Miljö
Information om miljöns uppgifter och tjänster
- Handledning av områdesanvändning och byggande
- Understöd för avstående från oljeuppvärmning i bostadsbyggnader
- Understöd för avstående från gasuppvärmning i bostadsbyggnader
- Understöd från programmet Finland i rörelse för restaurering och utveckling av kommunernas närrekreationsområden
- Vård av kulturmiljön
- Naturvård
- Ansökan om understöd för att främja hanteringen av arter som ingår i förteckningen över invasiva främmande arter
- Ersättning för skador och för att förebygga skador orsakade av fridlysta djur
- Kommun- och Organisation-Helmi
- Stöd för iståndsättning och vård av vårdbiotoper enligt naturvårdslagen
- Luonnonsuojelulain tuki puustoisten elinympäristöjen ennallistamiseen, kunnostukseen ja hoitoon
- Utnyttjande och skötsel av vattenresurserna
- Prövningsbaserade statsunderstöd för vattendrags- och fiskerihushållningsprojekt
- Ansökan om understöd för hållbar vattenhushållning inom jord- och skogsbruket
- Miljövård
- Miljökonsekvensbedömning
- Förorenad mark eller förorenat grundvatten
- Anmälningar enligt miljöskyddslagen
- Anmälan om miljöskada
- Miljösäkerhet inom gruvverksamhet
- Övervakning
- Uppföljning av miljöns tillstånd
- Miljömedvetenhet och miljöfostran
- Finansiering och understöd - Ansvarsområdet för miljö
- Kundservice för miljöfrågor
Sök understöd eller bidrag
- test Ersättning för skador förorsakade av fridlysta arter
- test Understöd för att frångå oljeuppvärmning
- test Understöd för att avstå från naturgasuppvärmning i en bostadsbyggnad
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän valvontaosa, YLVA
Uutisia -Ympäristö
Lepakon lisääntymis- ja levähdyspaikalle tehtäviin toimiin on haettava poikkeuslupa ELY-keskukselta
Kaikki Suomessa tavatut lapakkolajit kuuluvat tiukasti suojeltuihin lajeihin. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty luonnonsuojelulailla.
Jos lepakon lisääntymis- ja levähdyspaikalla tehdään toimenpiteitä, jotka voivat hävittää tai heikentää sitä, on tähän haettava ELY-keskukselta poikkeuslupaa. Lisääntymis- ja levähdyspaikka katsotaan olevan käytössä ympäri vuoden, vaikka lepakot eivät paikkaa ympäri vuoden käyttäisikään.
Hae luonnonsuojelun poikkeuslupaa
Lepakoiden aiheuttamat haitat ja niiden ehkäiseminen
Lepakot voivat aiheuttaa joitakin haittoja erityisesti silloin, kun ne asettuvat asumaan rakennusten sisälle. Yleisimpiä haittoja ovat:
- Ulosteet ja hajuhaitat: Lepakoiden lepopaikkojen alle kertyy ulosteita, jotka voivat aiheuttaa hajuhaittoja. Ulosteet voivat myös houkutella erilaisia hyönteisiä, kuten koppakuoriaisia.
- Lepakkoluteet: Lepakoiden mukana voi tulla lepakkoluteita, jotka voivat jäädä talon rakenteisiin ja aiheuttaa puremajälkiä ja kutinaa ihmisille.
- Meluhaitat: Lepakot voivat aiheuttaa melua erityisesti aamulla palatessaan yölennoltaan, mikä voi häiritä asukkaita.
- Rakenteisiin tunkeutuminen: Lepakot voivat tunkeutua rakennuksiin hyvin pienistä aukoista ja aiheuttaa rakennusvahinkoja esimerkiksi rikkomalla eristeitä ja höyrynsulkumuoveja.
Lepakoiden aiheuttamia haittoja voidaan torjua estämällä lepakoiden pääsy rakenteisiin. Lepakot voivat tunkeutua rakenteisiin hyvin pienistä aukoista, mikä tekee torjunnan vaikeaksi. Kulkuaukkoja voidaan tarvittaessa tukkia tai verkottaa. Lepakoille voidaan myös tarjota vaihtoehtoisia lepopaikkoja, kuten lepakonpönttöjä, jotka asennetaan sopivalle etäisyydelle rakennuksista.
Lepakoiden aiheuttamia rakennusvahinkoja ei voida korvata rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen tuella.
Lepakot ovat ihmisen kannalta pääsääntöisesti hyödyllisiä ja harmittomia
Suomessa lepakot ovat sopeutuneet hyvin ihmisen muokkaamaan ympäristöön. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoina voivat toimia esimerkiksi luolat, kellarit, rakennukset ja sillat.
Lepakoiden seuraaminen hämärtyvässä kesäillassa on mielenkiintoista. Lepakot ovat hyönteissyöjiä ja pyytävät ravinnokseen muun muassa hyttysiä. Suomen luonnontieteellisen keskusmuseon mukaan lepakot syövät yössä reilut 2 700 hyttystä.
Suomessa on tavattu yhteensä 13 lepakkolajia, joista viisi ovat yleisiä ja loput harvinaisia tai satunnaisia. Yleisimmät lajit ovat pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, isoviiksisiippa ja korvayökkö.
- Publiceringsdatum
- 2025-04-24
Kundservice för miljöfrågor
0295 020 901 mån.–fre.
kl. 9–16 (lna/mta.)
kundservice.miljo(at)ntm-centralen.fi
(Bilagor max. 35 Mt)
Vindkraftsrådgivning
Experthjälp och råd till kommuner, landskapsförbund, NTM-centraler, verksamhetsutövare och medborgare 0295 023 044
Läs mer om rådgivingenTillståndsrådgivning för förnybar energi
Tillståndsrådgivning för de som
planerar produktion av
förnybar energi
0295 020 920
tisdagar och onsdagar
klockan 9.00 - 12.00
Läs mer om rådgivingen