- ELY-keskukset
- Alueen tila ja näkymät
- Työllisyyskatsaukset
- Työvoimabarometrit
- Nuorisotakuun seuranta
- Työmarkkinatutkimus ja ennakointi
- Koronatilanteen työllisyysvaikutukset
- Aluekehittäminen
- Organisaatio
- Suunnittelu ja seuranta
- Projektit ja hankkeet
- Järjestöistä voimaa kotoutumiseen
- Kalatiehankkeet
- Anttilan pohjapato Hirvihaaranjoella
- Brasaksen kalatie (Mustijoen vesilaitospadon kalatie)
- Fallforsenin pohjakynnyksen monipuolistaminen Taasianjoella
- Ingarskilanjoen myllypadon kalatie
- Kaukaksen kalatie Keravanjoella
- Kocksbybäckenin padon korvaaminen pohjakynnyksillä ja uoman kunnostuksella
- Kuuskosken kalatie
- Lontoon pohjapato Hirvihaaranjoella
- Sågarsinkosken kalatie Siuntionjoella
- Talin kastelualtaan padon korvaaminen pohjakynnyksillä ja uoman kunnostuksella
- Vakkolankosken kalatie Porvoonjoella
- Kotoutumisentukena
- Kumppanina kotoutumisessa
- Sisältöalueet
- Kotona lapsia hoitavien vanhempien työelämäosallisuus
- Vieraskielisten asiakkaiden tukeminen työelämään siirtymiseksi ja työelämässä
- Vieraskielisten kielellinen tuki (tulossa)
- Vieraskielisten, heikossa työmarkkina-asemassa olevien tukeminen työelämään siirtymiseksi (tulossa)
- Julkaisuja ja tuotteita
- Tilaisuudet
- Hankehaut
- Yhteystiedot
- Tietosuojaselosteet
- Hyvät väestösuhteet
- Osallisena
- Teemasivustot
- Tiehankkeet
- Vientikunto – Osaamisella maailmalle
- Tehtävät ja toiminta
Lontoon pohjapato Hirvihaaranjoella

Hirvihaaranjoki (Mäntsälänjoki, Mustijoki) saa alkunsa Sulkavanjärvestä, joka sijaitsee Mäntsälän kunnan pohjoisosassa lähellä Kärkölän rajaa. Joki virtaa Mäntsälän, Pornaisten ja Porvoon kautta ja laskee mereen Kilpilahden kohdalla Porvoossa. Hirvihaaranjoen pituus on n. 78 kilometriä. Lontoon pohjapadolla valuma-alue on n. 243 km2.
Hirvihaaranjoen järjestelytyön tarkoituksena oli vähentää tulvahaittoja Hirvihaaranjokeen rajoittuvilla peltoalueilla. Järjestely-yhtiö perustettiin 21.7.1965 ja työ toteutettiin valtion työnä Helsingin vesipiirin toimesta pääasiassa vuosina 1969–1978. Järjestelytyön yhteydessä rakennettiin 7 pohjapatoa turvaamaan riittävä alivesien aikainen vedenkorkeus. Pohjapadot toteutettiin pääasiassa luonnonkivistä rakentamalla.
Lontoon pohjapadon savesta rakennetun sydänosan päällä on kivistä, louheesta ja sorasta tehty rakenneosa, jonka pinta on muista järjestelyhankkeen padoista poiketen päällystetty n. 20 cm paksuisella betonilla. Erityisen suuria virtaamatilanteita lukuun ottamatta Lontoon pohjapato oli kalojen nousuesteenä. Padon rakenne oli ajan mittaan rapistunut mm. padon läpi suotautuvan veden ja jäiden vaikutuksesta. Betonipintaisen padon alaluiska oli jyrkkä ja alaosastaan pahoin rapautunut. Luiskan juuressa oli runsaasti kiviä, joiden lomitse vesi virtasi jättäen kiveyksen pinnan pääosin kuiville.
Nousureitti suunniteltiin rakennettavaksi siten, että betonoitu patorakenne puhkaistiin sen oikeasta reunasta ja väylä muotoiltiin kulkemaan padon alapuolella oikealta vasemmalle reunalle välittömästi betonipadon alaluiskan alapuolella. Väylä kynnystettiin kivillä niin, että saavutettiin kalojen nousulle riittävän pieni kaltevuus. Työsaumat, oikeanpuoleinen rantaluiska sekä betoniluiskan alapuoli vahvistettiin ja suojattiin kiveyksellä.
Saukkojen hajuposti/suojapaikka rakennettiin luonnonkivistä uoman oikealle rannalle, jossa oli suojainen ja maapohjaltaan kestävä paikka suojapaikan toteuttamiseen. Suojapaikka sijoitettiin riittävän korkealle penkkaan, jolloin vesi ei pääse tavanomaisella tulvalla huuhtomaan rakennetta. Kivistä muotoiltiin yhdeltä sivulta avonainen kehä, jonka päälle asetettiin laakea kivi. Sisätilan sivut ovat n. 50-80 cm ja korkeus n. 30 cm. Pohjalle levitettiin sorakerros.
Perustietoja Lontoon pohjapadon monipuolistamisesta
- Valmistumisvuosi: 2009
- Pituus: 50 m
- Nousu: n. 1,5 m
- Miten nousu on porrastettu: niskakynnys luonnonkivistä ja virtakiviä kynnysmäisinä ryhminä
- Pääkynnysten korkeusero: 0,1–1 m
- Mitoitusvirtaama: Koko joen virtaama
- Vesileveys mitoitusvirtaamalla: 2 m
- Vesisyvyys mitoitusvirtaamalla: 0,2–1 m
- Etäisyys jokisuusta: n. 64 km









Kuvat: Sampo Vainio ja Harri Aulaskari
Päivitetty: 04.08.2022