Talin kastelualtaan padon korvaaminen pohjakynnyksillä ja uoman kunnostuksella

Kalatie alavirrasta ylöspäin kuvattuna.

 

Mätäjoen pääuoma saa alkunsa Vantaan kaupungin Kaivokselan kaupunginosan pohjoispuolelta Hämeenlinnan väylän läheisyydestä. Helsingin, Vantaan ja Espoon alueella virtaavan Mätäjoen pääuoma on pituudeltaan 9,1 km. Valuma-alueen kokonaispinta-ala on 24,4 km2. Valuma-alueen pinta-alasta vettä läpäisemätöntä pintaa (lähinnä talojen katot ja asvaltoidut pinnat) on 25 %. Mätäjokeen on juoksutettu lisävettä Silvolan tekoaltaasta ja sitä on juoksutettu yleensä toukokuun puolesta välistä syyskuun puoleen väliin asti saakka. Tekoaltaan vesi tulee tunnelia pitkin Päijänteestä ja se lasketaan tekoaltaan juoksutusputkesta aivan Mätäjoen latvoille, Kaivokselassa sijaitsevaan soistuneeseen lampeen. Vesioikeuden luvan mukaan lisävettä saadaan johtaa Mätäjokeen touko-syyskuussa enintään 75 l/s vuorokausikeskiarvona laskettuna. Muina aikoina lisävettä ei saa johtaa.

Talin kastelualtaan pato sijaitsi joen alajuoksulla ja se oli tehty padottamaan vettä joessa, jotta muodostuneesta varastoaltaasta voitiin ottaa riittävästi golfkentän kasteluvettä miltei kaikissa virtaamatilanteissa. Pato muodostui noin 3,5 metriä leveästä ja 1,5 metriä korkeasta aukosta, joka oli suljettu puisilla seteillä. Virtaamatilanteen mukaan settejä avattiin ja suljettiin, millä pyritään pitämään altaan vedenpinta noin tasolla N60+1,40 m. Muuna kuin tulva-aikana settejä aukaistaessa kaloilla ei ollut vaellusmahdollisuutta padon ohi. Koska pato oli huonokuntoinen ja setit vuotivat vettä, toimenpiteeksi esitettiin settipadon poistamista kaikkine rakenteineen ja sen korvaamista pohjapadoilla ja taimenelle sopivalla lisääntymis- ja elinalueella. Työn tilaajana oli Teknos Oy / Vahanen Environment Oy ja kohteen suunnittelusta vastasi Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho. Hankkeen valvonnasta ja luonnonmukaisen toteutuksen ohjauksesta vastasi Uudenmaan ELY-keskus.

Kunnostuksella saavutettiin merkittävä parannus kalojen vaellusmahdollisuuksiin Mätäjoella ja koskialue on todistetusti toiminut lisääntymis- ja elinalueena taimenille.

Perustietoja Talin kastelualtaan kalatiestä

  • Valmistumisvuosi: 2013
  • Pituus: 30 m
  • Nousu: n. 0,8 m
  • Miten nousu on porrastettu: 4 pohjakynnystä ja virtakiviä
  • Pääkynnysten korkeusero: 0,2 m
  • Mitoitusvirtaama: koko puron virtaama
  • Vesileveys mitoitusvirtaamalla: 15 m
  • Vesisyvyys mitoitusvirtaamalla: 0,20,5
  • Etäisyys jokisuusta: 0,7 km
Talin kastelualtaan pato ennen kunnostusta vuonna 2007.
Padon alapuolinen alue ennen kunnostusta.
Kunnostus syksyllä 2013. Alimmat kolme kynnystä valmiina ja ylimmän kynnyksen rakennus alkamassa.
Kunnostus syksyllä 2013. Ylimmän kynnyksen rakentaminen käynnissä.
Yläkynnykseltä alavirtaan päin. Kalatie valmistui kahden viikon työn jälkeen.

 

Vastaavanlaisia pieniä patoja on valtakunnallisesti erittäin paljon. Kyseinen padon muutos on erinomainen esimerkki siitä, miten vastaavanlaisia kohteita voidaan monipuolistaa. Vesistökunnostusten toteutus vaatii nykyään ja ennen kaikkea tulevaisuudessa muiden toimijoiden huomattavasti nykyistä vahvempaa panosta ja tässä kohteessa toteuttaja osoitti erinomaista aloitteellisuutta ja mahdollisti kohteen muutoksen.

Kuvat: Aki Janatuinen, Harri Aulaskari

Päivitetty: 04.08.2022