Tienpidon ja liikenteen rahoitus Keski-Suomessa

ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitus koostuu perusväylänpidon ja julkisen henkilöliikenteen määrärahoista sekä yksityistieavustuksista.

Vuonna 2023 on rahoitusta käytössä tienpitoon ja liikennepalvelujen järjestämiseen yhteensä 46 miljoonaa euroa.

Alla olevassa taulukossa on avattu rahoituksen jakautumista tienpitoon, maa- ja vesialueiden hankintaan sekä kehittämishankkeisiin. Lisäksi rahoitus jyvittyy liikenteen palveluihin ja jo mainittuihin yksityistieavustuksiin:

 

Tienpidolla pidetään olemassa oleva valtion tieverkko tarkoituksen mukaisessa kunnossa sekä varmistetaan päivittäinen liikennöitävyys.

Tienpidon rahoituksen käyttö suunnitellaan tuotteittain, joita ovat hoito, korjaus ja parantaminen. Toiminnassa painottuu liikenteen sujuvuuden varmistaminen vilkkaasti liikennöidyillä maanteillä. Vuonna 2023 tienpitoon on käytössä 38 miljoonaa euroa, mikä on noin neljä miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Rahoituksen väheneminen kohdistuu teiden korjauksiin ja parantamisinvestointeihin. Lisäksi on käytössä edellisvuodelta siirtynyttä rahoitusta noin 5 miljoonaa euroa. 

Alla oleva kaavio havainnollistaa, miten tienpidon rahoitus (38 milj. €) jakautuu teiden hoitoon, korjaukseen ja parantamiseen:

Julkisen talouden suunnitelman mukaan tienpidon rahoitus pienenee vuonna 2024 noin 40 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa Keski-Suomessa tienpidon rahoituksen vähenemistä noin neljällä miljoonalla eurolla. Lisäksi viime vuosina voimakkaasti kohonneet kustannukset vähentävät käytössä olevan rahoituksen ostovoimaa; yksinomaan viime vuonna kustannukset nousivat 14 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2023 alun kustannustason nousun sekä kilpailutuksista saatujen tarjousten perusteella kustannustason nousu jatkuu edelleen. Kustannusten nousun taustalla on muun muassa bitumin, polttoaineiden ja energian, puutavaran, metallituotteiden ja betonin hinnan nousu. Rahoituksen ja sen ostovoiman väheneminen kohdistuu päällystettyjen teiden ja siltojen korjauksiin. Nykyisillä teiden ja siltojen korjausmäärillä maanteiden korjausvelka kasvaa.

Alla oleva kaavio havainnollistaa tienpidon rahoituksen ja ostovoiman kehitystä vuosina 2010–2023 ja rahoitusnäkymiä vuosille 2024–2027:

Valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun ensimmäinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimus tuli voimaan kesäkuussa 2021. Sopimukseen sisältyy pieniä liikennehankkeita, joita toteutetaan vuosina 2022–2023. Vuonna 2023 rakennetaan pyöräily- ja kävelyväylä Laukaassa sekä parannetaan pysäkkijärjestelyjä Vaajakoskella ja Petäjävedellä.

Valtion maanteiden kunnossapidon ja parantamisen rahoitus myönnetään valtion talousarviossa.

Valtion väyläverkon hoito, korjaus, liikenteen palvelut ja pienimuotoinen parantaminen kuvataan väylänpidon perussuunnitelmassa (vayla.fi).

Keski-Suomen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa kuvataan, kuinka tienpitoa toteutetaan, julkisen henkilöliikenteen palveluita järjestetään ja yksityisteiden parantamista avustetaan. Suunnitelma perustuu valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Liikenne 12-suunnitelma, valtioneuvosto.fi) asetettuihin tavoitteisiin saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus sekä niihin liittyviin strategisiin linjauksiin, jotka kaikki pyrkivät hillitsemään ilmastonmuutosta.

Liikenne 12 -suunnitelmassa linjataan, kuinka perusväylänpidon määrärahat kohdennetaan väylien palvelutason ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Väyläviraston on laatinut valtion väyläverkon investointiohjelman vuosille 2022–2029 osana Liikenne 12- suunnitelman toimeenpanoa. Hankkeilla parannetaan väyläverkon palvelutasoa merkittävästi. Eduskunta päättää investointiohjelman hankkeiden toteuttamisesta sekä vuosittain perusväylänpidon määrärahoista ja tavoitteista.