Broar

Sillat - Varsinais-Suomi ja Satakunta

(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa silta-asioista myös Satakunnan alueella)

Varsinais-Suomen ja Satakunnan maanteillä on n. 1 800 siltaa, joista Varsinais-Suomessa sijaitsee n. 1 100 siltaa ja Satakunnassa vajaat 700 siltaa.

Siltojen kunnossapidon keskeinen tehtävä on varmistaa siltojen liikenneturvallisuus ja kantavuus sillan käyttöaikana. Tavoitteena on myös siltojen säilyminen ulkonäöltään siisteinä ja ympäristöönsä sopivina. Maantiesiltoihin on sijoitettu huomattava kansallinen pääoma, josta on pidettävä huolta.

Tavoitteena on, että tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä siltojen optimaalinen käyttöikä saavutetaan minimiresurssein. Rahoituksen puutteessa joudutaan kuitenkin toisinaan lykkäämään korjauksia optimiajankohtaa myöhemmäksi sekä tinkimään sillan toiminnallisista ja säilyvyysvaatimuksista. Kun siltojen korjaukset viivästyvät riittävästi, niitä ei välttämättä kannata enää korjata, vaan käyttää hallitusti loppuun ja sen jälkeen uusia silta kokonaan. Kokonaistaloudellisesti se tulee kuitenkin yleensä kalliimmaksi. Myös liikennehaitat ovat yleensä pienempiä peruskorjauksissa kuin sillan uusimisessa. 

Sillan huono kunto tai kantavuuspuutteet eivät aina näy tielläliikkujille. Siksi sillan uusimistarve saattaa tulla yllätyksenä. Siltojen kuntoa seurataan säännöllisesti ja vuosittain toteutettavat siltakohteet valikoidaan mm. kiireellisyyden, korjauksen ajoituksen ja korjaustavan, kohteen liikenteellisen merkittävyyden ja käytettävissä olevan rahoituksen mukaan. Joskus sillan kunnon heikkeneminen etenee nopeastikin ja korjaustoimien suunnittelu pitää käynnistää kiireellisesti. Töiden ajoituksen ja liikennejärjestelyiden suunnittelussa huomioidaan työmaan vaikutukset eri tienkäyttäjäryhmille. Liikennehaittoja pyritään minimoimaan käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. 

Mt 180 Kirjalansalmen sillan tilanne

Kirjalansalmen silta Saaristotiellä (mt 180) on erittäin huonokuntoinen ja elinkaarensa päässä. Sillalle on jouduttu asettamaan liikennöintirajoituksia sillan käytön varmistamiseksi uuden sillan valmistumiseen saakka v. 2025. Sillalla on turvallista liikennöidä, siksi rajoitukset on asetettu. Kirjalansalmen sillan kuntoa seurataan jatkuvasti ja reagoimme muutoksiin nopeasti.

Kirjalansalmen sillan tilanteesta sekä liikenteen rajoituksista on koottu tietoa omalle verkkosivulle.

Uuden sillan rakentamisesta on omat hankesivut Väyläviraston verkkosivuilla.

Siltatyöt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

Siltatyöt Varsinais-Suomessa (vayla.fi)

Siltatyöt Satakunnassa (vayla.fi)

Vuosittain noin 60 siltaan kohdistuu korjaustoimenpiteitä. Toimenpiteistä kaksi kolmasosaa on pieniä niin sanottuja ylläpitoluonteisia korjauksia, joilla pysäytetään vaurioiden eteneminen. Siltoja peruskorjataan tai uusitaan nykyrahoituksella n. 10–15 kpl vuosittain.

Siltojen peruskorjaaminen tai uusiminen on kallista. Esimerkiksi puusillan uusiminen maksaa keskimäärin 0,5–1 M€. Suurempien siltojen kustannukset ovat moninkertaisia, esimerkiksi Pakurlan sillan uusiminen Paimiossa maksoi n. 9 M€. Vuosittaiseen siltarahoituksen tasoon vaikuttaa suuriin siltakohteisiin kohdistettava valtakunnallinen erillisrahoituksen määrä.

Siltojen hoidossa ja ylläpidossa on tärkeätä pitkäjänteinen toiminta. Tarkastuksilla ja toimenpiteiden suunnittelulla voidaan ennakoida sillan jäljellä olevaa kestoikää ja tarvittavia toimenpiteitä. Tavoitteemme on, että saavutamme tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä siltojen optimaalisen käyttöiän mahdollisimman pienin kustannuksin.

Ensisijaisesti huonokuntoisia siltoja korjataan vilkasliikenteisellä tieverkolla. Kuitenkin myös vähäliikenteisen tieverkon liikennöitävyys varmistetaan tarvittavilla korjaustoimilla. Vähäliikenteisten teiden silloilla voidaan kuitenkin joutua lykkäämään korjauksia optimiajankohtaa myöhemmäksi sekä tinkimään sillan toiminnallisista ja säilyvyysvaatimuksista. Liikenneturvallisuutta ei silti vaaranneta missään vaiheessa. Sillan huono kunto tai kantavuuspuutteet eivät aina näy tielläliikkujille.

Suuri osa alueen silloista on rakennettu 1960–1970-luvuilla ja ne ovat peruskorjausiässä. Lisäksi raskaiden ajoneuvojen massat kuormittavat vanhoja siltoja, sillä niitä ei ole aikanaan suunniteltu nykyisille ajoneuvomassoille.

Sillat on jaettu viiteen kuntoluokkaan rakenteellisen kunnon ja käyttöturvallisuuden näkökulmasta

Väylävirasto on äskettäin uudistanut siltojen kuntoluokitusmallin. Sillat jaetaan jatkossakin viiteen eri kuntoluokkaan, mutta kuntoa tarkastellaan aiemmasta poiketen eriytetysti kahdesta eri näkökulmasta: rakenteellisen kunnon ja käyttöturvallisuuden. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella on tämän luokitusmuutoksen jälkeenkin suurin osuus maan huonokuntoisista silloista. Luokituksen muutoksen myötä sillat jakautuvat erityisesti hyvä- ja tyydyttäväkuntoisiin siltoihin eri tavoin kuin aiemmin, sillä tyydyttäväkuntoisuuden määritelmä on aiempaa suppeampi. Luokittelun uudistaminen ei silti paranna siltojen korjausvelkatilannetta, sitä on yhtä paljon kuin ennen uudistusta.

Hyväkuntoinen silta on uudenveroinen tai normaalisti vanhentunut. Tyydyttävällä sillalla on jo puutteita ja vaurioita, mutta sillan peruskorjausta voidaan vielä lykätä. Huonokuntoisella sillalla on selviä peruskorjausta vaativia vaurioita ja se tulisi korjata viivyttelemättä. Erittäin huonolla sillalla on jo liikenneturvallisuutta vaarantavia vaurioita ja se tulisi korjata heti.

Siltojen kuntoa seurataan viiden vuoden välein tehtävillä yleistarkastuksilla. Lisäksi siltojen kuntoa selvitetään tarkemmin erikoistarkastuksilla, kun silta päätetään peruskorjata. Sen pohjalta suunnitellaan periaateratkaisuja, miten silta korjataan. Siltoja voidaan asettaa myös tehostettuun tarkkailuun niiden kunnon tai kantavuuden perusteella, tai kun sillat halutaan käyttää hallitusti loppuun.

Siltojen kunto Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

Uudistetun luokituksen mukaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on n. 1 000 hyväkuntoista siltaa. Huolta aiheuttaa kuitenkin huonokuntoisten ja tyydyttävässä kunnossa olevien siltojen suuri määrä.

Siltojen kunnon heikkeneminen on jatkunut jo vuosia. Huonokuntoisia siltoja on n. 150 kpl. Huonokuntoisia siltoja tulee kuitenkin vuosittain lisää enemmän kuin niitä saadaan korjauksilla poistettua. Myös tyydyttävässä kunnossa olevia siltoja on paljon, yht. noin 650 kpl. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on useita korjauskustannuksiltaan suuria siltakohteita odottamassa korjausrahoitusta. 

Huonokuntoisten siltojen ohella ongelmia aiheuttavat painorajoitetut sillat, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on tällä hetkellä n. 60 painorajoitettua siltaa. Tämä on suhteessa enemmän kuin muualla maassa.

Sillan kantavuus ja kunto eivät kuitenkaan korreloi keskenään läheskään kaikissa tapauksissa. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon vanhoja 1900-luvun vaihteessa rakennettuja kiviholvisiltoja, joita ei ole alun alkaenkaan suunniteltu nykyisille massoille. Koska huonokuntoisia siltoja on jonossa paljon, pelkästään painorajoituksen poistamisen vuoksi siltoja ei pystytä uusimaan. Valta- ja kantateillä ei ole lainkaan painorajoitettuja siltoja.

Muita huolenaiheita

Huonokuntoisten siltojen ohella huolena ovat loppuun käytettävien siltojen suuri määrä, niitä on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa lähes 100 kpl. On monia eri syitä, miksi silta päätetään käyttää loppuun ja uusia peruskorjauksen sijasta. Sillan korjausta on jouduttu lykkäämään rahoituksen puutteessa, jolloin peruskorjaus ei ole enää kannattavaa. Joskus sillan rakenne on sellainen, ettei sitä kannata korjata tai korjaaminen on kalliimpaa kuin uusiminen. Joissain tapauksissa odotetaan tiehankkeen toteutusta ja huonokuntoinen silta uusitaan tiehankkeen yhteydessä. Haasteena on kuitenkin loppuun käytettävien siltojen suuri määrä. 

Murheena ovat myös puusillat. Niitä on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa yli 80 kpl ja suuri osa niistä on käyttöikänsä päässä. Puusilloille tulee iän myötä erilaisia lahovaurioita, jotka vaikuttavat niiden kuntoon ja kantavuuteen. Puusilloille voi tulla vaurioita lyhyessä ajassa yllättäen ja se aiheuttaa liikenteen rajoituksia. Lisäksi useissa uudehkoissa puusilloissa on lahottajasienen aiheuttamia vaurioita. Joissain tapauksissa se on vaatinut koko sillan päällysrakenteen uusimisen.

Painorajoitetut sillat eivät kestä ajoneuvoasetuksen mukaisia liikennekuormia. Noin puolet painorajoituksista kohdistuu vanhoihin kiviholvi- ja puupalkkisiltoihin, joita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon. Vanhojen kiviholvisiltojen ongelmana on mm. holvin päällä olevan maatäytön ohuus, mikä heikentää sillan kantavuutta entisestään. Osassa kiviholvisiltojen holvin kivet ovat liikkuneet jonkin verran. Vanhat kiviholvisillat on rakennettu 1900-luvun vaihteessa, eikä niitä ole alun alkaenkaan suunniteltu nykyisille massoille. Monet vanhat kiviholvisillat ovatkin painorajoitusta lukuun ottamatta muutoin varsin hyvässa kunnossa. Painorajoituksilla pyritään turvaamaan liikenne sillalla jatkossakin. Se tarkoittaa kuitenkin kiertoreittejä ja lisää kustannuksia raskaan liikenteen kuljetuksille.

Rannikon ilmasto rapauttaa myös siltarakenteita keskimääräistä nopeammin. Leudot talvet, jatkuva jäätymisen ja sulamisen vaihtelu ja tiesuola ovat myrkkyä erityisesti siltojen betonirakenteille. Myös rannikon maaperäolosuhteet tekevät siltojen korjauksista kalliimpia.

Siltojen korjausvelkaa vähennettävä pitkäjänteisesti

Siltojen korjausvelkaan on suhtauduttava vakavasti. Peruskorjausten lykkääminen johtaa lisäkustannuksiin. Joskus voidaan joutua asettamaan äkillisesti liikenteen rajoituksia, jos sillan kunto heikkenee ennakoimattomasti. Hyvä esimerkki on Kirjalansalmen silta Paraisilla, jossa liikennettä on jouduttu rajoittamaan monin tavoin sillan käytön turvaamiseksi uuden sillan valmistumiseen saakka.

Korjausvelan vähentämisessä pitkäjänteisyys on tärkeää. Se mahdollistaa toiminnan optimaalisen suunnittelun ja toteutuksen sekä huomioi rajalliset tekijäresurssit.