Navigointivalikko

Kunnossapito-päällysteet-ingressi

Päällysteet

Päällysteiden ylläpitoon kuuluu päällysteiden uusimista ja pintausta sekä urien ja reikien sekä halkeamien paikkausta. Päällystystöiden yhteydessä voidaan tehdä myös tierakenteen peruskorjausta.

Kuvituskuva

Suomessa on noin 50 000 km kestopäällystettyjä maanteitä. Se on 65 % koko maantieverkosta. Ilmasto, raskas liikenne ja nastarenkaat kuluttavat tien pintaa, ja huomattava osa päällysteistä on uusimisen tarpeessa. Määrärahojen niukkuuden vuoksi vuosittain voidaan uudelleenpäällystää vain osa huonokuntoisesta tiestöstä. Valtakunnallisen linjauksen mukaan toimenpiteet kohdistetaan ensisijaisesti päätieverkolle, muun tiestön päällystevauriot hoidetaan paikkaamalla.

Päällystämisessä käytetään yleisesti menetelmää, jossa vanhaa päällystettä hyödynnetään uuden valmistuksessa. Näin säästetään materiaalikustannuksissa ja määrärahat riittävät useamman kohteen korjaamiseen.

Päällystystyöt ajoittuvat kesäaikaan, touko - lokakuulle. Päällysteohjelma julkaistaan ELY-keskusten alueellisilla sivuilla. Huomattava on, että esimerkiksi sääolosuhteet saattavat aiheuttaa muutoksia töiden ajoitukseen.

Päällysteiden kuntoa seurataan

Päällystettyjen teiden kuntoa kuvataan neljän tiestömittauksissa kerättävän kuntomuuttujan avulla: urasyvyys, tasaisuus, vauriot ja kantavuus. Tasaisuus ja urasyvyys kuvaavat tien pintakuntoa ja niillä on suurin vaikutus tiellä liikkujien kokemaan tien kuntoon. Tien rakenteellista kuntoa kuvaavat tien pinnalta mitattava kantavuus sekä päällysteen vauriot. Näiden kuntomuuttujien perusteella määritetään kuntoluokka viisiportaisen kuntoluokituksen avulla.

Kuntoluokitusta käytetään apuna päällystystöiden ohjelmoinnissa. Lisäksi luokitus antaa yleiskuvan Suomen teiden kunnosta ja sen kehittymisestä.

Paikkausmenetelmiä kehitetään

Koska päällysteen uusiminen ei ole mahdollista läheskään aina kun se olisi tarpeen, joudutaan varsinkin vähäliikenteisemmillä teillä turvautumaan päällystevaurioiden paikkaamiseen. Paikkausmenetelmiä on kehitetty erilaisiin vaurioihin ja olosuhteisiin sopiviksi. Silti ongelmana on, että varsinkin kostealla ja kylmällä säällä suoritetut paikkaukset eivät kestä liikenteen ja sääolosuhteiden aiheuttamaa kulutusta ja samat kohdat joudutaan paikkaamaan yhä uudestaan.

Kaikkein huonokuntoisimmilla teillä harkitaan päällysteen poistamista ja tien muuttamista sorapintaiseksi, jolloin tie pystytään pitämään liikennöitävänä pienemmin kustannuksin.  

Tiemerkinnöillä turvallisuutta  

Tiemerkinnöillä on suuri merkitys turvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja ajomukavuuteen. Niiden tarkoituksena on osoittaa ajoradan ja ajokaistojen sijainti sekä parantaa tien erottumista ympäristöstä. Niillä on myös tärkeä tehtävä tien optiseen ohjaukseen ajoneuvon kuljettajan näkökentässä ja ne täydentävät liikennemerkeillä annettua tietoa. Pimeällä ja huonossa säässä paluuheijastavat tiemerkinnät helpottavat oleellisesti ajoneuvon kuljettamista ajoradan oikeassa kohdassa.

Herätevaikutuksiin perustuvan tärinää tai muuttunutta rengasääntä aiheuttavan tiemerkinnän katsotaan vähentävän yksittäisiä suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia. Näitä tien pinnan tasosta erottuviin erilaisiin jyrsintöihin ja profiileihin perustuvilla merkinnöillä on myös saavutettavissa paremmat märkänäkyvyyttä koskevat ominaisuudet kuin tasomaisilla tiemerkinnöillä.

ELY-keskusten alueellisille sivuille voi siirtyä valitsemalla Valitse ELY-keskus -kohdasta halutun alueen.


Alueellista tietoa


TIETOA ALUEELTA

Päällysteet - Lappi

Lapin alueella päällystettyä tieverkkoa on 6187 km, joka on 68 % alueen Lapin maanteistä. Päällystetyllä tieverkoilla on kuitenkin suurin osa liikenteestä. Päällysteitä on uusittu vuosittain 2010-luvulla 70–323 km välillä keskiarvon ollessa 187 km/vuosi, kun todellinen tarve korjausvelan kasvun välttämiseksi olisi n. 300 km/vuosi. Vuosittaiseen päällystysmäärään vaikuttavia tekijöitä ovat käytettävissä oleva rahoitus, markkinatilanne sekä bitumin hinta, jotka vaikuttavat miten paljon päällystyskilometrejä voidaan toteuttaa vuosittain.

Vilkasliikenteisen päällystetyn tieverkon kuntotaso säilytetään nykyisellä ja muu tieverkko pidetään kunnossa ylläpidon rahoituksen mukaan. Päällystystyön työkohteita keskitetään vuosittain kustannusten säästämiseksi, ja kevyen liikenteen väyliä korjataan tarvittaessa päällystystöiden yhteydessä.

Vuoden 2020 päällystystyöt

Kokonaisrahoitus vuoden 2020 vuoden päällysteiden ja tiemerkintöjen ylläpitoon on n. 18,3 M€. Päällystetyllä maantieverkolla oleviin urien ja reikien korjauksiin käytetään rahoituksesta noin miljoona euroa. Maanteiden päällysteitä uusitaan 165 km, josta rakenteenparantamistöitä tieverkolla on n. 45 kilometrin matkalla. Rakenteenparantamiskohteilla parannetaan tien rakenteen kantavuutta, leveyttä ja tasaisuutta erilaisilla toimenpiteillä: sekoitusjyrsinnällä, teräsverkkoasennuksilla, murskelisäyksillä sekä kuivatusta parantamalla.

Päällystystyöt sijoittuvat Rovaniemen seudulle, sekä Länsi-Lappiin päätieverkolle sekä tieosuuksille, jotka vaativat pikaista korjausta. Valtatiellä 4 uudelleen päällystetään yhteysvälit Rovaniemeltä Muurolaan sekä Vikajärveltä Jouttikeroon. Uudelleen päällystyksiä tehdään valtatiellä 4 yhteensä 35 kilometrin matkalla.

Valtatiellä 21 uudelleen päällystetään Ylitornion ja Pellon väliltä huonokuntoiset päällysteet 20 kilometrin matkalta. Torniossa tehdään tierakenteenparantamista ja uudelleenpäällystämistä maantiellä 927 Ala-Vojakkalasta Arpelaan.

Tienpäällystystöitä tehdään myös kantatiellä 79 välillä Sinettä Tapionkylä, maantiellä 926 välillä Mattinen Valajaskosken tienhaara sekä maantiellä 934 välillä Saarenkylä Tapionkylä. Tienpitäjä tiedottaa aktiivisesti päällystystöiden etenemisestä mm. Twitterissä.

Varsinaisten päällystystöiden lisäksi tehdään pienempiä päällysteiden paikkaustöitä, joissa korjataan päällysteiden reikiintymiset, halkeamiset ja urautuneisuus. Päällysteiden paikkauksiin käytetään n. 1 M€ ja paikkaustyöt painottuvat myös alemmalle tieverkolle

Haitta liikenteelle

Päällystysurakan töistä aiheutuu hetkellistä haittaa tienkäyttäjille johtuen tilapäisistä pysäytyksistä ja nopeusrajoituksien alentamisista. Kaikki työt pyritään toteuttamaan siten, että haitta tienkäyttäjälle olisi mahdollisimman pieni. Liikenteelle aiheutuu eniten haittaa välillä: Vt 4 Rovaniemi-Muurola, Vt 21 Saukkolanpää–Pello sekä Mt 934 Saarenkylä-Tapionkylä.

Tietyömaan ja tienkäyttäjien turvallisuutta parannetaan saattoautoa käyttämällä pisimmillä päällystyskohteilla. Tienkäyttäjää opastetaan noudattamaan päällystystyömaan liikenne- ja varoitusmerkkejä sekä noudattamaan huolellisuutta ohittaessa tietyömaa.

Päällystystyöt ja turvallisuus

Tienkäyttäjiä pyydetään noudattamaan päällystystyömaan liikenne- ja varoitusmerkkejä sekä noudattamaan huolellisuutta tietyömaata ohitettaessa.

Saattoauton käyttöä on kokeiltu aiempina vuosina päällystyskohteilla, ja saatujen hyvien kokemusten perusteella, saattoautoa käytetään myös tänä kesänä pisimmillä päällystyskohteilla. Päällystyskohteilla saattoauton käyttäminen lisää niin tienkäyttäjien kuin päällystystyöntekijöidenkin turvallisuutta.

Tiemerkinnät ja turvallisuus

Tiemerkintäkone on ohitettava riittävän etäältä ja erityistä varovaisuutta noudattaen. Tiellä olevat itsestään haihtuvat vaahtohattarat tai tielle asetetut muovikeilat varoittavat autoilijaa tuoreesta tiemerkinnästä. Vastamaalatulle viivalle ei saa ajaa, sillä tuore maali tarttuu helposti auton kylkiin ja on vaikeasti poistettavissa. Muista noudattaa tiemerkintäajoneuvojen valo-opasteita.

Päällystyskohteet vuonna 2020 kartalla (pdf)

ota yhteyttä

Liikenteen asiakaspalvelu

  • Palauteväylä
  • 0295 020 600 ma-pe klo 9-16  (pvm/mpm)
  • Chat-palvelu avoinna arkisin klo 12-16.


​​​​​​​Tienkäyttäjän linja 0200 2100 - Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk, pvm/mpm).