Kirjalansalmen silta

Usein kysytyt kysymykset

• Miten sillan kuntoa seurataan?

  Sillalla tehdään useamman kerran vuodessa teräsrakenneammattilaisen suorittama tarkastus. Tarkastuksilla selvitetään mm. ruostumisen etenemistä ja hitsisaumojen repeämiä. Sillalle on laadittu erillinen huolto-ohjelma ja sen mukaisesti tehdään vuosittain huoltotoimia. Sillan teräsrakenteet pidetään pesuilla puhtaana ja siten vähennetään ruostumisen etenemistä. Sillalla on myös monitorointilaitteistoa, joka mittaa tietyistä pisteistä automaattisesti sillan teräsrakenteen rasituksia ja taipumaa. Lisäksi sillalle on lisätty automaattisia mittauspisteitä, jotka seuraavat jatkuvasti sillan liikkeitä ja rasitusta.

  Anturien tuottamaa tietoa sillan kunnosta tarkkaillaan joka päivä. Erityisesti tarkkaillaan sitä, muuttuuko sillan käyttäytyminen merkittävästi. Tällaista on esimerkiksi iso liike tai siirtymä tai odotettua suuremmat teräsjännitykset. Ylipäätään palautumaton liike on hälytysmerkki.

• Miten sillan ajoneuvojen painoja seurataan ja kuinka luotettavaa tieto on?

  Monitorointilaitteet sijaitsevat sillan kannen alapuolella olevissa teräsrakenteissa. Monitorointilaitteet mittaavat sillan siirtymiä ja teräsrakenteihin syntyviä jännityksiä.

  Monitorointilaite erottaa ajoneuvojen akselivälit, akselipainot, telipainot ja kokonaismassat. Monitoroinnin kautta saadut tiedot ovat antaneet viitteitä huomattavista ajoneuvojen massojen ylityksistä ja siltä osin voidaan sanoa luotettavasti, että ajoneuvot ovat ylittäneet sallitut massat. Ajoneuvojen massat saadaan tietoon n. 5 % tarkkuudella.

• En näe sillalla monitorointilaitteita, missä ne sijaitsevat?

  Monitorointilaitteet sijaitsevat sillan kannen alapuolella olevissa teräsrakenteissa, joten niitä ei näe sillan kannelta.

• Rasittuisiko silta vähemmän, jos sen yli ajaisi mahdollisimman kovaa vauhtia?

  Asia on juuri päinvastoin. Liike-energia lisää siltaan vaikuttavia voimia. Sillan yli liikkuva raskas ajoneuvo aiheuttaa siltaan dynaamisen iskun, jonka suuruus riippuu mm. tien tasaisuudesta, sekä etenkin ajoneuvon nopeudesta. Dynaaminen isku aiheuttaa siltaan värähtelyjä, jotka taasen aiheuttavat sillan eri osiin jännityksiä, jotka lyhentävät sillan käyttöikää. Kun värähtelyn suuruus kasvaa kaksinkertaiseksi, voi sillan käyttöikään vaikuttava jännitys vanhalla sillalla kasvaa jopa kahdeksankertaiseksi. Vanhat riippusillat ovat erityisen herkkiä värähtelylle.

• Pitääkö olla huolissaan sillan kunnosta ja liikkumisesta sillalla?

  Kirjalansalmen sillalla on turvallista liikennöidä, siksi rajoitukset on asetettu. Sillan kuntoa seurataan jatkuvasti ja reagoimme muutoksiin nopeasti. Lisärajoitukset ovat mahdollisia.

  Asetettujen rajoitusten noudattaminen on äärimmäisen tärkeää.

• Onko mitään mahdollisuutta nopeuttaa uuden sillan rakentamista?

  Vinoköysisilta on teknisesti erittäin monimutkainen siltarakenne, eikä toteutuksen läpimenoa ole mahdollista nopeuttaa. Vinoköysisillan toteutus kestää n. 4 vuotta toteutuspäätöksestä. Uuden sillan valmistumista ei pystytä nopeuttamaan lisäämällä työntekijöitä tai tekemällä ylitöitä öisin ja viikonloppuisin. Rakentamisessa on paljon vaiheita, jotka eivät riipu työmaalla työskentelevien tekijöiden määrästä. Työvaiheet etenevät tietyssä järjestyksessä ja vain kriittisen aikataulupolun työt vaikuttavat sillan valmistumiseen. Monet niistä tapahtuvat myös muualla kuin työmaalla. Kirjalansalmen sillan osalta tärkeitä aikataulukohtia on salmen keskellä sijaitsevan T3 pylonituen rakentaminen ja vinoköysiosuuden teräsrakenteen valmistus ja asennus. Teräsrakenteen osalta työ koostuu ennen työmaata esim. mitoituslaskelmista, teräslevyjen hankinnasta ja konepajavalmistuksesta.

  Rakennustyöt etenevät suunnitelmallisesti ja töitä tehdään niin nopealla aikataululla kuin on mahdollista. 

  Sillan työt käynnistyivät v. 2021 rakentamissuunnittelulla ja maastossa syksyllä 2022. Uusi silta valmistuu loppuvuodesta 2025.

• Mitkä sallitut ajoneuvojen massat nyt ovat?

  Sillalle ei ole asetettu painorajoitusta, eli voimassa ovat tieliikennelain mukaiset massat. Yhdistelmäajoneuvolla suurin sallittu paino on 76 t. Tätä suuremmat massat tarvitsevat erikoiskuljetusluvan. Myös useat nosturit tarvitse erikoiskuljetusluvan. Niitä tarkastellaan tapauskohtaisesti.

  Erikoiskuljetuslupien sallittuja massoja on alennettu. Erikoiskuljetusten massat on jatkossa rajattu niin, että noudattaessaan saamiaan ylitysehtoja, sillan rasitukset eivät kasva normaaliliikenteen aiheuttamaa kuormitusta suuremmaksi. Sillan rasitusta seurataan monitoroinnin avulla. Erikoiskuljetusluvassa määritellään kuljetuksen sallittu massa sekä ehdot, joilla sillan ylittäminen on mahdollista. Erikoiskuljetusluvat haetaan Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

  Tieliikennelaki (finlex.fi)

• Miten toimin, kun on tarve uudelle erikoiskuljetukselle?

  Erikoiskuljetuslupa-asioissa ota yhteyttä Pirkanmaan ELY-keskukseen, joka myöntää erikoiskuljetusluvat. Kirjalansalmen sillan erikoislupahakemukset käsitellään tapauskohtaisesti harkiten. Tällä hetkellä Pirkanmaan ELY-keskus voi myöntää erikoiskuljetusluvan sillan ylittämiseen kevyille ylimassaisille kuljetuksille. Sen sijaan kaikkein suurimmille massoille erikoiskuljetuslupahakemuksia ei oteta tällä hetkellä käsittelyyn lainkaan.

  Jatkossa erikoiskuljetusten massat on rajattu niin, että noudattaessaan saamiaan ylitysehtoja, sillan rasitukset eivät kasva normaaliliikenteen aiheuttamaa kuormitusta suuremmaksi.

  Monet nosturit tarvitsevat erikoiskuljetusluvan, vaikka eivät ylittäisi suurinta sallittua kokonaismassaa. Nosturit ovat usein massakertymältään ongelmallisia ja aiheuttavat siten enemmän rasitusta sillalle.

  Erikoiskuljetuslupien suhteen tällä hetkellä eletään päivä kerrallaan. Mittaustulosten analysointia tehdään koko ajan. Sen mukaan arvioidaan tapauskohtaisesti aina uusimpien mittaustietojen pohjalta, millaisille massoille erikoiskuljetuslupia voidaan myöntää.

• Onko muita vaihtoehtoja, jos erikoiskuljetukselle ei saa lupaa ylittää Kirjalansalmen siltaa?

  Mikäli erikoiskuljetukselle ei saa lupaa ylittää Kirjalansalmen siltaa, erikoiskuljetus voidaan hoitaa meriteitse. Kuljetukset hoidetaan linjalla Naantalin satama-Lillmälö maantielautalla osana ELY-keskuksen maantielauttaliikennepalvelua. Erikoiskuljetuksesta vastaava toiminnanharjoittaja maksaa itse lauttakuljetuksen kustannukset, mutta kuljetukset tilataan ELY-keskuksen lauttaliikennepalvelusopimuksen lisätyönä. Lauttakuljetuksen aikataulusta ja muista järjestelyistä sovitaan tilauksen jälkeen liikennöitsijänä toimivan Suomen Lauttaliikenne Oy:n kanssa.

  Lautalla suoritettavat erikoiskuljetukset tulee varata vähintään viikko ennen aiottua kuljetusajankohtaa, sillä varalautta ei ole normaalisti miehitettynä. Erikoiskuljetuksesta vastaava toiminnanharjoittaja voi perua kuljetuksen 2 vrk ennen sovittua kuljetusajankohtaa. Peruuttamattomista toteutumattomista kuljetuksista peritään normaalit kuljetuskustannukset. Suomen Lauttaliikenne Oy:llä on oikeus perua kuljetus, mikäli lauttaa tarvitaan silloin ELY-keskuksen tilaaman lauttaliikenteen varalauttana.

  Erikoiskuljetuksen maantieosuuksien kuljetuksiin tulee olla normaaliin tapaan oma erikoiskuljetuslupa, joka on haettava Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Yhdensuuntaisen lauttakuljetuksen kustannukset ovat n. 5 500 € + alv.

  Erikoiskuljetuslupayksikkö ohjeistaa toiminnanharjoittajia kuljetuksen suunnittelusta Suomen Lauttaliikenne Oy:n kanssa tarkemmin.

  Toimi näin:

  • Hae Pirkanmaan ELY-keskuksesta erikoiskuljetuslupaa Paraisille ensisijaisesti Kirjalansalmen sillan yli.
  • Mikäli erikoiskuljetuslupaa sillan ylittämiseen ei saa, voit hakea erikoiskuljetuslupaa vaihtoehtoiselle reitille Naantalin sataman ja Paraisten Lillmälön lauttarantojen kautta. Naantalin ja Lillmälön välillä kuljetus hoidetaan lautalla.
  • Naantalin ja Lillmälön välinen lauttakuljetus tilataan erikoiskuljetuslupayksikön kautta vähintään viikko ennen kuljetusta.
  • Lauttakuljetuksen voi tilata vasta, kun on saanut erikoiskuljetusluvan vaihtoehtoiselle reitille.
  • Suomen Lauttaliikenne Oy hoitaa lauttakuljetuksen ja on yhteydessä kuljetuksen tilaajaan mahdollisimman pian erikoiskuljetuslupayksikön tekemän kuljetustilauksen jälkeen.
  • Suomen Lauttaliikenne Oy sopii kuljetuksen aikataulusta ja muista yksityiskohdista kuljetuksen tilaajan kanssa.
  • Erikoiskuljetuksesta vastaava toiminnanharjoittaja maksaa itse lauttakuljetuksen kustannukset.
  • Suomen Lauttaliikenne Oy:llä on oikeus perua kuljetus, mikäli lauttaa tarvitaan silloin ELY-keskuksen tilaaman lauttaliikenteen varalauttana.

• Mikä on yksittäisen raskaan kuljetuksen merkitys sillan kunnon heikkenemiselle?

  Raskaat ajoneuvot aiheuttavat suurimmat liikkeet ja rasitukset sillan kannelle, riipputangoille ja kannen alapuoliselle teräsrakenteelle. Yksittäisen raskaan kuljetuksen (76 t) merkitys sillan liikkeille ja rasitukselle on suuri. Sillan liikkeisiin vaikuttaa oleellisesti massojen ja ajonopeuden yhteisvaikutus. Siksi asetettujen rajoitusten noudattaminen on äärimmäisen tärkeää. Massojen ja ajonopeuden ohella myös raskaiden ajoneuvojen etäisyydellä on huomattava merkitys sillan rasitukselle. Tästä syystä sillalle aiheuttaa suurta kuormitusta myös tilanteet, joissa kaksi raskasta ajoneuvoa kohtaavat eri suuntaan menevillä kaistoilla.

  Valitettavasti sillan mittaustuloksissa on havaittu edelleen päivittäin useita yli 80 t raskaita kuljetuksia, sekä useampia yli 100 t kuljetuksia. Nämä rasittavat siltaa. Tällaisiin kuljetuksiin tarvittaisiin erikoiskuljetusluvat. Erikoiskuljetusluvassa määritellään kuljetuksen sallittu massa sekä ehdot, joilla sillan ylittäminen on mahdollista. Erikoiskuljetusten aiheuttamaa rasitusta sillalle vähennetään mm. sulkemalla muu liikenne pois sillalta kuljetuksen ajaksi, ajamalla kuljetus hyvin hiljaista vauhtia ja keskellä siltaa. Erikoiskuljetukset ovat etukäteen suunniteltuja ja niiden osalta voidaan tarkkailla massojen aiheuttamaa rasitusta sillalle. Uusia erikoiskuljetuslupia raskaille erikoiskuljetuksille sillan yli ei toistaiseksi myönnetä, sillä sillan mittaustulosten ja kunnon tarkastusten tulosten analysointi on kesken.

  Poliisin kanssa lisätään yhteistyötä, jotta valvontaa saadaan lisää erityisesti raskaiden kuljetusten enimmäiskuormien noudattamiseen.

• Onko valvonnassa tullut esille ylikuormia?

  Poliisi tekee ajoneuvojen valvontaa. ELY-keskus tekee yhteistyötä poliisin kanssa ajoneuvojen massojen valvonnan tehostamiseksi. Sillan monitorointi on antanut viitteitä, että sillalla on ajettu toistuvasti sallittua suuremmilla massoilla. Myös poliisin tekemässä ajoneuvojen valvonnassa on tullut esille raskaiden ajoneuvojen ylipainoja.

• Miten ylinopeudet, massojen ylitykset ja etäisyyksien huomiotta jättäminen estetään?

  Sillan päihin on asennettu infotaulut ja tärinäraidat sekä automaattinen kameravalvonta. Sillalle on asennettu nopeusnäyttötaulut ja raskaiden kuljetusten etäisyys on merkitty sillalle ajoratamaalauksin. Kårlaxin alikulkukäytävään on asennettu raskaiden ajoneuvojen painoja mittaava laitteisto. ELY-keskus saa tietoa ajonopeuksista ja ajoneuvojen massoista sekä monitoroinnin kautta sillan liikkeistä. Rajoitusten noudattamatta jättämistä ei pystytä teknisesti estämään, vaan jokaisen tienkäyttäjän oma vastuu korostuu. Myös yhteistyötä poliisin kanssa on tiivistetty liikenteen valvonnassa.

  Rajoitusten noudattaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta niitä ei jouduta kiristämään.

• Herättiinkö sillan huonoon kuntoon liian myöhään? Olisiko uuden sillan suunnittelu ja rakentaminen pitänyt aloittaa aikaisemmin?

  Silta-asiantuntijoiden tiedossa on ollut pitkään sillan elinkaari ja uusimistarve. Siltaa peruskorjattiin vuosina 2000, 2004–2005 ja 2010. Senkin jälkeen sillalle on tehty paljon erilaisia korjaustoimia. Lokakuussa 2013 ajoneuvoasetus muuttui siten, että aiemman 60 tonnin sijaan sallittiin 76 tonnin massa ajoneuvoyhdistelmälle. Tämä muutos on nopeuttanut sillan kunnon heikkenemistä.

  Sillan uusimistarvetta on pidetty aktiivisesti esillä vuosien ajan, mutta siltahankkeet ovat kestoltaan pitkiä. Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelmaa alettiin laatia jo 2015. Uusi silta on nyt rakenteilla ja valmistuu v. 2025. Nykytiedon valossa voi todeta, että sillan uusiminen olisi pitänyt käynnistää selvästi aikaisemmin.

• Miten Kirjalansalmen siltaa on korjattu vuosien varrella?

  Kirjalansalmen siltaa on korjattu paljon vuosien varrella. Tässä keskeisimpiä korjauksia:

  • 1980: Liikuntasaumalaitteita kunnostettu ensimmäisen kerran
  • 1993: Sillalle rakennettiin jalankulku- ja pyöräilyväylä
  • 2000: Kannen yläpuolisen teräsrakenteen pintakäsittely
  • 2004–2005: Sillan peruskorjaus
  • 2010: Pendelisauvojen vaihtotyö
  • 2013: Ajoneuvoasetuksen muutos ja sallittujen mittojen ja massojen nosto sekä sillan koekuormitus
  • 2015: Ensimmäiset liikennöintirajoitukset sillalle
  • 2016: Tarkastuksen lisäksi laajempia korjauksia
  • 2018: Tuulisiteen hitsauksen repeämän hitsaus
  • 2019: Tuulisiteiden iskunvaimentimien asennus
  • 2020: Teräsrakenteen laajat tarkastukset
  • 2021: Riipputangon vaihto + riipputankojen alapäiden kunnostukset

  Ajoneuvoasetuksen muutos ja sallittujen mittojen ja massojen nosto on kiihdyttänyt sillan vaurioitumista.

• Millainen Kirjalansalmen sillan varareitti on?

  Varareitti hoidetaan rakentamalla työ-/ponttonisilta sekä siihen liittyvät tierakenteet ja lauttayhteyksien avulla. Varareitti liittyy varautumissuunnitelmaan, joka ei ole kaikilta osiltaan julkinen, vaan on osin turvaluokiteltua tietoa.

  Varareitti on suunniteltu sellaisia tilanteita varten, jolloin kulku sillan yli on estynyt pidemmäksi aikaa.

  Esimerkki: Liikenneonnettomuus, jonka seurauksena sillan rakenteet ovat vaurioituneet merkittävästi ja sillan kantavuus on sen seurauksena heikentynyt oleellisesti.  

• Mihin kohtaan varareittiä suunnitellaan?

  Valmiussuunnitelma pohjautuu varasillan rakentamiseen nykyisen Kirjalansalmen sillan välittömään läheisyyteen ja lauttayhteyteen Paraisten Lillmälöstä Rymättylän Hämmärönsalmeen tai Naantaliin. Varareitti liittyy varautumissuunnitelmaan, joka ei ole kaikilta osiltaan julkinen, vaan on osin turvaluokiteltua tietoa.

• Millainen varareitin kantavuus, nopeusrajoitus ja kapasiteetti ovat?

  Varareitti liittyy varautumissuunnitelmaan, joka ei ole kaikilta osiltaan julkinen, vaan on osin turvaluokiteltua tietoa. Suunnitelma on päivitetty v. 2022. 

• Miten yrityksille tai tienkäyttäjille korvataan Kirjalansalmen sillan liikennerajoituksista aiheutuneet ylimääräiset kustannukset?

  Yleinen maantie ei kuulu kenenkään suojattuun etupiiriin. Tienpitoviranomaisella on siis oikeus korjata, katkaista, siirtää tai lakkauttaa maantie, mikäli tällaisille toimenpiteille on tarve tai perusteet, eikä siitä synny kenellekään asianosaiselle oikeutta korvauksiin.

  Tienpitoviranomaisen tehtävä on varmistaa tieinfran turvallinen käyttö. Se voi edellyttää äkillisiä liikenteen rajoitustoimenpiteitä, mikäli turvallista liikkumista ei voida muuten taata. Maantien väliaikainen tai pysyvä katkaiseminen esimerkiksi turvallisuussyistä ja siitä aiheutuvat liikennehaitat tai ylimääräiset kustannukset eivät ole korvattavia haittoja tai menetyksiä, sillä kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta yleiseen kulkuyhteyteen.

  ELY-keskuksen maksamat vahingonkorvaukset ovat tarkoitettu tilanteisiin, joissa tienkäyttäjälle on tapahtunut maantiellä vahinko, joka on aiheutunut tien puutteellisesta kunnossapidosta. Korvausta vahingosta voi saada vain silloin, kun tien kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti tai jotain tavanomaiseen tien kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on kokonaan tai osittain jätetty tekemättä. Pelkkä tien huono kunto ei näin ollen vielä oikeuta korvauksen saamiseen.

• Miksi lisärajoitustoimissa on päädytty ratkaisuun, jonka toimivuudesta ei ole varmuutta?

  Raskaan liikenteen yksisuuntaisuuteen perustuvalla ratkaisulla voimme minimoida rajoituksista aiheutuvia liikennehaittoja ja elinkeinoelämälle aiheutuvia kustannuksia.

  Nopeasti toteutettavia keinoja on vähän – ne perustuvat liikenteen rajoittamiseen ja / tai painorajoituksiin. Koko liikenteen rajoittaminen yksisuuntaiseksi ruuhkauttaisi pahoin Saaristotien liikenteen. Painorajoituksista puolestaan aiheutuisi merkittäviä lisäkustannuksia elinkeinoelämälle. Muut vaihtoehdot ovat kalliita ja toteutus kestää kauan tai liikenteen välityskyky ei ole riittävä nykyiseen liikennemäärään.

  Seuraamme liikennejärjestelyjen toimivuutta ja reagoimme tilanteeseen tarpeen mukaan. Liikennejärjestelyjen toimivuutta varmistetaan ensivaiheessa käyttämällä liikenteenohjaajia ainakin päiväaikaan. Uudenlaiset liikennejärjestelyt edellyttävät uuden opettelua sekä tarkkaavaisuutta ja yhteispeliä myös tienkäyttäjiltä.

• Miten varmistetaan raskaan liikenteen 60 metrin etäisyyden noudattaminen?

  On äärimmäisen tärkeää, että jokainen noudattaa asetettuja liikenteen rajoituksia. Rajoitusten noudattamatta jättämistä ei pystytä teknisesti estämään, vaan jokaisen tienkäyttäjän oma vastuu korostuu asiassa. Yhteistyötä poliisin kanssa on tiivistetty liikenteen valvonnassa.

  Raskaan liikenteen 60 metrin etäisyys on merkitty sillalla ajoratamaalauksin. Muita selkeitä keinoja etäisyyden osoittamiseen ei ole.

• Onko mahdollista, että sillalle asetetaan painorajoitus?

  Painorajoituksen asettamista sillalle pyritään välttämään, mutta sitä ei voida kokonaan poissulkea.

  Painorajoitusten asettamista pyritään välttämään, koska siitä aiheutuu alueen elinkeinoelämälle ja huomattavia lisäkustannuksia. Sen vuoksi liikennöinti sillalla pyritään ensisijaisesti turvaamaan muilla rajoituksilla.

  Raskaan liikenteen kuormitusta sillalla on vähennettävä. Ensisijaisena ratkaisuna siihen on raskaan liikenteen yksisuuntainen kulku sillalla. Lokakuun 2023 aikana on suunniteltu uusien liikennejärjestelyjen toteutustapaa tarkemmin ja marraskuussa käynnistyvät raskaan liikenteen odotusalueiden rakennustyöt. Tavoitteena oli saada uudet liikennejärjestelyt käyttöön vuoden loppuun mennessä. Aikataulu on nyt tarkentunut ja rakennustyöt valmistuvat tammikuun 2024 loppuun mennessä. Uudet liikennejärjestelyt otetaan käyttöön helmikuun alussa 2024. Sillan kuntotilanne on pysynyt vakaana koko syksyn, eikä tällä hetkellä ole näköpiirissä, että uusia rajoituksia pitäisi asettaa nopeammalla aikataululla.

• Sillan kunto on heikentynyt, miksi ei aseteta heti lisää rajoituksia?

  Sillan kunto heikkeni kesän jälkeen odotettua nopeammin, mutta tilanne on vakiintunut uudelleen. Sillan kuntotilanne on pysynyt vakaana koko syksyn, eikä tällä hetkellä ole näköpiirissä, että uusia rajoituksia pitäisi asettaa nopeammalla aikataululla. Tässä vaiheessa riittää, että liikennejärjestelyt raskaan liikenteen yksisuuntaisesta kulusta voidaan toteuttaa helmikuun 2024 alkuun mennessä. Mikäli sillan kunto edellyttää nopeampia rajoitustoimia, sillalle tullaan asettamaan painorajoitus päiväaikaan ja yöaikaan kaikki liikenne muutetaan yksisuuntaiseksi ilman painorajoitusta.

  Sillan kuntoa seurataan jatkuvasti ja reagoimme muutoksiin nopeasti. Lisärajoitukset ovat mahdollisia.

• Miten raskaan liikenteen yksisuuntaisuus vaikuttaisi liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen?

  Raskaan liikenteen yksisuuntaiseen kulkuun perustuvassa liikennejärjestelyssä raskas liikenne ohjataan erikseen rakennettaville odotusalueille molemmin puolin siltaa. Muu liikenne, ml. linja-autot, kulkevat normaalisti nykyisillä 2 kaistalla. Raskas liikenne siirtyy muun liikenteen joukkoon liikennevalo-ohjauksella. Liikennejärjestelyjen toimivuus varmistetaan ensivaiheessa käyttämällä liikenteenohjaajia ainakin päiväaikaan.

  Liikenteen sujuvuutta ja raskaan liikenteen odotusalueiden mitoitustarvetta on selvitetty simulaatioilla, mutta etukäteen ei ole täyttä varmuutta, miten liikenne sujuu käytännössä. Matkojen ja kuljetusten viivästymiseen on syytä varautua. Liikenteenohjaajien avulla voidaan edistää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta ainakin alkuvaiheessa, ennen kuin uudet liikennejärjestelyt tulevat tutuksi. Uudenlaiset liikennejärjestelyt edellyttävät uuden opettelua sekä tarkkaavaisuutta ja yhteispeliä myös tienkäyttäjiltä.

  Raskaan liikenteen yksisuuntaisuuteen perustuva ratkaisu on innovatiivinen, eikä siitä ole aikaisempaa kokemusta. Ratkaisu on valittu liikennerajoituksista aiheutuvien haittojen minimoimiseksi.

  Liikennejärjestelyjen toimivuutta tullaan seuraamaan ja tarvittaessa tehdään muutoksia.

• Miten kaiken liikenteen muuttaminen yksisuuntaiseksi yöaikaan vaikuttaisi liikenteen sujuvuuteen?

  Koko liikenteen rajoittaminen yksisuuntaiseksi päiväaikaan ruuhkauttaisi Saaristotien liikenteen kokonaan. Ilta- ja yöaikaan Saaristotien liikennemäärät ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät, eikä liikenne ruuhkaudu yhtä pahasti. Matkojen viivästyksiin pitäisi silti varautua. Yöaikaisen yksisuuntaisen liikenteen toimivuutta arvioidaan vielä tarkemmin simuloinneilla.

  Painorajoituksen asettaminen päiväajaksi ja kaiken liikenteen muuttaminen yksisuuntaiseksi yöajaksi ei ole ensisijainen rajoitusvaihtoehto. Se toteutetaan vain, jos sillan kunto edellyttää nopeampia rajoitustoimia kuin on mahdollista toteuttaa raskaan liikenteen yksisuuntaisuuteen perustuva ratkaisu.

• Miten varaudutaan sillan heikkenemiseen edelleen?

  Sillan kuntoa seurataan jatkuvasti ja muutoksiin reagoidaan nopeasti. On mahdollista, että sillan kunnon heikkeneminen jatkuu ja liikennettä joudutaan rajoittamaan lisää. Tämän vuoksi käynnistetään suunnittelu varasillan rakentamisesta uuden Kirjalansalmen sillan itäpuolelle. Varasillan mahdollisesta rakentamisesta tehdään erillinen päätös. Varasilta voidaan joutua rakentamaan, mikäli raskaan liikenteen yksisuuntaisuus ei riitä sillan kuormituksen vähentämiseen ja sillan kunnon heikkeneminen jatkuu. Varasillan rakentaminen kestää noin 6 kk. Tällöin kaikki liikenne siirtyisi varasillalle. Kirjalansalmen sillasta on tehty myös varareittisuunnitelma, joka on nopeammin käyttöön otettavissa, mutta sen kapasiteetti on varasiltaa rajoitetumpi.

• Miksi sillan kantavuutta ei vahvisteta?

  Sillan kantavuuden vahvistamista on selvitetty, eikä sen toteutusta tulla viemään eteenpäin. Syinä ovat mm. suunnittelun ja toteutuksen pitkä kesto sekä toteutukseen liittyvät epävarmuustekijät sekä suuret kustannukset. Toteutus aiheuttaisi myös liikennekatkoja sillalle.

• Miksi liikennettä ei siirretä työmaasillalle?

  Työmaasillalle ei ohjata muuta liikennettä edes osittain, sillä se häiritsisi työmaan toimintaa. Nykyinen työmaasilta tarvitaan työmaan käyttöön, jotta uuden sillan rakentaminen ei viivästy.

• Onko mahdollista, että silta ei kestä uuden sillan valmistumiseen saakka?

  Sillan kuntoa seurataan jatkuvasti ja muutoksiin reagoidaan nopeasti. On mahdollista, että sillan kunnon heikkeneminen jatkuu ja liikennettä joudutaan rajoittamaan lisää. Uuden sillan valmistumiseen on vielä pitkä aika. Sekin on mahdollista, ettei silta kestä liikenteen kuormitusta uuden sillan valmistumiseen saakka. Tällä hetkellä sellaisesta ei ole viitteitä, mutta muutoksia voi tapahtua odottamattomasti. Tämän vuoksi syksyn 2023 aikana käynnistetään suunnittelu varasillan rakentamisesta uuden Kirjalansalmen sillan itäpuolelle. Päätös varasillan rakentamisesta tehdään vasta suunnitelman valmistuttua. Varasillan rakentaminen kestää noin 6 kk. Tällöin kaikki liikenne siirtyisi varasillalle. Kirjalansalmen sillasta on tehty myös varareittisuunnitelma, joka on nopeammin käyttöön otettavissa, mutta sen kapasiteetti on varasiltaa rajoitetumpi.

• Miten raskaan liikenteen yksisuuntaisuus toteutetaan?

  Kaarinan puolella Saaristotielle rakennetaan yksi ylimääräinen kaista Lauttarannantien liittymän jälkeen ajoradan ja jalankulku- ja pyöräilyväylän väliin. Nykyisestä oikeanpuoleisesta kaistasta tulee raskaan liikenteen odotuskaista. Muu liikenne kulkee molempiin suuntiin odotusalueen vasemmalla puolella olevilla kahdella kaistalla. Raskaan liikenteen odotusalueen pituus on n. 200 m.

  Paraisten puolella raskaan liikenteen odotustila rakennetaan pellolle ennen Riihipellontien liittymää. Odotusalue on pituudeltaan lyhyempi, mutta siihen tulee 4 vierekkäistä kaistaa. Näin ollen kokonaisuudessaan odotustilaa on sillan molemmin puolin yhtä paljon.

  Raskaan liikenteen odotusalueelle siirtyvät kaikki yli 20 t painavat ajoneuvot linja-autoja lukuun ottamatta. Raskaan liikenteen odotusalueelle siirtymistä ohjataan liikennemerkillä ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa 20 t sekä sen lisäkilvellä Ei koske linja-autoliikennettä.

  Liikennettä ohjataan liikennevaloilla. Liikennevalot tulevat sekä raskaan liikenteen odotuskaistoille että muun samaan suuntaan kulkevan liikenteen kaistoille. Raskasta liikennettä päästetään valo-ohjauksella kulkemaan vain yhteen suuntaan kerrallaan. Muu liikenne kulkee koko ajan molempiin suuntiin.

  Raskaan liikenteen kanssa samaan suuntaan kulkeva muu liikenne pysäytetään kuitenkin punaisiin liikennevaloihin siksi aikaa, kun raskaan liikenteen liikennevalot ovat vihreällä ja odotuskaistan liikennettä puretaan. Alkuvaiheessa liikenteenohjauksen tukena käytetään liikenteen ohjaajia.

  Liikennevalojen tunnistimilla seurataan raskaan liikenteen odotusalueen täyttymistä ja tarvittaessa raskaan liikenteen kaistaa tyhjennetään tiiviimmin. Muu liikenne pysäytetään vain raskaiden ajoneuvojen kaistan purkamisen ajaksi.

  Saaristotien nopeusrajoitusta lasketaan Kaarinan puolella raskaan liikenteen odotuskaistan alkaessa 30 km:iin/h ja nostetaan odotuskaistan päättyessä 50 km:iin/h. Sillalla säilyy edelleen nopeusrajoitus 30 km/h. Paraisten päässä nopeusrajoitus säilyy ennen siltaa 50 km:ssa/h.

  Sillalla säilyy edelleen myös raskaan liikenteen 60 m etäisyys. Tämän noudattaminen on äärimmäisen tärkeää, sillä liikennejärjestelyjen tavoitteena on jakaa kuormitusta sillalla tasaisemmin.

  Saaristotien liikennemäärä on niin suuri, että yhden raskaan ajoneuvon päästäminen kerrallaan muun liikenteen joukkoon ruuhkauttaisi liikenteen. Raskaan liikenteen kuljettajien oma vastuu 60 m etäisyyden noudattamisesta korostuu. Sillalle on merkitty 60 m etäisyys tiemerkinnöin. Muita selkeitä keinoja etäisyyden osoittamiseen ei ole.

• Mitkä kaikki ajoneuvot ohjataan raskaan liikenteen odotuskaistalle?

  Raskaan liikenteen odotuskaistalle ohjataan busseja lukuun ottamatta kaikki yli 20 tonnia painavat ajoneuvot.

  Raskaan liikenteen odotusalueelle siirtymistä ohjataan liikennemerkillä ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa 20 t sekä sen lisäkilvellä Ei koske linja-autoliikennettä.

• Miten liikenteenohjaus hoidetaan, kun raskas liikenne kulkee yhteen suuntaan?

  Liikennettä ohjataan liikennevaloilla. Alkuvaiheessa liikenteenohjauksen tukena käytetään liikenteen ohjaajia.

  Liikennevalot tulevat sekä raskaan liikenteen odotuskaistoille että muun samaan suuntaan kulkevan liikenteen kaistoille. Raskasta liikennettä päästetään valo-ohjauksella kulkemaan vain yhteen suuntaan kerrallaan. Muu liikenne kulkee koko ajan molempiin suuntiin.

  Raskaan liikenteen kanssa samaan suuntaan kulkeva muu liikenne pysäytetään kuitenkin punaisiin liikennevaloihin siksi aikaa, kun raskaan liikenteen liikennevalot ovat vihreällä ja odotuskaistan liikennettä puretaan.

• Milloin raskaan liikenteen yksisuuntainen liikennejärjestely otetaan käyttöön?

  Raskaan liikenteen yksisuuntaisuuteen perustuva liikennejärjestely otetaan käyttöön helmikuun alussa 2024, heti kun raskaan liikenteen odotusalueiden rakennustyöt valmistuvat.

• Ruuhkauttaako raskaan liikenteen yksisuuntainen liikennejärjestely Saaristotien liikenteen?

  Matka-aikaa kannattaa varata reilusti ja matkojen viivästyksiin on syytä varautua. Etukäteen ei voi varmuudella sanoa, kuinka paljon liikenne mahdollisesti ruuhkautuu. Todennäköisesti ruuhkautuminen tulee myös vaihtelemaan eri viikonpäivinä ja kellonaikoina.

  Liikennevalojen tunnistimilla seurataan raskaan liikenteen odotusalueen täyttymistä ja tarvittaessa raskaan liikenteen kaistaa tyhjennetään tiiviimmin. Muu liikenne pysäytetään vain raskaiden ajoneuvojen kaistan purkamisen ajaksi. Saaristotien liikennemäärä on kuitenkin niin suuri, että pienetkin pysähdykset ruuhkauttavat helposti liikenteen.

• Pääsevätkö pelastusajoneuvot ruuhkatilanteissa jonon ohi?

  Erityisiä fyysisiä järjestelyjä ei ole mahdollista tehdä. Saaristotien ja Kirjalansalmen sillan leveys antaa myöden väistää hälytysajossa olevaa hälytysajoneuvoa.

  Kaarinan puolella Paraisten suuntaan menevä liikenne jää kuitenkin raskaan liikenteen odotuskaistan ja Paraisilta Turkuun päin kulkevan kaistan väliin, joten väistämistilaa ei jää samalla tavalla kuin Paraisten puolella. Muu kuin raskas liikenne kulkee kuitenkin koko ajan molempiin suuntiin. Muu liikenne pysäytetään vain raskaan liikenteen odotuskaistan purkamisen ajaksi punaisiin liikennevaloihin.

• Aiheuttaako liikennejärjestelyt viivästyksiä bussiliikenteeseen?

  Etukäteen ei voi varmuudella sanoa, kuinka paljon liikenne mahdollisesti ruuhkautuu. Todennäköisesti ruuhkautuminen tulee myös vaihtelemaan eri viikonpäivinä ja kellonaikoina.

  Turku-Parainen linja-autoliikenteessä on varauduttu matkojen mahdollisiin viivästyksiin lisäämällä väljyyttä nykyiseen liikennetuotantoon siten, että linja-autojen aikataulut voidaan pitää ennallaan. Viivästyksiä saattaa silti tulla. ELY-keskus seuraa tilannetta ja tarvittaessa aikatauluja tullaan väljentämään. Pidemmälle saaristoon menevien linja-autojen osalta aikataulumuutoksia on hankalampi toteuttaa. Tilannetta seurataan ja mahdollisiin ongelmiin etsitään tilanteen mukaan ratkaisuja. 

• Millaista varasiltaa suunnitellaan?

  Varasilta suunnitellaan uuden Kirjalansalmen sillan itäpuolelle. Varasilta suunnitellaan sellaiseksi, että sillalle voi siirtää koko Saaristotien liikenteen. Varasillan suunnittelu käynnistyy marraskuussa 2023 ja kestää n. 3 kk.

  Varasillan mahdollisesta rakentamisesta tehdään erillinen päätös. Varasilta voidaan joutua rakentamaan, mikäli raskaan liikenteen yksisuuntaisuus ei riitä sillan kuormituksen vähentämiseen ja sillan kunnon heikkeneminen jatkuu.

  Varasillan rakentaminen kestää noin 6 kk ja kustannusarvio tarkentuu suunnittelun aikana.