- Näringar
- Finansiering av företag
- Understöd för utvecklande av företag
- Finansiering av landsbygdsföretag
- Understöd för utvecklande av företagens verksamhetsmiljö
- Transportstöd
- Strategi och riktlinjer för företagsfinansiering
- Finansieringsrådgivning för små och medelstora företag
- E-tjänster för företagsstöd
- Grunda ett företag
- Utveckling av företag
- Internationalisering
- Landsbygdsnäringar
- Styrning av gårdarnas produktion, jordbrukarstöd och övervakning
- Stöd
- Djurbaserade stöd
- Mjölkstöd
- Arealbaserade stöd
- Trädgårdsstöd
- Stöd för biodling som utbetalas enligt antalet bisamhällen
- Skador orsakade av naturförhållanden eller djur
- Övervakning av stödanvändningen och produktion
- Utveckling av gårdsbruk
- Utveckling av landsbygden
- Renhushållning och naturnäringar
- Finansiering
- Övervakning
- Överlåtelsetillstånd för renskötsellägenheter och renhushållningslägenheter
- Överlåtelsetillstånd för naturnäringslägenheter
- Skoltärenden
- Fiskerihushållning
- Fiskerinäring
- Att börja fiska kommersiellt
- Registering av kommersiella fiskare och fartyg
- Fiskekvoter
- Uppföljning av fångsterna inom kommersiellt fiske
- Finansiering
- Fisketurism
- Vattenbruksregister
- Vård av fiskevatten
- Bevakning av det allmänna fiskeriintresset
- Reglering av fisket
- Restaurering av fiskevatten
- Utplantering av fiskar och kräftor
- Skydd och vård av utrotningshotade fiskbestånd
- Fritidsfiske
- Understöd för främjande av fiskerihushållningen
- Fiskeförbud och begränsningar
- Övervakning av fisket
- Fiske i Tana älv
- Fiske i Torne älv
- Fiskeriområden och ägande av fiskevatten
- Sjukdomar hos fiskar och kräftdjur
- Vanliga frågor om fiske
Att börja fiska kommersiellt
Efterfrågan på fisk är för närvarande stor i Finland och därmed är de priser fiskaren får goda. Under de senaste åren har antalet fiskare emellertid minskat på grund av stigande ålder. En stor del av de kommersiellt viktiga fiskbestånden i synnerhet i inlandsvattnen kan tåla ett effektivare fiske än det nuvarande. Man kan på ett hållbart sätt öka fisket särskilt av siklöja, gädda, abborre, lake och i nordligaste Finland sik. Det finns också nya möjligheter i underutnyttjade arter såsom mörtfiskar.
Den som siktar på att bli kommersiell fiskare bör lägga följande på minnet:
- Skaffa dig ett hygienpass, om du behandlar fisk på land i anläggningar eller livsmedelslokaler
- Anmäl dig som primärproducent hos kommunens hälsotillsyn.
- Gör en plan för egenkontroll som primärproducent.
- Anmäl dig till NTM-centralens register över kommersiella fiskare.
- Anmäl din båt till fiskefartygsregistret.
- Anmäl dig som MOMS-skyldig på skattekontoret.
- Gör ett besök hos LFÖPL-ombudsmannen för att diskutera pensionsavgifterna.
Om du tycker att du behöver hjälp med åtgärderna ovan, ta kontakt med NTM-centralen i ditt område. Om du bor inom ett område för någon aktionsgrupp för fiskeri kan du också kontakta gruppens aktivator. Aktionsgrupperna bistår också fiskarna i att ansöka om investeringsstöd. Om du har en idé om ett bra utbildnings- eller utvecklingsprojekt utreder gruppens aktivator möjligheterna att finansiera projektet och söker en aktör som genomför projektet.
Det kommersiella fisket och livsmedelslagstiftningen
Enligt förordningen om livsmedelshygien menas med primärproduktion fångst, odling och insamling av levande fiskeriprodukter i avsikt att släppa ut dem på marknaden. Till primärproduktionen hör inte vare sig fiskrensning på land eller filering av fisk, utan de här hör till verksamheten i en livsmedelslokal.
En kommersiell fiskare ska göra en anmälan om primärproduktionsplatsen till kommunens tillsynsmyndighet innan verksamheten inleds. Det här gäller allt, också småskalig försäljning av fisk. En primärproducent ska göra en skriftlig beskrivning av de viktigaste förfarandena på primärproduktionsplatsen, det vill säga en plan för egenkontroll.
Regional information
Kaupallisen kalastamisen aloittaminen (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)
(Lapin ELY-keskus vastaa kalatalouspalveluista myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla)
Pohjois-Suomessa toimii kolme kalatalouden toimintaryhmää. Ryhmillä on oma rahoituskiintiönsä, jolla ne voivat rahoittaa ryhmän tavoitteisiin sopivia hankkeita. Pääasiassa hankkeet ovat koulutus- ja kehittämishankkeita ja aloitteen niihin pitää tulla käytännön toimijoilta. Ryhmä avustaa kalastajia ja muita alan toimijoita muokkaamaan hyvät ideat hankkeiksi ja etsii hankkeille hallinnoijat. Yksityisiä investointeja ryhmän kiintiöstä ei voi tukea. Sen sijaan aktivaattori avustaa yrittäjiä hakemaan rahoitusta investoinneilleen muista lähteistä. Apu on ilmaista.
Lue lisää kalatalouden toimintaryhmistä Pohjois-Suomessa:
- Lapin kalatalouden toimintaryhmä
- Kainuun ja Koillismaan Kalaleader
- Perämeren rannikon kalatalousryhmä
Lapin kalatalouden toimintaryhmän toimialueena ovat Inarin, Sodankylän, Kemijärven ja Pellon kunnat. Ryhmän tehtävänä on kehittää alueellaan elinkeinokalataloutta, niin kaupallista kalastusta, jalostusta kuin vesiviljelyäkin. Tärkeimpiä tavoitteita ovat elinkeinon kannattavuuden parantaminen ja jatkuvuuden turvaaminen sekä kalavarojen täysimääräinen ja kestävä hyödyntäminen. Ryhmää hallinnoi Pohjoisimman Lapin Leader ry, ja sen toiminnasta vastaa työryhmä, jossa on kuntien, elinkeinon, Leader-yhdistyksen ja Lapin kalatalouskeskuksen edustus. Käytännön työtä tekee aktivaattori Marjaana Aarnio, sähköposti [email protected], puh. 040 704 6094.
Toimintaryhmän alueella on noin 100 kaupallista kalastajaa, joista neljännes kuuluu ykkösryhmään. Alueella on hyvät edellytykset kaupallisen kalastuksen aloittamiselle. Kalakannat kestävät nykyistä selvästi tehokkaamman kalastuksen ja markkinat vetävät kaiken tuotetun kalan. Pellossa, Inarissa ja Sodankylässä on hyvin varustetut, laitoshyväksynnän saaneet kalankäsittelytilat, jotka ovat kaikkien ammattilaisten käytettävissä. Myös Kemijärvelle ollaan tekemässä kalankäsittelytiloja. Vanhat kalastajat toivovat vesille uusia yrittäjiä, jotta kaikille asiakkaille riittäisi myytävää. Tästä on hyvänä osoituksena Lokan kalastajien osuuskunnan, toimintaryhmän ja Sodankylän kunnan järjestämä hanke, jossa etsittiin uusia kalastajia Lokalle ja Porttipahdalle. Myös Pellossa, Inarissa ja Kemijärvellä toivotaan uusia tekijöitä mukaan, ja kokeneet kalastajat ovat valmiita neuvomaan aloittavia yrittäjiä.
Lisätietoja: Lapin Kalaleaderin sivut
Kainuun ja Koillismaan Kalaleaderin toiminta-alueeseen kuuluvat Kajaani, Pyhäjärvi, Sotkamo, Kuhmo, Paltamo, Vaala, Ristijärvi, Puolanka, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Taivalkoski, Posio ja Kuusamo. Alueella on noin 200 rekisteröitynyttä kaupallista kalastajaa (n. 60 ykkösryhmässä) ja kolmisenkymmentä kalankasvatuslaitosta. Kalastajien tärkeimmät saaliskalat ovat kuha, muikku, siika ja särki.
Alueen kalatalouden kehittämisstrategiana on vahvistaa alueen elinkeinokalataloutta lisäämällä yritysten liikevaihtoa ja kannattavuutta. Hankkeilla ja toimenpiteillä pyritään lisäämään jatkojalostusta ja kalan käyttöä sekä elinkeinokalatalouden kytkeytymistä muihin toimialoihin, esimerkiksi matkailuun. Kehittämisen pohjaksi on etsitty paikallisia vahvuuksia ja voimavaroja, minkä lisäksi innostetaan alan toimijoiden omaa aktiivisuutta.
Lisätietoja: Kainuun ja Koillismaan Kalaleaderin sivut (kainuunkalaleader.fi)
Kalaleaderin aktivaattorina toimii Tea Nousiainen, sähköposti tea.nousiainen(at)oulujarvileader.fi, puh. 050 434 0150.
Perämeren rannikon kalatalousryhmän toiminta-alueeseen kuuluvat kaikki Perämeren kunnat Torniosta Kokkolaan pois lukien Keminmaa ja se toimii Oulun seudun Leaderin alaisuudessa.
Alueella on yli 500 rekisteröitynyttä kaupallista kalastajaa, joista noin 60 kuuluu ykkösryhmään. Kalastajien tärkeimmät saaliskalat ovat siika, muikku, silakka, merilohi ja ahven. Kilomääräisesti saalis koostuu pääosin troolisilakasta.
Kalankasvatus on keskittynyt Perämeren pohjoisosaan. Kalankasvatuksen liikevaihto on yhteensä noin 2 M€. Alueella on noin 20 kalajalostusyritystä, joista yksi on Suomen suurimpia. Kalankasvatus ja -jalostus ovat Perämerellä kehittyviä toimialoja.
Ryhmän tavoitteena on rannikkokalastuksen kehittäminen, kalan kysynnän kasvattaminen ja kalatalousalojen esille tuominen. Kalasatamien käyttöä monipuolistetaan, kalastajien osaamista parannetaan ja uusien kalastajia pyritään saaminen alalle. Verkostoituminen, yhteistyö ja markkinoinnin kehittämien ovat tärkeitä painopisteitä.
Aktivaattorina toimii Mikko Tenhunen, sähköposti mikko.tenhunen(at)oulunseudunleader.fi, puh. 040 759 7505
- Senast ändrad
- 2025-01-21
Uppdaterad: 29.01.2025