Näin vesitilannetta seurataan Pirkanmaan ELY-keskuksessa − kun "tilanne on päällä", puhelin voi soida iltakymmeneltä
Pirkanmaan osalta pahimmat tulvat olivat ja menivät, mutta vesitilanteen seuranta jatkuu. Millaista on tulvatilannetta seuraavan arki ja mitä työhön kuuluu? Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Piia Tikka kertoo.
Kuva Saara Ignatius / Pirkanmaan ELY-keskus
ELY-keskus toimii tulvasuojeluviranomaisena, mikä tarkoittaa sitä, että sen virkahenkilöt seuraavat toimialueellaan vesitilannetta, tiedottavat alueen asukkaita muun muassa tulvauhasta ja toimivat pelastusviranomaisille asiantuntija-apuna tulvantorjuntatöissä. Pirkanmaan ELY-keskuksessa tätä tekee nelihenkinen vesitiimi, johon kuuluvat diplomi-insinööri- ja insinööritaustaiset vesitalousasiantuntijat Piia Tikka (johtava), Sini Heikkilä, Nina Parviola ja Tommi Mäkinen.
− Vesitiimimme on aivan loistava, hehkuttaa Tikka suhteellisen tuoretta tiimiä, johon hän siirtyi itse viime vuoden joulukuussa työskenneltyään aikaisemmin vesien säännöstelyn parissa ja sitä ennen vesilainvalvojana.
Vesitilanteen seuranta on päivittäistä, tarkkaa työtä. Yhdessä muun tiimin kanssa Tikka seuraa Pirkanmaan alueen vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaamia sekä ennusteita tulevasta Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämästä ja päivittämästä, kattavasta vesistömallijärjestelmästä. Tehtävänä on ylläpitää Pirkanmaan vesitilannekuvaa.
− Työpäiväni alkavat erityisesti tulva-aikaan aukaisemisella vesistömallijärjestelmän. Järjestelmästä saamme heti tilannekuvan vesitilanteesta, kuten vedenkorkeuksien ja virtaamien kehittymisestä. Seuraamme muun muassa sitä, ovatko vedenkorkeudet poikkeuksellisen korkealla. Jos ovat, tiedämme neuvoa tästä vesistöjä säännösteleviä tahoja.
Vesiasiantuntijat seuraavat tilannekuvaa erityisesti suurten säännösteltyjen ja säännöstelemättömien järvien sekä niihin laskevien vesistöjen osalta. Arviot tulvatilanteista perustuvat aina lukuisiin mittauksiin sekä sää- ja lumenmäärien ennustuksiin.
Työ vaatii rauhallisuutta, malttia, hyvää paineensietokykyä ja kykyä tehdä nopeitakin päätöksiä, mitä näistä erityisesti?
− Liian aikaisin ei kannata hätiköidä, mutta toisaalta pitää pystyä tekemään nopeita päätöksiä jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa, Tikka vastaa hetken mietittyään.
Pirkanmaan ELY-keskuksella on myös erittäin merkittävä rooli Porin ja Huittisen suojelemisessa vesistötulvilta ohjaamalla Pirkanmaan säännösteltyjä vesistöjä. Tätä tehdään yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.
Pirkanmaan ELY-keskuksen johtavana vesitalousasiantuntijana työskentelevän Piia Tikan tehtävänä on ylläpitää koko Pirkanmaan vesitilannekuvaa. Kuva Saara Ignatius / Pirkanmaan ELY-keskus
Yhteistyöllä pysäytetään vaikka hyydepatojen muodostuminen
Niinä aikoina, kun tulvat uhkaavat, ELY-keskuksen asiantuntijat pitävät Kokemäenjoen varrella ja sen yläpuolella sijaitsevien vettä säännöstelevien voimalaitosten asiantuntijoiden kanssa aamupalavereita yleensä kaksi kertaa viikossa. Homma perustuu yhteispeliin.
− Näissä palavereissa seuraamme Kokemäenjoen vesi- ja jäätilannetta ja päätämme vesien säännöstelystä, jotta tulvilta voitaisiin säästyä, Piia Tikka kertoo.
Päätökset kantavat käytäntöön ja aina vesistöjen läheisyydessä asuvien ihmisten arkeen asti. Keväisin sen ansiosta estetään jääpatojen syntyminen. Tammikuussa ryhmän toiminta esti hyydetulvan muodostumisen.
Keväällä vesitalousasiantuntijan päivät voivat olla pitkiä ja osin arvaamattomiakin.
− Muutama viikko taaksepäin Juupajoella syntyneen jääpatotulvan takia keskustelin puhelimessa pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin kanssa vielä iltakymmeneltä. Kävin myös paikan päällä. Se tilanne kieltämättä vaikutti hieman nukahtamiseen. Muuten tulvat eivät ole sentään uniin asti tulleet, Tikka muistelee.
Juupajoella koettiin muutama viikko sitten tulvia. Kuva Piia Tikka
Kolme tulvavaaraa vuoden aikana
Viimeisen vuoden aikana Pirkanmaalla on ollut kolme vaarallista tilannetta, jotka olisivat voineet johtaa suuriin tulviin. Keväisin vesien sulaessa vesistöjen vedenkorkeudet ovat ylimmillään, joten pienempiä tulvimisia tulee aina.
Rankkasateiden lisääntyessä myös tulvien uhka eri vuodenaikoina lisääntyy.
− Syksyllä 2023 useat rankkasateet ja poikkeuksellisen suuret sademäärät meinasivat aiheuttaa suuren tulvanvaaran Kokemäenjoen varrella. Tammikuussa 2024 oli taas hyydepatotulvan vaara Kokemäenjoen varrella Kiikassa. Nyt huhtikuussa Juupajoen jääpatotulvassa jäät lähtivät kovan virtauksen seurauksena liikkeelle, kasautuivat padoksi ja estivät veden virtauksen. Vesi alkoi nousta padon yläpuolella. Suuremmat vahingot saatiin kuitenkin estettyä, Piia Tikka luettelee.
Nopeat tilanteet vaativat nopeaa reagointia. Tikka kokee juuri tämän työssään yhtä aikaa sekä merkitykselliseksi että mielekkääksi.
− Tilanteet vaihtuvat nopeasti, teemme todella konkreettisesti työtä. Pidän siitä, että välillä on tilanne päällä, kunhan kaikki pysyy hallinnassa.
Hyydepato: Hyydepato muodostuu kovilla pakkasilla yli -20-asteisessa virtaavassa vedessä, kuten koskissa, kun virtaava vesi alijäähtyy ja veteen muodostuu hyytymiä. Hyytymät voivat kasautua jääpadoiksi.
Lue lisää:
Millainen on tulvatilanne nyt Pirkanmaalla? (24.4.2024)
Pirkanmaan ELY-keskus ei ehdota merkittäviä tulvariskialueita Pirkanmaalle (STT)
Tulvatilannepalvelu: https://www.vesi.fi/tulvakeskus/
Lisätiedot:
Piia Tikka
johtava vesitalousasiantuntija, p. 0295 036 042
etunimi@[email protected]