- ELY-keskukset
- Alueen tila ja näkymät
- Työllisyyskatsaukset
- Työvoimabarometrit
- Nuorisotakuun seuranta
- Työmarkkinatutkimus ja ennakointi
- Koronatilanteen työllisyysvaikutukset
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Suunnittelu ja seuranta
- Projektit ja hankkeet
- Järjestöistä voimaa kotoutumiseen
- Kalatiehankkeet
- Anttilan pohjapato Hirvihaaranjoella
- Brasaksen kalatie (Mustijoen vesilaitospadon kalatie)
- Fallforsenin pohjakynnyksen monipuolistaminen Taasianjoella
- Ingarskilanjoen myllypadon kalatie
- Kaukaksen kalatie Keravanjoella
- Kocksbybäckenin padon korvaaminen pohjakynnyksillä ja uoman kunnostuksella
- Kuuskosken kalatie
- Lontoon pohjapato Hirvihaaranjoella
- Sågarsinkosken kalatie Siuntionjoella
- Talin kastelualtaan padon korvaaminen pohjakynnyksillä ja uoman kunnostuksella
- Vakkolankosken kalatie Porvoonjoella
- Kotoutumisentukena
- Kumppanina kotoutumisessa
- Sisältöalueet
- Kotona lapsia hoitavien vanhempien työelämäosallisuus
- Vieraskielisten asiakkaiden tukeminen työelämään siirtymiseksi ja työelämässä
- Vieraskielisten kielellinen tuki (tulossa)
- Vieraskielisten, heikossa työmarkkina-asemassa olevien tukeminen työelämään siirtymiseksi (tulossa)
- Julkaisuja ja tuotteita
- Tilaisuudet
- Hankehaut
- Yhteystiedot
- Tietosuojaselosteet
- Hyvät väestösuhteet
- Osallisena
- Teemasivustot
- Tiehankkeet
- Tehtävät ja toiminta
Vakkolankosken kalatie Porvoonjoella
Vakkolankoski sijaitsee Porvoonjoessa, Askolan kunnassa. Porvoonjoen valuma-alue Vakkolankosken kohdalla on 1 115 km2, josta järviä on 2 %. Virtaamavaihtelut voivat olla hyvin voimakkaita pienestä järvisyydestä johtuen.
Voimalaitoksen lupaehtojen mukaan kalatiehen ja koskialueelle tulee johtaa vettä 0,7 m3/s 1.5.–31.10. välisenä aikana. Vakkolankosken nousukorkeus on 6,8 m ja kalatien yhteispituus on noin 80 metriä. Kalatie toteutettiin ns. hybridikalatienä, josta 4,1 metrin nousu on toteutettu luonnonmukaisena kalatienä (65 metriä) ja yläosan nousu 2,7 m on rakokalatieosuutta (15 metriä). Rakokalatiessä on 14 allasta ja altaiden vedenpintojen ero altaiden välillä on 0,2 m.
Rakokalatien alapuolelle louhittiin kanaali, johon rakennettiin yhteensä 16 luonnonkivistä kynnystä 1,5–3 metrin välein. Joka kolmas kynnys on ns. pääkynnys, joka koostuu kolmesta suuremmasta kivestä ja yhdestä matalammasta laakeasta porraskivestä. Pääkynnysten väleihin kivettiin muodoltaan vaihtelevia lisäkynnyksiä, jolloin yli 0,2 m korkeita vesikynnyksiä ei päässyt muodostumaan. Rakenteita tukevat kivet ankkuroitiin kanaalin pohjaan teräsankkureilla ja osa kivistä voitiin sijoittaa siten, että ne tukeutuvat ankkuroituihin kiviin. Kynnykset toteutettiin pääasiassa luonnonkivistä. Kalatien keskivaiheille louhittiin leveähkö yhtenäinen allas, joka mahdollistaa kalojen levähtämisen nousun aikana.
Vakkolankosken alapuolella ei ole täydellisiä nousuesteitä, mutta kahdella alemmalla voimalaitoksella on vielä tehtävä nousua helpottavia toimenpiteitä nousumahdollisuuksien parantamiseksi. Paikallisten kalojen vaellusta ja kalatien käyttöä on tutkittu Vakkolankoskella VAKI-laskurilla ja todettu, että kalat käyttävät kalatietä. Kun alapuolisen jokiosuuden nousumahdollisuuksia saadaan parannettua, niin Vakkolankosken kalatie mahdollistaa vaelluskaloille nousumahdollisuuden Porvoonjoen ylempiin osiin.
Perustietoja Vakkolankosken kalatiestä
- Valmistumisvuosi: 2009
- Pituus: 80 m
- Nousu: 6,8 m
- Miten nousu on porrastettu: 16 luonnonkivikynnystä ja yläosa betonisena rakokalatienä
- Pääkynnysten korkeusero: 0,2–0,5 m
- Mitoitusvirtaama: 0,6 m³/s
- Vesileveys mitoitusvirtaamalla: 2,5–4 m
- Vesisyvyys mitoitusvirtaamalla: 0,5–1,2 m
- Etäisyys jokisuusta: 20 km
Kuvat: Harri Aulaskari, Tero Taponen ja Olli Jaakonaho
Päivitetty: 04.08.2022