ja orgaanisten ravinnetuotteiden synergisistä hyödyistä tarpeellisin osin. Hankkeen toiminnallisista aktiviteeteista keskeisiä ovat perusrakenteeltaan vakiomuotoiset ja vahvasti moderoidut työpajat. Teemoja ovat rahoitus, urakointi, tekniikkaosiot, lannoitus ja asiakkuudet soveltuvin osin yhdistettynä.
  Tavoitteena on vähentää tuotantorakenteesta johtuvia alueellisia ravinnekeskittymiä, lisätä kierrätysravinteiden kiinnostavuutta, saatavuutta, käyttökelpoisuutta ja kilpailukykyä, edistää väkevyysastetta parantavia tekniikoita neuvomalla rahoituksen hakemisessa ja saada ympäristön ravinnepotentiaali maatalouden käyttöön kestävästi. Näiden seurauksena on tarkoitus kasvattaa kierrätysravinnemarkkinoita ja lisätä biokaasulla tuotettua energiaa maataloudessa sekä asiakkuusmarkkinoilla. Hankkeessa lisätään Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman ja muiden kestävää taloutta tukevien rahoitusinstrumenttien vaikuttavuutta poistamalla tiedollisia esteitä niiden saatavuudesta, hakemisesta ja soveltuvuudesta. Lisäksi autetaan erilaisten säännösten tulkitsemisessa ja hyväksyttävien sekä turvallisten ravinnetuotteiden markkinoille saattamisessa.
  Hanketta toteuttaa ProAgria Keskusten Liitto ja tuensiirtokumppanina on Svenska Landbrukssällskapens Förbund. Yhteistyötä tehdään myös alueellisten ProAgria-keskusten ja asiantuntijaorganisaatioiden sekä alueellisten hankkeiden sekä biokaasu- ja lannoitetoimijoiden kanssa.

 

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (FIFUR), Vantaa (fifur.fi)

Turkiselinkeinon ympäristöjalanjäljen ja ravinnekierron kehittämishanke (TASSUNJÄLKI-hanke)

Osatoteuttajat: Kannuksen Tutkimustila Luova Oy, Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke)

• ​​​​Hankkeen toteutusaika: 1.6.2021 – 31.12.2022
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 300 000 €, johon tukea myönnetty 100 %
• TASSUNJÄLKI hankkeen keskeisenä tavoitteena on jalkauttaa tehokkaasti olemassa olevaa ympäristötutkimustietoa erityisesti turkistuotannon ja turkiseläinlannan ravinnekierron ja ilmastovaikutusten näkökulmasta. Hankkeessa hyödynnetään keväällä 2021 valmistunutta turkiksen ympäristöjalanjälki-kriteeristöä ja sen perustalle kehitettyä ympäristöjalanjälkilaskuria. Kriteeristön 16 ympäristövaikutusluokasta turkiselinkeinon näkökulmasta tärkeimmät mittarit ovat happamoituminen sekä maalla, makeassa vedessä ja merivedessä tapahtuva rehevöityminen sekä ilmastovaikutukset.
  Turkistuotannon ympäristöjalanjälkikriteeristö (PEFcr) on tehty Euroopan komission ympäristöjalanjäljelle (Product Environment Footprint, PEF) asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tavoitteena on lähitulevaisuudessa myötävaikuttaa, että turkiksen PEF-kriteeristöstä tulisi osa EU:n virallista ympäristöjalanjälkikriteeristöä.
  TASSUNJÄLKI hankkeen rungon muodostaa 20–30 turkistilan pilottijoukko, joille lasketaan tilakohtainen turkistuotannon ympäristöjalanjälki ja sen perusteella ympäristöjalanjälkiraportti. Hankkeen aikana tila saa myös raporttiin perustuvaa tilakohtaista neuvontaa, miten hän omalla toimin-allaan voi pienentää tilan ympäristöjalanjälkeä. Hankkeen toisella tasolla tiloilta kerättävää materiaalia hyödynnetään koko turkiselinkeinoa koskevissa laskelmissa. Tavoitteena on tunnistaa kriittisiä osatekijöitä ja hakea näille vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä arvioida sekä näiden ratkaisujen merkitystä turkiselinkeinon, elinkeinon ravinnekuormittavuuden ja yhteiskunnan näkökulmasta. Hankkeen kolmas pääkokonaisuus on turkisalan ravinnekiertoon ja ympäristöjalanjälkeen liittyvien sidosryhmien verkostoitumistyö ja synergiaryhmien kokoaminen. Synergiaryhmien kokoamisen tavoitteena on edesauttaa olemassa olevien ja hyviksi havaittujen menetelmien sekä uusien innovaatioiden etenemistä kohti konkreettisia kehittämishankkeita ja käytännön sovelluksia.
  Tämä hanke edesauttaa merkittävästi turkiseläinten lannan sisältämien ravinteiden ravinnekierron tehostamista sekä kokonaisuudessaan suomalaisen turkistuotannon ympäristöjalanjäljen parantumista.
  Hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään FIFUR ympäristöstrategiassa. Hanke on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton (FIFUR) koordinoima ja se toteutetaan FIFUR:in, Kannuksen tutkimustila Luova Oy:n, Luonnonvarakeskuksen (LUKE) ja Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) yhteishankkeena.

Apila Group Oy Ab (apilagroup.fi)

• Hanke: Jokamiehen ravinnekiertokuution tuotteistaminen
• Hankkeen toteutusaika: 1.9.2017 – 31.8.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 40 000 €, johon tukea on myönnetty 45 %
• Hankkeen kuvaus: Kesälahdelle Pohjois-Karjalaan suunniteltiin ja rakennettiin syksyllä 2013 kosteikon yhteyteen patorakennelma, jossa hyödynnettiin biologisessa suodatuksessa käytetyistä autonrenkaista valmistettua rengasleikettä. Tulosten perusteella havaittiin, että pato edesauttoi fosforin sitoutumista etenkin keväällä, runsaiden sulamisvesien valunnan aikaan. Tämä oli mahdollista, sillä pato säilyy sulana läpi talven. Lisäksi pato edesauttoi typen nitrifikaatiota, muuntaen kasvillisuudelle ongelmallisen ammoniumtypen nitraattimuotoon. Nitraatti sitoutuikin tehokkaasti sekä padon päällä että sen alapuolisessa lammessa kasvavaan rehevään kasvustoon.
  Saatujen tulosten, ja myös muiden toteutettujen pilot-kohteiden tulosten perusteella kehitimme patorakennelmaa teknisesti siten, että nykyinen malli on kustannustehokas, helppokäyttöinen ja yksinkertainen, kuution muotoinen häkki, joka voidaan asentaa kohteeseen yksittäin tai ryhmissä. Käyttöiältään tuote on pitkäikäinen. Hankkeen tavoitteena on viimeistellä tuotteen muotoilu ja sen hyväksyntä, luoda liiketoimintakonsepti ja -verkosto, sekä tuoda nämä tuotteet markkinoille.

Axolot Solutions Finland Oy, Kauniainen

• Hanke: Lietteen ravinnekierrätys sähkökemiallisella vedenpuhdistusmenetelmällä
• Hankkeen toteutusaika: 1.11.2018 – 31.12.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 175 547 €, johon tukea on myönnetty 45 %
• Hankkeen kuvaus: Lietelannasta tehdään EU:n juomavesistandardin täyttämää vettä. Vedessä olevat liuenneet ravinteet muutetaan prosessissa kiinteiksi ja ne erotetaan flokiksi, joka voidaan levittää pellolle ja siten korvata keinolannoitteita.
  Prosessi on yksinkertainen: Lietelanta prosessoidaan puristimella, jossa erotetaan kiintoaine vesifaasista. Vesi ohjataan sähkökemialliseen käsittelyyn, jossa veteen liuenneet ravinteet muuttuvat kiinteiksi ja ne poistetaan erotustornin yläosassa. Puhdas vesi poistetaan erotustornin alaosasta. Prosessi ei synnytä muita jakeita.
  Esiselvitykset 1.11. - 30.11.2018 ja varsinainen pilotoinnin toteutus 1.4.2019 - 31.12.2019. Esiselvitykset pitävät sisällään: kannattavuuden selvitys haastattelututkimuksella, laitteiston suunnittelu, toteutettavuusselvitys kohteissa ja lietteen esikäsittelyn testaus.
  Pilotoinnin ja kehityshankkeen vaiheet: puhdistettavien vesien analyysit ja niiden tulkinta koesuunnitteluun, pilot-laitteiston rakentaminen ja testaus, pilot-laiteiston siirto kohteeseen, pilot-laitteiston asennus, vesiajot ja kalibrointiajot, lietteen esikäsittely, lieteen puristus, kiintoaineen erotus vesifaasista, suotoveden puhdistusajo ja optimointi pilot-laitteistolla, puhdistetun veden analysointi, flokin analysointi, tulosten tulkinta ja täysmittakaavan laitoksen suunnittelu kohteisiin.

Biocode Oy, Vantaa (biocode.fi)

• Hanke: Hiilijätteestä liiketoimintaa – Hiilensidontaa ja ravinteiden kierrätystä tukevan palveluliiketoiminnan kehittäminen viljaketjussa
• Hankkeen toteutusaika: 1.1.2019 – 31.8.2020
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 172 200 €, johon tukea on myönnetty 60 %
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on kaupallistaa alkutuotannon hiilensidontatyö. Suomalaisella maataloudella on tarve varautua ilmastonmuutokseen ja hankkia lisätuloja. Alan tarpeita ovat myös tuotantoketjun tekeminen näkyväksi, alkutuotannon tiedon hyödyntäminen maaseudun pk-yritysten brändäämiseen sekä tuottajien ja kuluttajien saattaminen yhteen. Tämä hanke vastaa näihin haasteisiin kehittämällä ja pilotoimalla hiilensidontaa ja ravinteiden kierrätystä tukevaa palveluliiketoimintaa viljaketjussa. Tämä toteutetaan kehittämällä edelleen olemassa olevaa hiilijalanjäljen laskentatyökalua ja testaamalla työkalua käytännön kokeilujen kautta viljaketjussa. Hankkeessa on mukana koko viljaketju alkutuotannosta kuluttajaan. Testaamalla ja kehittämällä viljaketjun työkalua saadaan käsitys siitä, millä tavalla hiilen sitominen voi tuoda lisätuoja viljelijälle ja miten ketjun muut toimijat voivat hyödyntää hiilensidontatietoa tuotteiden vastuullisuudesta viestimiseksi. Hankkeessa liiketoiminnan kehittämisen kohteena olevat pk-yritykset ovat maatiloja, maatalous- ja elintarvikeketjujen muita pk-yrityksiä sekä työkalua tarjoava yritys Biocode Oy.

Biocoil Oy, Kuhmo (woodpolis.fi)

• Hanke: Sahojen sivuvirtojen jalostaminen korkea-arvoisemmiksi ravinne- ja kuiviketuotteiksi sekä teollisuuden raaka-aineiksi
• Hankkeen toteutusaika: 1.6.2018 – 30.8.2020
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 932 002 €, johon tukea on myönnetty 61,4 %

• Hankkeen kuvaus: Suomen sahoilla syntyy vuosittain 2,5 milj. m3 havupuun sahanpurua ja 6,7 milj. m3 kuorta. Syntyvistä sivuvirroista vain 40 % käytetään sahoilla energiantuotantoon. Näin ollen 60 %:lle eli 5,5 milj. m3:lle sahan sivuvirroista ei ole merkittävää käyttöä. Puun sahauksessa syntyvät sivuvirrat ovat 20 % luokkaa materiaalitaseesta. Tästä 10 % on kuorta ja 10 % sahanpurua. Sahojen teknologia on jo huippuunsa hiottua ja melkeinpä ainoita kannattavuutta parantavia toimenpiteitä ovat enää sivuvirtojen, eli purun ja kuoren, arvon nostaminen jalostamalla niistä arvokkaampia tuotteita. Kuoresta voidaankin erottaa arvokkaita jakeita. esim. tanniinia uuttamalla. Erottamisen jälkeen kuorimassa on edelleen hyödynnettävissä monella tavalla. Lisäksi kuorta ja purua voidaan käyttää kuivikkeena tai massa voidaan hiiltää lannoitteeksi tai tekniseksi hiileksi.
  Liha- ja nuorkarjatiloilla on ongelmia kuivikkeiden kanssa. Virtsa, lanta ja kuivikkeet liettyvät helposti keskenään ja tuloksena on mm. eläinten terveydelle haitallinen ympäristö. Biocoil on ideoinut puunkuoresta ja purusta karjan alla käytettäviä erikoiskuivikkeita, joilla on ravinteita sitovia ominaisuuksia. Kuivikkeet toimivat käytön jälkeen orgaanisina lannoitteina pellolla lisäten maan humuspitoisuutta. KuivikeMix:in yhtenä raaka-aineena käytetään kuoresta tehtyä teknistä hiiltä, joka sitoo tehokkaasti fosforia ja typpeä ja luovuttaa ravinteet hitaasti luontoon säilyttäen lannoittamisominaisuutensa pitkään.
  Hankkeen tarkoituksena on kehittää valmistusmenetelmää ja suunnitella kenttälaboratoriolaitteisto, jolla sahojen sivuvirroista, pääasiassa puunkuoresta, mutta tarvittaessa myös sahanpurusta valmistettaville  tuotteille, kuten tanniinille, kuiviketuotteille ja lannoitteille sekä lannoitteiden lisäravinteelle hiilelle ja tekniselle hiilelle. Kuoren tai purun käsittelyyn, kuivatukseen, kuivikkeen valmistukseen liittyvän laitteiston suunnittelu ja teknologia kehitetään käyttö- ja peltotutkimuksella, mutta tanniinin erottamiseen ja teknisen hiilen valmistamiseen tarvittavan teknologian suunnittelu ja osakokonaisuuksien testaaminen toteutetaan kenttälaboratorion osakokonaisuuksien avulla. Hankkeen tutkimuspaikka Kuhmossa Kantolan teollisuusalueella (Kuhmo Oy:n sahan läheisyydessä). Projektissa yhteistyötä tehdään tiiviisti niin sahan, asiakkaisen, maatilojen, kuin useamman alalla toimivan tutkimus- ja asiantuntijaorganisaation ja alan teollisuuden kanssa.

BioKymppi Oy, Kitee (bio10.fi)

• Hanke 1: Biokaasulaitoksen lietteistä konsentroituja lannoitteita
• Hankkeen toteutusaika: 1.9.2016 – 31.8.2018
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 998 076 €, johon tukea on myönnetty 60 %
• Hankkeen kuvaus: Biokaasulaitoksen lietteistä konsentroituja lannoitteita hankkeen tarkoituksena on löytää teknistaloudellinen menetelmä tuottaa erilaisista biokaasulietteistä konsentroituja lannoitevalmisteita. Laitteistokokonaisuuden riittävän pitkällä testauksella tuotanto-olosuhteissa tuotantohenkilöstön voimin selvitetään käyttö- ja kunnossapitokustannukset. Viljelykokeilla osoitetaan uusien lannoitevalmisteiden toimivuus pelto- ja kasvuhuoneviljelyssä.
  Hankkeen tavoitteena on ruuvikuivaimen ja konsentrointilaitteiston tuotekehityksen loppuunsaattaminen, mekaanisen kuivauksen investointi- ja käyttökulujen saaminen tämän hetkistä edullisemmaksi sekä tuotteistaa jäljelle jäävästä rejektivedestä uusia myytäviä kierrätyslannoitevalmisteita.
• Hanke 2: BioRaki 2 – Konsentraatista ja biohiilestä kasvuvoimaa
• Osatoteuttajat: Evergreen Farm Oy, Geoanalyysi Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, Luomuliitto Ry, Luukkaisen Puutarha Oy, ProAgria Pohjois-Karjala Oy, Puromäen Puutarha, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy ja Tolvanen Tero
• Hankkeen toteutusaika: 1.5.2018 – 31.8.2020
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 1 159 036 €, johon tukea on myönnetty 60 %

• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on tuottaa jätteistä, tähteistä ja sivuvirroista luomukelpoista konsentroitua kierrätyslannoitetta ja uuden sukupolven kasvualustoja kasvihuone- ja puutarhaviljelyyn. Hankkeessa jatkokehitetään biokaasulaitoksen mädätejäännöksen ja erilliskerätyn virtsan prosessointiin soveltuvaa käänteisosmoositekniikkaan perustuvaa konsentrointilaitteistoa. Toinen iso kehittämiskohde on saada aikaan EM bioaktivaattorin ja biohiilen avulla biokaasulaitoksen nykyisistä ja uusista kierrätyslannoitteista uuden sukupolven mikro-organismien hyödyntämiseen perustuvia lannoitteita ja kasvualustoja kasvihuone-, puutarha- sekä peltoviljelyyn. Tähän liittyen selvitetään myös mahdollisuudet integroida kasvualustakäyttöön soveltuvan biohiilen tuotanto osaksi mädätysjäännöksen prosessointia, eli tuottaa kyseinen biohiili mädätysjäännöksen kiintojakeesta.

Biolan Oy, Eura (biolan.fi)

• Hanke: Maatalouden orgaanisilla sivuvirroilla kasvua – MOSKU
• Hankkeen toteutusaika: 1.7.2017 – 31.7.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti ja ohjelmasta myönnetyn tuen osuus: 1 284 718 €, josta tukea on myönnetty 50 %

• Hankkeen kuvaus: Biolan Oy on 1974 perustettu yritys, joka toiminnassaan käsittelee useita kymmeniä tuhansia kuutiometrejä erilaisia orgaanisia sivuvirtoja ja tuottaa niistä kasvualustoja ja lannoitteita sekä kotimaan myyntiin että myös vientiin. Toiminta on alkanut paikallisen broilerituotannon lannan jalostamisesta ja laajentunut vuosien aikana myös muiden maatalouden ja metsäteollisuuden sivuvirtojen
  käsittelyyn. MOSKU-hankkeen tavoitteena on päästä hyödyntämään entistä monipuolisempia maatalouden jakeita sekä
  tehdä niistä uudenlaisia tuotteita.
  Hanke on jaettu neljään työpakettiin, jotka toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa:
  1. Erilaisia kuivikkeita käyttävien tallien hevosenlannan laaja hyödyntäminen
  2. Broilerinlannan hyödyntäminen maataloudelle tuottavissa orgaanis-mineraalisissa lannoitteissa
  3. Meri- ja järviruokomateriaalin hyödyntäminen osana Biolan Oy:n raaka-ainevalikoimaa
  4. Orgaanisten materiaalien pyrolyysi ja pyrolysoitujen jakeiden (biohiilen) hyödyntäminen Biolan Oy:n lannoitteissa ja kasvualustoissa.
  Työpaketeissa 1-3 vastaanotetaan käsiteltäviä jakeita tuotannollista mittakaavaa olevia määriä ja käsitellään niitä Biolan Oy:n tuotantolaitoksella nykyisillä ja mahdollisilla uusilla käsittelymenetelmillä. Kutakin erää seurataan Biolan Oy:n prosessi parametreilla sekä kasvatuskokeilla. Näistä jakeista tai tuoteaihioista valitaan parhaiten toimivat Biolan Oy:n tuotantoon.
  Työpaketissa 4 käsitellään työpakettien 1-3 jakeita pyrolysoimalla. Tavoitteena on löytää uusia biohiilen lähteitä Biolan Oy:n tuotteiden raaka-aineiksi. Tällä hetkellä Biolan Oy hyödyntää biohiiltä kasvualustatuotteissaan, mutta biohiili tuodaan Virosta Biolan Balticin tehtailta. Hankkeen tavoitteena on myös tuottaa tietoa oman biohiilituotannon aloittamiseksi Biolan Oy:n tehtailla Eurassa.
  MOSKU-hankkeen tuloksena Biolan Oy:llä on käytössään vähintään 2 uutta raaka-ainetta, tuotannossa vähintään 3 uutta tuotetta ja uusien prosessien rekisteröinnit ja luvat on hankittu sekä pyrolyysiprosessin luvitus aloitettu. Hankkeen tuloksista Luonnonvarakeskus on saanut materiaalia vähintään yhteen tieteelliseen julkaisuun.

Bioluup Oy, Kauhajoki (bioluup.fi)

• Hanke: NutCycle
• Hankkeen toteutusaika: 1.11.2018 – 31.8.2020
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 139 620 €, johon tukea on myönnetty 70 %

• Hankkeen kuvaus: Tämän hankkeen tavoite on löytää keino estää lasiin pakatun elintarvikejätteen hävittäminen polttolaitoksissa. Tavoite on löytää keino, joka mahdollistaa lasiin pakatun elintarvikejätteen oikeaoppisen kierrätyksen, biomassan puhtaan talteen ottamisen ja sen muokkaamisen lannoitteen kaltaiseksi tuotteeksi.
  Biomassan erottelussa etsitään keinoa erottaa biomassa pakkauksesta mahdollisimman puhtaasti. Tutkimus keskittyy pakkausten teolliseen avaamiseen sekä erilaisiin suodatusmenetelmiin. Hankkaan tarkoituksena ei ole valmistaa laitteistoa tähän tehtävään vaan löytää todistettu tapa tehdä se oikein. Löytämällä paras ja kustannustehokas keino erotella biomassa lasipakkauksesta voidaan niiden tietojen pohjalta valmistaa laitteisto suorittamaan erottelu. Tätä kautta syntyy mahdollisuus estää teollisuudessa syntyvän lasiin pakatun elintarvikejätteen ravinteiden hukkaaminen polttolaitoksiin.
  Hankkeen tarkoitus on myös etsiä erotetulle biomassa käsittely mikä hygienisoi sen lannoitteen kaltaiseksi valmisteeksi. Tavoitteena on löytää keino hygienisoida biomassa niin, että biomassa pysyy yhtä ravinteikkaana kun se lähtökohtaisesti on. Tämän toteuttaminen vaatii laajaa tutkimista, pilotointia sekä yhteistyötä Eviran kanssa.

Biometa Finland Oy, Oulu (www.biometa.fi)

• Hanke 1: Maatilan biolannoitekierto – Maa-Bio
• Hankkeen toteutusaika: 1.9.2016 – 31.8.2018
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 494 800 €, johon tukea on myönnetty 50 %
• Hankkeen kuvaus: Biometa Finland Oy kehittää teknologiaa ravinteiden kierrätysketjun ongelmien ratkaisuun. MAA-BIO-hankkeessa jatketaan tuotteistamisasteelle kokeellisella tutkimuksella aloitetut projektit (Maa- ja metsätalousministeriön tukema Pilot –projekti ja Tekes-rahoitettu EPA-projekti).
  Hankkeen tavoitteena on toteuttaa energia- ja kustannustehokas prosessi lietelannan käsittelyyn ravinteiden korkean kierrätysasteen mahdollistamiseksi. Keskeisenä on kiinteän ja nestemäisen jakeen tehokas ja oikea-aikainen prosessointi erillään ja yhdistetysti. Tähän tarkoitukseen sovelletaan nopeaa läpivirtausreaktori-periaatetta ja aiemmassa projektissa kehitettyä kiintoainepitoisen orgaanisen jakeen termistä hydrolyysiperiaatetta.
  Hankkeessa kehitetään myös ratkaisua orgaanisen kiintoaineen hyödyntämiseen maatilakohtaisesti. Tavoitteena on tuottaa korkealaatuista ja hygienisoitua kuiviketta prosessoimalla lietelannan kiinteää jaetta uudella tavalla. Erityisesti tavoitellaan korkeaa kiintoainespitoisuutta ja energiaomavaraista prosessia.
• Hanke 2: Biotalouden ravinnekierron optimointi - Biotrio
• Osatoteuttajat: Heikkinen Petteri Tapani, Ojantakainen Jukka Johannes ja Lohi Kauko
  Hankkeen toteutusaika: 1.10.2018 – 31.8.2020
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 331 650 €, johon tukea on myönnetty 60 %
• Hankkeen kuvaus: Biometa Finland Oy on kehittänyt ja testannut lietelannan ravinteiden täyskierron mahdollistavaa biotuotteiden valmistusprosessia tilakohtaiseen lannoite- ja kuiviketuotteiden valmistukseen aiemmassa MAA-BIO-kärkihankkeessa. BIOTRIO-hankkeen tavoitteena on tutkia hajautetusti toimivien biotuotelaitosten toiminnan ja peltojen ravinnetaseiden optimointia keskitetysti, biotuotelaitosten tuottaman uuden lantakuivikkeen vaikutusta ravinteiden kiertoon maatiloilla sekä biotuoteprosessissa ja sen optimaalisia tuoteominaisuuksia tiloilta ulosmyynnin aloittamiseen. Lisäksi tutkitaan biotuotelaitoksen nestemäisen lannoitejakeen lannoitusominaisuuksia ja sen laadun optimoinnin vaikutuksia satoisuuteen ja torjunta-aineiden käytön vähenemiseen. Tämä mahdollistaa optimoidun kokonaisvaltaisen lannan ravinnekierron ja taloudellisen lisäarvon syntymisen maatiloille uusien tuottavien hyödykkeiden ja niiden markkinapotentiaalin kautta.

Biopallo Systems Oy, Kuopio

• Osatoteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulu
• Hanke: Biopallo-kompostointireaktorin optimointi ja lopputuotteen laadun varmistus lannoitetuotantoon
• Hankkeen toteutusaika: 1.6.2018 – 31.12.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 147 200 €, johon tukea on myönnetty 80 %

• Hankkeen kuvaus: kompostointi on monivaiheinen prosessi johon vaikuttaa useat ympäristötekijät, kuten lämpötila, kaasut, happamuus, mikrobisto ja kompostin raaka-aine, tämän vuoksi kompostin lopputuotteen laatu ja valmistusaika vaihtelee suuresti kompostointiprosessista riippuen. Kompostituotteen tuleekin täyttää tarkat laatuvaatimukset ennen kuin niitä voi saattaa markkinoille. Kompostin ympäristötekijöitä seuraamalla ja hallitsemalla pystytään tuottamaan nopeasti ja tasalaatuista lannoitevalmistetta, jolla pystytään myös kuluttajille tarjoamaan luotettavaa lannoitetuotetta aikataulun mukaisesti. Biopallo- kompostorireaktorilla saadaan orgaaninen biomassa käsiteltyä tehokkaasti ympäristöystävällisiksi lannoitevalmisteiksi. Biopallo-kompostointireaktori käyttää uutta teknologiaa kompostoinnin helpottamiseksi, nopeuttamiseksi ja kompostituotteen laadun varmistamiseksi. Hankkeessa keskitytään maatalouden orgaanisiin jätteisiin, sillä teurastuksessa ja karjantuotannossa saadaan paljon orgaanisia jätteitä, jotka voidaan hyödyntää luotettavasti paikan päällä käyttämällä biopallo-kompostointireaktoria ympäristöystävällisten lannoitettuotteiden valmistukseen. Biopallo-kompostointireaktori on helppo siirtää raaka-ainelähteen luo, joten se myös parantaa teurasjätteiden ja lannan logistiikkaa ja edesauttaa maatalouden orgaanisten jätteiden paikallista kiertotaloutta.
  Tämän hankkeen tarkoituksena on tutkia ja optimoida Biopallo-kompostointireaktorin käyttöä niin, että se esikompostoi mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti teurastamon sivutuotteita, sekä muita maatalouden orgaanisia jätteitä. Biopallo-kompostointireaktorissa ympäristöolosuhteita voidaan tarkkailla reaaliaikaisesti ja kompostointiprosessia optimoida niin, että saadaan tasalaatuista ja turvallista kompostointituotetta. Kompostointia tehostetaan kompostin ympäristöolosuhteita eli happea, pH:ta, lämpötilaa, kostetutta ja bakteeriymppiä tarkkailemalla sekä tarvittaessa optimoimalla. Kompostoinnin hygieenisyys validoidaan tutkimalla indikaattoribakteereita kompostointiprosessissa. Lannoitevalmisteiden laatua tutkitaan niin, että voidaan arvioida niiden tasalaatuisuutta ja kehittää kompostin laatua ja soveltuvuutta laatustandardien mukaisesti lannoitevalmisteeksi markkinoille.

Biopeel Oy, Rauma

• Hanke: Tuotantoeläinten lantojen hyötykäyttö kierrättämällä: kuivikkeena, polttokaasuna ja lannoiterakeena
• Hankkeen toteutusaika: 1.1.2017 – 31.12.2017
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 70 000 €, johon tukea on myönnetty 70 %
• Hankkeen kuvaus: Projekti tutkii ja kehittä tuotantovalmiuden prosessille, joka mahdollistaa tuotantoeläinten lannan kemiallisen, bakteriologisen ja termisen käsittelyn kautta saatujen jakeiden kierrätyksen uudelleenkäyttöön talleilla, navetoissa, pelloilla ja laajemminkin yhdyskunnissa vähentäen merkittävästi jätekuormitusta ja tarjoten mahdollisuuden kannattavan bioliiketoiminnan rakentamiselle jätepohjaisten raaka-aineiden perustalle. Lannan lisäksi jätepohjaisena raaka-aineena käytetään kotimaista tuotantolaitoksista syntyvää jätekipsiä, jolla prosessissa syntyvä erittäin runsastavinteinen ravinneliuos sidotaan paremmin kaupallistettavaan raemuotoon.

Digi Toilet Systems Oy, Kangasala (dtso.fi)

• Hanke: DTS-menetelmä – orgaanisen jätteen kompostointi
• Hankkeen toteutusaika: 1.2.2018 – 31.10.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 230 597 €, johon tukea on myönnetty 70 %
• Hankkeen kuvaus: Digi Toilet Systems Oy (DTS Oy) on tutkinut ja testannut ulosteen käsittelyä kompostoinnin avulla. Kompostointi on tehty erikoisvalmisteisella kompostorilla, joka kykenee maaduttamaan orgaanista ainetta erittäin nopeasti. Kompostin olosuhteet on optimoitu lämmön ja hapetuksen suhteen, jolloin kompostoinnissa mukana olevat maaperämikrobit pystyvät toimimaan erittäin tehokkaasti. Testauksen tulokset ovat olleet erittäin lupaavia; uloste kompostoitui vuorokauden aikana tehokkaasti, loppumassan ravinnepitoisuus oli korkea ja ravinteet olivat kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kompostimassasta ei löytynyt analyysien perusteella myöskään salmonellaa tai E. coli bakteereita.
  DTS Oy:n tarkoitus on tutkia ja kehittää kompostointimenetelmää edelleen ja selvittää sen käyttömahdollisuudet myös muiden orgaanisten jätteiden osalta. Kehitystyön jälkeen kompostointimenetelmä kaikkine työvaiheineen on tarkoitus hyödyntää DTS Oy:n toimesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että DTS Oy voi tarjota orgaanisen jätteen tuottajille kokonaisvaltaista jätehuollon palvelupakettia, joka on muodostettu asiakkaan tarpeen pohjalta. Tämä kattaa orgaanisen jätejakeen esiselvityksen analyyseineen, jätejakeen kaikki esikäsittelyvaiheet, kompostoinnin sekä lopputuotteen käsittelyn ja toimittamisen myyntiin tai raaka-aineeksi. Osaamista kaikkine työvaiheineen tullaan myymään ja markkinoimaan ”DTS-menetelmä”-nimen alla.
  DTS Oy hakee ”ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta” hankerahaa DTS-menetelmän tutkimukseen ja kehitykseen. Uusien orgaanisten jätejakeitten koekompostoinneilla kartoitetaan menetelmän soveltuvuus biojätteen, lannan ja muun maataloudesta syntyvän jätteen, lietteen ja mädätteen käsittelyyn. Myös lopputuotteiden analysointiin täytyy panostaa, jotta niiden turvallisuus voidaan taata ja pystytään määrittämään tarkemmin mihin kaikkeen syntynyttä kompostimassaa voidaan hyödyntää (maanparannusaine, lannoite, kuivarae, kasvualusta). Kompostoinnin kaikki käyttömahdollisuudet halutaan selvittää ja riittävä määrä referenssejä ja pilotteja toteuttaa, jotta toiminnalle saadaan kattava tieto- ja taitopohja. Hankkeen tulosten myötä myös asiakasunta selkiytyy ja DTS Oy voi tarjota profiloitua palvelua
  asiakasryhmille.

Ecolan Oy, Kuopio (ecolan.fi)

• Hanke: Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen erottelu ja teollinen hyödyntäminen luomulannoitteiden raaka-aineeksi
• Hankkeen toteutusaika: 1.9.2018 – 31.12.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 264 600 €, johon tukea on myönnetty 70 %
• Hankkeen kuvaus: Ravinnerikkaiden elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä ja prosessoinnissa lannoitteiden raaka-aineiksi on paljon kehitettävää Suomessa. hankkeessa selvitetään, voidaanko erilliskeräilyä tarkentamalla ja raaka-aineiden keräilyn ja prosessoinnin kehittämisellä nostaa sivuvirtojen raaka-ainearvoa lannoitekäyttöön ja saada kierrätyksen piiriin sellaisia jätejakeita, joiden ravinteiden
  hyötykäyttö on heikolla tasolla.
  Raaka-aineissa on mukana lajikkeita, joiden prosessointi helppokäyttöiseen muotoon lannoitteeksi on haastavaa. Hankkeessa pyritään ratkaisemaan teknisiä ongelmia sekä parantamaan raaka-aineiden ja niistä valmistettujen lannoitteiden tehoa kasvinviljelyssä.
  Hankkeen tuloksena saadaan tutkimustietoa raaka-aineiden käsittelyistä ja ominaisuuksista joiden perusteella keräily, logistiikka ja prosessointia sekä lannoitteen valmistusta voidaan lähteä kehittämään ja pilotoimaan.

Ecolution Oy, Helsinki (ecolution.fi)

• Osatoteuttajat: Chemitec Consulting Oy ja Helsingin yliopisto
• Hanke: Elintarviketuotannon sivuvirran hyödyntäminen kasvisravinteena, case: tofun tuotannossa syntyvän okaran hyödyntäminen lannoitteena
• Hankkeen toteutusaika: 1.9.2017 – 31.8.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 493 700 €, johon tukea on myönnetty 60 %
• Hankkeen kuvaus: Ecolution Oy on kehittänyt ja patentoinut aerobisen menetelmän biomassan prosessointiin. Biomassa prosessoidaan aerobisesti bioreaktorilla, jolloin biomassan määrä pienenee noin 80 %. Prosessin tuotteena saadaan prosessoitua massa eli jalostetta, joka sisältää arvokkaat orgaaniset ja ei orgaaniset ravinteet.
  Hankkeen tavoitteena on optimoida bioreaktori ja prosessi tofutuotannon sivuvirtana erkanevan soijan kuidun eli okaran käsittelyyn siten, että okaran ravinteet saadaan mahdollisimman tehokkaasti talteen. Testeissä käytetään Ecolution lisenssillä valmistettua bioreaktoria Kiinassa.
  Hankkeessa selvitetään okarajalosteen soveltuvuus ja tuotteistaminen lannoitevalmisteeksi. Tuotteistamalla okara lannoitteeksi voidaan tehostaa ravinteiden kierrätystä ja muuttaa kustannuksia aiheuttava tuotannon sivuvirta myytäväksi tuotteeksi. Hankkeesta saatavia tietoja voidaan hyödyntää myös muiden biomassojen prosessointiin ja jalostukseen.

Emomylly Oy, Huittinen

• Hanke: Mädätysjäännöksen ravinteiden jatkojalostus ja tuotteistus Emomyllyn biokaasulaitokselle (RavinneEmo)
• Hankkeen toteutusaika: 1.1.2019 – 31.12.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 116 000 €, johon tukea on myönnetty 65,9 %

• Hankkeen kuvaus: Suomessa lannat muodostavat pääosan kierrätettävistä eloperäisistä biomassoista, mutta lantaa prosessoidaan biokaasulaitoksissa yhteensä vain noin 200 000 tonnia vuosittain. Lannan muodostumisen ja ravinteiden tarpeen välillä on alueellinen epätasapino, jolloin lannan kuljettaminen pitkiä matkoja sellaisenaan tai biokaasulaitoksessa prosessoituna mädätteenä ei ole kannattavaa, vaan lannan sisältämät ravinteet tulisi prosessoida väkeviksi ravinnetuotteiksi. Suomessa biokaasulaitosten mädätteen jatkojalostusta tehdään vielä vähän, eikä lantaa pääasiassa prosessoivissa laitoksia jatkojalostusta ole tällä hetkellä käytössä lainkaan. Erityisesti jalostamisteknologioiden testaaminen lantapohjaisilla mädätteillä on tarpeen toimivien prosessien kehittämiseksi, sillä monen ravinteiden jatkojalostustekniikan tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyy yhdyskuntien jätepohjaisiin biomassoihin eikä lantaan. Suomeen kaivataan kipeästi hyviä esimerkkejä, kuinka olemassa olevat ja uuden biokaasulaitokset voisivat mädätettä jatkojalostaa ja tehdä siitä liiketoimintaa.
  Hankkeen tarkoituksena on tehdä kattava suunnitelma lantaa prosessoivan Emomylly Oy:n biokaasulaitoksen tehokkaammalle ravinteiden kierrätykselle. Tavoitteena on luoda yritykseen uutta liiketoimintaa ravinnetuotteiden myynnistä ja tuoda markkinoille luomukelpoinen, käyttäjien tarpeet huomioiva kierrätyslannoitevalmiste. Hankkeen keskiössä on biokaasulaitoksen mädätteen jatkojalostus ja tuotteistus, jota kehitetään tutkimalla tehokkaita mädätteen separoinnin vaihtoehtoja sekä nestemäisten että kuivien jakeiden jatkojalostustekniikoita ja niiden soveltuvuutta Emomyllyn laitokseen kokeellisesti ja laskennallisesti. Hankkeen toisessa vaiheessa tavoitteena on luoda liiketoimintasuunnitelma Emomyllyn laitokselle todellisena alueellisena ravinteiden kierrättäjänä. Suunnitelma sisältää sekä teknistaloudellisen suunnittelun että liiketoimintasuunnitelman, mihin sisältyy tarvittavien investointien arviointi ja tuotteiden markkinatutkimus toiminta-alueella Satakunnassa. Hankkeen tuloksilla pystytään vaikuttamaan alueen ravinnetaseisiin mahdollistamalla lantaperäisen typen ja fosforin kuljetus ja toimina hyvänä esimerkkinä lantaravinteiden ja laadukkaiden kierrätyslannoitevalmisteiden tuottamisesta.

Envitop Oy, Oulu (envitop.com)

• Hanke: Maa- ja metsätaloudessa sekä yhdyskunnissa muodostuvien nestemäisten rejektien sisältämän typen talteenotto ja tuotteistaminen ravinneliuokseksi Envistone -menetelmällä
• Hankkeen toteutusaika: 1.6.2017 – 31.8.2018
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 320 000 €, johon tukea on myönnetty 45 %
• Hankkeen kuvaus: Hannkkeen tarkoituksena on kehittää, testata ja pilotoida fysikaalis-biologista menetelmää (Envistone –menetelmä) ammoniumtypen talteenottamiseksi nitraattimuodossa kaupalliseksi ravinneliuokseksi maa- ja metsätaloudessa syntyvistä lietteistä. Prosessissa kehitetään erityisesti molekyyliseulalla erotetun elementaarihapen soveltuvuutta nitrifikaatiossa ja lopputuotteen
  konsentroimista gryotekniikalla.
  Envistone -menetelmä perustuu prosessoinnissa muodostuvan nesteen nopeaan leijupetisuodatukseen kehitetyn adsoptiomassan läpi, joka sitoo ammoniumtypen päästäen muut yhdisteet läpi. Kun suodattimen ammoniumtyppeä sitova kapasiteetti on täynnä, suodatin siirretään suljettuun regenerointikiertoon. Regenerointikierrossa sidottu ammoniumtyppi muutetaan nitraattitypeksi. Regeneroinnin jälkeen suodatin voidaan kytkeä taas kuormituskiertoon. Kahdella rinnakkaisella suodattimella prosessi voidaan rakentaa jatkuvatoimiseksi. Prosessin lopputuotteena on puhtaaseen veteen muodostunut nitraattiliuos. Tätä lannoiteliuosta voidaan käyttää kasvihuoneissa, nurmilannoitteena (esim. golfkentät) ja pelto- ja metsälannoitevalmisteissa.

Global EcoSolutions Oy, Espoo (ges.fi)

• Hanke: Kierrätyslannoitteita kananlannasta innovatiivisella kuivauskonseptilla (KIEKU) -toteutettavuustutkimus
• Hankkeen toteutusaika: 1.5.2017 – 30.6.2018
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 137 000 €, johon tukea on myönnetty 70 %

• Hankkeen kuvaus: Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2025 50 % kaikesta lietteestä on prosessoitu. Maatalouden, kuntien jätevesihuollon ja teollisuuden vesipitoisten bioperäisten lietteiden volyymit ovat useita miljoonia tonneja vuositasolla. Haasteena on usein lietteiden alhainen kuiva-aineen määrä. Lisäksi orgaanisen ja nestemäisen jätteen kaatopaikkasijoitus on lailla kielletty. Massat sisältävät kuitenkin merkittäviä määriä arvokkaita ravinteita, joten ne kannattaa jalostaa hyötykäyttöön. Päätavoitteena on löytää kaupalliset ja tekniset edellytykset prosessille, jossa lietteitä kuivataan, hygienisoidaan ja käsitellään tuotteiksi.
  Tarkoitus on kehittää prosessikonsepti, joka mahdollistaa kaupallisen toiminnan ja merkittävän sivuvirran arvonlisäyksen. Yhteistyökumppaneiden kanssa luodaan ratkaisu, joka on mahdollista viedä kentälle kokeiltavaksi. Hanke keskittyy siipikarjatuotantoon ja arvioinnin kohteena on sekä broilerin että munivan kanan lanta, jotka ovat koostumukseltaan erilaisia. Myös tuotantoprosessit poikkeavat toisistaan. Hankkeessa on keskeistä luoda tiiviit arvoketjut tuotantotiloilta lannoitevalmistajiin mukaan lukien logistiikkayritykset. Mukaan tarvitaan myös paikalliset kumppaneita toteutukseen sekä toteutuspaikat läheltä tuotantotiloja. Tärkeää on saada loppuasiakkaat kuivatulle lannalle mukaan heti alkuvaiheessa oikean tuotespesifikaation ja markkinahyväksynnän varmistamiseksi.
  Jokaisen toteutettavuuscasen osalta suunnitellaan liiketoimintamalli, joilla paikallinen toiminta saadaan käyntiin. Kohteille tehdään investointisuunnitelma. Seuraavassa vaiheessa toteutetaan kenttäkokeet valituilla tuotantoalueilla yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja teknologiayritysten kanssa.  Jokainen case johtaa kaupallisen demonstraatioon. Ensimmäistä kohdetta voi käyttää muiden casien kokeilussa.

Graniittirakennus Kallio Oy, Vantaa (grk.fi)

• Hanke: Haastavien biopohjaisten jätteiden käyttö kasvualustana
• Hankkeen toteutusaika: 1.10.2017 – 31.8.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 750 000 €, johon tukea on myönnetty 40,66 %
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on kehittää haastavien, pääosin orgaanisista teollisuuden jätteistä, mutta myös muista jätteistä, erilaisia kasvualustoja ja ottaa kaikki niiden sisältämät ravinteet hyötykäyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Kasvualustoja kehitetään käyttämällä hyödyksi jätejakeita yli toimialarajojen. Hankkeen pitkäaikaisena tavoitteena on luoda alueellisia palvelumalliin perustuvia ratkaisuja, joissa jätteiden syntypaikka ja niistä jalostettujen kasvualustojen käyttöpaikka olisi mahdollisimman lähellä toisiaan.
  Hankkeessa tehdään aluksi lisätutkimuksia sekä kattavaa raaka-aineiden kartoitusta sekä hankintaa. Hankkeessa tutkitaan mahdollisimman monipuolisia raaka-aineita, jotta saataisiin testattua useita kasvualustoja ja haettua optimiratkaisuja. Raaka-aineista tehdään kattavia laboratoriotutkimuksia sekä asiantuntija-arvioita, joiden perusteella voidaan rakentaa yhdistelmäkasvualustoja. Esitutkimuksien perusteella tehdään jätteiden esikäsittely, jalostus sekä yhdistelmäkasvualustojen koerakenteet. Koetakeinteisiin tehdään tutkimuksia, joilla selvitetään jalostettujen uusiotuotteiden viljavuusominaisuudet, ympäristökelpoisuus sekä tekniset ominaisuudet. Kasvualustojen tuotteistamisprosessi aloitetaan heti, kun kasvualustojen toimivuus ja turvallisuus saadaan todennettua.

Heikas Oy, Vehmaa

• Osatoteuttajat: Envitecpolis Oy ja Manupork Oy
• Hanke: Kiertoravinne – Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen ravinteiden tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla
• Hankkeen toteutusaika: 1.7.2018 – 31.5.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 181 562 €, johon tukea on myönnetty 70 %
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on Etelä-Pohjanmaan pääosin alkutuotannon ja elintarvike- teollisuuden massavirtoihin perustuvan biokaasua hyödyntävän ravinteiden tuotteistus- ja uudelleen-jakokonseptin käytännön suunnittelu Seinäjoen seudulla ja toteutettavuuden arviointi investointipäätöksen pohjaksi. Toteutuessaan hanke palvelee erityisesti alueen maatalousyrittäjiä, joilla on tarvetta kehittää ja laajentaa liiketoimintaansa, mutta lantahaasteet ja ravinneylikuorma asettavat rajoitteita. Toisaalta tietyillä alueilla on myös pulaa orgaanisista ravinnetuotteista.
  Ravinteiden uudelleenjaolla mahdollisettaan kotieläintuotannon kehittäminen ja lantaravinteiden parempi hyödynnettävyys, mikä vähentää erityisesti lannasta aiheutuvia ravinnepäästöjä vesistöihin ja kemiallisten lannoitteiden tarvetta sekä alentaa maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Biokaasuun perustuva konsepti käyttäisi uusiutuvaa energiaa prosessointiin ja ylijäämäenergiaa hyödynnettäisiin muissa elintarvikeketjun toiminnoissa, jolloin koko ketjun kestävyys paranisi merkittävästi. Alkutuotannon ja koko elintarvikeketjun ympäristökestävyys on koko ajan entistä tärkeämpi kilpailutekijä myös kansainvälisillä ruokamarkkinoilla.
  Hankkeen lopputuolisen syntyy tarvittavat pohjatiedot ja toteutusmalli lopullisen investointisuunnitelman ja -päätöksen tekemiseksi. Hankkeen tuloksia hyödynnetään myös investointitukihakemuksen valmistelussa. Lisäksi hankkeen aikana kehitetään uudenlainen palvelukonsepti luomukelpoisten kierrätysravinteiden laajamittaiselle käytölle.
  Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa myös muilla maatalouden ravinteiden uudelleenjakoon tähtäävissä hankkeissa ja saadaan vastaavia toimintakonsepteja etenemään käytännön toteutukseen muissakin kotieläinkeskittymissää. Hankkeen tulokset ovat siis monistettavissa eri puolille Suomea.

Helsieni Oy, Vantaa (helsieni.fi)

• Hanke: Pilot for a circular urban mushroom farm
• Hankkeen toteutusaika: 1.8.2018 – 31.7.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 60 000 €, johon tukea on myönnetty 70 %

• Hankkeen kuvaus: The purpose of this research project is to develop a profitable circular economy urban mushroom farm. In a circular economy all materials and energy are considered valuable and they are re-used with as little energy use as possible. In our project we intend to maximise the use of organic materials for mushroom production and integrate composting into the farm’s design as a final stage for returning them to soil. Counter to conventional mushroom cultivation we want to grow mushrooms using as little plastic as possible, and with the commonly available tools and equipment. Besided materials, we want our farm to use as little energy as possible, designing our systems so that they  can switch to renewable energy if needed.
  The Helsinki metropolitan area produces large amounts of organic waste. Most of it is transported long distances away from the city only to be incinerated or in the best case turned into biogas. Some of this urban waste, like coffee grounds, is suitable for producing mushrooms. By producing mushrooms close to where they will be consumed, energy use for transportation is avoided. We have built a pilot farm last year, however we still in the smallest scale of experimentation. The pilot farm is not yet profitable, and more improvements to the technologies and production process are needed. We also want to find out the minimum viable scale of mushroom production that would make this first “module” profitable.

Jeppo Biogas Ab, Uusikaarlepyy (jeppobiogas.fi)

• Hanke: Kiertojepua
• Osatoteuttajat: Doranova Oy, Jepuan Peruna Oy ja Raussin Metalli Ky
• Hankkeen toteutusaika: 2.10.2018 – 31.8.2020
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 696 872 €, johon tukea on myönnetty 60 %

• Hankkeen kuvaus: Tässä kehityshankkeessa Jepuan Biokaasu testaa ja pilotoi biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen konsentrointimenetelmiä. Hankkeen tarkoituksena on löytää parhaiten Jepuan Biokaasun mädätysjäännökselle soveltuva jatkokäsittelytekniikka, jonka avulla typpi- ja fosforipitoisia jakeita pystyttäisiin hyödyntämään maatalouden tarpeissa nykyistä tehokkaammin niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Tavoitteena on tehdä vertailutestejä erityyppisillä laitteistoilla ravinteiden konsentroimiseksi.  Näin eri laitteistoista saatavia tuloksia voidaan verrata ilman ylimääräisiä investointeja omalle laitokselle. Vertailussa ovat paitsi laitteiston investointi- ja käyttökustannukset sekä käsiteltävyys, myös saatavien lannoitetuotteiden ravinnearvot ja käytettävyys.
  Hankkeessa on tarkoitus rakentaa pienimuotoinen konsentrointilaitteiston kehitysversio mädädätysjäännöksen jatkojalostuspilotointien tekemiseksi. Testilaitteiston avulla selvitetään laitoksella tuotetun mädätysjäännöksen konsentrointimahdollisuudet, konsentrointiprosessissa saatavien lopputuotteiden määrä, laatu ja arvo sekä mahdollisesti edellytykset korvata osa lämpöenergiaa vaativasta mädätysjäännöksen hygienisointikapasiteetista suodatustekniikalla. Testien aikana selvitetään myös se, minkälainen laitteistokokonaisuus tarvitaan, että kaupalliseen käyttöön hankittavalta laitteistolta tuleva puhdistettu vesi täyttää ympäristölupaehdot, joiden mukaisesti veden voi laskea Lapuanjokeen. Kaikilta kolmelta konsentrointilaitteistolta saatavia kierrätysravinnetuotteita on hankkeen puitteissa tarkoitus testata lähiseudun maatiloilla peltoviljelyssä. Näin ravinnetuotteissata saadaan paras mahdollinen tieto, minkälainen vaikutus milläkin tuotteella on käytännön viljelytoiminnassa.
  Tavoitteena on lisäksi tuotteistaa biomassoja, jolloin Jepualle investoitavan uuden kuivamädätyslaitoksen mädätysjäännöstä voidaan sekoittaa märkämädätyksestä tulleeseen mädätysjäännökseen ja testata minkälaisia ravinnetuotteita tästä yhdistelmästä saadaan. Täysin uutena innovaationa laitoksen mädätysjäännöstä suunnitellaan testattavan hidaspyrolyysilaitteistolla. Hidaspyrolyysilaitteiston avulla on mahdollista testata voiko laitteistolla tuottaa biohiiltä hyödyntämällä mädätysjäännöksestä myös muita käyttökelpoisia pyrolyysituotteita.

Lahden Hevosystäväinseura ry, Lahti (jokimaanravit.fi)

• Hanke 1: Hevosvoimia hevosenlannasta
• Hankkeen toteutusaika: 1.11.2017 – 31.8.2018
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 85 376 €, johon tukea on myönnetty 70 %

• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on selvittää taloudelliset ja ympäristölliset edellytykset rakentaa kuivamädätysteknologiaan perustuva biokaasun tuotantolaitos Jokimaan hevosurheilukeskuksen alueelle Lahteen. Hankkeen ideana on löytää luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuva, taloudellisesti kannattava ratkaisu alueen hevosenlannan ja lähialueen elintarviketuotannon orgaanisista virroista, kuten biojätteistä, lannasta ja lietteistä.
  Biokaasu voidaan puhdistaa ja jalostaa lähes puhtaaksi metaaniksi eli biometaaniksi, jolloin se vastaa ominaisuuksiltaan maakaasua. Biometaania voidaan hyödyntää liikennepolttoaineena kaasukäyttöisissä ajoneuvoissa. Käyttö liikenteen energiana vaatii kaasulle suunnitellun jakelujärjestelmän. Biokaasuprosessi tuottaa myös mädätejäännöstä, joka sisältää biokaasuprosessin syötteiden ravinteet. Tätä mädätettä voidaan käyttää lannoitteena kasvintuotannossa.
  Uusiutuvan energiatuotannon lisäksi hankkeen tärkeänä painopisteenä ja innovaationa on kuivamädätysjäännöksen tuotteistaminen ja laajamittainen hyödyntäminen. Luomukelpoiselle, kiinteälle lannoitteelle, tai maanparannusaineelle on kova kysyntä luomutuotteita kansallisille ja Euroopan markkinoille tuottavien elintarvikelaitosten sopimusviljelijöillä. Lisäksi tuotteistetulle mädätejäännökselle on nähtävissä potentiaalista markkinaa esimerkiksi palsta- ja parvekeviljelijöiden keskuudessa, joko sellaisenaan, tai istutusvalmiiksi tuotteiksi asti jalostettuna. Hankkeen toteutus ja tulokset soveltuvat näin ollen kahdella tapaa hallituksen käkihankkeena toteutettavaan Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan.
  Hankkeessa toteutetaan biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä tehdään esiselvitystyötä hankkeeseen osallistuvien toimijoiden biokaasulaitokseen liittyvien investointipäätösten tueksi. Toisaalta hankkeessa selvitetään ja toteutetaan korkean asteen kierrätyslannoitevalmisteiden tuotannon ja tuotekehityksen, ravinteiden kierrätyksen logistiikan ja palveluratkaisujen edistämistä.
  Hankkeessa selvitetään myös optimaalisin jalostusaste tuotetulle biokaasulle ja suunnitellaan kaasunjakelu liiketoiminnallisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Jokimaan sijainti tarjoaa mahdollisuuden skaalata laitoksen koko hankkeen aikana kartoitettavalla tavalla kokonaisuutta palvelevaksi.
  Jokimaan kaltaisia hevosurheilukeskittymiä kaupunkien laidalla hyvien logististen yhteyksien ja vastaavien elintarviketeollisuuden sivuvirtojen lähellä on maassamme useita, joten toiminta on kannattavaksi havaittuna helppo monistaa monelle eri paikkakunnalle tapauskohtaisesti pienin modifioinnein.

• Hanke 2: Hevosvoimia hevosenlannasta II
• Hankkeen toteutusaika: 1.9.2018 – 31.12.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 151 329 €, johon tukea on myönnetty 70 %

• Hankkeen kuvaus: Hevosvoimia hevosenlannasta II hankkeen tarkoituksen on jatkaa Hevosvoimia hevosenlannasta esiselvityshankkeen aikana aloitettua työtä käytännönläheisen tiedon tuottamisessa ja vasta aiemman esiselvityshankkeen aikana esiin nousseisiin tarpeisiin. Hevosvoimia hevosenlannasta esiselvityshankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittä taloudelliset ja ympäristölliset edellytykset rakentaa kuiva-/kiintomädätysteknologiaan perustuva biokaasun tuotantolaitos Jokimaan hevosurheilukeskuksen alueelle Lahteen. hankkeenidean oli löytää luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuva, taloudellisesti kannattava ratkaisu alueen hevosenlannan ja lähialueen elintarviketuotannon sivuvirtojen prosessoinnille. Hevosvoimia hevosenlannasta esiselvityshankkeen on edennyt erittäin hyvin sille asetetuissa tavoitteissa ja tulevan biokaasulaitoksen luvitusprosessi on käynnissä. Kyseinen hanke on siten toiminut hyvänä esiselvityshankkeena ja lähtökohtana uuden hankkeen tarpeen määrittämiseksi.
  Uusiutuvan energiatuotannon lisäksi nyt haettavan jatkohankkeen erityisen tärkeänä panopisteen ja innovaationa on biokaasuprosessissa syntyvän mädätysjäännöksen tuotteistaminen ja laajamittainen hyödyntäminen. Luomukelpoiselle, kiinteälle lannoitteelle tai maanparannusaineelle, on tunnistettu selkeä tarve luomutuotteita kansallisille ja Euroopan markkinoille tuottavien elintarvikeyritysten sopimusviljelijöiltä. Lisäksi tuotteistetulle mädätysjäännökselle on nähtävissä potentiaalista markkinaa esimerkiksi palsta- ja parvekeviljelijöiden keskuudessa, joko sellaisenaan, tai istutusvalmiiksi tuotteiksi asti jalostettuna. Tähän tarpeeseen vastaava työ ja tiedon tuottaminen on osaltaan käynnistynyt tavoitteiden mukaisesti Hevosvoimia hevosenlannasta esiselvityshankkeessa. Käynnissä olevan hankkeen aikana on kuitenkin selvinnyt, että uuden tiedon tuottaminen vaatii aiemmin suunniteltua ja oletettua enemmän aikaa ja resursseja, ravinnetutkimuksia sekä tarkentavaa tietoa biokaasuprosessia käytettävistä syötteistä.
  Nyt haettavan Hevosvoimia hevosenlannasta II hankkeen toteutus ja tulokset soveltuvan esiselvityshankkeen tapaan kahdella tapaa hallituksen kärkihankkeena toteutettavaan Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan. Yhtäältä hankkeessa toteutetaan biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Toisaalta hankkeessa selvitetään ja toteutetaan korkean asteen kierrätyslannoitevalmisteiden tuotannon ja tuotekehityksen, ravinteiden kierrätyksen logistiikan ja palveluratkaisujen edistämistä. Näiden lisäksi hankkeessa tuotetaan edelleen tietoa teknisistä ja taloudellista näkökulmista biokaasulaitoksen rakentamiseen liittyen. Hanke tuottaa myös edelleen tarkentuvaa tietoa liittyen optimaaliseen jalostusaseeseen tuotettavalle biokaasulle ja kaasujakelun suunnitteluun liiketoiminnallisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Lannanpuhdistus Viljakainen Oy, Helsinki

• Hanke: Lannanpuhdistus Viljakainen Oy – tehokas strippaus
• Hankkeen toteutusaika: 1.7.2018 – 1.7.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti ja ohjelmasta myönnetyn tuen osuus: 100 000 €, johon tukea on myönnetty 60 %

• Hankkeen kuvaus: Hankkeessa tutkitaan uudenlaisen kehitteillä olevan strippaus-menetelmän sopivuutta Suomen olosuhteisiin ja menetelmän käytettävyyden lisäämistä siten, että menetelmällä voitaisiin sian lannan lisäksi käsitellä muidenkin eläinten lantaa. Prosessin sivutuotteena saadaan biokaasua.
  Tavoitteena on huomattavasti nykyistä tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi ravinteiden kierrätysteknologia. Kehitteillä olevalla teknologialla on tarkoitus parantaa erityisesti ravinteiden, erityisesti typen talteenottoteknologiaa siten, että talteenottotehokkuus olisi jopa 70 – 80 %. Tämä edesauttaa lannan hyödyntämistä lannoitteena kohteissa, jossa se muun muassa EU:n nitraattidirektiivin vuoksi olisi kiellettyä. Tällainen lanta olisi muutenkin ympäristö ja erityisesti vesistö ystävällisempää, kuin käsittelemätön tai aikaisemmilla menetelmillä käsitelty lanta.
  Myöhemmin on tarkoitus kehittää teknologiaa edelleen esimerkiksi fosforin erittelemistä varten. Lopullisena tavoitteena on saavuttaa tasapainon maatiloille tulevien ravinteiden (rehujen) ja tiloilta lähtevien ravinteiden (eläintuotteet ja lanta) välillä. Tehokkaamman kierrätyksen ja typen talteenoton myötä on mahdollista vähentää maatilojen ostolannoitteiden tarvetta ja samalla vähentää kustannuksia, jotka aiheutuvat lannoitteiden hankkimisesta.
  Hankkeen tärkeänä osana ovat kenttäkokeet maatiloilla ja yhteistyö maanviljelijöiden kanssa. Näiden kokeiden yhteydessä pyritään saamaan palautetta menetelmän käytettävyydestä niin eläintiloilta kuin vilja- ja kasvitiloilta. Palautteen ja muun analyysin perusteella on mahdollista kehittää menetelmää. Tavoitteena käytännön tuotekehityksessä on testata ja optimoida menetelmä sekä saada palautetta koko prosessin toimivuudesta. Tarkoituksena on kehittää prosessikonsepti, joka on skaalattavissa erikokoiset tilojen tarpeisiin Suomessa ja naapurimaissa.

Lapuan Peruna Oy (finnamyl.fi)

• Hanke: Tärkkelysperunan sivutuotteesta lannoitetta ja valkuaisrehua
• Hankkeen toteutusaika: 10.5.2017 – 30.8.2018
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 84 000 €, johon tukea on myönnetty 56,16 %

• Hankkeen kuvaus: Lapuan Peruna Oy on lapualainen perunatärkkelystä valmistava pk-yritys, joka valmistaa perunatärkkelystä asiakkaalleen Chemigate Oy:lle, joka puolestaan modifioi tärkkelyksiä paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Lapuan Peruna Oy hankkii raaka-aineensa sopimusviljelijöiltään Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. Perunatärkkelysprosessissa peruna murskataan niin pieniksi partikkeleiksi, että solujen sisällä olevat tärkkelysjyväset vapautuvat. Tärkkelysjyväset, soluseinät eli kuitujae ja soluista vapautunut neste eli soluneste erotetaan prosessissa toisistaan mekaanisesti. Lapuan Peruna on investoinut perunan solunesteen haihdutusväkevöintiin, jolla solunesteen kuiva-aine voidaan nostaa 5 % tasolta 25 % kuiva- aineeseen. Väkevöityä solunestettä on yritetty kaupata rehukäyttöön sikatiloille sekä turkistarhoille, mutta uuden tuotteen markkinoille saaminen on ollut haasteellista. Suurimman ongelman on muodostanut proteiinirehun maittavuus lihasioille. Perunasta saadaan prosessien valmistumisen jälkeen hyödynnettyä kaikki merkittävät ja arvokkaat aineet eli tärkkelys, kuitu, proteiini, ravinteet ja osittain myös vesi. Ennen investointia perunan soluneste levitetiin lähiseudun pelloille pääosin syksyllä tehtaan käyntikauden aikana.
  Yhden käyntikauden tuottama solunestemäärä on noin 46.000 t, jossa määrässä on kokonaistyppeä noin 150 t, kokonaisfosforia 14 t ja kaliumia 230 t. Paljon kaliumia käyttävän perunan K-lannoitustarve tehtaan tarvitsemalle sadolle on noin 370 t eli yli 50 % lannoitustarpeesta pystyttäisiin tyydyttämään solunesteestä saatavalla lannoitteella. Lannoitekäyttö on hyvä tapa kierrättää ravinteita, mutta perunan solunesteen osalta tavoitellaan korkeampaa jalostusastetta eli perunan proteiinin hyödyntämistä yksimahaisten eläinten rehuna. Erottamalla kaliumia lopputuotteesta saadaan lopputuotteen laatua parannettua ja samalla saadaan erillistä kaliumravinnetta. Väkevöidyn solunesteen soveltuvuutta perunan lannoitukseen on jo jonkin verran tutkittu, mutta käyttökelpoisuutta muille kasveille testataan hankkeen avustuksella.
  Hankkeessa selvitetään myös perunankuorimoitten kuorijätteen komponenttien erottamista tärkkelyksen ja väkevöidyn solunesteen valmistusprosessilla. Teollisessa perunan kuorinnassa saanto on 48 % eli yli puolet perunan massasta olisi edelleen käytettävissä tärkkelystuotantoon sekä perunaproteiinin ja lannoitteen tekoon. Hankkeessa testataan kuorijätteestä valmistetun väkevöidyn solunesteen käyttöä lannoitteena.

Nanopar Oy, Puumala (nanopar.fi)

• Hanke: Biomassoista peräisin olevien kierrätyslannoitevalmisteiden tuotekehitys ja tuotanto
• Hankkeen toteutusaika: 15.5.2017 – 31.8.2018
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 567 000 €, johon tukea on myönnetty 45 %
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tarkoituksena on kehittää ekotehokas, kestävään kehitykseen ja orgaanisten lietteiden kierrätykseen perustuva menetelmä täsmälannoitteiden tuottamiseksi. Menetelmän avulla valmistetaan asiakas- ja käyttökohtaisia design-lannoitteita kunnallisten jätevesien ja teollisuuslaitosten orgaanisten jätevesien puhdistuksessa syntyvistä, suodatetusta ja infrapunakuivatusta, yli 90 % kuiva-ainetta sisältävästä lietteestä lisäämällä siihen valmistuksen yhteydessä epäorgaanisia lannoitteita ja/tai orgaanisia lisäravinteita ja orgaanisia mikro- ja makroelementtejä.
  Tavoitteet:
  1. Kehittää menetelmä (prosessi), joilla valmistetaan markkinoille orgaanisia ja epäorgaanisia, kuivattuihin biolietteisiin perustuvia asiakaskohtaisia täsmälannoitteita kilpailukykyisellä hinnalla.
  2. Täsmälannoitetuotteiden kehitys, tuotteistaminen, hinnoittelu ja koeviljely.

Pajupojat Oy (nyk. Carbons Finland Oy), Kouvola (carbons.fi)

• Osatoteuttaja: Luonnonvarakeskus
• Hanke: Biotisleen ja –hiilen käyttö kompostoinnin tehostajana
• Hankkeen toteutusaika: 1.12.2017 – 30.6.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 138 500 €, johon tukea on myönnetty 66,9 %

• Hankkeen kuvaus: Tämän hankkeen päätavoitteena on todentaa kansainvälisten biotisleen ja -hiilen käyttöä koskevien kompostointitutkimusten tulokset Suomen olosuhteissa kasvihuone- ja käytännön mittakaavan kokeille sekä analyyseillä.
  Saadut tulokset tulevat osoittamaan erityisesti biotisleen ja biohiilen lisäyksen taloudelliset, toiminnalliset, ekologiset ja sosiaaliset hyödyt eri mittakaavan kompostoijille ja ne luovat pohjaa erilaisten korkearavinteisten kompostoitujen lopputuotteiden käytölle ja myynnille. Tuloksien perusteella luodaan ohjeistusta ja parhaat käytännöt ja nämä tiedotetaan eri käyttäjäryhmille.

Pasrea Oy, Petäjävesi

• Hanke: Pasrea-kompostorin tutkimus ja tuotekehityshanke
• Hankkeen toteutusaika: 1.2.2017 – 31.8.2018
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 407 000 €, johon tukea on myönnetty 79,75 %

• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on tieteellisesti tutkia ja kehittää Pasrea Oy:n keksimää kompostointiin perustuvaa lannan sekä kuivikelannan käsittelyjärjestelmää. Järjestelmästä tutkitaan sen toimivuutta kokonaisuutena, keskeisimpien prosessiparametrien vaikutusta prosessiin ja sen tuomien hyötyjen todentamista laskemalla niitä tulosten perusteella ravinteiden kierron sekä taloudellisuuden
  kannalta.
  Toimiessaan järjestelmän reaktionopeutta pystytään säätämään ja lopputuotteina kerätään ammoniakkia, lämpöenergiaa ja maanparannuskompostia. Lopputuotteen kerääminen vähentää tarvetta ostolannoitteisiin sekä -energiaan maatiloilla, mahdollistaen kiertotalouden käytännössä. Järjestelmä on kustannustehokas ratkaisu, jota voidaan skaalata tarpeen mukaan.
  Tavoite saavutetaan tekemällä yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen ja Piesalantilan kanssa teollisen tutkimuksen tutkimussarja kompostoitumisen hallinnasta järjestelmällä. Pasrea Oy vastaa hankkeen tutkimustyöstä, Luonnonvarakeskus on sekä asiantuntijana että konsultointi roolissa ja tutkimus tehdään Piesalantilalla Petäjävedellä.
  Hankkeen toimenpiteet vastaavat tutkimussuunnitelman runkoa: Tehdään tutkimusjärjestelmä siirtolavoille, jossa tutkitaan perusteellisesti kompostoinnin vaikuttavia parametreja sekä kokeillaan eri parametreja sekä kompostoitumista eri raaka-aineilla. Tehdään tutkimusjärjestelmä koealalle, jossa tutkitaan järjestelmän toteutettavuutta suuremmalla alalla sekä kompostoitumisen hallittavuutta ja hyötyjen keräämisen tehokkuutta panostoimisessa prosessissa. Tehdään tutkimusjärjestelmä eläinsuojaan, jossa tutkitaan järjestelmän integroitavuutta sekä kompostoitumisen hallittavuutta eläinsuojassa ja hyötyjen keräämisen tehokkuutta jatkuvatoimisessa prosessia.
  Tehdyistä tutkimuksista ja tuloksista kirjoitetaan tieteellisiä artikkeleita julkaistavaksi tarkoituksenmukaisissa seminaareissa. Hankkeen lopuksi kirjoitetaan myös julkinen hankkeen loppuraportti.

Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiö / Perunantutkimuslaitos, Seinäjoki (petla.fi)

• Hanke: Teollisuuden sivutuotteiden käyttömahdollisuuden turvetuotannosta poistuneiden suopohjien maanparannukseen non-food-perunantuotantoa varten
• Hankkeen toteutusaika: 1.1.2017 – 31.8.2018
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 331 429 €, johon tukea on myönnetty 65 %

• Hankkeen kuvaus: Tässä hankkeessa tutkitaan teollisuuden tuottamien sivutuotteiden käyttöä turvetuotannosta poistuneiden suopohjien lannoitukseen ja maanparannukseen biomuovi- ja kemianteollisuuteen raaka-aineeksi tarkoitettua non-food-perunantuotantoa varten. Maanparannuskäsittelyillä parannetaan turpeen lämpö- ja kosteusoloja, maan ravinteita ja ravinteiden pidätyskykyä sekä ravinteiden kelpoisuutta kasveille ja sitä kautta sadontuottokykyä. Hankkeen ideana on täydellinen ravinteiden kierto. Käytettävät maanparannusaineet ovat: biohiili, bioteknisesti modifioitu kuituliete, kuitusavi, kipsisakka, tärkkelysteollisuuden tuottaman perunan soluneste ja biomädäte.
  Kaikki koeruudut lannoitetaan perunan solunesteellä. Lannoitusta täydennetään synteettisillä lannoitevalmisteilla. Tutkimus toteutetaan kenttäkokeena turvetuotannosta poistuneella turvesuolla. Koejäseniä on 11, joista kaikista tehdään koeruudut kolmeen kerranteeseen. Koeruuduilta otetaan näytteitä, joita analysoidaan laboratoriossa. Tutkimus jakautuu neljään tutkimusaiheeseen:
  1. Lannoite- ja maanparannustuotteiden valmistus (mm. rakeistus ja karakterisointi),
  2. Turvemaiden maanparannus- ja kenttäkokeet, kasvuston ja satomukuloiden analysointi,
  3. Turvesoilta lähtevien valumavesien EC-tutkimus sekä
  4. Taloustutkimus.
  Koekentältä tehdään seuraavat mittaukset: 1. Percometri-mittauksilla mitattaan dielektrisyyttä ja sähkönjohtavuutta, 2. Koeruuduista suoritetaan valumamittaus maahan kairatuista näytteenottoputkista, 3. Maanäytteistä määritetään maan happamuuden, orgaanisen hiilen, kationinvaihtokapasiteetin sekä typen ja muiden tärkeimpien kasvinravinteiden muutokset. 4. Rakenteellisia maanäytteitä mitataan maan irtotiheyden, huokoisuuden ja vedenpidätysominaisuuksien lisäksi kasvuhuonekaasujen (CO2, N2O, CH4) emissiot. 5. Koeruutuihin laitetaan kosteutta ja lämpötilaa mittaavia antureita muokkauskerrokseen ja muokkauskerroksen alle joilla mitataan maaperän lämpötilaa, lämmönjohtavuutta, maan kostetutta ja suolapitoisuutta. 6. Perunan juurten kasvua mitataan juuripinta-alakuvauksella. 7. Koekentiltä tehdään kasvustohavainnot ja lehtivehreämittaukset. Taloustutkimuksen avulla selvitetään maanparannuksen hyödyt ja hyötyjen jakautuminen toimialle ja sen merkitystä yhteiskunnalle.

Piispanristin Kalalähde Oy, Turku

• Hanke: Kalankasvatuksessa syntyvien biomassojen ja ravinteiden hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti salaatin kasvihuoneviljelyssä, rehuksi kasvatettavien hyönteisten kasvatuksessa ja biokaasun tuotannossa
• Hankkeen toteutusaika: 1.10.2018 – 31.7.2020
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 430 000 €, johon tukea on myönnetty 60 %
• Hankkeen kuvaus: Hanke liittyy ”Kiertotaloutta Rauvolaan” -hankekokonaisuuteen. Hankekokonaisuuden tavoitteena on tuottaa kalaa ja salaattia kestävän kehityksen mukaisesti ja lähiruoan toiminta-ajatusta noudattaen. Hankekokonaisuuteen yhdistetään uusimmat tutkimustulokset ravinnekierron toteutustavoista mm. ohjaamalla kalankasvatukset tuottamat ravinteet kasvintuotannon ja ylijäämäbiomassat
  (kalankasvatusliete, kalanperkeet, salaatinkannat) kalojen ravinnoksi kasvatettavien hyönteisten kasvatukseen ja biokaasun tuotantoon.
  Hankkeen tavoitteena on löytää mahdollisimman tehokkaat toimintatavat näihin eri osa-alueisiin. Hankkeessa laaditaan hankekokonaisuuden toimintamalli ja toteutussuunnitelma sekä etsitään asiantuntemus ja yhteistyötahot eri osa-alueisiin. Toimintamalli ja toteutussuunnitelma annetaan kahden eri asiantuntijaryhmän tarkasteltavaksi ikään kuin koeponnistusta varten. Asiantuntijaryhmät kootaan sekä kotimaisista että kansainvälisistä asiantuntijoista. Hankkeen tavoitteena on saada vahva tuki innovatiiviselle yritystoiminnalle ja siihen liittyvien investointien tueksi.

Pohjolan Aines Oy, Raahe

• Hanke: Sivujakeet tuotteiksi
• Hankkeen toteutusaika: 1.5.2018 – 31.8.2020
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 260 011 €, johon tukea on myönnetty 52,2 %
• Hankkeen kuvaus: Pohjolan Aines Oy:n ”Sivujakeet tuotteiksi”- tutkimus- ja kehitysohjelman tavoitteena on, kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, tehostaa elintarviketehtaan kasviperäisten sivuvirtojen hyötykäyttöä.  Ohjelman konkreettisina toimenpiteinä on kartoittaa potentiaaliset yhteistyökumppanit, löytää potentiaalisimmat tuoteaihiot, ymmärtää pragmaattisesti tuotteiden toteutettavuus investoineen ja käyttökuluineen sekä ymmärtää markkinatilanne. Ohjelmassa selvitetään sivuvirtojen käyttö sellaisenaan tai jatkoprosessoituna maanparannusaineiksi, lannoitteeksi tai karjan rehuksi.

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy, Punkalaidun

• Hanke: Biokaasulaitoksen jälkimädätteiden jatkojalostaminen lannoitevalmisteeksi -hanke
• Hankkeen toteutusaika: 1.1.2017 – 31.8.2018
• ​​​​​Hankkeen kokonaisbudjetti: 157 600 €, johon tukea on myönnetty 70 %
• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on löytää teknis-taloudellisesti toimiva tekniikka, jonka avulla tuotantoeläinten lannoista ja muista ruuan alkutuotannon sivuvirroista anaerobisen mädätysprosessin sivuvirtana syntyvästä jälkimädätteestä voidaan jalostaa korkeamman
  jalostusasteen kierrätysravinteisiin perustuva lannoitevalmiste.
  Hankkeen tavoitteena on selvittää erilaiset kierrätysravinteiden valmistukseen soveltuvat sivutuotevirrat, kuten erilaisissa biokaasulaitoksissa anaerobisessa mädätysprosessissa syntyvien lopputuotteiden, jälkimädätteiden, fyysis-kemiallisia ominaisuuksia, kuten ravinne- ja haitta-
  ainepitoisuuksia.
  Toinen tärkeä tavoite on hakea ja tunnistaa erilaiset menetelmät, joiden avulla näitä jälkimädätteitä voidaan jalostaa korkeamman lopputuotteita, pelto- ja metsälannoitteita. Tähän liittyen tutustutaan olemassa oleviin teknisiin ratkaisuihin ja niiden sovellettavuuksiin erilaisilla raaka-ainevaihtoehdoilla. Tämän lisäksi pyritään kartoittamaan myös muita sivuainevirtoja, joita voidaan hyödyntää kierrätysravinteiden jalostuksessa ja kierrätyslannoitteiden valmistusprosessissa.
  Hanke tuottaa tietoa kiertolannoitteiden valmistuksesta, niiden ominaisuuksista, käytettävyydestä, markkinoista ja tuotantomenetelmistä. 
  Hanke selvittää parhaan teknis-taloudellisen ratkaisun, jolla Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy:n biokaasulaitoksen jälkimädätteissä olevat kierrätysravinteet jalostetaan lannoitevalmisteiksi.
  Hanke tuottaa tietoa investointipäätöksen tueksi selvittämällä olemassa olevat kierrätysravinteisiin perustuvat lannoitevalmistetekniikat ja laskee/vertailee näiden tekniikoiden toteutettavuusmahdollisuuksia Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy:n tapauksessa.
  Hanke valmistelee biokaasulaitoksen yhteyteen toteutettavan kierrätysravinteisiin perustuvan lannoitevalmistelaitoksen investointihakemuksen ja tähän liittyen suorittaa tarvittavien selvitysten tekoa.

Rakeistus Oy, Oulu (rakeistus.fi)

• Hanke: Demotehdas -konsepti
• Hankkeen toteutusaika: 1.10.2017 – 31.8.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 469 458 €, johon tukea on myönnetty 60 %

• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on Rakeistus Oy:n kehittämän, uuden innovatiivisen ja patentoidun rakeistusteknologian modifiointi ja täydenmittakaavan testaus orgaanisten materiaalien rakeistamiseksi ja tuotteistamiseksi. Tämä kehitys- ja testaustyö toteutetaan osana laajempaa Demotehdas-konseptia. Demotehdas-konsepti on suomalaisten pk-yritysten sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyöhanke.
  Hankkeen tarkoituksena on rakentaa orgaanisten biomassojen käsittelyyn ja tuotteistamiseen tuotantomittakaavan demonstraatiolaitos ns. Demotehdas-konsepti. Demotehdas-konsepti muodostaa kokonaisuuden, jonka tavoitteena on usean kotimaisen pk-yrityksen osaamisen ja innovaatioiden yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi sekä näiden innovaatioiden yhtäaikainen kehittäminen ja kaupallistaminen kokonaisuutena. Samalla palvellen niin pienten kuin teollisen mittakaavan yrittäjien ja yritysten tarpeita, yhdessä kehittäen kokonaisvaltaista teknologiaratkaisua ravinteiden kierrättämisen tehostamiseksi erilaisista jäte-, hukka- ja sivuvirroista.
  Hankkeen päätavoitteena on löytää kaupalliset ja tekniset edellytykset Demotehdas-konseptille, jossa ravinnerikkaita biomassoja kuivataan, hygienisoidaan ja käsitellään tuotteiksi esim. kierrätyslannoitteiksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää prosessikonsepti, joka mahdollistaa kaupallisen toiminnan ja merkittävän orgaanisten sivuvirtojen arvonlisäyksen. Demotehdas-konseptin osana, osaprojekteissa kehitetään teknologiset komponentit valmiiksi ja toteutetaan kenttäkokeet valituilla biomassoilla (mm. mädätejäännös, hevosenlanta, broilerinlanta, bioliete ja nollakuitu). Lopputuotteiden markkina- ja vientipotentiaali selvitetään sekä etsitään loppuasiakkaat tuotteille. Lisäksi tuotteiden laatu ja käytettävyys arvioidaan hankkeen tutkimusosiossa.
  Hankkeen onnistuessa syntyy palveluoperaattori, joka demonstroi uuden teknologiakonseptin. Teknologiakonsepti kokonaisuutena on siirrettävissä sekä mitoitettavissa tarvekohtaisesti, mikä mahdollistaa sen hyödynnettävyyden tulevaisuudessa laajemmin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Redono Oy, Lohja (redono.fi)

• Hanke: REDONO
• Hankkeen toteutusaika: 1.5.2017 – 28.2.2018
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 103 000 €, josta tuen osuus on 70 %

• Hankkeen kuvaus: Hankkeen nimeksi on annettu REDONO joka on ravinteiden kierrätysprosessi. Redono-prosessin tarkoitus on kierrättää eri bioprosessien rejektivesiä ja muita mahdollisia ravinnepitoisia kirkkaampia vesiä. Näitä vesiä kutsutaan prosessissa BioSyötteiksi. Redonon ravinteiden kierrätysprosessin tavoitteena on hyödyntää vesien ravinteita uudelleen viljelemällä BioLevää ja BioKasveja suljetussa kierrossa sekä kontrolloiduissa olosuhteissa.
  Hankkeen aikana tutkitaan eri teollisuuksien rejektivesiä mitkä voidaan mahdollisesti hyödyntää prosessissa (BioSyötteenä). Nämä voiva olla esim. kalojen kiertovesilaitosten vesiä, maatalouden biokaasulaitosten rejektivesiä tai muitten mahdollisten teollisuuksien nestemäisiä sivujakeita. BioSyötteistä tutkitaan mm. ravinnepitoisuudet, kuten kokonaistyppi ja fosforit sekä muita mahdollisia prosessiin vaikuttavia ainesosia, kuten mahdolliset inhibiittorit. Hankkeen aikana tutkitaan myös mahdolliset esikäsittelymenetelmä eri BioSyötteille ennen jatkoprosessia.
  Redono ravinteiden kierrätysprosessi tarjoaa teollisuuksille uuden ravinnevesien kierrätysmenetelmää, millä voidaan käsitellä ravinnepitoisia vesiä Redono prosessissa. Redonon prosessilla vältytään turhista ravinnepäästöistä maahan sekä vesistöön, jotka syntyvät muuten esim. ravinnevesien/lannoitenesteiden peltolevityksissä sekä esim. nurmen perustamissa.
  BioSyötteiden tutkimustulosten avulla suunnitellaan ravinnevesien kierrättämistä. BioLevä- sekä BioKasvien yksikössä. Hankkeen aikana tehdään laskentamalleja ravinnevesien hyödyntämisestä BioLevän sekä BioKasvien yksikössä. Näitä laskentamalleja voidaan hyödyntää Redono pilot-laitoksen esisuunnittelussa missä mallinnetaan teoreettinen Redono ravinteiden kierrätysprosessia.
  Mahdollisia käyttömahdollisuuksia BioLeville ja BioKasveille tutkitaan myös hankkeen aikana esim. SuperFoodina sekä kala- ja eläinrehuna. Hankkeen aikana tehdään esikartoitus miten Redonossa viljeltyjä tuotteita saadaan hyödynnettyä kaupallisella markkinoilla.

RuokoVoima Oy, Masku

• Hanke: Toteutettavuustutkimus järviruo’on laajamittaisesta hyötykäytöstä ja ruokomassaan sitoutuneiden ravinteiden kierrättäminen maatalouden käyttöön
• Hankkeen toteutusaika: 1.2.2017 – 31.8.2018
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 48 000 €, johon tukea on myönnetty 70 %

• Hankkeen kuvaus: Hankkeessa tullaan selvittämään uudenlaisen kiertotalouteen ja uusiutuviin luonnonvaroihin tähtäävän liiketoimintaidean toteutettavuus. Hankkeen tavoitteena on kerätä merivedessä kasvavaa järviruokoa alueelta, jossa ruokoesiintymät ovat poikkeuksellisen runsaita. Tämä ruokomassa prosessoidaan ensin biokaasuvoimalassa kuivamädätysprosessina, jonka jälkeen testaan mädätysjäännöksen soveltuvuus luonnonmukaisen maatalouslannoitteen raaka-aineeksi. Ruovikoiden niittämisen merkitys rehevöitymisen vaikutusten hillitsemiseksi on todettu useissa selvityksissä, mutta laajojen niittojen esteenä on useimmiten juuri niitetyn ruokomassan hyötykäytön puute. Mikäli ruokoihin sitoutuneita ravinteita ei pystytä palauttamaan ravinnekiertoon, ei niitoista myöskään saada merkittävää ympäristöllistä hyötyä.
  Tämän hankkeen tavoitteena on toimia tiennäyttäjän uudenlaiselle konseptille, jossa ruovikoiden laajamittainen niittäminen saadaan taloudellisesti kannattavaksi ja ruovikkoihin sitoutuneet ravinteet saadaan takaisin ravinnekiertoon. Samalla luodaan pohjaa uudelle, luonnonmukaiseen maanviljelyyn soveltuvan lannoitteen valmistamiseen erikoistuneen, liiketoiminnan käynnistämiselle.

Satafood Kehittämisyhdistys ry, Huittinen (satafood.net)

• Hanke: Sivuvirroista luomulannoite kasvihuonetuotantoon - LUOMUKAS
• Hankkeen toteutusaika: 1.6.2018 – 30.6.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 40 000 €, johon tukea on myönnetty 70 %

• Hankkeen kuvaus: LUOMUKAS-hankkeessa tavoitteena on kokeilla kahta perunatärkkelyksen tuotannosta syntyvää sivuvirtaa uudenlaisen nestemäisen luomulannoitteen raaka-aineena. Raaka-aineet ovat perunan haihdutusväkevöity soluneste sekä proteiinin erotuksen jälkeen syntyvä väkevöity nestefraktio. Sivuvirtojen käsittelyä kokeillaan märkähiiltoprosessilla (HTC, hydrothermal carbonisation), ja prosessin lopputuotteita testaan ruukkukokeina yleisillä koekasveilla. Märkähiiltoprosessia ei ole tietojemme mukaan ennen tätä hanketta kokeiltu Suomessa perunan sivuvirtojen käsittelyssä. Hankkeen tulokset voivat tuottaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia nestemäisten luomulannoitteiden kehittämiseksi kasvihuonekäyttöön korimaan markkinoille ja vientiin.
  Hankkeessa toteutetaan kolme toimenpiteiden työpakettia:
  1) Työpaketti 1: Laboratoriomittakaavan märkähiiltokokeet
  - Märkähiiltomenetelmän (HTC) pilottikokeilu kahdelle erilaiselle tärkkelystuotannon nestemäiselle sivuvirralle.
  - Menetelmää testataan laboratoriomittakaavassa. Kokeet sisältävät sivuvirran käsittelykohteet HTC-prosessilla, lopputuotteiden erottelun sekä lopputuotteiden analyysit ja raportoinnin.
  2) Työpaketti 2: Kasvatuskokeet kasvihuoneissa
  - HTC-prosessin loppujakeiden käytön lannoitesoveltuvuuden testaaminen: käytännön kasvatuskokeiden järjestäminen kasvihuoneessa hyödyntäen HTC-prosessin lopputuotteita. Kasvatuskokeet toteutetaan ruukkukokeina yleisillä koekasveilla märkähiillettyjen tuotteiden ominaisuuksien selvittämiseksi.
  3) Työpaketti 3: Luomulannoitteen markkinapotentiaaliselvitys
  - Märkähiiltoprosessilla (HTC) tuotettujen jakeiden potentiaalisten markkinoiden kartoitus. Selvitetään syntyvien neste- ja hiilijakeiden käsittelystä kiinnostuneet sidosryhmät ja kartoitetaan arvoketjun taloudellinen markkinapotentiaali perustuen nykyisten luomulannoitetuotteiden markkinoihin.

SFTec Oy, Oulu (sftec.fi)

• Hanke: Kierrätyslannoitteiden klusteri Oulusta: Orgaanisten jätteiden tuotantomittakaavan demonstraatio, Demotehdas -konsepti
• Hankkeen toteutusaika: 1.9.2017 – 31.8.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 535 600 €, johon tukea on myönnetty 60 %

• Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on SFTec Oy:n kehittämän, uuden innovatiivisen ja patentoidun kuivainteknologian (Modular Heating –ModHeat) modifiointi ja täydenmittakaavan testaus orgaanisten materiaalien kuivaamiseksi. Tämä kehitys- ja testaustyö toteutetaan osana laajempaa Demotehdas-konseptia.
  Hanke on SFTec Oy:n sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteishanke. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa orgaanisten biomassojen käsittelyyn ja tuotteistamiseen tuotantomittakaavan demonstraatioympäristö ns. Demotehdas-konsepti. Demotehdas-konsepti muodostaa kokonaisuuden, jonka tavoitteena on usean kotimaisen pk-yrityksen osaamisen ja innovaatioiden yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi sekä näiden innovaatioiden yhtäaikainen kehittäminen ja kaupallistaminen kokonaisuutena. Samalla palvellaan niin pienten kuin teollisen mittakaavan yrittäjien ja yritysten tarpeita, yhdessä kehittäen kokonaisvaltaista teknologiaratkaisua ravinteiden kierrättämisen tehostamiseksi erilaisista orgaanisista jäte-, hukka- ja sivuvirroista.
  Hankkeen päätavoitteena on löytää kaupalliset ja tekniset edellytykset ModHeat-kuivainteknologian tuotteistamiseksi biomassojen käsittelyyn, jossa ravinneraikkaita biomassoja kuivataan, hygienisoidaan ja käsitellään tuotteiksi, esimerkiksi kierrätyslannoitteiksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää prosessikonsepti, joka mahdollistaa kaupallisen toiminnan ja merkittävän orgaanisten sivuvirtojen arvonlisäyksen.
  Hankkeessa kehitetään teknologia valmiiksi ja toteutetaan tuotantomittakaavan pitkäiset pilot-testit valituilla biomassoilla (mm. mädätejäännös, hevosenlanta, broilerinlanta, bioliete ja nollakuitu). Lopputuotteen markkina- ja vientipotentiaali selvitetään sekä etsitään loppuasiakkaat tuotteille. Lisäksi tuotteiden laatu ja käytettävyys arvioidaan hankkeen tutkimusosiossa.
  Hanke mahdollistaa teknologiakehityksen kannalta merkittävien ja elintärkeiden referenssin saamisen ja sitä kautta teknologian kaupallistamisen. Hankkeen onnistuessa syntyy palveluoperaattori, joka demonstroi uuden teknologiakonseptin. Teknologiakonsepti kokonaisuutena on siirrettävissä sekä mitoitettavissa tarvekohtaisesti, mikä mahdollistaa sen hyödynnettävyyden tulevaisuudessa laajemmin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Soilfood Oy, Lieto (soilfood.fi)

• Hanke: Ravinnekuitu – Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet
• Hankkeen toteutusaika: 1.1.2018 – 31.12.2019
• Hankkeen kokonaisbudjetti: 245 000 €, johon tukea on myönnetty 60 %
• Hankkeen kuvaus: Suomen sellu- ja paperiteollisuus tuottaa ravinnepitoisia sekalietteitä vuosittain noin 130 000 kuiva-ainetonnia, jotka sisältävät noin 4 600 tonnia typpeä, noin 510 tonnia fosforia ja 56 000 tonnia hiiltä (noin 3,5 % vuosittain Suomen maataloudessa käytettävästä N ja P määrästä). Noin 80 % sekalietteistä hävitettään polttamalla, vaikka ne soveltuisivat oikein käsiteltyinä käytettäväksi lannoite- ja maanparannusaineina kasvinviljelyssä, jolloin niiden sisältämät ravinteet ja hiili voitaisiin hyödyntää. Tällöin voitaisiin korvata keinolannoitteita, ehkäistä ravinteiden huuhtoutumista ja tallettaa hiiltä maaperään.
  Maan orgaanisen hiilen määrän on pitkäaikaisen seuranta-aineiston perusteella todettu vähenevän suomalaisilla viljelymailla (Heikkinen ym. 2013). Viljelymaan orgaanisen aineksen katsotaan yleisesti parantavan kasvintuotannon edellytyksiä ja kannattavuutta sekä vähentävän viljelystä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Orgaaninen aines lisää maan biologista aktiivisuutta, mikä vaikuttaa suotuisasti maan rakenteen muodostumiseen ja maamurujen kestävyyteen. Biologisten vaikutusten lisäksi orgaaninen aines parantaa maan kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia mm. lisäämällä kationinvaihtokapasiteettia eli ravinteiden pidättymistä kasveille käyttökelpoisina sekä maan vedenpidätyskykyä. Hyväkuntoinen ja kestävä maan rakenne vähentää erityisesti pellon eroosiota ja kiintoaineksen mukana kulkeutuvien ravinteiden huuhtoumaa. Maan orgaaninen aines on merkittävä hiilivarasto.
  Metsäteollisuuden sivutuotteiden maatalouskäytön merkittävin rajoittava tekijä on tiedon puute tuotteiden ominaisuuksista sekä niiden käytöstä ja hyödyistä. Metsäteollisuuden sivutuotteet poikkeavat tunnetuista lannoite- ja maanparannusaineista, lisäksi niillä tavoiteltavat hyödyt realisoituvat viljelijöille vasta toistuvan useampivuotisen käytön myötä ja ovat vaikeasti arvotettavissa. Erityisesti tämän koskee metsäteollisuuden sekalietteitä, jotka ovat ravinteikkaita maanparannusaineita.
  Tämän hankkeen tarkoituksena on tutkia yrityksen sekalietepohjaisten tuotteiden, Ravinnekuitujen, lannoitus- ja maanparannuskäytön vaikutuksia ympäristöön ja kasvinviljelyyn. Hankkeen tulokset edesauttavat hakijayrityksen liiketoimintaa lisäämällä tietoa tuotteiden käytöstä. Tulokset myötävaikuttavat merkittävästi kiertotalouden toteutumiseen Suomessa, sekä ulkomailla yrityksen kansainvälistymisen myötä.

Västanfjärds Mekaniska Verkstad Ab, Kemiönsaari (peruttu hanke)

• Projektets namn: Aggregat för vassklippning
• Projektets längd: 1.1.2017 – 31.8.2018
• Hankkeen kokonaisbudjetti ja ohjelmasta myönnetyn tuen osuus: 57 000 €, johon tukea on myönnetty 45 %
• Beskrivning av projektet: Avsikten med projektet är att effektivera vassklippningen så, att det blir ekonomiskt lönsamt att samla vass för att via en förgasningsprocess få en spridbar massa av den. Massan kan spridas på åkern och ersätta en del av konstgödseln.
  I projektet utvecklas ett vassklippningsaggregat optimera för att skörda vass för i en form som passa i en förgasningsläggning. Projektet planerat aggregatet, bygger en prototyp och testar denna i praktiskt bruk.

Wedex Finland Oy

• Hanke: Maatalouden ravinteiden hyötykäyttö
• Hankkeen toteutusaika: 1.3.2017 – 31.2.2018
• Hankkeen kokonaisbudjetti ja ohjelmasta myönnetyn tuen osuus: 216 000 €, josta tukea on myönnetty 60 %

• Hankkeen kuvaus: Lietelannan suuri määrä ja sen pitkäaikainen käyttö viljelysten lannoittamisessa Laukkalan maitotilalla Kiuruvedellä on koettu maidontuotantoa rasittavaksi ylimääräiseksi kustannukseksi. Tästä halutaan päästä eroon menetelmällä, joka olisi kustannustehokkaampi ja ympäristön kannalta kestävä ratkaisu.
  Tausta ja lähtötilanteen kuvaus:
  Laukkalan maitotila Kiuruvedellä on laajentanut ja tehostanut tuotantoaan jatkuvasti. Maidontuotannossa on 170 lypsylehmää ja lisäksi nuorta karjaa, jotka tuottavat runsaat 6 000 tonnia lietelantaa vuodessa. Maatilalla on rehun tuotannossa noin 160 ha peltoja, jotka juuri ja juuri riittävät lietelannan levitykseen nykyisin sallittujen määräysten rajoissa. Jos tuotantoa lisätään, tulee vastaan peltopinta-alan saatavuus. Kustannustehokkaan tuotannon lisäämiseksi maatila haluaa lietelannan käsittelyyn menetelmän, joka sitoo lannassa olevat ravinteet ja estää niiden hävikin ilmaan, maahan ja veteen. Samalla halutaan päästä eroon työ- ja elinympäristöä pilaavista haitoista.
  Kehitystarpeiden kuvaus:
  Pitkäaikaisen kehitystyön tuloksena Wedex Finland Oy on päättänyt aloittaa lietelannan käsittelyyn tarvittavien laitteiden kehitystyön ja tulosten varmistuttua valmistuksen yhteistyössä Tornion Sähköpojat Oy:n kanssa. Laitteisto erottaa lietelannan kiintoaineen ja veden. Vesi puhdistetaan. Tämän hankkeen tavoitteena on mahdollistaa sarjatuotantokelpoisen uuden tuotteen suunnittelu ja valmistus.
  Vesilaitoksella saamme lietteen levitettävistä tonneista 70 % pois. Samalla ravinteiden haihtuminen, etenkin liukoisen typen osalta on oleellisesti pienempi. Kaikki lannan sisältämät ravinteet saadaan kiintoaineeseen (30 % ka). kasveille saatavan käyttökelpoisen typen määrä nykyiseen lietteenkäsittelyyn verrattuna on vähintään kaksinkertainen. Tilalle ostettavan kemiallisen lisätypen määrä pienenee arviolta 30 %. Karjatilalle tulevat hyödyt ovat suoria kulukustannussäästöjä.