NTM-centralerna följer vattenståndet i sjöarna och vattendragen samt vattnets kvalitet i samarbete med Finlands miljöcentral (SYKE). NTM-centralerna styr och utvecklar regleringen av sjöarna och vattendragen.
Ajankohtaista vesitietoa saatavilla myös verkkopalvelusta www.vesi.fi
Kysytyimmät kysymykset tulvista, kuivuudesta ja vesitilanteesta
Miten Hämeessä varaudutaan tulviin?
Hämeen alueella kaksi suurinta vesistöaluetta ovat Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueet. Lisäksi meidän ELY-keskuksemme alueelle osuu latvoja muutamista muista pienemmistä vesistöalueista esimerkiksi Porvoonjoen ja Vantaanjoen vesistöalueista.
Merkittävimmät säännösteltävät järvet Kanta-Hämeen puolella ovat Vanajavesi, Alajärvi, Tammelan Pyhäjärvi, Eteläistenjärvi, Alasjärvi, Kesijärvi, Loppijärvi, Ojajärvi, Pääjärvi, Oriharonjärvi, Valkjärvi, Ansionjärvi, Mommilanjärvi, Nerosjärvi, Vehkajärvi, Punelia ja Hirvijärvi. Päijät-Hämeen puolella vastaavasti Päijänne, Konnivesi, Ruotsalainen, Vesijärvi, Arrajärvi, Iitin Pyhäjärvi ja Miestämä.
Säännöstellyillä järvillä varaudutaan tulviin säätämällä juoksutusta paikallinen lumi- ja vesitilanne huomioiden. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että keväisin seurataan tiiviisti vesitilanteen kehitystä ja sää ennusteita sekä ajoitetaan juoksutukset padolla niin, että kevään sulamisvedet mahtuvat järviin. Talvella säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevään tulvavesiä varten. Juoksutukset pyritään hoitamaan niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähäistä haittaa vesistön käyttäjille. Säännöstelyä hoidetaan yhteistyössä säännöstelystä vastaavan, Hämeen ELY-keskuksen vesilainvalvojan ja vesitalousasiantuntijoiden kesken.
Lisäksi Hämeen alueella on huomioitavaa, että Vantaanjoella Riihimäen keskustan alue on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi.
Missä voin seurata vedenkorkeushavaintoja ja/tai tulvatilannetta?
Hämeen alueen järvien vedenkorkeuksia voi seurata ymparisto.fi-sivustolla ja vesi.fi -karttapalvelussa. Tulvatilanteessa vesi.fi-karttapalveluun päivitetään lähipäivien tulvavaroitukset.
Mihin voin ilmoittaa tulvahavainnoista tai uhkaavan korkeasta vedestä?
Hätätilanteessa tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112. Uhkaavista vedenkorkeuksista voi ilmoittaa vesi.fi-karttapalvelussa. Tielle nousseesta tulvavedestä tai tukkeutuneesta tierummusta voi ilmoittaa Palauteväylä (liikenne.palautevayla.fi) palveluportaalissa.
Miten voin varautua tulviin?
Pelastuslain mukaan jokainen on velvollinen suojaamaan omaisuuttaan ja huolehtimaan riittävästä varautumisesta myös tulviin.
Normaalissakin vesitilanteessa kevättalvella ja syyssateilla on hyvä tarkistaa esimerkiksi ovatko veneet ja laiturit riittävän hyvin kiinnitetty ja/tai siirretty suojaan.
Lisätietoja, varautumisesta tulviin ja kodin suojaamisesta tulvalta on saatavilla vesi.fi-palvelussa:
Henkeä tai terveyttä uhkaavissa tilanteissa tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112.
Pelastuslain mukaan jokainen on velvollinen suojaamaan omaisuuttaan ja huolehtimaan riittävästä varautumisesta myös tulviin. Lisätietoja kodin suojaamisesta tulvalta on saatavilla vesi.fi-palvelussa (ks. kysymys Miten voin varautua tulviin?).
Uhkaavista vedenkorkeuksista voi ilmoittaa vesi.fi-karttapalvelussa.
Mistä haen korvauksia rakennukselle tai irtaimistolle aiheutuvista tulvavahingoista?
Kuka arvioi tulvan poikkeuksellisuuden vahingonkorvauksia varten?
Tulvan poikkeuksellisuusarvioita pyytävät vakuutusyhtiöt Suomen ympäristökeskukselta. Tulvan poikkeuksellisuus määritellään vasta tulvan jälkeen.
Mihin ilmoitan, jos huomaan vettä tiellä tai tierumpu on tukkeutunut?
Jos veden nousu uhkaa katkaista maantien liikenteen tai uhkaa maantien varrella olevan kiinteistön rakenteita, ota välittömästi yhteyttä Tienkäyttäjän linjalle, puh. 0200 2100 (avoinna vuorokauden ympäri).
Voiko yksityistien tiekunta saada korvausta tielle aiheutuneista tulvavahingoista?
Yksityistie voi saada valtionavustusta hankkeisiin, joissa liikennöinti tiellä on tapahtuneen vaurion takia kokonaan estynyt tai uhkaa estyä. Tällaisia hankkeita voivat olla mm. teiden tulvavaurioiden korjaaminen ja estäminen.
Tien yksittäisten pahojen vauriokohteiden korjaaminen kuuluu myös ensisijaisesti avustettaviin hankkeisiin, mikäli vauriot ovat merkittävien luonnonolosuhteiden aiheuttamia sekä yllättäviä. Tien on voinut tai uhkaa katkaista esimerkiksi vesistötulva.
Miten toimin, jos peltoni uhkaa jäädä veden alle? Voinko saada vahingonkorvausta?
Jos tulvatilanne estää tai hankaloittaa tavanomaisten viljelytoimien tekemistä jollakin lohkolla, niin viljelijän tulee ottaa yhteyttä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Voit etsiä kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten yhteystietoja Ruokaviraston nettisivuilta.
Mitä teen, kun kaivoni kuivuu?
Kaivo voi kuivua pitkään jatkuneiden helteiden seurauksena. Pohjaveden pinnan laskiessa myös kaivon vedenpinta alenee. Vesitilanne kaivossa yleensä paranee, kun sateet taas alkavat. Jos kaivon kuivuus jatkuu pitkään ja odotettavissa on vedensaantiongelmia tulevinakin vuosina, voi kaivon syventäminen auttaa vedensaannissa. Vesi.fi-karttapalvelussa voi ilmoittaa havaintoja kaivojen kuivumisesta Omat havaintosi -lähetillä.
