Liikenteen tilan kehitys

Historiallisesti liikennemäärät tieverkolla ovat jatkuvasti kasvaneet. Erityisesti edellisellä vuosituhannella ja vielä 2000-luvun alussa kasvu on ollut voimakasta. 2010-luvulla liikennemäärät ovat yhä jatkaneet kasvuaan, mutta kasvuvauhti on alkanut hidastumaan. Liikenteen kasvu on ollut keskimääräistä nopeampaa maakuntakeskusten lähiseuduilla ja liikenteen sujuvuus onkin edelleen heikentynyt Vaasan, Kokkolan ja Seinäjoen kaupunkiseutujen pääteillä.

Kuvassa 1 esitetyssä pääteiden liikenteen kasvua kuvaavassa käyrässä on erotettavissa muutamia notkahduksia. Liikennemäärät ovat sidoksissa maan taloudelliseen kehitykseen siten, että taloustilanteen heikentyessä myös liikennemäärien kasvu yleensä taittuu. Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät liikennemäärissä selvästi vuosina 2020-2022. Näiden vaikutuksista voi lukea tarkemmin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogikirjoituksesta.

Kuva 1. Pääteiden liikenteen keskimääräinen kumulatiivinen muutos (12 kk liukuva keskiarvo) ja perustienpidon rahoitus. Kuvassa on huomioitu liikennemäärät 13 pääteiden liikennettä automaattisesti mittaavasta pisteestä (LAM) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella vuosina 1996-2023. Lisäksi kuvassa on perustienpidon rahoitus vuosina 2012- 2023. Liikenteen kokonaiskasvu vuodesta 1996 vuoteen 2019 oli noin 35 %. Vuonna 2020 kokonaisliikennemäärä laski 7,7 % vuoden 2019 liikennemäärästä. Vuonna 2021 liikennemäärä kasvoi vuodesta 2020 noin 4 %, mutta laski jälleen vuonna 2022 noin 3 % edellisestä vuodesta. Vuonna 2023 liikennemäärä kasvoi edellisvuodesta jälleen noin 3 %. Perustienpidon rahoitus oli vuonna 2012 noin 46,5 M€ ja nousi vuoteen 2014 mennessä noin 50,3 M€ kunnes rahoitus lähti laskemaan. Vuonna 2019 perustienpidon rahoitus oli vain 36,2 M€. Vuonna 2020 rahoitus nousi noin 55,7 M€ ja laski jälleen vuonna 2021 noin 50,7 M€.  Vuoden 2022 perusrahoitus oli noin 57,6 M€. Vuonna 2023 perustienpidon rahoitus oli noin 54,1 M€.

Vaikka liikennemäärien kasvutahti on hidastunut ja korona-aikana liikennemäärä on jopa pienentynyt, niin valtakunnallisessa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuottamassa liikenne-ennusteessa liikennemäärien odotetaan kuitenkin edelleen jatkavan kasvuaan myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella tulevaisuudessa. Kuvassa 1 esitetty rahoituksen määrän pienentyminen usean vuoden ajalta suhteessa liikennemäärien kasvuun ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin on aiheuttanut suurta korjausvelkaa tiestöllä. Samanaikaisesti merkittävästi kasvanut yleinen kustannustaso on pienentänyt tienpidon rahoituksen ostovoimaa, mikä on entisestään heikentänyt tilannetta.

Vuonna 2023 liikennemäärä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen LAM-pisteissä vaikuttaisi palaavan selvälle kasvu-uralle. Vuoden 2023 liikennemäärä kaikissa alueen LAM-pisteissä oli keskimäärin noin 2,7 % kasvussa suhteessa edellisvuoteen. Liikennemäärät ovat edelleen koronaa edeltävää tasoa alempana, mutta prosentuaalinen kasvu vuodesta 2022 oli merkittävää.

Kokonaisuutena liikennemäärä vuonna 2023 oli noin 3,5 % alemmalla tasolla kuin koronaa edeltävänä vuonna 2019. LAM-pisteiden välillä on kuitenkin melko suuria alueellisia eroja liikennemäärien kehityksessä. Kuvassa 2 on esitetty LAM-pisteiden liikennemäärien suhteellinen muutos vuodesta 2019 vuoteen 2023. Kuvassa punaisella on kuvattu laskeneita liikennemääriä ja sinisellä kasvaneita liikennemääriä.

Kuva 2. LAM-pisteiden liikennemäärien suhteellinen muutos vuodesta 2019 vuoteen 2023. Kuvassa punaisella on laskeneet liikennemäärät ja sinisellä kasvaneet liikennemäärät. Tummemmat värit kuvaavat suurempaa muutosta.

Kuvasta 2 nähdään, että paikoin liikennemäärät olivat vuonna 2023 edelleen yli 10 % alemmalla tasolla kuin vuonna 2019, mutta maakuntakeskuksissa ja pääväyläasetuksen mukaisella maanteiden runkoverkolla liikennemäärät ovat jo lähellä vuoden 2019 tasoa. Lisäksi erityisesti Seinäjoen seudulla liikennemäärät ovat jo monissa paikoissa ylittäneet 2019 tason, mikä kuitenkin johtuu osittain maankäytöllisistä tekijöistä kyseisten mittauspisteiden läheisyydessä.

Liikennemäärissä on suuria päivittäisiä vaihteluja ja liikenne jakautuu vuorokauden tunneille hyvin epätasaisesti. Arkiaamuisin mittauspisteissä nähdään terävät ruuhkahuiput työ- ja koulumatkojen aikaan. Vastaavasti nähdään iltapäivisin paluuliikenteen huiput. Suurimmillaan liikennemäärä on tyypillisesti iltahuipputunnin aikaan noin klo 15 ja klo 17 välillä. Huipputunnin liikennemäärä on tyypillisesti noin 10 % luokkaa koko vuorokauden liikennemäärästä. Julkisuudessa liikenteen sujuvuudesta puhuttaessa monesti keskitytään näihin liikenteen vilkkaimpiin hetkiin ja vaaditaan parannuksia. Samalla unohdetaan, että suurimman osan vuorokautta teillä on hyvin tilaa ja liikenne on sujuvaa.