Talvihoito
Talvihoitoon kuuluvat muun muassa liukkaudentorjunta, lumen auraus, tienpintojen tasaaminen, lumivallien poisto ja liikennemerkkien puhdistaminen.
Tiet on jaettu hoitoluokkiin
Tiet on jaettu mm. liikennemäärien ja liikenteellisen merkityksen mukaan talvihoitoluokkiin. Päätiet kuuluvat yleensä korkeimpaan hoitoluokkaan ja vähäliikenteiset tiet lähes poikkeuksetta alimpaan hoitoluokkaan. Hoitoluokka määrittää, missä kunnossa teiden on oltava talvella ja kuinka nopeasti hoitotoimenpiteet pitää tiestöllä aloittaa. Talvihoidon taso on erilainen eri hoitoluokan teillä, mutta saman luokan tiet hoidetaan koko maassa samantasoisesti.
Pääteillä pyritään tasalaatuisiin keliolosuhteisiin ympäri vuorokauden. Nopeissa sään vaihteluissa saattaa pääteilläkin olla toisinaan huono keli. Autoilijoiden on varauduttava myös huonoihin keliolosuhteisiin. Tie voi olla liukas, vaikka se on suolattu. Sen voi aiheuttaa useampikin tekijä, mm. liian pieni liikennemäärä, kova pakkanen, alijäähtynyt tai runsas vesisade. Talvihoidolla ei pyritä kesäkeleihin ja on aivan normaalia, että talven vaihtelevissa olosuhteissa matkanteko kestää kauemmin. Talvella korostuukin tienkäyttäjien oma vastuu keliin soveltuvasta ajonopeudesta ja riittävästä matka-ajasta.
Vaikka kunnossapitoajoneuvo olisi jatkuvasti liikenteessä, kovilla tuulilla tai runsaan lumisateen aikana tiestölle ehtii kertyä useampi sentti lunta hoitolenkin aikana. Liukkaudentorjunnassa käytettävä hiekka voi puolestaan pyyhkiytyä helposti pois jäätyneeltä tienpinnalta. Lisäksi liukkaalla kelillä hoitolenkin ajaminen kestää kauemmin ja hiekan haku välillä hidastaa lenkkiä entisestään. Kunnossapitotoimet vaativat aina oman aikansa. ELY-keskuksen maanteiden hoidon projektipäälliköt ja teiden hoitourakoitsijat ovat yleensä tietoisia kelitilanteesta ja tarvittavista hoitotoimenpiteistä.
Talvihoitoluokat on kuvattu tarkemmin Palauteväylän artikkelissa:
Lumen auraus
Pääväylillä auraaminen aloitetaan yleensä nopeammin ja pienemmän lumisateen jälkeen kuin muilla teillä. Poikkeuksellisissa keliolosuhteissa, kuten pitkään jatkuvassa tai sakeassa lumisateessa, laatuvaatimusten alittuminen on mahdollista. Tällaisissa tilanteissa urakoitsijan kalusto on käytössä ja auraus suoritetaan niin nopeasti kuin mahdollista. Aura-autoa saattaa joutua odottamaan normaalia pidempään.
Yksityiset liittymät: maantien ja jalankulku- ja pyöräilyväylän aurauksen yhteydessä yksityisiin liittymiin kerääntyvä lumi kuuluu liittymän omistajan poistettavaksi.
Postilaatikot: Postilaatikot eivät saa haitata maantien kunnossapitoa. Mikäli postilaatikko rikkoutuu kunnossapitotyön yhteydessä, tulee asiassa ottaa yhteyttä postiin.
Liukkauden torjunta
Liukkautta torjutaan yleensä suolaamalla, hiekoittamalla tai lumi- ja jääpintaa karhentamalla. Vilkasliikenteisillä teillä liukkauden torjunta tehdään suolaamalla ja muilla teillä hiekoittamalla tai tien pintaa karhentamalla. Muilla teillä suolataan yleensä vain syksyn liukkailla tai talvella pahimmissa ongelmatilanteissa. Suola tarvitsee toimiakseen myös liikennettä. Pienillä liikennemäärillä suola ei vaikuta. Tämä saattaa näkyä esim. nelikaistaisten teiden vasemmalla kaistalla. Etenkin hiljaisimpina tunteina liikennemäärä ei välttämättä ole riittävä, jotta suola alkaisi vaikuttaa.
Toimenpiteet liukkauden torjumiseksi vilkasliikenteisillä pääteillä sekä niiden varsilla olevilla kevyen liikenteen väylillä on yleensä käynnistettävä parissa tunnissa. Vilkkaasti liikennöidyillä alempaan hoitoluokkaan kuuluvilla teillä vastaava tavoite on neljä tuntia, mutta vähäliikenteisillä teillä hiekoitusta voi joutua odottamaan kauemmin.
Miksi suolataan
Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi tien pintaan pyritään saamaan mahdollisimman hyvä pito myös talviaikaan. Nykyisin tieliikennejärjestelmältä edellytetään talviaikaankin hyvää sujuvuutta ja turvallista liikennöintimahdollisuutta, erityisesti päätieverkolla. Teitä suolataan, jotta tien pinta olisi talvellakin riittävän pitävänä ja jotta liikenne sujuisi ja olisi turvallista. Vilkkailla teillä pienikin liukkaus saattaa johtaa vakaviin seurauksiin.
Milloin suolataan
Tyypillisimmät suolaustilanteet ovat, ennen märän, kostean tai kostuvan tienpinnan jäätymistä tapahtuva ennakkosuolaus sekä ennen lumisadetta tapahtuva suolaus, jonka avulla estetään lumen tamppaantuminen polanteeksi tienpintaan. Myös kuuraantuvia teitä pyritään suolaamaan ennen kuin kuuraa on muodostunut niin paljon, että tienpinnan pito on huonontunut liiaksi. Suolaa tarvitaan viimeistään silloin, jos tien pinta on päässyt syystä tai toisesta liian liukkaaksi. Ennakkosuolausta käytettäessä suolamäärä on huomattavasti pienempi, kuin jos suolattaisiin jo jäätynyttä tien pintaa.
Urakoitsijat seuraavat jatkuvasti sää- ja kelitietoja sekä ennusteita olosuhteiden muuttumisesta. Kun tie suolataan ennakkoon, on olemassa melko varma tieto siitä, miten sää ja keli lähitunteina kehittyy. Ennakkosuolausta käytetään erityisesti tilanteissa, joissa syntyvä liukkaus muutoin muodostuisi erittäin ongelmalliseksi. Esim. ns. musta tai etenkin märkä jää alijäähtyneen vesisateen aikana ovat todella hengenvaarallisia tiellä liikkuville. Kun toimitaan ennusteen perusteella, myös väärät suolauspäätökset voivat olla mahdollisia.
Suolaa käytetään lähinnä silloin, kun tien pinnan lämpötila on – 4 (-6) °C tai sitä lämpimämpi. Erittäin vilkasliikenteisillä teillä voidaan käyttää suolaa kovemmallakin pakkasella. Kovilla pakkasilla ei kuitenkaan suositella suolausta, vaan liukkaudentorjuntaan käytetään hiekkaa.
Suolan koostumus
Yleisimmin käytetty liukkaudentorjuntasuola on natriumkloridi (NaCl). Jonkin verran käytetään myös kalsiumkloridia (CaCl). Liukkaudentorjunnan työmenetelmiä on kehitetty useiden vuosien ajan tavoitteena suolan määrän vähentäminen. Myös vaihtoehtoisten aineiden soveltuvuutta selvitetään. Kaliumformiaattia on jo ryhdytty käyttämään pohjavesien suolaantumisen kannalta ongelmallisimmilla tieosuuksilla.
Tiesuolan vaikutuksia pohjaveteen on tutkittu ja riskialttiiksi havaituilla alueilla pohjaveden laatua seurataan säännöllisesti.
Täsmähoito
Kohdennamme hoitoa myös liikenteen erityistarpeiden mukaan etenkin vähäliikenteisillä teillä. Tarkoitamme tällaisella täsmähoidolla hoidon tason parantamista tien erityiskäytön vuoksi tietyllä tiejaksolla tai lyhyen tieosuuden hoitamista normaalista poikkeavalla tavalla. Täsmähoidolla voidaan esim. torjua liukkautta nopeammin raskaan liikenteen käyttämillä mäkisillä tieosuuksilla. Täsmähoito ei ole kuitenkaan sovellettavissa eri tienkäyttäjäryhmien yleisiin liikennöintitarpeisiin, sillä työmatkoja, koulukuljetuksia ja elinkeinoelämän kuljetuksia on käytännössä koko tieverkolla.
Hoitotoimet suunnitellaan sääennusteiden mukaan
Urakoitsijoilla on käytössä kattavat sääennustuspalvelut, joiden avulla talvihoidon toimenpiteitä pyritään valitsemaan ja ajoittamaan oikein. Sääennustusten muuttuessa aina ei kuitenkaan onnistuta ajoittamaan ennakoivia hoitotoimia optimaalisesti koko urakka-alueella. Esimerkiksi sade- ja lumikuurot voivat olla hyvin paikallisia. Tai sään ollessa nollan tuntumassa, ei ole varmuutta, missä olomuodossa sade tulee. Jos sade tuleekin odotetun lumen sijasta vetenä, liukkaudentorjunnassa ollaan heti jälkijunassa.
Teiden talvihoitotoimenpiteiden ajoitusta ei voi valita ennakkoon ja kunnossapitotoimet vaativat aina oman aikansa. Jos sade alkaa aamuyön tunteina, kaikkia teitä ei ehditä hoitaa kuntoon ennen aamun työmatkoja ja koulukuljetuksia.
Palauteväylässä lisää tietoa teiden talvihoidon käytännöistä
Päivitetty: 08.04.2025