Miksi järven vedenpinta on niin alhaalla? Esimerkkitapauksena Hirvijärven tekojärvi

Hirvijärven tekojärven ja muidenkin säännöstelyjen järvien sekä tekojärvien vedenpinnat ovat nyt syyskuussa Etelä-Pohjanmaalla selvästi ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella, vaikka niistä on touko-kesäkuusta lähtien juoksutettu vain säännöstelyluvan mukaisia minimivirtaamia. Hyvin niukkasateinen jakso alkoi jo ennen toukokuun puoliväliä. Heinä-elo-syyskuun sateet ovat imeytyneet kuivaan maahan eivätkä ole nostaneet järvien pintoja vaan ainoastaan hieman hidastaneet laskua. Lämmin sää on vauhdittanut veden haihtumista. Haihtuminen lämpimänä kesäpäivänä laskee järven pintaa pahimmillaan jopa sentin vuorokaudessa. Tämä kesä on ollut aiempiin vuosikymmeniin verrattuna jo kolmas perättäinen poikkeuksellisen kuiva kesä Etelä-Pohjanmaalla. Edelliset lähes näin kuivat kesät ovat olleet vuosina 2006 ja 2009. Vesipinta oli noina vuosina (2006 ja 2009) syyskuun puolivälissä noin 10 cm korkeammalla kuin nyt.

Hirvijärven tekojärven pintaa laskettiin tänä keväänä selvästi normaalia vähemmän pienen lumimäärän vuoksi. Hirvijärven pinta nousi toukokuussa tavanomaisen kesätason yli eli tasolle 88,50 m. Juoksutus alapuoliselta Hipin padolta on ollut kesäkuun alkupuolelta lähtien säännöstelyluvan mukaisessa minimissä eli noin kuution sekunnissa. Yläpuolisilta Nurmonjoen latvajärviltä ei tulovirtaamaa ole käytännössä tullut koko kesänä, koska nekin ovat kärsineet kuivuudesta. Myös Varpulan tekojärven pinta on ollut tavanomaista alempana, joten sieltäkin juoksutukset Hirvijärveen ovat olleet vähäisiä.

Lämmin kesäpäivä haihduttaa järvestä sentin verran vettä päivässä

Kesän minimivirtaaman vaikutus Hirvijärven vesipintaan on noin 5 mm/vrk ja haihtuminen lämpimänä kesäpäivänä noin 7 mm/vrk. Jos vettä ei yläpuolelta tule, Hirvijärven vesipinta laskee kesällä reilun sentin päivässä. Hirvijärven tekojärveä pyritään pitämään kesäisin noin tason 88,30 m paikkeilla, jos tämä suinkin on mahdollista eli jos sateita saadaan riittävästi. Kuivana kesänä ei vettä ole mistään lisää saatavissa, jos ei sitä taivaalta tule.  Niinpä sääolosuhteiden seurauksena ja minimijuoksutuksista huolimatta Hirvijärven tekojärven pinta on nyt noin 50 cm ajankohdan keskimääräistä alempana eli tasolla 87,58 m. Säännöstelyn yläraja kesällä on 88,60–88,70 m ja alaraja 87,00 m. 

Onko muualla sama tilanne?

Myös muilla Etelä- ja Keski-Pohjanmaan säännöstellyillä järvillä tilanne on samansuuntainen. Lapuanjoen vesistöalueella Kuortaneenjärvi 15 cm ja Kuorasjärvi 10 cm sekä Kyrönjoen vesistöalueella Kalajärven tekojärvi 30 cm ja Kyrkösjärven tekojärvi 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana.  Perhonjoen vesistöalueella Patanan tekojärvi on noin 60 cm ja Ähtävänjoella Lappajärvi noin 15 cm ajankohdan keskiarvojen alapuolella. Myös säännöstelemättömiltä järviltä on tullut runsaasti yhteydenottoja poikkeuksellisen matalista vedenpinnoista.

Voisiko Hirvijärveä säännöstellä toisin?

Hirvijärven tekoallas, kuten suurin osa pohjalaisista tekojärvistä, on rakennettu ensisijaisesti tulvariskien hallintaa varten. Vähäjärvisissä pohjalaismaakunnissa tekojärvillä on nykyisin suuri merkitys myös alueen virkistyskäytölle. Näin on tilanne myös Hirvijärvellä.

Hirvijärveä säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden vuonna 1974 myöntämän luvan perusteella. Juoksutus alapuoliselta Hipin padolta on ollut kesäkuun alkupuolelta lähtien säännöstelyluvan mukaisessa minimissä eli noin kuution sekunnissa. Tämän minimivirtaaman tarkoituksena on taata vesiluonnon elinolosuhteet ja vedenkäytön mahdollisuudet Nurmonjoessa ja sen alapuolisessa Lapuanjoessa.

Jos luvan mukaiseen minimivirtaamaan Hipin altaasta Nurmonjokeen haettaisiin muutosta, virtaama Nurmonjoessa ja sitä kautta myös Lapuanjoen pääuomassa pienenisi kuivina aikoina todella pieneksi. Tämä heikentäisi kuivina aikoina Nurmonjoen ja sitä kautta myös Lapuanjoen vedenlaatua ja joen käyttömahdollisuuksia.  Näin ollen lupaa Nurmonjoen minimivirtaaman pienentämiseen ei todennäköisesti saataisi.

Hipin altaasta juoksutettava minimivirtaama koostuu kesäaikaan pääsosin Viitalankylässä sijaitsevan Kylmälänkosken padon kautta ns. vähävetistä jokisuutta pitkin tulevasta vedestä (0,6 m3/s) ja loput juoksutetaan Hirvijärvestä siten, että Hirvikosken voimalaitos on tarpeen mukaan käynnissä, jotta tuo kuutio saadaan kokoon silloinkin, kun osa Nurmonjoen vähävetisen uoman virtaamasta haihtuu matkalla.

Koska Nurmonjoki ja Lapuanjoki tarvitsevat minimivirtaamansa ja kesät ovat toisinaan lämpimiä ja kuivia, emme oikeastaan voi mitään sille, että Hirvijärven pinta laskee tällaisessa tilanteessa noin sentin päivässä. Säännöstelykäytäntöä emme ole muuttaneet, mutta aiemmin ei Hirvijärven valmistumisen jälkeen ole ollut kolmea näin kuivaa kesää peräkkäin. Tämä saattaa olla sattumaa tai ensimmäisiä merkkejä ilmaston muuttumisesta.

Hirvijärven tekojärvi syyskuussa 2020.