- Trafik
- NTM-centralens uppgifter om trafik
- Offentlig persontrafik
- Servicenivå
- Upphandling av kollektivtrafik
- Aktuell information om trafiken
- Statsbidrag
- Statistik och rapporter
- Ensamrätt
- Hållplatser
- Vägunderhåll
- Gång och cykling
- Underhåll av gång- och cykelvägar
- Förbättring av förhållandena för fotgängare och cyklister
- Gång- och cykeltrafiken främjas i vardagen och vid resor
- Trafiksystemarbete
- Trafiksäkerhet
- Trafikens kundservice
- Tillstånd och uttalande
- Specialtransporter
- Aktuellt
- Erikoiskuljetusapuri
- Behov av specialtransporttillstånd
- Behandling av ansökningar
- Lastning ock märkningar
- Trafikdirigering
- Avgifter och giltighetstider för tillstånd
- Trafik
- Förkörsrätt till skärgårdsfärjorna
- Kablar, ledningar och rör på vägområde
- Kablar, ledningar och rör på vägområde
- Anmälningsförfarande, el och tele
- Bakgrundsmaterial för förutredningar
- Kablar, ledningar och rör på vägområde
- Undantagslov för landsvägar under menförestid
- Utlåtanden om hörande av granne
- Trafikdirigeringsplaner
- Anslutningar
- Ansökan om tillstånd för transportsträckor som körs med vinterrallydäck i samband med vinterrallytävlingar
- Byggande på skydds- och frisiktsområde
- Försäljningsverksamhet invid landsvägar
- Skyltar och reklamer
- Informationsmärken
- Reklam invid vägar
- Tillfälliga informationsmärken
- Valreklam vid landsvägen
- Andra vägvisare
- Skyltar och reklamer
- Evenemang på vägområde
- Tillfällig avstängning av väg
- Arbetstillstånd för arbete på vägområde
- Vatten- och avloppsledningar
- Flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Skärgårdstrafik
- Planering och byggande av vägar
- Traditionsarbete
- Museivägar
- Fagerviksvägen
- Huovintie
- Peräkunnantie
- Kuortti
- Magneettimäki
- Vanhalinnantie
- Tusby Strandväg
- Koivisto bygdeväg
- Museibroar
- Vägunderhållets långa historia
- Hjälp Mobilia att komplettera uppgifterna
- Kontaktpersoner
- Trafikverkets föregångare
- Vanliga frågor
- Skadeersättningar
- Statsbidrag för enskilda vägar
Vinterunderhåll
Till vägarnas vinterunderhåll hör bland annat snöplogning, halkbekämpning och utjämning av vägytan.
Vägarna är indelade i underhållsklasser
Vägarna har delats in i vinterunderhållsklasser bland annat enligt trafikmängd och trafikbetydelse. Huvudvägarna hör oftast till den högre underhållsklassen och mindre trafikerade vägar hör nästan alltid till den lägre underhållsklassen. Underhållsklassen definierar i vilket skick vägen ska vara vintertid och hur snabbt underhållsåtgärder ska påbörjas på den. Nivån på vinterunderhåll skiljer sig för vägarna i de olika underhållsklasserna, men vägar i samma underhållsklass åtgärdas likadant i hela landet. Mer information om de olika vinterunderhållsklasserna finns på Trafikledsverkets webbplats.
På huvudvägarna strävar man efter jämna väderförhållanden dygnet runt. Vid snabba väderomslag kan det hända att väderförhållandena är mindre bra även på huvudvägarna. Bilförare bör vara beredda också på dåliga väderförhållanden. Även om underhållsfordonet skulle vara i arbete hela tiden, hinner det vid hård vind och tungt snöfall samlas flera centimeter snö på vägarna under underhållsrundan. Sanden som används vid halkbekämpning kan å sin sida lätt blåsa bort från den isiga vägytan. Dessutom kan det vid halt väglag ta längre tid att köra underhållsrundan och att då och då hämta mer sand försenar rundan ytterligare. Underhållsåtgärderna kräver alltid sin egen tid.
Snöröjning
På huvudlederna påbörjas snöröjningen oftast snabbare och efter mindre snöfall än på andra vägar. Vid avvikande väderförhållanden, såsom vid ihållande och tätt snöfall, kan det hända att kvalitetskraven inte uppfylls. I dessa fall används entreprenörens utrustning och snöröjningen utförs så snabbt som möjligt. Det kan hända att plogbilen måste vänta längre än vanligt.
Enskilda vägförbindelser: I samband med plogning av allmänna vägleder och leder med lättare trafik åligger det vägförbindelseägaren att avlägsna snö som samlas på den enskilda vägförbindelsen.
Brevlådor: Brevlådor får inte utgöra ett hinder för underhåll av landsvägar. Om en brevlåda går sönder i samband med underhållsarbete, ska posten kontaktas i ärendet.
Halkbekämpning
Halkbekämpning utförs vanligtvis genom att salta eller sanda vägarna eller genom att rugga upp snö- och istäcket. På livligt trafikerade vägar utförs halkbekämpning genom att salta vägarna och på andra vägar antingen sandar eller ruggar man upp is- och snötäcket. På övriga vägar saltar man endast i hösthalkan eller vintertid i de värsta problemsituationerna. Åtgärder för halkbekämpning på livligt trafikerade huvudvägar samt på anslutande vägleder för gång- och cykeltrafik måste vanligtvis påbörjas inom ett par timmar. På livligt trafikerade vägar som hör till den lägre underhållsklassen är det motsvarande målet fyra timmar, men på lätt trafikerade vägar kan det hända att man måste vänta längre än så på sandningen.
Varför man saltar
För att säkerställa smidighet och säkerhet i trafiken strävar man efter att åstadkomma bästa möjliga väggrepp på vägytan även vintertid. Nuförtiden förväntas trafiksystemet kunna erbjuda smidiga och säkra trafikeringsmöjligheter också på vintern, särskilt i nätverket av huvudvägar. Vägarna saltas för att vägytan också vintertid ska ha tillräckligt grepp och för att trafiken ska flyta på ett smidigt och säkert sätt. På livligt trafikerade vägar kan även lättare halka leda till allvarliga påföljder.
När saltas vägarna?
De vanligaste saltningssituationerna är de där saltning i förebyggande syfte utförs innan den våta eller fuktiga vägbanan fryser till is samt saltning före snöfall. Med hjälp av detta förhindrar man att snön packas till islager på vägbanan. Man strävar även efter att salta frostiga vägar innan det har bildats så mycket frost att greppet på vägbanan blir alltför dåligt. Saltningen måste utföras senast då vägbanan av en eller annan anledning har blivit för hal. Vid saltning i förebyggande syfte är saltmängden märkbart mindre än då man saltar vägbanor som redan frusit.
Entreprenörerna följer hela tiden väder- och vägförhållanderapporter samt prognoser om förändringar i förhållanden. När vägen saltas i förebyggande syfte har man relativt säker information om hur vädret och vägförhållanden kommer att utvecklas under de närmaste timmarna. Saltning i förebyggande syfte tillämpas särskilt i situationer där halkan som uppstår i annat fall skulle bli ytterst problematisk. Till exempel är så kallad svart is eller framförallt blöt is vid underkylt regn en ren livsfara för dem som rör sig på vägarna. När man agerar efter prognoserna, kan det hända att man fattar felaktiga saltningsbeslut.
Salt används framförallt då ytan på vägbanan har temperaturen – 4 (-6) °C eller varmare. På extremt livligt trafikerade vägar kan man använda salt även vid kallare temperaturer än så. Vid hård kyla rekommenderas dock inte saltning, utan då används sand till halkbekämpningen.
Saltets sammansättning
Det vanligaste halkbekämpningssaltet är natriumklorid (NaCl). Kalciumklorid (CaCl) används också i viss utsträckning. Arbetsmetoderna för halkbekämpning har utvecklats under flera års tid i syfte att minska mängden salt. Också lämpligheten med alternativa ämnen har utretts. Man har redan börjat använda kaliumformiat på vägavsnitt som är problematiska med tanke på inträngning av saltvatten i grundvattnen.
Vägsaltets påverkan på grundvattnet har undersökts och områden som definierats som riskbenägna följs upp regelbundet.
Regional information
Talvihoito - Varsinais-Suomi ja Satakunta
(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa liikenneasioista myös Satakunnan alueella)
Sääolosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi aiemmista vuosikymmenistä ja muutokset näkyvät varsinkin rannikkoseudulla. Talviset kelit alkavat myöhemmin ja kestävät lyhemmän aikaa. Talvet ovat keskenään hyvin erilaisia. Erilaiset talvet edellyttävät erilaisia tienhoitotoimia. Hoitourakoitsijat ovat valmiudessa ja kohdentavat hoitotoimenpiteitä keliolosuhteiden mukaisesti.
Ajantasainen liikennetieto
Liikennetilannepalvelusta voi seurata kartalta mm. ajokeliä eri puolilla Suomea, tehtyjä talvikunnossapitotoimenpiteitä sekä ajantasaista liikennetilannetta.
Liikennetilannepalvelu (fintraffic.fi)
Laatuvaatimukset määrittävät, kuinka nopeasti ja missä kunnossa teiden on oltava
Talvihoidon laatuvaatimukset ovat erilaisia eri hoitoluokan teillä, mutta saman hoitoluokan teitä hoidetaan yhdenmukaisesti koko maassa. Tiet on jaettu mm. liikennemäärien ja liikenteellisen merkityksen mukaan talvihoitoluokkiin. Vilkkaimmat tiet kuuluvat korkeimpiin hoitoluokkiin (Ise ja Is) ja vähäliikenteiset tiet lähes poikkeuksetta alimpiin hoitoluokkiin (II ja III). Alimmissa hoitoluokissa ovat yleensä tiet, joiden liikennemäärä on alle 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Korkeimmissa hoitoluokissa puolestaan ovat tiet, joiden liikennemäärä on vähintään 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on n. 8 000 km maanteitä. Niistä hieman yli 60 % on alimmissa hoitoluokissa ja reilut 20 % ylimmissä hoitoluokissa. Liikennesuoritteesta kuitenkin suurin osa (koko maan osalta n. 70 %) ajetaan korkeimpien hoitoluokkien teillä. Vastaavasti alimpien hoitoluokkien teillä ajetaan vain pieni osa kokonaisliikennesuoritteesta (koko maan osalta n. 10 %).
Talvihoitoluokat kartalla (vayla.fi)
Liukkaudentorjunta
Liukkautta torjutaan yleensä suolaamalla, hiekoittamalla tai lumi- ja jääpintaa karhentamalla. Vilkasliikenteisillä teillä liukkauden torjunta tehdään suolaamalla ja vähäliikenteisillä teillä hiekoittamalla tai tien pintaa karhentamalla. Keskivilkkailla teillä liukkaudentorjunnassa voidaan käyttää keliolosuhteista riippuen joko suolaa tai hiekkaa. Suolattavilla tieosuuksilla teiden auraus ja liukkaudentorjunta voidaan tehdä samanaikaisesti. Muualla aurataan ensin lumet ja liukkauden torjunta tehdään sen jälkeen.
Toimenpiteet liukkauden torjumiseksi vilkasliikenteisillä teillä sekä niiden varsilla olevilla kevyen liikenteen väylillä on yleensä käynnistettävä parissa tunnissa. Keskivilkkailla alempaan hoitoluokkaan kuuluvilla teillä vastaava tavoite on neljä tuntia, mutta vähäliikenteisillä teillä hiekoitusta voi joutua odottamaan jopa 7 tuntia.
Urakoitsijoilla on käytössä kattavat sääennustuspalvelut, joiden avulla talvihoidon toimenpiteitä pyritään ajoittamaan oikein. Liukkautta torjutaan ennakkosuolaamalla jo ennen sään muuttumista pakkaselle. Sen sijaan kovemmilla pakkasilla liukkautta ei voi torjua suolaamalla. Vilkkaiden teiden paljas pinta saattaa hämätä autoilijaa ja antaa tunteen kesäkelistä. Tien pinta voi kuitenkin olla liukas. Pakkasliukkautta esiintyy tyypillisesti yli 6 pakkasasteen lämpötiloilla.
Lumenauraus
Vilkkaimmilla teillä pyritään tasalaatuisiin keliolosuhteisiin ympäri vuorokauden. Normaaliolosuhteissa vilkkailla teillä ei ole koskaan yli 4 cm lunta ja teiden auraamisen jälkeen tien pinnat ovat pääosin paljaana. Vähäliikenteisimmillä teillä saa olla irtolunta 5 cm ennen hoitotoimenpiteiden käynnistymistä ja hoitolenkit ovat pitkiä. Vähäliikenteisten teiden pitäisi olla aurattuina 5–6 tunnissa siitä, kun toimenpiteet on käynnistetty. Käytännössä tiellä voi olla jopa kymmenen senttiä lunta ennen auraamista. Kevyen liikenteen väylillä saa olla 3–4 cm irtolunta ennen hoitotoimenpiteiden käynnistymistä ja väylien pitää olla aurattuina 3–4 tunnissa siitä, kun toimenpiteet on käynnistetty. Kevyen liikenteen väylien laatuvaatimukset eivät ole voimassa yöaikaan.
Täsmähoito
Kohdennamme hoitoa myös liikenteen erityistarpeiden mukaan etenkin vähäliikenteisillä teillä. Tarkoitamme tällaisella täsmähoidolla hoidon tason parantamista tien erityiskäytön vuoksi tietyllä tiejaksolla tai lyhyen tieosuuden hoitamista normaalista poikkeavalla tavalla. Täsmähoidolla voidaan esim. torjua liukkautta nopeammin raskaan liikenteen käyttämillä mäkisillä tieosuuksilla.
Liikennemerkit näkyviksi
Liikenneturvallisuuden kannalta tärkeät liikennemerkit puhdistetaan lumesta ja kuurasta viipymättä. Muiden merkkien ja opasteiden puhdistus voi viedä kauemmin.
Laatuvaatimuksiin ei aina päästä hoitotoimenpiteistä huolimatta
Talvisin kelit voivat muuttua nopeastikin, jolloin hoitourakoitsijan on mahdoton vastata laatuvaatimusten mukaisesta teiden hoidosta. Koko käytettävissä oleva kalusto on kuitenkin suorittamassa hoitotoimenpiteitä ja tiet hoidetaan niin nopeasti kuin mahdollista. Koska vilkkaat tiet pidetään talvellakin pääosin paljaana, hoitolenkit ovat melko lyhyitä. Sen sijaan vähäliikenteisellä tieverkolla yksittäinen hoitolenkki on keskimäärin n. 70 km pitkä, joten hankalassa talvikelissä sen läpi ajaminen kestää vähintään kaksi tuntia. Vaikka kunnossapitoajoneuvo olisi jatkuvasti liikenteessä, kovilla tuulilla tai runsaan lumisateen aikana tiestölle ehtii kertyä useampi sentti lunta hoitolenkin aikana. Liukkaudentorjunnassa käytettävä hiekka voi puolestaan huuhtoutua vesisateella helposti pois jäätyneeltä tienpinnalta. Lisäksi liukkaalla kelillä hoitolenkin ajaminen kestää kauemmin ja hiekan haku välillä hidastaa lenkkiä entisestään. Teiden talvihoitotoimenpiteiden ajoitusta ei voi valita ennakkoon ja kunnossapitotoimet vaativat aina oman aikansa.
Talvihoitotoimenpiteiden kannalta haastavat kelit ovat yleistyneet. Esimerkiksi sade huuhtoo suolan tai hiekan tieltä ja vesi jäätyy tienpintaan. Sateista pehmenneen soratien päälle satavaa lunta ei voi aurata turvallisesti. Pahin tilanne on, kun lumisade muuttuu kesken kaiken vesisateeksi. Tällöin vesi muuttaa lumen sohjoksi ja jäätyy tienpintaan eikä liukkautta voi torjua ennakoivasti ja kuluu tunteja, ennen kuin kaikki tiet on ehditty auraamaan. Myös päällysteen kunto vaikuttaa merkittävästi talvihoidon laatuun. Urat, päällystevauriot, paikkaukset ja reunapainumat tekevät päällysteen pinnasta epätasaisen, jolloin lumen poisto tasaisesti auraamalla on vaikeaa.
Talvihoidolla ei pyritä saamaan aikaan kesäkelejä – matkan tekoon kannattaa varata reilummin aikaa
Tienkäyttäjien on hyvä muistaa, että talvihoidolla ei pyritä saamaan aikaan kesäkelejä. Talvihoidolla turvataan teiden liikennöinti kaikilla teillä ja pääteillä pyritään ennakoitavaan ja häiriöttömään liikenteeseen. Sen sijaan vähäliikenteisemmillä teillä on talvihoitolinjausten mukaista, että ajonopeutta hiljennetään keliolosuhteiden mukaan. Tienkäyttäjillä on aina oma vastuu sopeuttaa ajonopeus vallitsevien kelien mukaan. On normaalia, että liukkautta saattaa esiintyä ajoittain ja ajoaika voi pidentyä. Täysin tasalaatuisia ajo-olosuhteita ei voida taata, sillä sade- ja lumikuurot voivat olla hyvin paikallisia.
Tienkäyttäjän kannattaa ennakoida kelejä ja sopeuttaa omat aikataulunsa kelien mukaan. Talvikeleillä kannattaa varata suosiolla aina reilummin aikaa matkantekoon.
Hoitourakoitsijat viestivät tienkäyttäjille urakan ajankohtaisista asioista somessa
Uudessa vaiheittain käyttöön otetussa hoitourakoiden sopimusmallissa edellytetään urakoitsijalta säännöllistä viestintää tienkäyttäjille urakan ajankohtaisista asioista. 1.10.2023 alkaen kaikki hoitourakat ovat olleet mukana uudessa sopimusmallissa ja kaikilla hoitourakoilla on nyt omat viestintäkanavat sosiaalisessa mediassa. Jos haluat seurata tienhoidon kuulumisia, liity oman kulkureittisi tai asuinalueesi somekanavien seuraajaksi. Urakkakohtaisiin karttoihin on merkitty maatiet, joiden kunnossapito on ELY-keskuksen vastuulla. Kunnan katuverkon kunnossapidosta vastaavat kunnat ja yksityisteiden kunnossapidosta vastaavat yksityistiekunnat.
YIT:n urakoiden Facebook -sivuja voi seurata ilman rekisteröitymistä Facebookiin.
Ohjeet ja puhelinnumerot Destian urakoiden Whats app -ryhmiin liittymisestä Destian verkkosivuilla. Osa Destian urakoista on Instagramissa.
Hoitourakoitsijoiden somekanavia
Varsinais-Suomi
Lieto, urakoitsijana YIT
Urakan Facebook-sivut ja Urakan rajaus kartalla
Loimaa, urakoitsijana YIT
Urakan Facebook-sivut ja Urakan rajaus kartalla
Paimio, urakoitsijana YIT
Urakan Facebook-sivut ja Urakan rajaus kartalla
Raisio, urakoitsijana Destia
Urakan Instagram-tili ja Urakan rajaus kartalla
Salo, urakoitsijana YIT
Urakan Facebook-sivut ja Urakan rajaus kartalla
Satakunta
Huittinen, urakoitsijana Destia
Urakan WhatsApp-tiedotusryhmä ja Urakan rajaus kartalla
Kankaanpää, urakoitsijana YIT
Urakan Facebook-sivut ja Urakan rajaus kartalla
Merikarvia, urakoitsijana YIT
Urakan Facebook-sivut ja Urakan rajaus kartalla
Pori, urakoitsijana Destia
Urakan Instagram-tili ja Urakan rajaus kartalla
Usein kysyttyä -palvelusta löydät vastauksen moniin talvihoitokysymyksiin
Talvihoidosta on koottu Usein kysyttyä -palveluumme runsaasti vastauksia erilaisiin tienkäyttäjiä askarruttaviin kysymyksiin, kuten miksi tietä ei ole aurattu aamulla töihin lähtiessä, miksi tie on liukas, vaikka on suolattu, miksi pyöräteille levitetään karkeaa sepeliä tai kuka puhdistaa liittymän, johon on aurattu valli.
Usein kysyttyä -palvelu (palautevayla.fi)
Raskaan liikenteen kuljetusten sujuvuus ja turvallisuus talviolosuhteissa
Kuljetusten sujuvuus talviolosuhteissa varmistetaan parhaiten tienpitäjän ja kuljetusyrittäjien yhteispelillä. Lähtökohtaisesti kuljettajan on sovitettava ajonopeus ja varusteet keliolosuhteiden mukaan. Kuitenkin, jos kuljettaja epäilee, ettei tietä pitkin pysty ajamaan turvallisesti vallitsevissa olosuhteissa hänen tulisi olla yhteydessä Tieliikennekeskuksen Tienkäyttäjän linjalle.
Miten toimia tilanteissa, joissa epäilet, ettet pysty ajamaan tietä pitkin turvallisesti:
- Soita Tieliikennekeskuksen Tiekäyttäjän linjalle 0200 2100 · Anna oma puhelinnumerosi ja pyydä urakoitsijaa soittamaan takaisin
- Kerro mahdollisimman täsmällisesti sijaintisi ja ongelma
- Odota urakoitsijan yhteydenottoa ja sovi urakoitsijan kanssa tarvittavista toimista ja aikataulusta
- Jos pystyt jatkamaan matkaa ennen kunnossapitoajoneuvon saapumista, ilmoita asiasta urakoitsijalle tai Tienkäyttäjän linjalle
Kuljettajan tulisi olla yhteydessä Tieliikennekeskuksen Tienkäyttäjän linjalle, mikäli hän havaitsee, että tie on liukas, ajoneuvo jää kiinni tai hän epäilee, ettei pysty ajamaan tietä pitkin turvallisesti vallitsevissa olosuhteissa. Tienkäyttäjän linjalle soitettaessa kuljettajan tulisi antaa oma puhelinnumeronsa ja pyytää urakoitsijaa soittamaan hänelle.
Puhelimessa on tärkeää kertoa mahdollisimman täsmällisesti oma sijainti tiestöllä sekä tien kunnossapidossa oleva ongelma. Tieliikennekeskus välittää tiedon urakoitsijalle ja urakoitsija ottaa kuljettajaan yhteyttä. Urakoitsija kertoo kuljettajalle, missä hoitoauto on liikenteessä ja milloin se ehtii auttamaan kuljettajaa. Hän ilmoittaa tilanteesta kunnossapitoajoneuvon kuljettajalle, joka pyrkii kiirehtimään paikalle pääsyään.
Jos kunnossapitoajoneuvo on juuri hoitolenkillä, se ei voi keskeyttää lenkkiä, vaan tulee paikalle lenkin mukaisessa järjestyksessä. Kunnossapitoajoneuvon kuljettaja voi kuitenkin toimenpiteitä keventämällä nopeuttaa paikalle saapumistaan. Sen sijaan lenkin keskeyttäminen kokonaan voisi aiheuttaa vastaavanlaisia ongelmia muualla hoitolenkin varrella, ja tällöin systemaattinen teiden hoito jää tekemättä ja ainoastaan ilmoitetut ongelmakohdat tulevat hoidettua.
Jos kuljettaja jostain syystä pystyy jatkamaan matkaansa ennen kuin kunnossapitoajoneuvo ehtii paikalle, on tärkeää ilmoittaa siitä urakoitsijalle tai Tienkäyttäjän linjalle, ettei kunnossapitoajoneuvo turhaan kiirehdi paikalle.
Koska vähäliikenteisellä tiestöllä voi väliaikaisesti olla liukkautta tai tuiskulunta, raskaan liikenteen kuljettajien olisi hyvä varautua näihin tilanteisiin varustamalla auto ja käyttämällä tarpeen tullen lumiketjuja tms. Jos kuljettaja epäilee, ettei pääse esim. mäkeä ylös, parempi vaihtoehto on soittaa Tienkäyttäjän linjalle ja jäädä odottamaan apua kuin yrittää mäkeä ylös riskillä, jolloin vahingot voivat olla suuremmat ja avunantaminen vaikeutuu. Kuljetusten suunnittelussa pitäisi myös huomioida mahdollisuuksien mukaan jo ennakkoon reitin turvallisuus ja ajankäyttö erilaisissa talviolosuhteissa.
- Senast ändrad
- 2024-10-07
Ta kontakt
Trafikens kundservice
- Responskanalen (Sök information, ge respons, fråga om råd)
- Chatservicen är öppen mån-fre kl.9-15
- Kundservice 0295 020 600 mån-fre 9-15, rådgivning och respons (lna/mta)
- E-post: trafikens.kundservice(at)ntm-centralen.fi
Vägtrafikantlinjen 0200 2100
Meddelanden om vägnätets skick och problem i trafiken (öppen 24 h, lna/mta)
Uppdaterad: 08.04.2025