Sillat
Siltojen kunnossapitoon kuuluvat perus-, vaurio- ja ylläpitokorjaukset sekä siltojen hoito. Keskeinen tehtävä siltojen kunnossapidossa on varmistaa siltojen liikenneturvallisuus ja kantavuus. Sillat pyritään myös säilyttämään ulkonäöltään siisteinä.
Kiuralan silta. Kuva: Väylävirasto
Sillat tarkastetaan säännöllisesti
Suomen maanteillä on noin 15 100 siltaa. ELY-keskus tarkastaa alueensa sillat säännöllisesti ja huonokuntoisimmat korjataan vuosittain laadittavan kunnostusohjelman mukaisesti. Siltojen kantavuutta tarkkaillaan säännöllisesti ja painorajoituksilla varmistetaan liikenneturvallisuus ja sillan kestävyys. Oikein kohdennetuilla ja ajoitetuilla toimenpiteillä pyritään pidentämään siltojen käyttöikää. Keskeisimpiä tehtäviä ovat liikenneturvallisuuden ja kantavuuden varmistaminen.
Sillat jaetaan tarkastustulosten perusteella viiteen kuntoluokkaan: erittäin hyvä, hyvä, tyydyttävä, huono ja erittäin huono. Kuntoa tarkastellaan eriytetysti rakenteellisen kunnon ja käyttöturvallisuuden näkökulmasta.
Rakenteellisessa kunnossa painotetaan sillan laajamittaisia korjaustarpeita, kuten esimerkiksi peruskorjausta, ja sillan kuntoluokka määräytyy sillan käyttöiän ja kantavuuden kannalta keskeisimpien päärakenneosien kunnon mukaan. Päällys- ja pintarakenteessa, päätyrakenteissa, välituissa sekä laakereissa mahdollisesti ilmenevät vauriot vaikuttavat keskeisesti sillan rakenteiden toimivuuteen ja siten sillan koko elinkaareen.
Käyttöturvallisuusnäkökulmassa pääpaino on sillan turvallisessa käytössä tienkäyttäjän näkökulmasta ja tämän varmistamiseen liittyvissä kohdennetummissa korjaustarpeissa. Tunnusluvussa huomioidaan liikenneturvallisuuden kannalta keskeisimpien päärakenneosien kunto: kaiteet, reunapalkit, päällysteet, laakerit, liikuntasaumat ja siltapaikka.
Hyväkuntoinen silta on uudenveroinen tai normaalisti vanhentunut. Tyydyttävällä sillalla on jo puutteita ja vaurioita, mutta sillan peruskorjausta voidaan vielä lykätä. Huonokuntoisella sillalla on selviä peruskorjausta vaativia vaurioita ja se tulisi korjata viivyttelemättä. Erittäin huonolla sillalla on jo liikenneturvallisuutta vaarantavia vaurioita ja se tulisi korjata heti.
Määrärahojen niukkuudesta johtuen korjaustoimenpiteitä joudutaan lykkäämään ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa vuosittain. Tieverkolla on paljon korjausvelkaa. Mutta toisin kuin reikiintynyt päällyste, sillan huono kunto ei useinkaan näy tienkäyttäjälle. Huonokuntoisesta sillasta aiheutuu tienkäyttäjille haittaa vasta siinä vaiheessa, kun sillalle joudutaan asettamaan painorajoitus tai muita liikennerajoituksia. Lykätyistä korjauksista aiheutuu kuitenkin tienpitäjälle haittoja. Korjauskustannukset kasvavat, jos korjauksia ei tehdä ajoissa. Joskus ei enää kannata korjata siltaa, vaan käyttää se loppuun ja uusia sen jälkeen. Sillan oikea-aikainen peruskorjaus on yleensä kuitenkin edullisempaa kuin uusiminen kokonaan. Myös liikennehaitat ovat yleensä pienempiä peruskorjauksissa kuin sillan uusimisessa.
On monia eri syitä, miksi silta päätetään käyttää loppuun ja uusia peruskorjauksen sijasta. Sillan korjausta on jouduttu lykkäämään rahoituksen puutteessa, jolloin peruskorjaus ei ole enää kannattavaa. Joskus sillan rakenne on sellainen, ettei sitä kannata korjata tai korjaaminen on kalliimpaa kuin uusiminen. Joissain tapauksissa odotetaan tiehankkeen toteutusta ja huonokuntoinen silta uusitaan tiehankkeen yhteydessä.
Ajankohtaisia siltahankkeita löydät Väyläviraston hankehausta.
Huonokuntoisten siltojen ohella ongelmia aiheuttavat painorajoitetut sillat, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia.
Painorajoitukset
Ajoneuvoyhdistelmän maksimikokonaispaino on 76 tonnia ja maksimikorkeus 4,4 metriä. Ajoneuvon suurin sallittu kokonaispaino vaihtelee akseli- ja teliyhdistelmien mukaan. Ajoneuvokohtaiset kokonaispainot löytyvät Valtioneuvoston asetuksesta.
Painorajoitetut sillat eivät kestä ajoneuvoasetuksen mukaisia liikennekuormia. Painorajoituksilla pyritään turvaamaan liikenne sillalla jatkossakin. Painorajoitukset tarkoittavat kiertoreittejä ja lisää kustannuksia raskaan liikenteen kuljetuksille.
Sillan kantavuus ja kunto eivät kuitenkaan korreloi keskenään läheskään kaikissa tapauksissa. Esimerkiksi vanhoja 1900-luvun vaihteessa rakennettuja kiviholvisiltoja ei ole alun alkaenkaan suunniteltu nykyisille massoille. Monet vanhat kiviholvisillat ovat painorajoitettuja, mutta muuten varsin hyväkuntoisia.
Löydät lisätietoa silloista Väyläviraston sivuilta. Väyläviraston kartalta näet tietoa siltojen rajoituksista, kuten painorajoituksista.
Avattavat sillat
Maanteiden yhteydessä olevien avattavien siltojen ja kanavien aukioloajat löytyvät Väyläviraston sivuilta: