- Liikenne
- ELY-keskusten liikenteen tehtävät
- Julkinen henkilöliikenne
- Joukkoliikenteen hankinnat
- Markkinaehtoinen liikenne
- Palvelutaso
- Pysäkkiasiat
- Tiedotteet
- Tilastot ja raportit
- Valtionavustukset
- Yksinoikeudet
- Kunnossapito
- Kävely ja pyöräily
- Jalankulku- ja pyöräilyväylien kunnossapito
- Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen
- Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen arjessa ja matkailussa
- Liikennejärjestelmätyö
- Liikenneturvallisuus
- Liikenteen asiakaspalvelu
- Luvat ja lausunnot
- Erikoiskuljetukset
- Ajankohtaista
- Erikoiskuljetusapuri
- Erikoiskuljetusluvan tarve
- Hakemusten käsittely
- Kuormaus ja merkintä
- Liikenteenohjaus
- Lupamaksut ja lupien voimassaoloajat
- Tilastot, julkaisut ja linkkejä
- Etuajo-oikeudet lautoille
- Kaapelit, johdot ja putket tiealueella
- Sijoituslupa, sähkö, tele, kaukolämpö ja maakaasu
- Ilmoitusmenettely, sähkö ja tele
- Suunnittelijan työkalupakki
- Lupa-apuri
- Kelirikkoajan poikkeuslupa maanteille
- Lausunto naapurin kuulemisesta
- Liikenteenohjaussuunnitelmat
- Liittymät
- Luvan hakeminen talvirallikilpailun yhteydessä talvirallirenkailla ajettaville siirtymäosuuksille
- Maantien suoja-alueelle rakentaminen
- Myyntitoiminta maantien varrella
- Opasteet ja mainokset
- Palvelukohdeopasteet ja mustapohjainen osoiteviitta
- Mainonta ja ilmoittelu maantien varrella
- Tilaisuuksien tilapäiset ilmoitukset maantien varrella
- Vaalimainonta maantien varrella
- Muita opastusmerkkejä
- Opasteapuri
- Tapahtuman liikennejärjestelyt
- Tien tilapäinen sulkeminen
- Työlupa tiealueella työskentelyyn
- Vesihuoltojohdot
- Maantielle jätetyn ajoneuvon siirtäminen
- Saaristoliikenne
- Teiden suunnittelu ja rakentaminen
- Tieperinnetoiminta
- Museotiet
- Fagervikintie
- Huovintie
- Peräkunnantie
- Kuortti
- Magneettimäki
- Vanhalinnantie
- Tuusulanjärven rantatie
- Koiviston paikallistie
- Museosillat
- Tienpidon pitkä historia
- Auta Mobiliaa täydentämään kokoelmaa
- Yhteyshenkilöt
- Väyläviraston edeltäjät
- Usein kysyttyä
- Vahingonkorvaukset
- Yksityistieavustukset
Soratiet
Sorateiden kunnossapitoon kuuluvat tien pinnan tasaus, paikkaus, soran lisäys, tien kuivatus, pölynsidonta, kelirikkokorjaukset ja tierakenteiden parantaminen.
Sorapintaisia maanteitä on Suomessa n. 27 000 km. Suuri osa niistä on vanhojen kulkureittien päälle vähitellen paranneltuja teitä ja niiden rakenteellinen kunto on monen tekijän summa. Sorateiden kantavuus ei usein vastaa liikenteen vaatimuksia. Vauriot ovat näillä teillä yleisiä erityisesti runsaiden sateiden ja maan sulamisen aikaan keväisin. Silloin joudutaan asettamaan painorajoituksia, joilla varmistetaan tienkäyttäjien turvallisuus ja tien säilyminen korjauskelpoisena. Vain kaikkein huonokuntoisimmat osuudet pystytään kunnostamaan, muuten tiet pidetään liikennöitävässä kunnossa kevyemmillä toimenpiteillä.
Hoitoluokitus ohjaa hoitotoimien priorisointia
Sorateiden kuntoa mitataan ajomukavuuteen vaikuttavien tienpinnan tasaisuuden, kiinteyden ja pölyävyyden perusteella. Soratiet on luokiteltu hoitotoimenpiteiden priorisointia ja hoidon tasolle asetettavia vaatimuksia varten kahteen luokkaan mm. liikennemäärän, tien merkittävyyden ja maankäytön perusteella.
Sorateiden hoidolla ja ylläpidolla pyritään varmistamaan teiden kulkukelpoisuus niin, että liikenne ei oleellisesti vaikeudu eikä jouduta turvautumaan painorajoituksiin, jotka vaikeuttavat erityisesti maa- ja metsätalouden liikennöintiä. Lue lisätietoa sorateiden hoidon toimintaperiaatteista Palauteväylän artikkelista:
Sorastukset
Hoitourakoihin on määritelty tietty määrä soratonneja / vuosi ja määrä on laskettu sen mukaan, että urakka-alueen soratiet voidaan sorastaa kerran viiden vuoden urakan aikana.
Lisäksi soraa varataan tietty määrä pintakelirikon helpottamiseksi. Lauhat ja sateiset syksyt ja talvet etenkin rannikkoseuduilla ovat aiheuttaneet pintakelirikkoa kevään ohella myös syksy- ja talviaikaan. Tämä on johtanut siihen, että mursketta joudutaan käyttämään yhä enemmän pintakelirikon hoitamiseen ja se vähentää vastaavasti sorastusmääriä. Viime kädessä kyse on siis käytettävissä olevan rahoituksen rajallisuudesta.
Sorateiden kunnostus ei tuota toivottua tulosta sateisilla keleillä
Sääolosuhteet vaikuttavat tienhoitotoimenpiteiden ajoitukseen. Esim. erittäin märkää soratietä ei kannata höylätä, sillä raskaan höyläyskaluston paino vain pehmittää entisestään tien pintaa ja heikentää sen kuntoa ja ajettavuutta. Höylätessään tiekarhu vain irrottaa kiinteän soran tienpinnasta, jolloin hieno kiviaines irtoaa karheammasta. Tällöin hieno kiviaines sitoo itseensä liikaa vettä aiheuttaen tien pinnan liejuuntumista. Irronnut kiviaines ei sitoudu sateella enää uudelleen, minkä vuoksi tielle muodostuu helposti kuoppia ja tilanne pahenee entisestään.
Urakoitsijat levittävät ensiapuna mursketta huonokuntoisimmille tieosuuksille. Märät tiet kannattaa höylätä vasta, kun on luvattu n. viikon mittaista kuivaa jaksoa. Ennen höyläystä pitää olla pari sateetonta päivää ja sen jälkeen liikenteen pitää ehtiä tiivistää tien pintaa muutama päivä ennen uusia sateita. Muutoin höyläystyö menee hukkaan ja lopputulos voi olla alkuperäistä huonompi.
ELY-keskuksen maanteiden hoidon projektipäälliköt ja teiden hoitourakoitsijat ovat yleensä tietoisia sorateiden huonosta kunnosta. Hoitotoimiin ryhdytään heti, kun säät sallivat.
Kelirikko sorateiden ongelma
Kelirikko on sorateiden keväinen ja osaksi myös syksyinen ongelma. Teillä voi olla sekä pinta-, että runkokelirikkoa. Osalle kelirikon vaivaamaa tiestöä joudutaan asettamaan painorajoituksia.
Painorajoitusten asettamistarvetta ennustetaan vuodenvaihteen tienoilla. Ennustetta tarkennetaan maaliskuun alussa, kun valmistuu ennuste kevään kelirikon vaikeudesta. Kevään sääolosuhteita seurataan aktiivisesti ja kelirikon etenemisestä ja painorajoitustarpeesta tiedotetaan säännöllisesti.Ajantasainen tieto painorajoituksista on Fintrafficin Liikennetilanne-palvelussa:
Yksittäisissä, ennakoimattomissa tapauksissa ELY-keskukset voivat myöntää maksullisen, tilapäisen kuljetusluvan painorajoitetulle tielle.
Kuivilla kesäkeleillä soratiet pölyävät
Pölynsidonta toteutetaan kattavasti kaikissa soratieluokissa vähintään kerran vuodessa, ellei muilla keinoilla voida estää tai vähentää pölyämistä. Kevätpölynsidonta tehdään sekoitussuolauksena muokkauksen yhteydessä heti pintakelirikon loputtua. Kesällä osalla sorateistä joudutaan tekemään lisäpölynsidontaa erityisesti asutuilla ja aukeilla alueilla haitallisen pölyämisen estämiseksi.
Pitkien poutajaksojen aikana soratien pintakerros kuivuu liiaksi ja tie alkaa pölytä. Pölyämisen ehkäisemiseksi tien pinnalle levitetään vesiliukoista kalsiumkloridia tai magnesiumkloridia eli suolaa sekä vettä. Suola sitoo itseensä kosteutta. Tämä hidastaa tien pinnan kuivumista. Suolaus ei kuitenkaan tehoa kovin hyvin, jos on ollut pitkä sateeton jakso. Tällöin tien pinnassa ei ole tarpeeksi kosteutta, jonka suola voisi sitoa. Näissä tilanteissa on odotettava pidempijaksoista sadetta, jotta pölyongelma saadaan hallintaan.
Kovemmilla ajonopeuksilla tie pölyää enemmän. Jokainen tienkäyttäjä voi myös ajonopeudellaan vaikutta tien pölyämisen määrään.
Palauteväylässä lisää tietoa sorateiden hoitokäytännöistä
Alueellista tietoa
Soratiet - Varsinais-Suomi ja Satakunta
(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa liikenneasioista myös Satakunnan alueella)
Suuri osa sorateistä on vanhojen kulkureittien päälle vähitellen paranneltuja teitä ja niiden rakenteellinen kunto vaihtelee. Sorateiden rungon kantavuus ei usein vastaa liikenteen vaatimuksia. Vauriot ovat näillä teillä yleisiä erityisesti runsaiden sateiden ja maan sulamisen aikaan keväisin ja yhä useammin myös syksyisin. Jos sorateiden kantavuus on huono, tielle voidaan joutua asettamaan painorajoitus. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella on sorateitä yhteensä n. 2 000 km. Sorateiden osuus Varsinais-Suomen ja Satakunnan teistä on 25 %, mutta liikenteestä niillä ajetaan vain 2 %.
Sorateiden pintakuntoa mitataan ajomukavuuteen vaikuttavien tienpinnan tasaisuuden, kiinteyden ja pölyävyyden perusteella. Pintakunto vaihtelee kuitenkin sään ja sen mukaan, milloin hoitotoimia on viimeksi tehty.
Sorateiden peruskunnostus tapahtuu keväällä, jolloin tehdään soratien kevätmuokkaus sekä pölynsidonta. Pölynsidonta tehdään pintakelirikon loputtua tien ollessa kostea. Syksyn hoidolla huolehditaan routaantuvan tienpinnan tasaisuudesta talvihoidon, ennen kaikkea lumen aurauksen vuoksi. Sorateiden syystasauksella estetään syyssateiden aikana reikiintyneen ja raiteistuneen tienpinnan jäätyminen epätasaisena. Syksyllä huolehditaan myös, että tien sivukaltevuudet säilyvät riittävinä ja mahdolliset reunapalteet poistetaan. Näin varmistetaan, että kevään sulamisvedet valuvat luiskiin eikä tielle aiheuttamaan tien pintaa pehmittäviä vesilammikoita.
Sorateiden pintakelirikkoa esiintyy yhä useammin myös syksyisin
Sorateillä esiintyy yhä useammin pintakelirikkoa myös syksyisin. Runsaat sateet pehmittävät soratiet ja tienkäyttäjille se tuntuu pinnan epätasaisuutena ja liejuuntumisena. Sorateiden rakenteellinen kunto on monen tekijän summa ja vaikuttaa osaltaan pintakelirikon muodostumiseen. Sorateillä, jotka ovat savisella maalla peltoaukean laidalla, kuivatus on muutoinkin haasteellista ja nämä tiet kärsivät runsaista sateista yleensä eniten. ELY-keskusten aluevastaavat ja teiden hoitourakoitsijat ovat yleensä tietoisia sorateiden huonosta kunnosta. Urakoitsijat levittävät ensiapuna mursketta huonokuntoisimmille tieosuuksille. Alueurakoissa on kuitenkin hyvin rajallinen määrä mursketta käytettäväksi eikä yhä yleistyviä syksyn pintakelirikkoja pystytä riittävässä määrin hoitamaan murskeella.
Sorateiden kunnostus ei tuota toivottua tulosta sateisilla keleillä
Sorateille on tyypillistä, että niiden kunto vaihtelee merkittävästi sääolojen mukaan. Sääolosuhteet vaikuttavat myös tienhoitotoimenpiteiden ajoitukseen. Tienkäyttäjät toivovat useimmiten tiekarhua parantamaan tien kuntoa. Vettynyttä soratietä ei kuitenkaan kannata höylätä, sillä raskas höyläyskalusto vain pehmittää entisestään tien pintaa ja heikentää sen kuntoa ja ajettavuutta. Höylätessään tiekarhu vain irrottaa kiinteän soran tienpinnasta, jolloin hieno kiviaines irtoaa karheammasta. Tällöin hieno kiviaines sitoo itseensä liikaa vettä aiheuttaen tien pinnan liejuuntumista. Irronnut kiviaines ei sitoudu sateella enää uudelleen, minkä vuoksi tielle muodostuu helposti kuoppia ja tilanne voi pahentua entisestään. Ainoa keino parantaa märän soratien kuntoa on levittää uutta mursketta pahimpiin paikkoihin. Tällä keinolla saadaan kuitenkin tilannetta parannettua vain muutaman päivän ajaksi. Ennen höyläystä pitäisi olla pari sateetonta päivää ja sen jälkeen liikenteen pitäisi ehtiä tiivistää tien pintaa muutama päivä ennen uusia sateita. Muutoin höyläystyö menee hukkaan ja lopputulos voi olla alkuperäistä huonompi.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aluevastaavat ja teiden hoitourakoitsijat ovat yleensä tietoisia sorateiden huonosta kunnosta. Hoitotoimiin ryhdytään heti, kun säät sallivat.
Kaikkia sorateitä ei välttämättä ehditä hoitaa optimaalisilla keleillä
Jos syksy on sateinen ja sateettomia jaksoja on vähän, kaikkia sorateiden syystasauksia ei välttämättä ehditä tehdä optimaalisilla keleillä. Sorateiden syystasauksella estetään syyssateiden aikana reikiintyneen ja raiteistuneen tienpinnan jäätyminen epätasaisena. Sorateiden runko jäätyy yleensä nopeasti jo parin pakkaspäivän aikana, joten toisinaan sorateitä on pakko lanata myös märillä keleillä, vaikka lopputulos ei ole paras mahdollinen. Urakoitsijoilla on koko kalusto käytössä ja sorateiden syystasaukset pyritään suorittamaan ennen pakkasten tuloa. Toisinaan lunta sataa. Etenkin pehmeentyneen soratien auraaminen on haastavaa ja turvallisuusriski.
Hoitourakoissa on rajallinen määrä mursketta
Hoitourakoissa on hyvin rajallinen määrä mursketta käytettäväksi. Käytännössä murskemäärä riittää siihen, että kaikki urakka-alueen soratiet voidaan sorastaa keskimäärin kerran viisivuotisen urakan aikana. Jos syksyllä sataa paljon ja mursketta joudutaan käyttämään runsaasti pintakelirikon hoitamiseen, muuhun sorastukseen jää vähemmän käytettävää materiaalia. Tästä syystä mursketta pyritään käyttämään säästeliäästi pintakelirikon torjumiseen ja mursketta levitetään vain pahimpiin pintakelirikkokohtiin. On valitettava tosiasia, että yhä yleistyviä syksyn pintakelirikkoja ei pystytä riittävässä määrin hoitamaan murskeella.
Tielläliikkujien on syytä noudattaa varovaisuutta märillä keleillä sorateillä liikkuessaan. Akuuteista tien kunnon ja liikenteen ongelmista voi ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle, puh. 0200 2100 (24 h/vrk).
Ajonopeudella voi vaikuttaa pehmeentyneen soratien kuntoon
Sorateillä ajavien ajonopeudut kasvavat yleensä heti kun tien kuntoa on parannettu. Jokainen autoilija voi vaikuttaa myös itse soratien kunnon säilymiseen ajamalla hiljempaa.
Kun soratien pinta on pehmentynyt ja liikennettä on paljon, hienoaines eriytyy karkeammasta aineksesta aiheuttaen kuoppia ja ns. nimismiehenkiharia. Lisäksi suuremmilla ajonopeuksilla tien pintaan ajettu kelirikkomurske kulkeutuu tien reunoihin, eikä siitä saada tavoiteltua hyötyä. Karkealla kelirikkomurskeella pyritään kuivattamaan ja parantamaan tien pintaa. Kun tien pinta on tasattu ja ajo-olosuhteet ovat parantuneet, ajonopeudet tyypillisesti kasvavat, jolloin tien pinnan vauriot uusiutuvat herkemmin ja tie on uudelleen tasauksen tarpeessa. Useimmiten sorateillä on yleisnopeusrajoitus, joka sallii maksimissaan ajonopeuden 80 km/h. Yleisnopeusrajoitusalueella on kuitenkin ensisijaista sovittaa ajonopeus vallitsevien olosuhteiden mukaiseksi.
Yleensä sorateiden liikennemäärät ovat alle 300 ajoneuvoa vuorokaudessa, mutta jotkut soratiet ovat vilkkaammin liikennöityjä. Suuri liikennemäärä rasittaa soratien pintaa enemmän ja yhdistettynä poikkeuksellisiin keliolosuhteisiin soratietä ei välttämättä pystytä pitämään koko ajan liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Haastavissa keliolosuhteissa tienkäyttäjät voivat itse vaikuttaa soratien kuntoon ajamalla hiljempaa, vaikka tie olisikin hoidon jälkeen paremmassa kunnossa.
Sorateiden päällystämiseen tai rakenteen parantamiseen ei ole rahoitusta
Sorateiden päällystämiseen ei ole tällä hetkellä mahdollisuuksia perustienpidon vähäisen rahoituksen vuoksi. Tien päällystäminen on iso kustannuserä. Kustannuksia ei aiheuta pelkästään päällyste, vaan koko tien runko on yleensä vahvistettava, jotta sen kantavuus riittää päällysteelle. Kantavuudeltaan heikon tien päällystäminen aiheuttaa sen, että päällyste rikkoutuu muutaman vuoden aikana. Myös nykyisten päällystettyjen teiden kunnosta on jouduttu tinkimään rahoituksen puutteessa.
Myöskään sorateiden rakenteen parantamiseen ei ole rahoitussyistä juurikaan mahdollisuuksia. Vain kaikkein huonokuntoisimmat kohdat pystytään täsmäkunnostamaan, muuten tiet pidetään liikennöitävässä kunnossa kevyemmillä toimenpiteillä. Sääolosuhteet asettavat rajoituksia tien hoidolle, esimerkiksi kosteuden pehmentämä soratie ei kestä korjauskaluston painoa ja työ voidaan suorittaa vasta kun tien pinta on kuivunut.
Hoitourakoitsija tarkastaa alueensa soratiestön säännöllisesti ja tekee tarvittavat hoitotoimenpiteet laatutason säilyttämiseksi. Kelirikkoaikana sorateiden normaalit laatuvaatimukset eivät ole voimassa.
Sorateitä kavennetaan takaisin uuteen tavoiteleveyteen
Sorateillä on taipumus leventyä ajan kuluessa, kun murskeita siirtyy ojan luiskaan. Sorateiden yleinen ongelma onkin tien liian suuri leveys, joka johtaa siihen, että tie alkaa olla hankalasti hoidettavissa mitoissa. Liikaa levinneitä sorateitä kavennetaan takaisin uuteen tavoiteleveyteen ja tien muoto palautetaan tasaisen kaltevaksi hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Tien pinnan oikea sivukaltevuus takaa veden johtumisen ojiin, sillä tiellä makaava vesi aiheuttaa kuoppaisuutta ja epätasaisuutta.
Ylileveällä soratiellä on usein myös ongelmana liian jyrkkä luiskakaltevuus, joka entisestään edesauttaa tien leventymistä, kun tien reunaa kuormitetaan. Leveämpi tie ei ole turvallisempi, sillä usein nopeudet suurenevat samassa suhteessa tien leventyessä.
Ylileveät tiet vaikuttavat suoraan myös teiden sorastuksen materiaalikulutukseen. Jos tie on ylileveä, jää kulutuskerros ohuemmaksi, sillä hoitourakoihin on määritelty tietty määrä soratonneja. Kustannukset vaikuttavat siis tehtäviin hoitotoimiin. Esimerkiksi sorateiden päällystämiseen tai rakenteen parantamiseen ei ole olemassa rahoitusta.
Usein kysyttyä -palvelusta löydät vastauksen moniin soratiekysymyksiin
Talvihoidosta on koottu Usein kysyttyä -palveluumme runsaasti vastauksia erilaisiin tienkäyttäjiä askarruttaviin kysymyksiin, kuten miksi soratietä ei päällystetä, miten hoidetaan kelirikkoaikana välttämättömät kuljetukset, mitä sorateiden pölyämiselle tehdään tai miksi soratietä ei ole sorastettu tänä vuonna lainkaan.
Usein kysyttyä -palvelu (palautevayla.fi)
Hoitourakoitsijat viestivät tienkäyttäjille urakan ajankohtaisista asioista somessa
Varsinais-Suomi
Lieto, urakoitsijana YIT
Urakan Facebook-sivut ja Urakan rajaus kartalla
Loimaa, urakoitsijana YIT
Urakan Facebook-sivut ja Urakan rajaus kartalla
Paimio, urakoitsijana YIT
Urakan Facebook-sivut ja Urakan rajaus kartalla
Raisio, urakoitsijana Destia
Urakan Instagram-tili ja Urakan rajaus kartalla
Salo, urakoitsijana YIT
Urakan Facebook-sivut ja Urakan rajaus kartalla
Satakunta
Huittinen, urakoitsijana Destia
Urakan WhatsApp-tiedotusryhmä ja Urakan rajaus kartalla
Kankaanpää, urakoitsijana YIT
Urakan Facebook-sivut ja Urakan rajaus kartalla
Merikarvia, urakoitsijana YIT
Urakan Facebook-sivut ja Urakan rajaus kartalla
Pori, urakoitsijana Destia
- Muokkauspäivä
- 7.10.2024
Ota yhteyttä
Liikenteen asiakaspalvelu
- Palauteväylä (etsi tietoa, jätä palaute tai kehitysehdotus, kysy neuvoa)
- Neuvonta 0295 020 600 ma–pe klo 9-15 (pvm/mpm)
- Chat-palvelussa asiakasneuvoja paikalla ma-pe klo 9-15 (muuna aikana virtuaalineuvoja)
- Somessa: Instagram | Facebook
Tienkäyttäjän linja 0200 2100
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk, pvm/mpm).
Päivitetty: 08.01.2025