Miljö
Information om miljöns uppgifter och tjänster
- Handledning av områdesanvändning och byggande
- Understöd för avstående från oljeuppvärmning i bostadsbyggnader
- Understöd för avstående från gasuppvärmning i bostadsbyggnader
- Vård av kulturmiljön
- Naturvård
- Ansökan om understöd för att främja hanteringen av arter som ingår i förteckningen över invasiva främmande arter
- Ersättning för skador och för att förebygga skador orsakade av fridlysta djur
- Kommun- och Organisation-Helmi
- Stöd för iståndsättning och vård av vårdbiotoper enligt naturvårdslagen
- Utnyttjande och skötsel av vattenresurserna
- Prövningsbaserade statsunderstöd för vattendrags- och fiskerihushållningsprojekt
- Ansökan om understöd för hållbar vattenhushållning inom jord- och skogsbruket
- Miljövård
- Miljökonsekvensbedömning
- Förorenad mark eller förorenat grundvatten
- Anmälningar enligt miljöskyddslagen
- Anmälan om miljöskada
- Miljösäkerhet inom gruvverksamhet
- Övervakning
- Uppföljning av miljöns tillstånd
- Miljömedvetenhet och miljöfostran
- Finansiering och understöd - Ansvarsområdet för miljö
- Kundservice för miljöfrågor
Sök understöd eller bidrag
- test Ersättning för skador förorsakade av fridlysta arter
- test Understöd för att frångå oljeuppvärmning
- test Understöd för att avstå från naturgasuppvärmning i en bostadsbyggnad
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän valvontaosa, YLVA
Uutisia -Ympäristö
Raakkuhankkeessa koittavat pian maastopäivät − jokihelmisimpukan nykytilanne on selvillä
LIFE Revives -hanke turvaa erittäin uhanalaisen raakun eli jokihelmisimpukan ekologista tilaa. Tässä vaiheessa EU-rahoitteista hanketta raakkujokien nykytilanne on selvillä ja pian hankkeessa aloitetaan jokien varsinaiset kunnostustyöt.
Jouni Salonen ja Carita Rantamo Jyväskylän yliopistosta tutkivat raakkujokea yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen projektikoordinaattori Katja Vainionpään kanssa.
LIFE Revives -hankkeessa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalan taimenen elinolosuhteita. Tähän mennessä hankkeessa on tehty valmistelevia töitä, kuten hankittu tarvittavia lupia ja työkaluja kunnostustoimien aloittamista varten.
− Raakkujokiemme nykytilanne, kuten raakkujen määrät, vesien tila ja niiden kunnostustarve ovat nyt hyvin tiedossa käyttämiemme seurantamenetelmien vuoksi, kertoo projektikoordinaattori Katja Vainionpää Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Pirkanmaalla on kolme raakkujokea: Pinsiön-Matalusjoki, Ruonanjoki sekä Turkimusoja. Ne ovat Etelä-Suomen merkittävimmät raakkujoet niiden simpukkapopulaatioiden perusteella. Ruonanjoen ja Turkimusojan raakkujen on myös todettu pystyvän lisääntymään ainoina populaatioina koko Etelä-Suomessa. Pirkanmaalla tavoitteena on saada raakku säilymään ja lisääntymään.
Koko Suomessa raakkuja on vielä noin 150 joessa, joista pääosa sijaitsee Koillismaalla ja Lapissa.
Raakkuvauvat odottavat kotijokeensa pääsyä
Vuonna 2022 Pinsiön-Matalusjoessa asustelleet 50 aikuista raakkua vietiin lisääntymään Konneveden tutkimusasemalle. Ensimmäinen lisääntymiskierto onnistui, ja uudet raakunpoikaset palautetaan kotijokeensa joen kunnostuksen valmistuttua. Kotijokea odotellessaan Pikkuraakut kasvavat joko soralaatikoissa tai reikälevyllä virtaavassa vedessä, missä niitä ruokitaan ja seurataan päivittäin.
Tällä hetkellä hankkeessa odotetaan lausuntoa vesilain lupatarpeesta.
− Samalla hankimme maanomistajilta, vesialueen omistajilta ja ojitusyhtiöiltä lupaa tehdä virtavesikunnostuksia, Vainionpää kertoo ja jatkaa:
− Suurin työsarka tänä vuonna ovat kunnostuksiin liittyvät kilpailutukset. Jos kaikki menee niin kuin toivon, aloitamme kunnostuksia tänä kesänä Turkimusojalla. Odotan innolla kesää ja maastopäiviä!
Kansainvälisestä porukasta löytyy aina neuvoja
Euroopan unioni hyväksyi hankkeen syyskuussa 2021. Pirkanmaalla Hämeenkyrön kunta ja Nokian sekä Ylöjärven kaupungit toimivat hankkeessa Pirkanmaan ELY-keskuksen yhteistyötahoina.
Hankkeessa on yhteensä 12 projektipartneria Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Hanketta pyörittää hankekoordinaattorina toimiva Jyväskylän yliopisto. Hankeporukka kokoustaa noin kerran kuukaudessa ja pyrkii näkemään vuosittain. Suomessa partnereita ovat muun muassa Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset sekä pohjoisessa Metsähallitus.
− Yhteistoiminta muiden partnereiden kanssa on ollut erittäin toimivaa. Liian vaikeita tai haastavia ongelmia ei ole ilmennyt, koska tästä porukasta löytyy aina joku partneri, jolta kysyä neuvoa tai apua, Vainionpää iloitsee.
Onko raakku tunnettu?
LIFE Revives -hankkeen yksi tavoitteista kunnostustöiden ja seurannan lisäksi, on tietoisuuden parantaminen raakun ja sen isäntäkalan taimenen osalta.
− Raakkujokien valuma-alueella asuvat ja toimivat henkilöt tietävät raakun todella hyvin. Monet puhelut ja tapaamiset maanomistajien kanssa ovatkin olleet ikimuistoisia upeiden tarinoiden takia. Mielestäni raakku tunnettaan verrattain hyvin, Vainionpää sanoo.
Hankkeen jokikohtaisissa yhteistyöryhmissä jaetaan tietoa raakusta, taimenesta ja kunnostustoimista sekä tuodaan esiin erilaisia näkemyksiä aiheesta.
− Yhteistyöryhmien kautta hankkeeseen on saanut esimerkiksi korvaamatonta tietoa maanomistajilta. Yhteistyöryhmiin saa osallistua jokainen aiheesta kiinnostunut henkilö, Vainionpää kertoo.
Tunnettavuudesta riippumatta raakulle hanke on elintärkeä.
− Joet ovat niin kutsuttaja valuma-alueiden lapsia. Eli kaikki, mitä valuma-alueilla tehdään, vaikuttaa joen vedentilaan ja näin ollen raakun ja taimenen elinolosuhteisiin. Raakku on hyvin harvinainen laji Etelä-Suomessa, Vainionpää muistuttaa.
Katja Vainionpää Pirkanmaan ELY-keskuksesta odottaa innolla kesää ja maastopäiviä.
LIFE Revives
Mikä? LIFE Revives -hanke turvaa erittäin uhanalaisen raakun eli jokihelmisimpukan ekologista tilaa.
Kuinka kauan? Hankevuodet 2021−2027
Ketkä mukana? Mukana on 12 projektipartneria. Suomessa partnereita ovat Jyväskylän yliopisto (hankekoordinaattori), Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset sekä Metsähallitus Luontopalvelut ja Metsähallitus Metsätalous Oy.
Tärkein saavutus? EU:n LIFE-rahaston suuri rahoitus uhanalaisen raakun ja sen isäntäkalojen taimenen elinympäristöjen parantamiseksi.
- Publiceringsdatum
- 2024-03-20
Kundservice för miljöfrågor
0295 020 901 mån.–fre.
kl. 9–15 (lna/mta.)
[email protected]
(Bilagor max. 35 Mt)
Vindkraftsrådgivning
Experthjälp och råd till kommuner, landskapsförbund, NTM-centraler, verksamhetsutövare och medborgare 0295 023 044
Läs mer om rådgivingenTillståndsrådgivning för förnybar energi
Tillståndsrådgivning för de som
planerar produktion av
förnybar energi
0295 020 920
tisdagar och onsdagar
klockan 9.00 - 12.00
Läs mer om rådgivingen