Liikenteen tilan kehitys

Liikenteen kasvu on viime vuosina ollut tasaista. Pääteiden liikenteen kasvua kuvaavassa käyrässä on erotettavissa muutamia notkahduksia. Liikennemäärät ovat sidoksissa maan taloudelliseen kehitykseen siten, että taloustilanteen heikentyessä myös liikennemäärien kasvu taittuu. 
 

Kuva 1. Pääteiden liikenteen keskimääräinen kumulatiivinen muutos (12 kk liukuva keskiarvo) eräissä pääteiden liikennettä automaattisesti mittaavissa pisteissä (LAM) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella vuosina 1996-2021. Tiedot on yhdistetty 13 mittauspisteestä. Sekä tienpidon perusrahoitus vuosina 2012- 2021. Liikenteen kokonaiskasvu vuodesta 1996 vuoteen 2019 oli noin 35 %. Vuoden 2020 kokonaisliikennemäärä laski 7,7 % vuoden 2019 liikennemäärästä. Vuoden 2020 liikennemäärä ei palautunut vielä vuoden 2019 tasolle. Tienpidon perusrahoitus on vuoden 2012 noin 46,5 M€ noussut vuoden 2014 noin 50,3 M€ kunnes perusrahoitus on lähtenyt laskemaan vuoden 2019 arvoon 36,2 M€. Vuonna 2020 perusrahoitus nousi noin 55,7 M€ ja laski jälleen vuonna 2021 50,7 M€. Perusrahoituksen määrä usean vuoden ajalta suhteessa liikennemäärien kasvuun sekä ilmastonmuutoksen vaikutus on aiheuttanut suurta korjausvelkaa tiestöllä.

Koronapandemian aiheuttama liikennemäärien muutos pääteiden osalta vuosina 2020 ja 2021 nähdään kuvasta 2, jossa on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen 12 pitkäaikaisen mittauspisteen keskimääräinen kuukausiliikenne vuosina 2019-2021. Pääteiden liikennemäärät ovat vähentyneet selvästi maalis- ja kesäkuun välillä vuonna 2020. Liikennemäärät ovat palautuneet vuoden 2019 tasolle vasta vuoden 2021 lomakuukausien aikana, mutta loppuvuoden 2021 liikennemäärät jäivät pienemmiksi kuin vuonna 2019.
 

Kuva 2. Keskivuorokausiliikenteen kehitys pääteillä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella vuosina 2019, 2020 ja 2021.

Maakuntakeskusten lähiseuduilla liikenteen kasvu on keskimääräistä nopeampaa ja liikenteen sujuvuus onkin edelleen heikentynyt Vaasan, Kokkolan ja Seinäjoen kaupunkiseutujen pääteillä. Liikenteen kasvu liikenteen automaattisissa mittauspisteissä (LAM) on ollut nopeaa valtatiellä 19 Seinäjoelta etelään ja Lapualla, samoin valtatiellä 3 Laihian ja Vaasan välillä sekä kantatiellä 67 Ilmajoella. Valtatien 18 liikenteen kasvu Laihian ja Seinäjoen välillä on myös kiihtynyt vuodesta 2015 lähtien.
 

Liikenteen kehitys LAM-pisteillä v. 1995-2021 (12 kk liukuva keskiarvo)

Kuva 3. Liikennemäärät määrätyissä LAM-pisteissä (liikenteen automaattinen mittaus) vuosina 1995 – 2021 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Liikennemäärät eri LAM-pisteissä ovat kehittyneet vuodesta 1995 saman trendin mukaisesti eri laskentapisteissä joitain poikkeavuuksia lukuun ottamatta. Vuoden 2020 alkukesän kohdalla on jokaisessa laskentapisteessä liikennemäärä dramaattisesti laskenut korona- pandemian vuoksi. Liikennemäärien kasvu eri laskentapisteillä vaihtelee välillä 10-70 %, poikkeuksena valtatie 13 Veteli, jossa liikennemäärät ovat keskimäärin laskeneet vuodesta 2008 ja koronan aikana vuoden 2020 liikennemäärän kasvu on pudonnut alle vuoden 1995 tason eli liikennemäärä on vähentynyt.
 

Liikennemäärissä on suuria päivittäisiä vaihteluja ja liikenne jakautuu vuorokauden tunneille hyvin epätasaisesti. Arkiaamuisin mittauspisteissä nähdään terävät ruuhkahuiput työ- ja koulumatkojen aikaan. Vastaavasti nähdään iltapäivisin paluuliikenteen huiput. Julkisuudessa liikenteen sujuvuudesta puhuttaessa monesti keskitytään näihin liikenteen vilkkaimpiin hetkiin ja vaaditaan parannuksia. Samalla unohdetaan, että suurimman osan vuorokautta teillä on hyvin tilaa ja liikenne on sujuvaa.

Suurien kaupunkiseutujen pääteillä aamu- ja iltapäiväruuhkat näkyvät tietysti voimakkaampana ja joukkoliikenteen merkitys tieliikenteen ruuhkahuippujen tasoittajana on merkittävä. Liikennemäärien lisääntyessä autoilijat joutuvat myös miettimään tarkemmin omia aikataulujaan ja milloin matkalle kannattaa lähteä.