- Trafik
- NTM-centralens uppgifter om trafik
- Offentlig persontrafik
- Upphandling av kollektivtrafik
- Tillstånd för linjebaserad trafik
- Servicenivå
- Hållplatser
- Trafikantsidor
- Statistik och rapporter
- Statsbidrag
- Ensamrätt
- Vägunderhåll
- Gång och cykling
- Underhåll av gång- och cykelvägar
- Förbättring av förhållandena för fotgängare och cyklister
- Gång- och cykeltrafiken främjas i vardagen och vid resor
- Trafiksystemarbete
- Trafiksäkerhet
- Trafikens kundservice
- Tillstånd och uttalande
- Specialtransporter
- Aktuellt
- Erikoiskuljetusapuri
- Behov av specialtransporttillstånd
- Behandling av ansökningar
- Lastning ock märkningar
- Trafikdirigering
- Avgifter och giltighetstider för tillstånd
- Trafik
- Förkörsrätt till skärgårdsfärjorna
- Kablar, ledningar och rör på vägområde
- Kablar, ledningar och rör på vägområde
- Anmälningsförfarande, el och tele
- Bakgrundsmaterial för förutredningar
- Kablar, ledningar och rör på vägområde
- Undantagslov för landsvägar under menförestid
- Utlåtanden om hörande av granne
- Trafikdirigeringsplaner
- Anslutningar
- Ansökan om tillstånd för transportsträckor som körs med vinterrallydäck i samband med vinterrallytävlingar
- Byggande på skydds- och frisiktsområde
- Försäljningsverksamhet invid landsvägar
- Skyltar och reklamer
- Informationsmärken
- Reklam invid vägar
- Tillfälliga informationsmärken
- Valreklam vid landsvägen
- Andra vägvisare
- Skyltar och reklamer
- Evenemang på vägområde
- Tillfällig avstängning av väg
- Arbetstillstånd för arbete på vägområde
- Vatten- och avloppsledningar
- Flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Skärgårdstrafik
- Planering och byggande av vägar
- Traditionsarbete
- Museivägar
- Fagerviksvägen
- Huovintie
- Peräkunnantie
- Kuortti
- Magneettimäki
- Vanhalinnantie
- Tusby Strandväg
- Koivisto bygdeväg
- Museibroar
- Vägunderhållets långa historia
- Hjälp Mobilia att komplettera uppgifterna
- Kontaktpersoner
- Trafikverkets föregångare
- Vanliga frågor
- Skadeersättningar
- Statsbidrag för enskilda vägar
Broar
Till brounderhållet hör ombyggnader och reparationer av skador samt rengöring. En central uppgift i brounderhållet är att se till trafiksäkerheten och bärkraften på broarna. Man strävar även efter att hålla broarna prydliga utseendemässigt.
Broar granskas regelbundet
På Finlands landsvägar finns cirka 15 100 broar. NTM-centralen granskar regelbundet broarna i sin region och de broar som är i sämst skick repareras enligt det restaureringsprogram som utarbetas varje år. Broarnas bärighet granskas regelbundet och genom viktbegränsningar säkerställs trafiksäkerheten och brons hållbarhet. Genom åtgärder som allokeras rätt och vidtas vid rätt tidpunkt strävar man efter att förlänga broarnas livslängd. Till de mest centrala uppgifterna hör att säkerställa trafiksäkerheten och bärigheten.
Broar delas in i fyra konditionsklasser på basis av granskningsresultaten: god, nöjaktig, dålig och mycket dålig. En bro i gott skick motsvarar nyskick eller har åldrats normalt. En nöjaktig bro har redan brister och skador, men grundreparationen kan fortfarande skjutas upp. En bro i dåligt skick har tydliga skador som kräver grundreparation och bör repareras utan dröjsmål. En mycket dålig bro har skador som äventyrar trafiksäkerheten och bör repareras omedelbart.
På grund av de knappa anslagen är man tvungen att skjuta upp reparationsåtgärder och antalet broar i dåligt skick ökar varje år.
Viktbegränsningar
Den nya fordonsförordningen höjde de största tillåtna måtten och massorna för tunga godstransportfordon och fordonskombinationer den 1 oktober 2013. Den maximala totala vikten för en fordonskombination höjdes från 60 ton till 76 ton, och den maximala höjden höjdes från 4,2 meter till 4,4 meter. Ett fordons största tillåtna totala vikt varierar i enlighet med axel- och chassikombinationerna. Fordonsspecifika totala vikter finns i Statsrådets förordning (länk i högra kanten i den riksomfattande delen).
Viktbegränsningarna anges med de fyra begränsningsmärkena nedan och med en tilläggsskylt för ett treaxlat chassi. Begränsningsmärket som anger fordonets största tillåtna massa kan både dragbilens och släpvagnens vikt motsvara den största tillåtna massa som märket anger. Däremot avser märket för fordonskombinationens största tillåtna massa hela fordonskombinationens största tillåtna totala massa. Begränsningen för den största tillåtna massa som chassit kan utsättas för avser ett tvåaxlat chassi. Begränsningen för ett treaxlat chassi anges med en separat tilläggsskylt.
Du kan hitta mer information om broar på Trafikledsverkets hemsida. Du kan se information om brobegränsningar, till exempel viktbegränsningar, på Trafikledsverkets karta.
- Broar och special konstruktioner (Trafikledsverket, på finska)
- Brobegränsningar på karta (Trafikledsverket)
Öppningsbara broar
Tidtabeller för öppningsbara broar och kanaler i samband med landsvägarna:
Regional information
Sillat - Varsinais-Suomi ja Satakunta
(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa silta-asioista myös Satakunnan alueella)
Siltojen kunnossapidon keskeinen tehtävä on varmistaa siltojen liikenneturvallisuus ja kantavuus sillan käyttöaikana. Tavoitteena on myös siltojen säilyminen ulkonäöltään siisteinä ja ympäristöönsä sopivina. Maantiesiltoihin on sijoitettu huomattava kansallinen pääoma, josta on pidettävä huolta. Tavoitteena on, että tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä siltojen optimaalinen käyttöikä saavutetaan minimiresurssein.
Tienkäyttäjän näkökulmasta siltojen kuntoon kohdistuvia keskeisiä odotuksia ovat rakenteiden ja laitteiden pysyminen sellaisessa kunnossa, että liikenneturvallisuus ei vaarannu, eivätkä kantavuuspuutteet rajoita raskaan liikenteen kuljetuksia. Myöskään siltojen korjaustyöt eivät saa aiheuttaa kohtuutonta ja tarpeettoman pitkäaikaista haittaa liikenteelle.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan maanteillä on n. 1 800 siltaa, joista Varsinais-Suomessa sijaitsee n. 1 100 siltaa ja Satakunnassa vajaat 700 siltaa.
Siltatyöt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa
Siltatyöt Varsinais-Suomessa (vayla.fi)
Siltatyöt Satakunnassa (vayla.fi)
Vuosittain noin 60 siltaan kohdistuu korjaustoimenpiteitä. Toimenpiteistä kaksi kolmasosaa on pieniä niin sanottuja ylläpitoluonteisia korjauksia, joilla pysäytetään vaurioiden eteneminen. Siltojen hoidossa ja ylläpidossa on tärkeätä pitkäjänteinen toiminta. Tarkastuksilla ja toimenpiteiden suunnittelulla voidaan ennakoida sillan jäljellä olevaa kestoikää ja tarvittavia toimenpiteitä. Tavoitteemme on, että saavutamme tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä siltojen optimaalisen käyttöiän mahdollisimman pienin kustannuksin.
Ensisijaisesti huonokuntoisia siltoja korjataan vilkasliikenteisellä tieverkolla. Kuitenkin myös vähäliikenteisen tieverkon liikennöitävyys varmistetaan tarvittavilla korjaustoimilla. Vähäliikenteisten teiden silloilla voidaan kuitenkin joutua lykkäämään korjauksia optimiajankohtaa myöhemmäksi sekä tinkimään sillan toiminnallisista ja säilyvyysvaatimuksista. Liikenneturvallisuutta ei silti vaaranneta missään vaiheessa. Sillan huono kunto tai kantavuuspuutteet eivät aina näy tielläliikkujille.
Siltojen kunto Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa
Siltojen kunnon heikkeneminen on jatkunut jo vuosia ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa joka vuosi. Koko maan huonokuntoisista silloista 20 % sijaitseekin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Myös tyydyttävässä kunnossa olevia siltoja on paljon. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on useita korjauskustannuksiltaan suuria siltakohteita odottamassa korjausrahoitusta.
Huonokuntoisten siltojen ohella ongelmia aiheuttavat painorajoitetut sillat, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia. Sillan kantavuus ja kunto eivät kuitenkaan korreloi keskenään läheskään kaikissa tapauksissa. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon vanhoja 1900-luvun vaihteessa rakennettuja kiviholvisiltoja, joita ei ole alun alkaenkaan suunniteltu nykyisille massoille. Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino on maksimissaan 76 tonnia.
Valta- ja kantateillä ei ole lainkaan painorajoitettuja siltoja.
Sillat on jaettu neljään kuntoluokkaan
Sillat jaetaan tarkastustulosten perusteella neljään kuntoluokkaan: hyvä, tyydyttävä, huono ja erittäin huono. Hyväkuntoinen silta on uudenveroinen tai normaalisti vanhentunut. Tyydyttävällä sillalla on jo puutteita ja vaurioita, mutta sillan peruskorjausta voidaan vielä lykätä. Huonokuntoisella sillalla on selviä peruskorjausta vaativia vaurioita ja se tulisi korjata viivyttelemättä. Erittäin huonolla sillalla on jo liikenneturvallisuutta vaarantavia vaurioita ja se tulisi korjata heti.
Siltojen kuntoa seurataan viiden vuoden välein tehtävillä yleistarkastuksilla. Lisäksi siltojen kuntoa selvitetään tarkemmin erikoistarkastuksilla, kun silta päätetään peruskorjata. Sen pohjalta suunnitellaan periaateratkaisuja, miten silta korjataan. Siltoja voidaan asettaa myös tehostettuun tarkkailuun niiden kunnon tai kantavuuden perusteella, tai kun sillat halutaan käyttää hallitusti loppuun.
Ongelmana vanhat kiviholvi- ja puupalkkisillat
Painorajoitetut sillat eivät kestä ajoneuvoasetuksen mukaisia liikennekuormia. Noin puolet painorajoituksista kohdistuu vanhoihin kiviholvi- ja puupalkkisiltoihin, joita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon. Erityisesti vanhoja kiviholvisiltoja Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on suhteessa muuta maata enemmän. Osa uusista painorajoituksista rajoittaa jopa 60 tonnin kalustoa. Ajoneuvoasetusmuutoksen myötä kaikki kantavuudeltaan puutteelliset sillat tarkasteltiin kokonaisuutena. Mm. kaikkien kiviholvisiltojen kantavuus arvioitiin erikseen. Asetetut painorajoitukset perustuivat Liikenneviraston (nyk. Väylä) siltojen kantavuusasiantuntijan arvioihin. Osassa kiviholvisiltojen holvin kivet ovat jo liikkuneet jonkin verran. Lisäksi vanhojen kiviholvisiltojen ongelmana on mm. holvin päällä olevan maatäytön ohuus, mikä heikentää sillan kantavuutta entisestään. Vanhat kiviholvisillat on rakennettu 1900-luvun vaihteessa, eikä niitä ole alun alkaenkaan suunniteltu nykyisille massoille. Painorajoituksilla pyritään turvaamaan liikenne sillalla jatkossakin.
Painorajoituksen merkintä
Painorajoitukset on merkitty alla olevalla neljällä rajoitusmerkillä ja kolmiakselisen telin lisäkilvellä. Ajoneuvon suurinta sallittua massaa -ilmaisevassa rajoitusmerkissä sekä vetoauto että perävaunu voivat painaa merkin osoittaman suurimman sallitun massan. Sen sijaan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa -merkki tarkoittaa koko ajoneuvoyhdistelmän suurinta sallittua kokonaismassaa. Ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massarajoitus tarkoittaa kaksiakselista teliä. Kolmiakselisen telin rajoitus esitetään erillisellä lisäkilvellä.
- Senast ändrad
- 2020-11-04
Ta kontakt
Trafikens kundservice
- Responskanalen (Sök information, ge respons, fråga om råd)
- Chatservicen är öppen mån-fre kl.9-15
- Kundservice 0295 020 600 mån-fre 9-15, rådgivning och respons (lna/mta)
- E-post: trafikens.kundservice(at)ntm-centralen.fi
Vägtrafikantlinjen 0200 2100
Meddelanden om vägnätets skick och problem i trafiken (öppen 24 h, lna/mta)
Uppdaterad: 21.02.2024