Navigointivalikko
EPO TLS Liikenteen tila

Liikenteen tilan kehitys

Liikenteen kasvu on viime vuosina ollut tasaista. Pääteiden liikenteen kasvua kuvaavassa käyrässä on erotettavissa muutamia notkahduksia. Liikennemäärät ovat sidoksissa maan taloudelliseen kehitykseen siten, että taloustilanteen heikentyessä myös liikennemäärien kasvu taittuu. Koronapandemian aiheuttama liikennemäärien muutos vuoden 2020 osalta saadaan päivitettyä vasta myöhemmin. Pääteiden liikennemäärät ovat kuitenkin vähentyneet selvästi maalis- ja kesäkuun välillä vuonna 2020. Huhtikuun kokonaisliikennemäärä esimerkiksi valtatiellä 3 Helsingbyn mittauspisteessä oli vuonna 2020 noin 33,1 % pienempi kuin edellisenä vuonna, sen sijaan raskaan liikenteen määrässä ei ollut juurikaan muutosta. Liikennemäärät palautuivat heinäkuun aikana melkein vuoden 2019 tasolle ainakin väliaikaisesti.

 

Kuvaaja pääteiden liikenteen kehityksestä sekä perustienpidon rahoituksesta.

Pääteiden liikenteen keskimääräinen kumulatiivinen muutos eräissä pääteiden liikennettä automaattisesti mittaavissa pisteissä (LAM) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella vuosina 1996–2019. Tiedot on yhdistetty 13 mittauspisteestä. Kaaviossa myös tienpidon perusrahoitus vuosina 2012–2019. Liikenne on kasvanut vuodesta 1996 vuoteen 2007 melkein 30 % suhteellisen tasaisesti, lukuun ottamatta vuoden 2000 taitteessa ollutta lamaa, jolloin liikennemäärät pysyivät ennallaan. Myös vuosien 2007–2009 välillä liikennemäärät pysyivät samoina. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 liikennemäärä väheni muutaman prosentin. Liikenteen kokonaiskasvu vuodesta 1996 vuoteen 2017 oli noin 35 %. Vuoteen 2019 mennessä on liikennemäärä vuodesta 2017 hieman laskenut. Tienpidon perusrahoitus on vuoden 2012 n. 46,5 M€ noussut vuoden 2014 n. 50,3 M€ kunnes perusrahoitus on lähtenyt laskemaan vuoden 2019 arvoon 36,2 M€. Perusrahoituksen pudotus on ollut raju suhteessa liikennemäärän kasvuun.

 

Liikenteen automaattisen mittauspisteen tulokset Helsingbystä.

Liikennemäärät valtatiellä 3 Helsingbyn LAM-pisteessä (liikenteen automaattinen mittaus) Mustasaaressa tammi-elokuussa vuosina 2019 ja 2020. Vuoden 2019 liikennemäärä valtatiellä 3 Helsingbyn mittauspisteessä vaihtelee tammikuun n. 8600 ajon/vrk ja elokuun 9900 ajon/vrk välillä. Vuoden 2020 liikennemäärä tammi-helmikuun osalta vastaa täysin 2019 liikennemääriä. Koronapandemia on vähentänyt liikennemäärän suoraviivaisesti helmikuun 8900 ajosta/vrk huhtikuun 6200 ajoon/vrk, jonka jälkeen liikennemäärä on kasvanut kesäkuun loppuun mennessä jo 8620 ajoon/vrk. Tämän jälkeen liikennemäärät ovat elokuun loppuun mennessä palautuneet jo 9200 ajoon/vrk.

 

Maakuntakeskusten lähiseuduilla liikenteen kasvu on keskimääräistä nopeampaa ja liikenteen sujuvuus onkin edelleen heikentynyt Vaasan, Kokkolan ja Seinäjoen kaupunkiseutujen pääteillä. Liikenteen kasvu liikenteen automaattisissa mittauspisteissä (LAM) on ollut nopeaa valtatiellä 19 Seinäjoelta etelään ja Lapualla, samoin valtatiellä 3 Laihian ja Vaasan välillä sekä kantatiellä 67 Ilmajoella. Valtatien 18 liikenteen kasvu Laihian ja Seinäjoen välillä on myös kiihtynyt vuodesta 2015 lähtien.

Liikennemäärät määrätyissä LAM-pisteissä (liikenteen automaattinen mittaus) vuosina 1995–2020 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Liikennemäärät eri LAM-pisteissä ovat kehittyneet vuodesta 1995 saman trendin mukaisesti eri laskentapisteissä joitain poikkeavuuksia lukuun ottamatta. Vt 3 laskentapisteellä Helsingbyssä liikennemäärä on kasvanut peräti 70 % vuodesta 1995 vuoteen 2020. Vuoden 2020 alkukesän kohdalla on jokaisessa laskentapisteessä liikennemäärä dramaattisesti laskenut koronapandemian vuoksi. Liikennemäärien kasvu eri laskentapisteillä vaihtelee välillä 20–70 %, poikkeuksena vt13 Veteli, jossa liikennemäärät ovat keskimäärin laskeneet vuodesta 2008 ja koronan aikana vuoden 2020 liikennemäärän kasvu on pudonnut vuoden 1995 tasolle eli lähelle 0 % kasvua.

 

Liikennemäärissä on suuria päivittäisiä vaihteluja ja liikenne jakautuu vuorokauden tunneille hyvin epätasaisesti. Arkiaamuisin mittauspisteissä nähdään terävät ruuhkahuiput työ- ja koulumatkojen aikaan. Vastaavasti nähdään iltapäivisin paluuliikenteen huiput. Julkisuudessa liikenteen sujuvuudesta puhuttaessa usein keskitytään näihin liikenteen vilkkaimpiin hetkiin ja vaaditaan parannuksia. Samalla unohdetaan, että suurimman osan vuorokautta teillä on hyvin tilaa ja liikenne on sujuvaa.

Suurien kaupunkiseutujen pääteillä aamu- ja iltapäiväruuhkat näkyvät tietysti voimakkaampana ja joukkoliikenteen merkitys tieliikenteen ruuhkahuippujen tasoittajana on merkittävä. Liikennemäärien lisääntyessä autoilijat joutuvat myös miettimään tarkemmin omia aikataulujaan ja milloin matkalle kannattaa lähteä.