- Liikenne
- ELY-keskusten liikenteen tehtävät
- Julkinen henkilöliikenne
- Joukkoliikenteen hankinnat
- Markkinaehtoinen liikenne
- Palvelutaso
- Pysäkkiasiat
- Tiedotteet
- Tilastot ja raportit
- Valtionavustukset
- Yksinoikeudet
- Kunnossapito
- Kävely ja pyöräily
- Jalankulku- ja pyöräilyväylien kunnossapito
- Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen
- Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen arjessa ja matkailussa
- Liikennejärjestelmätyö
- Liikenneturvallisuus
- Liikenteen asiakaspalvelu
- Luvat ja lausunnot
- Erikoiskuljetukset
- Ajankohtaista
- Erikoiskuljetusapuri
- Erikoiskuljetusluvan tarve
- Hakemusten käsittely
- Kuormaus ja merkintä
- Liikenteenohjaus
- Lupamaksut ja lupien voimassaoloajat
- Tilastot, julkaisut ja linkkejä
- Etuajo-oikeudet lautoille
- Kaapelit, johdot ja putket tiealueella
- Sijoituslupa, sähkö, tele, kaukolämpö ja maakaasu
- Ilmoitusmenettely, sähkö ja tele
- Suunnittelijan työkalupakki
- Lupa-apuri
- Kelirikkoajan poikkeuslupa maanteille
- Lausunto naapurin kuulemisesta
- Liikenteenohjaussuunnitelmat
- Liittymät
- Luvan hakeminen talvirallikilpailun yhteydessä talvirallirenkailla ajettaville siirtymäosuuksille
- Maantien suoja-alueelle rakentaminen
- Myyntitoiminta maantien varrella
- Opasteet ja mainokset
- Palvelukohdeopasteet ja mustapohjainen osoiteviitta
- Mainonta ja ilmoittelu maantien varrella
- Tilaisuuksien tilapäiset ilmoitukset maantien varrella
- Vaalimainonta maantien varrella
- Muita opastusmerkkejä
- Opasteapuri
- Tapahtuman liikennejärjestelyt
- Tien tilapäinen sulkeminen
- Työlupa tiealueella työskentelyyn
- Vesihuoltojohdot
- Maantielle jätetyn ajoneuvon siirtäminen
- Saaristoliikenne
- Teiden suunnittelu ja rakentaminen
- Tieperinnetoiminta
- Museotiet
- Fagervikintie
- Huovintie
- Peräkunnantie
- Kuortti
- Magneettimäki
- Vanhalinnantie
- Tuusulanjärven rantatie
- Koiviston paikallistie
- Museosillat
- Tienpidon pitkä historia
- Auta Mobiliaa täydentämään kokoelmaa
- Yhteyshenkilöt
- Väyläviraston edeltäjät
- Usein kysyttyä
- Vahingonkorvaukset
- Yksityistieavustukset
Teiden suunnittelu ja rakentaminen
Teiden parantamisen ja rakentamisen tavoitteena on edistää liikkumisen ja kuljettamisen mahdollisuuksia sekä lisätä liikenneturvallisuutta ja liikkumisympäristön viihtyisyyttä.
ELY-keskukset tilaavat maanteiden suunnittelun ja rakentamisen niitä tekeviltä yrityksillä. Väylävirasto vastaa isojen rakentamishankkeiden toteuttamisesta. Nämä hankkeet ovat eduskunnan päättämiä ja valtion talousarviossa erikseen nimettyjä. Kunnat vastaavat omalla tieverkollaan tehtävistä rakennus- ja parantamishankkeista.
ELY-keskusten tiehankkeisiin liittyvä tieto löytyy Väyläviraston verkkosivustolta. Samalle sivustolle on koottu sekä Väyläviraston että ELY-keskusten väylähankkeet. Hankehaun avulla hankkeita voi suodattaa hakutoiminnolla hankkeen vaiheen, maakunnan, väylämuodon tai vapaan asiasanahaun mukaan.
Tiehankkeiden eteneminen suunnittelusta toteutukseen
Toteutamme tiehankkeita alueellisina investointeina sekä valtakunnallisina teema- ja kehittämishankkeina.
Alueellisina investointeina toteutetaan pieniä, lähinnä liikenneturvallisuutta parantavia hankkeita.
Tieverkon suuret kehittämishankkeet ovat eduskunnan päättämiä ja valtion talousarviossa erikseen nimettyjä hankkeita, joilla parannetaan tie- ja liikenneoloja valtakunnallisesti merkittävillä väylillä. Väylävirasto hoitaa pääosin suuret kehittämishankkeet.
Teemahankkeet ohjelmoidaan ja päätetään valtakunnallisesti ja ovat siten verrattavissa tieverkon kehittämishankkeisiin. Teemat sisältävät useita pienempiä, eri puolilla maata sijaitsevia, vaikutuksiltaan samankaltaisia hankkeita.
Tiehankkeiden suunnittelu on vaiheittain tarkentuva prosessi
Tiehankkeiden suunnitteluprosessissa on neljä vaihetta: esiselvitys, yleis-, tie- ja rakennussuunnittelu. Kunkin vaiheen suunnittelutarkkuus ja päätöksenteko sovitetaan yhteen maankäytön suunnittelun kanssa. Syy siihen, että tiekohteeseen ryhdytään tekemään esisuunnittelua, voi olla hyvin moninainen. Taustalla voi olla esimerkiksi maankäytön kehittymispaineet tien läheisyydessä, tai huoli pohjaveden laadusta tai melusta. Perustapauksessa ELYn omassa suunnittelussa kuitenkin lähtökohtana on useimmiten liikenteellinen tarve, eli nykyistä sujuvuus- tai turvallisuusongelmaa lähdetään korjaamaan. Esisuunnittelun käynnistämisestä hankkeen toteuttamiseen kuluva aika voi vaihdella pienten toimenpiteiden muutamasta kuukaudesta suurten hankkeiden kymmeniin vuosiin.
Esiselvitysvaiheessa tutkitaan tiehankkeiden tarvetta ja ajoitusta maakuntakaavan ja yleiskaavan likimääräisellä tarkkuustasolla. Esisuunnittelua on hyvin monen tasoista, keveimmillään puhutaan käytännössä ajatuksia kokoavasta sähköpostista, raskaimmillaan taas voi kyseessä olla esimerkiksi pitkän valtatiejakson kehittämisselvitys. Esisuunnittelun pohjalta käynnistetään jatkosuunnittelu, jonka muoto määräytyy kulloisenkin tarkemman tarpeen mukaan ja on hyvin hankekohtainen.
Suuressa tiehankkeessa, jolla on paljon laajoja vaikutuksia ympäristöönsä, laaditaan useimmiten yleissuunnitelma. Yleissuunnittelu vastaa yleiskaavatasoista tai asemakaavatasoista maankäytön suunnittelua. Yleissuunnitelmassa määritellään tien likimääräinen paikka ja tilantarve sekä suhde ympäröivään maankäyttöön. Yleissuunnitelman laadinta voi viedä vuosia aikaa ja saattaa olla pitkäänkin seisahduksissa, kun odotetaan esimerkiksi tarvittavaa muuta selvitystyötä ja siihen liittyvää päätöksentekoa.
Yleistettynä puhtaasti ympäröivän maankäytön kehittyessä varataan maantielle tulevaisuuden tarpeita varten aluevaraussuunnitelmalla tilaa. Silloin tähtäimenä ei ole useinkaan suora lähitulevaisuuden investointi. Aluevaraussuunnitelma tehdään usein yleissuunnitelman tarkkuudella, mutta vuorovaikutus tapahtuu kaavoituksen kautta. Aluevaraussuunnitelmalta edellytetään lähtökohtaisesti sitä tarkempaa suunnittelua, mitä lähemmäs maantietä maankäyttöä sijoittuu.
Yksittäisen tiehankkeen keskeisin suunnitteluvaihe on tiesuunnitelman laadinta. Tiesuunnittelu on yksityiskohtaista suunnittelua ja vastaa asemakaavan tarkkuutta. Tyypillisimmillään tiesuunnitelmalla toteutettava hanke on suuruusluokaltaan yli 0,5 miljoonaa euroa. Nykyisellään laadinta ja hyväksyntäprosessi vievät yleensä aikaa vähintään kaksi vuotta, mutta aikaa on syytä varata tätäkin enemmän, mikäli suunnittelun aikana on odotettavissa erityisiä haasteita. Tällaisia muodostuu tyypillisesti esimerkiksi välittömästi tiehen rajoittuvasta maankäytöstä tai ympäristönsuojelullisesta kohteesta. Myös asemakaavan muuttaminen voi olla tarpeen ja vaatia oman aikansa, ennen kuin tiesuunnitelmaa voidaan hyväksyä. Tällöin merkittävään rooliin tiehankkeenkin etenemisen kannalta voi nousta kunnan päätöksenteko maankäytön kehittämiseen liittyen. Lakimuutosten ja valtion organisaatioiden tehtäväkenttien muuttumisen myötä on havaittu tiesuunnitelmien hyväksyntäprosessin viime aikoina selkeästi pitkittyneen.
Ennen rakentamista laaditaan vielä tarkempi rakennussuunnitelma. Usein rakennussuunnitelman laadinta joudutaan nykyään käynnistämään ennen kuin tiesuunnitelmaa on hyväksytty, mutta tavoitteena rakennussuunnitelmalla on pohjautua hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan. Pienistä toimista voidaan yleensä laatia rakennussuunnitelma suoraan esisuunnittelun jälkeen, mikäli voidaan todeta, että toimilla ei ole merkittäviä vaikutuksia tien ympäristöön.
Tie- ja rakennussuunnitelmien laadinnassa eletään murroskautta siirtymisessä digitaaliseen maailmaan. Maanteiden rakennussuunnitelmissa on jo noussut keskeiseksi tietomallisuunnitelma, joka mahdollistaa rakennuskoneiden ohjaamisen suoralla suunnitelman pintatiedolla. Tiesuunnitelmissakin luovutaan paperikansioista hallinnollisen käsittelyn yhteydessä ja siirrytään pdf-maailmaan. Väylävirasto käynnistää suunnitelmien hallinnointiin omia maanlaajuisia järjestelmiään (mm. Velho-allianssi).
Alueellisin investoinnein toteutetaan pieniä liikenneturvallisuushankkeita
Perusväylänpidon toimenpiteillä, kuten teiden talvihoidolla ja päällysteiden uusimisella turvataan maanteiden päivittäinen liikennöitävyys. Lisäksi toteutetaan pieniä liikenteen turvallisuutta ja toimivuutta parantavia investointihankkeita.
Alueellisiin investointeihin ei kuitenkaan voida panostaa odotusten mukaisesti. Vuosittain voidaan aloittaa vain muutaman investointikohteen toteutus, vaikka tarve olisi suurempi. Hankkeet ovat pääasiassa kevyen liikenteen väyliä ja yksittäisiä pääteiden liittymien parantamisia. Viime vuosina kunnat ovat yhä enemmän osallistuneet pienten paikallisten tiehankkeiden rahoitukseen.
Kansalaiset voivat vaikuttaa suunnitteluun
Kansalaiset voivat vaikuttaa hyvän lopputuloksen syntymiseen esittämällä mielipiteensä tiehankkeesta suunnittelun aikana. Laaja vuorovaikutus on erityisen tärkeää yleis- ja/tai tiesuunnittelun aikana. Yleis- ja tiesuunnittelun aloittamisesta, valmiin suunnitelman nähtävilläolosta sekä suunnitelman hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Valtion liikenneväylien suunnittelu -palvelussa sekä paikallisissa sanomalehdissä. Hankkeistä järjestetän myös yleisötilaisuuksia, joissa voi tutustua suunnitelmaluonnoksiin ja esittää niistä mielipiteensä.
Tiedot Valtion liikenneväylien suunnittelu -palvelussa julkaistuista kuulutuksista löytyvät Valtion liikenneväylien suunnittelu -sivulta. Kuulutukset koskevat lakisääteisten tie- ja ratasuunnitelmien sekä teiden ja ratojen yleissuunnitelmien hallinnollista käsittelyä.
Listasta löytyvät 1.3.2023 jälkeen julkaistut kuulutukset. Tätä ennen julkaistut kuulutukset löytyvät Kuulutukset-sivulta.
Alueellista tietoa
Teiden suunnittelu ja rakentaminen - Varsinais-Suomi ja Satakunta
(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa teiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvistä asioista myös Satakunnan alueella)
Suurten väylien rakentaminen saa yleensä eniten huomiota, mutta valtaosa tienpidosta on teiden kunnossapitoa, parantamista ja pienempiä tiehankkeita. Ensisijaisesti parannetaan olemassa olevia teitä sen sijaan, että rakennettaisiin uusia teitä.
Maantietä parannetaan yleensä liikenneturvallisuuden parantamiseksi tai liikenteen sujuvuuden lisäämiseksi liikennemäärien kasvaessa. Uusi tie rakennetaan yleensä vain, jos vanhaa parantamalla ei voida tyydyttävästi vastata näihin tarpeisiin.
N. 90 % tienpidon rahoituksestamme käytetään kunnossapitoon. Alueellisiin pieniin investointeihin ei jää nykyisin rahaa enää juuri lainkaan. Niukka investointirahoitus mahdollistaakin vain kaikkein välttämättömimpien hankkeiden toteuttamisen. Ne ovat yleenä pieniä liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, pääasiassa kevyen liikenteen väyliä ja yksittäisiä pääteiden liittymien parantamisia. Alueellisten investointien, etenkin kevyen liikenteen väylien, toteuttamiseen osallistuu usein myös muita rahoittajia. Alueellisia investointeja toteutuu myös teemahankkeiden myötä, mutta niiden rahoitukseen ELY-keskukset eivät voi suoraan vaikuttaa.
Tiehankkeita toteutetaan alueellisina investointeina sekä valtakunnallisina teema- ja kehittämishankkeina. Tieverkon suuret kehittämishankkeet ovat eduskunnan päättämiä ja valtion talousarviossa erikseen nimettyjä hankkeita, joilla parannetaan tie- ja liikenneoloja valtakunnallisesti merkittävillä väylillä. Esimerkiksi E18 Turku-Helsinki moottoritie rakennettiin tällaisena kehittämishankkeena.
Väylä voi myöntää vuosittain erikseen rahoitusta tiettyyn teemaan liittyviin hankkeisiin. Teemahankkeet ohjelmoidaan ja päätetään valtakunnallisesti ja ovat siten verrattavissa tieverkon kehittämishankkeisiin. Teemat sisältävät useita pienempiä, eri puolilla maata sijaitsevia, vaikutuksiltaan samankaltaisia hankkeita. Esimerkiksi keskikaiteiden rakentamista pääteillä toteutetaan teemahankkein.
Tieverkon investointitarpeita suunnitellaan pitkäjänteisesti, kun taas pienet parannushankkeet ohjelmoidaan nelivuotiskausiksi kerrallaan. Pienten alueellisten investointien valinnassa painotetaan toimenpiteiden liikenneturvallisuutta parantavia vaikutuksia. Hankkeet toteutetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Parannushankkeita toteutetaan myös yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Esim. uusia kevyen liikenteen väyliä rakennetaan pääsääntöisesti yhdessä kuntien kanssa.
Tienpidon ja liikenteen ajankohtaiskatsaus 2024 (pdf)
Tien suunnittelusta rakentamiseen
Teiden suunnittelussa on monta vaihetta: esiselvitys-, yleis-, tie- ja rakennussuunniteluvaiheet. Tiehanke täsmentyy ja suunnittelu tarkentuu vaiheittain etenevässä suunnitteluprosessissa. Pienissä vaikutuksiltaan vähäisissä hankkeissa vaiheita voidaan yhdistää.
Esisuunnitteluvaiheessa selvitetään mm. hankkeen tarvetta, toteuttamiskelpoisuutta, hankkeen vaikutuksia ja kustannusennustetta. Esisuunnitelmavaiheen jälkeen laaditaan, yleissuunnitelma (suuret tiehankkeet) tai vastaava, jossa selvitetään tien likimääräinen sijainti, tien sijoittuminen osaksi nykyistä ja tulevaa tieverkkoa ja maankäyttöä. Vaikutuksiltaan merkittävissä, suurissa hankkeissa lainsäädäntö edellyttää myös erillistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA).
Yleissuunnitelman periaateratkaisuja ei enää muuteta tien myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Yleissuunnittelu onkin tiehankkeeseen vaikuttamisen kannalta tärkein suunnitteluvaihe, sillä siinä vaiheessa hankkeesta käydään eniten vuoropuhelua eri tahojen kanssa. Yleissuunnitelma voi rajoittaa muuta rakentamista ja aiheuttaa tienpitäjälle mm. velvollisuuden lunastaa alueita. Yleissuunnitelman hyväksytystä ratkaisusta ei voi enää valittaa myöhemmissä vaiheissa. Tiesuunnitelma laaditaan hyväksytyn yleissuunnitelman pohjalta.
Tiesuunnitelmavaiheessa määritellään mm. tien tarkka sijainti, liittymät ja muut tiejärjestelyt, tietä varten tarvittavat tiealueet ja kustannusarvio. Tiesuunnitelmasta tehdään hyväksymispäätös, joka antaa tienpitäjälle oikeuden tietä varten tarvittavan alueen lunastamiseen. Tiesuunnitelmavaiheessa käydäänkin vuoropuhelua maanomistajien ja muiden asianomaisten kanssa. Tien tekeminen voidaan aloittaa, kun hankkeen toteuttamiseen on myönnetty rahoitus. Varsinainen rakennussuunnittelu liittyy hankkeen toteuttamisen ja se tehdään rakentamisen yhteydessä.
Hankkeiden toteuttamiseen voi kulua vuosikymmeniä
Hankkeen suunnittelu ei aina etene suoraviivaisesti vaiheesta toiseen, etenkin suurissa tiehankkeissa eri vaiheiden väliin saattaa tulla pitkiäkin viiveitä. Suunnitteluvaiheesta toiseen etenemiseen ja hankkeen toteutumiseen saattaa kulua aikaa jopa vuosikymmeniä, sillä hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen pitää saada erikseen rahoitus.
Suuret tiehankkeet nousevat suunnitteluun yleensä liikennejärjestelmäsuunnitelmien tai -strategioiden tms. pohjalta. Etenkin suuremmissa hankkeissa käytettävissä oleva rahoitus ratkaisee, missä määrin hankkeita voidaan suunnitella ja toteuttaa. Hankkeita ei voi suunnitella varastoon, sillä suunnitelmat ovat voimassa vain 8 vuotta, eikä hanketta voi toteuttaa vanhentuneen tiesuunnitelman pohjalta.
Suuriin hankkeisiin saadaan erikseen suunnittelurahoitusta Väylältä. Suunnittelurahoitusta myönnetään yleensä hankkeisiin, joilla on mahdollisuus toteutua suunnitelman voimassaoloaikana. Näiden hankkeiden toteuttamisesta päättää eduskunta myöntämällä niihin rahoituksen ja niiden toteuttamisesta vastaa Väylä.
Viime vuosina on ollut käytäntö, että hallitus on laatinut hallituskauden alussa liikennepoliittisen selonteon, jossa määritellään koko hallituskauden aikana toteutettavat tiehankkeet. Väylän käytäntönä on ollut, että suunnittelurahoitusta myönnetään pääasiassa vain liikennepoliittiseen selontekoon mahtuneille hankkeille. Valtiontalouden tiukka tilanne rajoittaa uusien tiehankkeiden toteuttamista ja lisäksi valtion rahoitusta on sidottu paljon jo käynnissä olevien hankkeiden loppuun saattamiseen.
Pienet parannushankkeet valitaan tarkempaan suunnitteluun yleensä erityyppisten tarveselvitysten pohjalta. Pienten parannushankkeiden toteuttaminen on yleensä suoraviivaisempaa eli suunnitteluun valitut hankkeet yleensä myös toteutuvat n. 5 vuoden sisällä. Pieniä parannushankkeita toteutetaan ELYlle myönnetyn perustienpidon rahoituksella ja hankkeiden valinnasta vastaan ELY. Pienten parannushankkeiden vaikutukset ovat sen verran pieniä, että niistä ei tarvitse laatia yleissuunnitelmaa toisin kuin suuremmista hankkeista. Myöskään pieniä hankkeita ei kannata suunnitella varastoon, sillä tiesuunnitelmat vanhenevat 8 vuoden jälkeen.
- Muokkauspäivä
- 24.4.2024
Ota yhteyttä
Liikenteen asiakaspalvelu
- Palauteväylä (etsi tietoa, jätä palaute tai kehitysehdotus, kysy neuvoa)
- Neuvonta 0295 020 600 ma–pe klo 9-15 (pvm/mpm)
- Chat-palvelussa asiakasneuvoja paikalla ma-pe klo 9-15 (muuna aikana virtuaalineuvoja)
- Somessa: Instagram | Facebook | Viestipalvelu X
Tienkäyttäjän linja 0200 2100
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk, pvm/mpm).
Päivitetty: 14.08.2024