Jalankulku- ja pyöräilyväylien kunnossapito - Varsinais-Suomi ja Satakunta
(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa liikenneasioista myös Satakunnan alueella)
Sääolosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi aiemmista vuosikymmenistä ja muutokset näkyvät varsinkin rannikkoseudulla. Talviset kelit alkavat myöhemmin ja kestävät lyhemmän aikaa. Talvet ovat keskenään hyvin erilaisia. Erilaiset talvet edellyttävät erilaisia tienhoitotoimia. Hoitourakoitsijat ovat valmiudessa ja kohdentavat hoitotoimenpiteitä keliolosuhteiden mukaisesti.
Urakoitsijoilla on käytössä kattavat sääennustuspalvelut, joiden avulla talvihoidon toimenpiteitä pyritään ajoittamaan oikein. Kävely- ja pyöräilyväylillä saa olla 3–4 cm irtolunta ennen hoitotoimenpiteiden käynnistymistä ja väylien pitää olla aurattuina 3–4 tunnissa siitä, kun toimenpiteet on käynnistetty. Toimenpiteet liukkauden torjumiseksi kävely- ja pyöräilyväylillä on yleensä käynnistettävä parissa tunnissa. Kävely- ja pyöräilyväylillä torjutaan liukkautta hiekoituksella. Kävely- ja pyöräilyväylien laatuvaatimukset eivät ole voimassa yöaikaan.
Turun kaupunkiseudulla on pilotoitu harja-hiekoitusmenetelmää
Niin valtakunnallisena kuin Turun seudunkin tavoitteena on merkittävästi lisätä kävelyn ja pyöräilyn määriä ja talvella tavoitetta tuetaan jalankulku- ja pyöräilyväylien paremmalla talvihoidolla. Turun kaupungilla on ollut jo useamman vuoden käytössä harjasuolaus- ja harjahiekoitus-menetelmät tärkeimpien jalankulku- ja pyöräilyväylien talvihoidossa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on ottanut käyttöön harjahiekoitus-menetelmän valtatien 10 viereisellä jalankulku- ja pyöräilyväylällä urakka-alueellaan Turun ja Liedon keskustan välillä. Menetelmässä väylälle satanut lumi poistetaan harjaamalla ja liukkaudentorjunta tehdään hiekoittamalla. Tavoitteena on poistaa lumi pian sateen jälkeen harjaamalla, jolloin väylälle ei pääse kertymään lumi- tai jääpolannetta. Myös talvisella sulalla kelillä harjahiekoitus-menetelmä helpottaa pyöräilyä, koska väylälle ei kerry paksua lumikerrosta, joka sulaisi sohjoksi.
Kokemusten mukaan harjaaminen on pitänyt väylän melko puhtaana lumesta ja jäästä, vaikka talviolosuhteet ovat olleet välillä haastavat. Sulalla kelillä väylä on pääosin puhdas niin jäästä kuin lumesta eikä liukkauttakaan silloin esiinny. Harja-hiekoitusmenetelmää laajennetaan talvikaudella 2023–2024 Turun kaupunkiseudulla Uudenmaantielle (mt 110) Kaarinantielle (mt 180 ja 2200) sekä Littoistentielle (mt 12191).
Maantiellä 110 tehdyn selvityksen mukaan talvipyöräilyä vähensi erityisesti pakkasten kiristyminen sekä väylän liukkaus. Sen sijaan tehostettu talvikunnossapito lisäsi käyttäjien tyytyväisyyttä. Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että laadukas talvikunnossapito lisää talvella pyörällä kulkemista.
Raportti Liikenneympäristön, sään, kelin ja kunnossapidon vaikutukset jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteisiin: Case st 110 välillä Turku – Kaarina (doria.fi)
Sepelin poistoa aikaistettu tärkeimmillä pääpyöräilyreiteillä
Varsinais-Suomen ELY-keskus on aikaistanut liukkaudentorjuntaan käytetyn sepelin kevätharjauksia Turun, Porin ja Rauman kaupunkiseuduilla tärkeimmillä pääpyöräilyreiteillä. Normaalisti sepelin poisto tehdään huhtikuun puoliväliin mennessä sulan kauden vakiinnuttua. Tärkeimmillä pääpyöräilyreiteillä on aikaistettu harjauksia siten, että ne pyritään tekemään 31.3. mennessä huomioiden kuitenkin keliolosuhteet. Muilla jalankulku- ja pyöräilyväylillä kevätharjaukset tehdään edelleen 15.4. mennessä tai sulan kauden vakiinnuttua huhtikuun aikana.
Valtakunnallisena tavoitteena ja myös Turun, Porin ja Rauman kaupunkiseutujen tavoitteena on lisätä jalankulkua ja pyöräilyä etenkin taajamissa. ELY-keskus saa myös säännöllisesti keväisin palautetta siitä, että pyöräilyväylät ovat ehtineet olla jo pitkään kuivina ja sulina ennen kuin sepelit harjataan pois. Jäättömällä ja lumettomalla asfaltilla oleva sepeli on pyöräilijälle liikenneturvallisuusriski, sillä sepeli toimii pyörän renkaan alla kuulalaakerin tavoin ja on etenkin mutkissa vaarallinen. ELY-keskus pyrkii vastaamaan kävelyn ja pyöräilyn tarpeisiin ja poistamaan hiekoitussepelin tärkeimmiltä väyliltä ajoissa.
Eri vuosina kevään sääolot vaihtelevat. Lähtökohtana on, että sepelin harjaaminen aloitetaan, kun lämpötila on pysyvästi plussan puolella myös öisin. Pitkään jatkuvat yöpakkaset saattavat siten hidastaa sepelin puhdistusta. Sepelin poiston aikaistamisen riskinä onkin, että huhtikuussa on vielä yöpakkasia tai sataa lunta. Jos sepeli on poistettu pyöräilyväylältä ja tie jäätyy uudelleen, sen uudelleen levittäminen kestää aina oman aikansa ja liukas väylä on liikenneturvallisuusriski. Myös harjaus joudutaan tekemään myöhemmin uudelleen, eikä sitä välttämättä ehditä tehdä heti olosuhteiden parannuttua. On myös mahdollista, että maaliskuun lopulla jalankulku- ja pyöräilyväylän reunoilla on vielä jäätä. Tällöin harjaus joudutaan joka tapauksessa uusimaan myöhemmin, jotta väylä saadaan kokonaan puhtaaksi hiekoitussepelistä.
Mahdollisesta uudelleen harjauksesta aiheutuu jonkin verran lisäkustannuksia, mutta tärkeämpää on liikenneturvallisuuden varmistaminen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden ja sujuvuuden parantaminen. Menettelyllä pyritään minimoimaan niin sepelin sulalla ja kuivalla asfaltilla aiheuttama vierintävaikutus kuin jään aiheuttaman liukkauden muodostama liikenneturvallisuusriski. Menetelmästä saatuja kokemuksia seurataan ja jatkosta päätetään saatujen kokemusten perusteella.
Seutukohtaisesti kartalle merkittynä jalankulku- ja pyöräilyväylät, joilla aikaistetaan hiekoitussepelin harjaus keväällä:
Seutupyörätiet Turussa (pdf)
Seutupyörätiet Raumalla (pdf)
Seutupyörätiet Porissa (pdf)
Ilmastonmuutos on lisännyt sään ääri-ilmiöitä ja haastaa väylien kunnossapitoa monin tavoin
Ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskuntaan monin eri tavoin ja sen ilmiöistä aiheutuu monenlaisia haasteita myös teiden kunnossapidolle. Sään ääri-ilmiöt, kuten esimerkiksi poikkeuksellisen runsaat sateet, ovat lisääntyneet ilmastomuutoksen myötä. Myös nollan molemmin puolin sahaava lämpötila on yleistynyt rannikkoseudulla. Jatkuvasti muuttuvat olosuhteet pakkaskeleistä suojasäähän ovat lisänneet liukkautta tieverkolla. Yhä useammin sade tulee talvisin lumen sijaan vetenä tai alijäähtyneenä sateena. Ilmaston muuttuminen on tehnyt talvihoidosta etenkin liukkaudentorjunnan osalta todella haasteellista.
Sään ääri-ilmiöihin ja yllättäviin säätilan muutoksiin voidaan jossain määrin varautua ennakolta, mutta aina tienpidon toimin ei kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa tyydyttävää lopputulosta tai tilanne voi heiketä nopeasti uudelleen hoitotoimien jälkeen. Silloin kävelijöiltä ja pyöräilijöiltä edellytetään erityistä varovaisuutta liikenteessä. Kunnossapitotoimet ottavat aina myös oman aikansa. Pieniä paikallisia sääilmiöitä on yhä enemmän, joten täysin tasalaatuisia olosuhteita ei voida taata.
