- Trafik
- NTM-centralens uppgifter om trafik
- Offentlig persontrafik
- Upphandling av kollektivtrafik
- Tillstånd för linjebaserad trafik
- Servicenivå
- Hållplatser
- Trafikantsidor
- Statistik och rapporter
- Statsbidrag
- Waltti
- Ensamrätt
- Vägunderhåll
- Trafiksystemarbete
- Trafiksäkerhet
- Trafikens kundservice
- Trafikledning
- Tillstånd och uttalande
- Specialtransporter
- Aktuellt
- Behov av specialtransporttillstånd
- Behandling av ansökningar
- Lastning ock märkningar
- Trafikdirigering
- Avgifter och giltighetstider för tillstånd
- Trafik
- Förkörsrätt till skärgårdsfärjorna
- Kablar, ledningar och rör på vägområde
- Kablar, ledningar och rör på vägområde
- Anmälningsförfarande, el och tele
- Bakgrundsmaterial för förutredningar
- Kablar, ledningar och rör på vägområde
- Undantagslov för landsvägar under menförestid
- Utlåtanden om hörande av granne
- Trafikdirigeringsplaner
- Anslutningar
- Byggande på skydds- och frisiktsområde
- Försäljningsverksamhet invid landsvägar
- Skyltar och reklamer
- Informationsmärken
- Reklam invid vägar
- Tillfälliga informationsmärken
- Valreklam vid landsvägen
- Andra vägvisare
- Evenemang på vägområde
- Tillfällig avstängning av väg
- Arbetstillstånd för arbete på vägområde
- vatten- och avloppsledningar
- Flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Skärgårdstrafik
- Förbindelsefartygstrafik
- Landsvägsfärjetrafik
- Förkörsrätten i skärgården
- Konkurrensutsättning
- Författningar och bestämmelser
- Statistik
- Understödd trafik
- Forskning och utveckling
- Understöd för privata isvägar
- Planering och byggande av vägar
- Traditionsarbete
- Museivägar
- Fagerviksvägen
- Huovintie
- Peräkunnantie
- Kuortti
- Magneettimäki
- Vanhalinnantie
- Tusby Strandväg
- Koivisto bygdeväg
- Museibroar
- Vägunderhållets långa historia
- Hjälp Mobilia att komplettera uppgifterna
- Kontaktpersoner
- Trafikverkets föregångare
- Skadeersättningar
- Statsbidrag för enskilda vägar
- Statsbidrag för förbättring av enskilda vägar
- Anvisningar för bidragsansökan
- Statsbidrag för specialobjekt
- Bidragsbeslut per NTM-central
- Kontaktuppgifter
- Vanliga frågor
Belagda vägar
Till underhållet av beläggningen hör förnyelse och ytbehandling av beläggningen samt lappning av fåror, hål och sprickor. I samband med beläggningsarbetet kan man även göra en grundrenovering av vägkonstruktionen.
Det finns ungefär 50 000 km permanentbelagda landsvägar i Finland, vilket motsvarar 65 procent av alla landsvägar. Klimatet, tung trafik och dubbdäck sliter på vägytan, och en ansenlig del av beläggningarna behöver förnyas. På grund av de knappa anslagen kan endast en del av de vägar som är i dåligt skick få ny beläggning under ett år. Enligt de nationella riktlinjerna riktas åtgärderna i första hand till huvudvägarna, medan beläggningsskador på andra vägar sköts genom lappning.
Vid beläggningen tillämpas vanligen en metod där den gamla beläggningen utnyttjas för att tillverka ny beläggning. På så sätt sparar man materialkostnader och anslagen räcker till för att reparera fler objekt.
Beläggningsarbeten utförs sommartid, från maj till oktober. Beläggningsprogrammet publiceras på NTM-centralernas regionala webbplatser. Det bör observeras att till exempel väderförhållandena kan orsaka förändringar i tidsplanen för arbetena.
Beläggningarnas skick övervakas
Belagda vägars skick beskrivs med fyra variabler: fårornas djup, jämnhet, skador och bärighet. Jämnheten och fårornas djup beskriver vägytans skick och har den största inverkan på hur trafikanterna upplever vägens skick. Vägens strukturella skick beskrivs av bärigheten, som mäts från vägytan, samt skador i beläggningen. På basis av dessa variabler fastställs vägens konditionsklass enligt en konditionsklassificering med fem nivåer.
Konditionsklassificeringen används för att programmera beläggningsarbeten. Dessutom ger klassificeringen en överblick av vägarnas skick i Finland och dess utveckling.
Lappningsmetoderna utvecklas
Eftersom det långt ifrån alltid är möjligt att förnya beläggningen när det behövs är man, särskilt i fråga om vägar med mindre trafik, tvungen att ty sig till lappning av beläggningsskador. Lappningsmetoderna har utvecklats så att de lämpar sig för olika skador och förhållanden. Trots det kvarstår problemet att särskilt sådana lappningar som genomförts i fuktigt och kallt väder inte klarar av det slitage som trafiken och väderförhållandena orsakar och samma ställen måste lappas om och om igen.
På de vägar som är i allra sämst skick överväger man att ta bort beläggningen och belägga vägen med grus så att den kan hållas i trafikerbart skick till lägre kostnader.
Säkerhet genom vägmärkning
Vägmärkningen har stor betydelse för säkerheten, för hur trafiken löper och hur behagligt det är att köra på vägen. Syftet med vägmärkena är att visa var körbanan och körfilerna finns samt att bättre avskilja vägen från miljön. De har också en viktig uppgift i fråga om den optiska styrningen på vägen i förarens synfält och de kompletterar den information om trafikmärkena ger. I mörkt och dåligt väder gör de reflekterande vägmärkena det betydligt lättare att hålla fordonet på rätt plats på körbanan.
Vägmärkning som orsakar vibrationer eller förändrade däckljud som baseras på impulseffekter anses minska antalet enskilda avkörnings- och mötesolyckor. Genom dessa märkningar, som grundar sig på olika inristningar och profiler som urskiljer sig i vägytan, kan man också uppnå bättre sikt i vått väder än genom vanlig vägmärkning.
Regional information
Päällysteet - Varsinais-Suomi ja Satakunta
(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa liikenneasioista myös Satakunnan alueella)
Päällysteiden kunnossapitoon sisältyvät teiden uudelleenpäällystys, laajemmat paikkaukset ja ajoratamaalausten teko. Päällysteiden kunnostustöissä painopisteenä ovat valtakunnallisten linjausten mukaisesti päätiet, joilla on eniten liikennettä.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella on n. 6 000 km päällystettyjä teitä. Se on 75 % alueen maanteistä. Päällystetyillä teillä ajetaan kuitenkin 98 % liikenteestä.
Päällysteiden kuntoa seurataan mittaamalla päällysteiden uria, tasaisuutta, vaurioita ja tien kantavuutta. Päällysteitä uusitaan keskimäärin 15 vuoden välein, mutta vilkkaimmilla pääteillä noin 5 vuoden välein ja vähäliikenteisimmillä teillä jopa 40 vuoden välein.
Päällystysohjelma laaditaan vuodeksi kerrallaan
Päällystysohjelma laaditaan vuosittain käytettävissä olevan rahoituksen pohjalta. Päällystysohjelman pituuteen vaikuttaa käytettävissä oleva rahoitus sekä bitumin hinta ja markkinatilanne, jotka vaikuttavat merkittävästi siihen, miten paljon käytettävissä olevalla rahoituksella saadaan päällystyskilometrejä.
Rahoitussyistä päällysteiden ylläpidosta on tingitty viime vuosina ja korjausvelkaa on syntynyt paljon. Korjausvelan vähentäminen etenkin alemmalla tieverkolla edellyttää, että rahoitus säilyy korkealla tasolla pitkäjänteisesti. Vilkkaasti liikennöidyillä valta- ja kantateillä on muita teitä tiukemmat kuntovaatimukset. Ensisijaisesti päällystetäänkin uudelleen vilkasliikenteisiä pääteitä, joiden päällysteet ovat urautuneet. Muita teitä päällystetään käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa.
Mitä enemmän on rahoitusta, sitä enemmän vuosittaiseen päällystysohjelmaan mahtuu myös alemman tieverkon kohteita. Alemmalla tieverkollakin pyritään päällystämään ensisijaisesti vilkkaammin liikennöityjä teitä. Kohteet valitaan pääasiassa kuntomittausten perusteella. Alemmalla tieverkolla huonokuntoisia teitä on kuitenkin niin runsaasti, että pääosin ne joudutaan pitämään liikennöitävässä kunnossa täsmäpaikkauksilla. Vähäliikenteisillä teillä on paljon vanhoja ja huonokuntoisia päällysteitä, mutta päällysteiden uusimisväli voi olla jopa kymmeniä vuosia.
Päällystystyöt Varsinais-Suomessa (vayla.fi)
Päällystystyöt Satakunnassa (vayla.fi)
Päällysteitä uusitaan ja paikataan
Urat tienpinnassa lisäävät vesiliirtoriskiä, tien liukkautta talvella sekä raskaan liikenteen perävaunun heijaantumisriskiä. Lisäksi ajomukavuus vähenee. Tienpinnan vauriot puolestaan hidastavat liikkumista ja vähentävät ajomukavuutta ja päällystevaurioiden väistämistarve heikentää myös liikenneturvallisuutta.
Vilkasliikenteiset tiet joudutaan päällystämään uudelleen yleensä urien vuoksi, kun taas vähäliikenteisillä teillä uudelleenpäällystystarve johtuu yleensä tienpinnan vaurioista, kuten halkeamista ja rei'istä. Yhä enemmän päällysteiden vaurioita korjataan vain paikkauksilla. Vähäliikenteisimmillä teillä heikkokuntoisimpia päällystettyjä teitä voidaan joutua rahoituksen puutteessa muuttamaan sorateiksi.
Päällysteet uusitaan yleensä levittämällä uusi päällyste vanhan päälle tai lämmittämällä ja jyrsimällä vanha päällyste ja käyttämällä sitä uuden päällysteen materiaalina. Tällainen uusiopäällystäminen on edullisempi vaihtoehto, kun taas uuden päällysteen levittäminen vanhan päälle kestävämpi kuin uusiopäällyste. Pääteillä päällysteet uusitaan yleensä vuorotellen eri menetelmillä, nykyään tosin uusiopäällystettä käytetään kaksi kertaa ennen kuin tielle tehdään kokonaan uusi päällystekerros. Vähemmällä rahalla pyritään näin saamaan enemmän aikaan ja toisaalta materiaalin kierrätys on järkevää ympäristösyistä.
Päällysteen leveydestä ja liikennemäärästä riippuen tielle maalataan keski- ja reunaviivoja. Kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksien vähentämiseksi jyrsitään myös täristäviä keski-, sulku- ja reunaviivoja.
Päällysteiden paikkauksella korjataan liikennettä vaarantavat urat ja selvästi haittaavat vauriot, kuten tiellä olevat reiät ja halkeamat. Päällysteiden kuntoa pidetään yllä yhä enenevässä määrin pelkillä paikkauksilla, vaikka tien uudelleen päällystämisellä saataisiin parempi tulos. Tien uudelleen päällystämiseen ei välttämättä ole rahoitusta, etenkään vähäliikenteisillä teillä.
Liikennettä vaarantavat vauriot korjataan muutaman päivän kuluessa. Ajomukavuutta oleellisesti haittaavat vauriot korjataan 1–2 viikon kuluessa. Lisäksi varmistetaan, että liikennettä varoitetaan asiasta asiaankuuluvin liikennemerkein jo ennen tien paikkausta.
Routa aiheuttaa keväisin usein päällysteeseen epätasaisuutta ja halkeilua.Yleensä päällystevauriot alkavat roudan aiheuttamista halkeamista ja ne laajenevat laajemmiksi verkkohalkeamiksi ja halkeamat aiheuttavat tien reikiintymistä. Toisinaan reikiä syntyy päällysteeseen puhtaasti vanhan päällysteen kulumisesta puhki.
Päällysteen kunto kartalla (vayla.fi)
Paikkausohjelmalla ennaltaehkäistää talviajan päällystevaurioita
Talviajan päällystevaurioita pyritään ennaltaehkäisemään erillisellä paikkausohjelmalla. Tiedossa olevat ongelmakohteet paikataan laajemmalta alueelta pysyvämmällä kuumamassalla kesäaikana. Kestävämpää kuumamassaa ei ole yleensä saatavissa paikkauksiin talviaikaan. Talvella paikkaukset joudutaan tekemään joko kalliimmalla valumassalla tai kylmämassalla. Kylmämassalla tehtävät paikkaukset irtoavat helposti ja valumassalla tehtävät paikat puolestaan joudutaan usein jyrsimään pois ennen seuraavaa päällystyskertaa. Kesäaikana tehtävillä ennaltaehkäisevillä paikkauksilla pyritään vähentämään talvella tehtäviä paikkauksia. Yleensä jo kesällä on nähtävissä alustavia vaurioita, kuten halkeamia tai alkavia reikiä, joiden tiedetään pahenevan talvella, kun nastat ja säävaihtelut kuluttavat päällystettä. Erillisen paikkausohjelman puitteissa ei silti ole tarkoitus paikata kaikkia päällystevaurioita. Yksittäiset päällystevauriot paikataan jatkossakin teiden päivittäisestä hoidosta vastaavan urakoitsijan toimesta.
Kuvat yllä. Päällysteen vaurioita paikataan talviaikaan valumassalla. Kiehuvan kuuma bitumimassa levitetään tielle tasaisesti ja kuuma massa kovettuu kylmään tienpintaan. Lopuksi valumassa karhennetaan hiekalla liukkauden estämiseksi.
Vähäliikenteisen päällystetyn tien muuttaminen soratieksi
Vähäliikenteiset tiet pidetään liikennöitävässä kunnossa vaurioiden paikkauksilla. Päällysteen hoito ei kuitenkaan kannata, kun päällysteessä on reikä toisensa perään ja vaurioita pitäisi paikata viikoittain. Tällöin tien muuttaminen soratieksi on kokonaisuutena edullisempi tapa pitää tie ajettavassa kunnossa. Rikkoontuneesta päällysteestä ei saada paikkaamalla hyvää, kun taas soratietä voidaan kunnostaa hoitotoimenpiteillä, kuten esim. sorastuksilla. Soratien hoito on myös edullisempaa kuin vaurioituneen päällysteen jatkuva paikkaus. Huonokuntoinen päällyste puretaan ja tie rakennetaan soratieksi pääsääntöisesti, kun tien liikennemäärä on alle 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärien ohella päätöksessä otetaan huomioon myös tien yleinen merkittävyys sekä yhtenäinen tiejakso esim. koko liittymävälillä.
Päällystetty tie rakennetaan soratieksi purkamalla päällyste ja tien pintakerros ja levittämällä tielle uutta mursketta 5-10 cm paksu kerros, mikä tasoitetaan. Jatkossa tietä muokataan soratienä.
Yksittäisiä huonokuntoisia päällystettyjä teitä on jo muutettu sorateiksi. Niissä saattoi olla ennen päällysteen purkamista enemmän paikkoja kuin ehjää päällystettä. Pääsääntöisesti teiden kunnosta on saatu hyvää palautetta sen jälkeen, kun ne ovat muutettu soratieksi, sillä hyväkuntoisella soratiellä on huomattavasti parempi ajettavuus kuin pahasti vaurioituneella päällystetyllä tiellä.
Usein kysyttyä -palvelusta löydät vastauksen moniin päällystekysymyksiin
Päällysteistä on koottu Usein kysyttyä -palveluumme runsaasti vastauksia erilaisiin tienkäyttäjiä askarruttaviin kysymyksiin, kuten miksi teitä paikataan jatkuvasti, eikä päällystetä kerralla kuntoon tai miksi tiellä on alennettu nopeusrajoitus, vaikka työkoneita tai -miehiä ei näy missään.
- Senast ändrad
- 2020-11-04
Responskanalen (Sök information, ge respons, fråga om råd)
Chatservicen är öppen mån-fre kl.12-16.
0295 020 600 kundservice mån-fre, kl. 9 - 16, rådgivning och respons (lna/mta)
E-post: trafikens.kundservice(at)ntm-centralen.fi
Vägtrafikantlinjen 0200 2100
Meddelanden om vägnätets skick och problem i trafiken (öppen 24 h, lna/mta)
Om du ringer från fast telefon betalar du lokalnätsavgift (lna) och från mobil mobiltelefonavgift (mta).