- Liikenne
- ELY-keskusten liikenteen tehtävät
- Julkinen henkilöliikenne
- Joukkoliikenteen hankinnat
- Markkinaehtoinen liikenne
- Palvelutaso
- Pysäkkiasiat
- Tiedotteet
- Tilastot ja raportit
- Valtionavustukset
- Yksinoikeudet
- Kunnossapito
- Kävely ja pyöräily
- Jalankulku- ja pyöräilyväylien kunnossapito
- Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen
- Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen arjessa ja matkailussa
- Liikennejärjestelmätyö
- Liikenneturvallisuus
- Liikenteen asiakaspalvelu
- Luvat ja lausunnot
- Erikoiskuljetukset
- Ajankohtaista
- Erikoiskuljetusapuri
- Erikoiskuljetusluvan tarve
- Hakemusten käsittely
- Kuormaus ja merkintä
- Liikenteenohjaus
- Lupamaksut ja lupien voimassaoloajat
- Tilastot, julkaisut ja linkkejä
- Etuajo-oikeudet lautoille
- Kaapelit, johdot ja putket tiealueella
- Sijoituslupa, sähkö, tele, kaukolämpö ja maakaasu
- Ilmoitusmenettely, sähkö ja tele
- Suunnittelijan työkalupakki
- Lupa-apuri
- Kelirikkoajan poikkeuslupa maanteille
- Lausunto naapurin kuulemisesta
- Liikenteenohjaussuunnitelmat
- Liittymät
- Luvan hakeminen talvirallikilpailun yhteydessä talvirallirenkailla ajettaville siirtymäosuuksille
- Maantien suoja-alueelle rakentaminen
- Myyntitoiminta maantien varrella
- Opasteet ja mainokset
- Palvelukohdeopasteet ja mustapohjainen osoiteviitta
- Mainonta ja ilmoittelu maantien varrella
- Tilaisuuksien tilapäiset ilmoitukset maantien varrella
- Vaalimainonta maantien varrella
- Muita opastusmerkkejä
- Opasteapuri
- Tapahtuman liikennejärjestelyt
- Tien tilapäinen sulkeminen
- Työlupa tiealueella työskentelyyn
- Vesihuoltojohdot
- Maantielle jätetyn ajoneuvon siirtäminen
- Saaristoliikenne
- Teiden suunnittelu ja rakentaminen
- Tieperinnetoiminta
- Museotiet
- Fagervikintie
- Huovintie
- Peräkunnantie
- Kuortti
- Magneettimäki
- Vanhalinnantie
- Tuusulanjärven rantatie
- Koiviston paikallistie
- Museosillat
- Tienpidon pitkä historia
- Auta Mobiliaa täydentämään kokoelmaa
- Yhteyshenkilöt
- Väyläviraston edeltäjät
- Usein kysyttyä
- Vahingonkorvaukset
- Yksityistieavustukset
Liikenneturvallisuus
Liikenneturvallisuuden parantaminen on yksi ELY-keskusten keskeisimmistä tavoitteista. ELY-keskukset edistävät liikenneturvallisuutta tienpidon toimilla ja tekemällä yhteistyötä mm. Liikenneturvan, poliisin, pelastuslaitoksen ja kuntien kanssa. Ennalta ehkäisevää liikenneturvallisuustyötä tehdään yhteen sovittamalla maankäytön ja liikenteen suunnittelua. ELY-keskukset tukevat kuntien liikenneturvallisuustyötä osallistumalla kuntien liikenneturvallisuusryhmien toimintaan ja aktivoimalla kuntia liikenneturvallisuussuunnittelussa. Piittaamaton liikennekäyttäytyminen on valitettavan yleistä, mutta siihen on vaikea puuttua tienpidon toimin. Sen vuoksi arjen liikenteessä korostuukin jokaisen tiellä liikkujan vastuullinen käyttäytyminen.
Liikenneturvallisuuden edistäminen tienpidossa
Liikkumisen turvallisuuden varmistaminen on tärkeimpiä tavoitteita tieverkon päivittäisessä kunnossapidossa ja ylläpidossa, johon suurin osa tienpidon rahoituksesta käytetään. Talvisin liikenneturvallisuudesta huolehditaan oikea-aikaisella liukkaudentorjunnalla ja muulla talvihoidolla. Ajoratamerkinnöillä, näkemäraivauksilla sekä päällystekorjauksilla turvataan liikkumista koko tieverkolla.
Liikenneympäristön turvallisuusongelmia ratkaistaan ensisijaisesti pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä, joita toteutetaan vuosittain määritellyn rahoituksen puitteissa. Priorisoimalla pyritään löytämään ja toteuttamaan vaarallisimmat ja vaikuttavimmat kohteet. Parantamistoimissa painottuvat taajamat ja päätiet, koska niihin kohdistuvien toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset ovat tehokkaimpia.
Taajama-alueiden turvallisuutta parannetaan hillitsemällä ajonopeuksia ja toteuttamalla pieniä liikenneympäristön parantamistoimia. Lasten ja koululaisten liikkumista turvataan kehittämällä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä sekä parantamalla tienylityksiä koulumatkareiteillä. Suojateiden parantamiskohteet priorisoidaan ja niistä toteutetaan tehokkaimmat.
Pääteillä liikenneturvallisuutta parantavia pieniä kustannustehokkaita toimia ovat muun muassa automaattinen nopeusvalvonta, selkeät tiemerkinnät, kaiteiden rakentaminen ja kunnostaminen, nopeusrajoitusten tarkistaminen ja tehokas tiedottaminen häiriötilanteista. Uusia keinoja etsitään aktiivisesti kokeilujen ja pilottien kautta.
Ajotapa vaikuttaa liikenteen turvallisuuteen
Tällä hetkellä onnettomuuksien taustalla merkittävin riskitekijä on tienkäyttäjien piittaamattomuus liikennesäännöistä ja toisten tielläliikkujien turvallisuudesta. Riittävän suuri turvaväli on ykkösasioita liikenteessä. Se takaa riittävän reagointiajan äkillisissä jarrutustilanteissa. Tielläliikkujien on sopeutettava ajonopeus vallitsevien olosuhteiden mukaan. Lasten tarkkaavaisuus herpaantuu helposti. Aikuisten vastuulla on huomioida liikenteessä pienten kulkijoiden turvallisuus.
Nopeusrajoitusten tarkoitus on parantaa liikenneturvallisuutta
Nopeusrajoitusten tarkoitus on parantaa liikenneturvallisuutta ja vaikuttaa myönteisesti liikenteen sujuvuuteen ja ympäristöön. Nopeusrajoitukset auttavat vähentämään onnettomuusriskiä ja liikenneonnettomuuksien määrää. Alhaisempi ajonopeus voi vähentää onnettomuuksien vakavuutta ja pelastaa ihmishenkiä. Nopeusrajoitukset luovat tasaisen liikennevirran, mikä vähentää ohitustarvetta ja parantaa liikenteen sujuvuutta.
Nopeusrajoituksen asettamisessa huomioidaan monia eri tekijöitä, mm. tien liikennemäärä, mäet, mutkat, näkyvyys ja tien leveys, valaistus, kevyen liikenteen väylä, tien reunaympäristön törmäysturvallisuus, asutuksen ja liittymien määrä ja tapahtuneet onnettomuudet. Lisäksi nopeusrajoitukseen vaikuttavat, palveleeko tie ensisijaisesti paikallista liikennettä vai pitkän matkan liikennettä ja onko tien varrella kouluja, kauppoja, tuotantolaitoksia tms. Näitä tekijöitä painotetaan hieman eri tavoin riippuen tien toiminnallisesta ja liikenteellisestä merkityksestä.
Nopeusrajoitukset perustuvat valtakunnalliseen ohjeeseen nopeusrajoituksista. Nopeusrajoituksissa pyritään yhtenäisiin ratkaisuihin saman tyyppisissä olosuhteissa. Näin varmistamme, että tienpito ja liikkuminen ovat yhtenäistä koko maassa. ELY-keskus saa paljon ehdotuksia nopeusrajoitusten alentamisesta piittaamattoman liikennekäyttäytymisen vuoksi. Nopeusrajoitusten uskottavuuden kannalta on tärkeää, että nopeusrajoitukset sopivat vallitsevaan liikenneympäristöön. Mikäli tieympäristö ei tue nopeusrajoituksen muutosta, sitä ei kannata muuttaa. Nopeusrajoituksen muutoksella ei pystytä vaikuttamaan piittaamattomaan liikennekäyttäytymiseen.
Tieliikennelain mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.
Voit lukea lisätietoa nopeusrajoitusten käytöstä eri liikenneympäristöissä Palauteväylässä:
Mietitkö kehitysehdotuksen tekemistä?
Oletko huolissasi maanteiden kunnosta tai liikenneturvallisuudesta ja haluaisit asiaan parannusta? Tarkista ensin Ehdotusapurista, kannattaako toimenpidettä ehdottaa. Ehdotusapuri -arviointityökalun avulla voi testata etukäteen oman kehitysehdotuksen realistista toteutumismahdollisuutta, sillä emme voi toteuttaa kaikkia toimenpiteitä. Toisinaan toteutuksen estää rahoituksen puute ja toisaalta pienempienkin toimenpiteiden toteutuminen edellyttää liikenneympäristöön liittyvien kriteerien täyttymistä.
Kehitysehdotuksen tekeminen on nykyisin vaivatonta Palauteväylän kautta. Palauteväylään on koottu paljon tietoa liikenneturvallisuuteen liittyvistä asioista.
Yhteistyössä turvallisuusvisiota tavoitellen
Tieliikenteen turvallisuusvisiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Arjen liikenteessä korostuu jokaisen tiellä liikkujan vastuullinen käyttäytyminen, kuten turvavöiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen, muiden liikkujien huomioiminen ja kestävät kulkutapavalinnat. Valistus- ja tiedotustyön tavoitteena on tienkäyttäjän liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttaminen niin, että liikkuminen on terveellistä, turvallista ja taloudellista.
Asenteisiin vaikuttaminen on jatkuvaa työtä ja liikenneturvallisuuden perusteluviestintää tehdäänkin eri toimijoiden yhteistyönä. Liikenneturvallisuuden eteen tehtävää yhteistyötä kuntien, poliisiin, Liikenneturvan ja elinkeinoelämän kanssa on tavoitteena syventää entisestään. Painopisteenä on kuntien liikenneturvallisuustyön, erityisesti elinikäisen liikennekasvatustyön, tukeminen. Paras tulos saadaan pitkäjänteisellä toiminnalla, jonka myötä liikenneturvallisuusasioiden näkyvyys ja arvostus lisääntyvät sekä erilaisten liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden hyväksyttävyys paranee.
Liikennekasvatustyön resurssipulaa helpotetaan sopivasti mitoitetulla alueellisella yhteistyöllä, jonka tavoitteena on myös hyvien kokemusten jakaminen. Kuntien ja ELY-keskuksen yhteisillä turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmien ja niiden seurannan avulla ohjelmoidaan maantie- ja katuverkon pienimpiä turvallisuustoimia, kuten suojateiden liikenneturvallisuuden parantamisia ja nopeusrajoitustarkistuksia sekä koordinoidaan yhteistyötä. Kuntien liikenneturvallisuustyön tukena toimivat monin paikoin ns. liikenneturvallisuuskoordinaattorit tai -toimijat. He ovat useimmiten konsultteja, joiden kustannuksista kunnat tai kunnat ja ELY-keskus yhdessä vastaavat.
Liikenneturvallisuussuunnitelmat
Liikenneturvallisuussuunnitelmat linjaavat maakuntien liikenneturvallisuustyötä. Alueellisen liikenneturvallisuustyön ohjaus ja valtakunnan tason linjausten jalkauttaminen alueelliselle tasolle on osoitettu ELY-keskusten tehtäväksi. Alueelliset liikenneturvallisuussuunnitelmat täsmentävät ja konkretisoivat valtakunnallisia toimenpiteitä ottaen huomioon maakunnallisen toimintaympäristön, nykytilanteen ongelmat ja aluekohtaiset painopistealueet.
Kuntakohtaiset turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmat laaditaan yhteistyössä kuntien eri hallinnonalojen kanssa. Suunnitelmien toteutumisen edellytyksenä on hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä, uudet toimintatavat ja riittävät resurssit. Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmien tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen kaikki liikkujaryhmät huomioiden sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääminen.
Alueellista tietoa
Liikenneturvallisuus - Varsinais-Suomi ja Satakunta
(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa liikenneturvallisuusasioista myös Satakunnan alueella)
Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuustilanne
Varsinais-Suomen ja Satakunnan pitkän aikavälin onnettomuustrendi on laskeva eli henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on vähentynyt tasaisesti. Silti Varsinais-Suomessa ja erityisesti Satakunnassa tapahtuu väestö- ja liikennemääriin suhteutettuna enemmän onnettomuuksia kuin muualla. Huolestuttavinta alueen liikenneturvallisuustilanteessa on nuorten 15–24-vuotiaiden suuri osuus onnettomuuksissa. Joka kolmas henkilövahinkoon johtanut onnettomuus on tapahtunut nuorille.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikennemäärät ovat suuret ja tieverkko on vanhaa. Vanhentuneella päätieverkolla merkittävin turvallisuusongelma on kohtaamisonnettomuudet. Alueen erityispiirteenä on taajamien suuri määrä. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on ollut pitkään asutusta, ja se ilmenee entisajalle ominaisena tiiviisti rakennettuna kulttuuriympäristönä. Tällä hetkellä merkittävin riskitekijä onnettomuuksien taustalla on tienkäyttäjien piittaamattomuus liikennesäännöistä ja toisten tielläliikkujien turvallisuudesta.
Kuolemaan johtavat onnettomuudet tapahtuvat useimmiten valtateillä, joissa on yleensä korkeammat nopeusrajoitukset. E18 Turku-Helsinki moottoritien rakentaminen ja vt 8 Turku-Pori parantaminen turvallisuusratkaisuineen ovat vähentäneet merkittävästi henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrää.
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon vanhentuneita liittymäratkaisuja. Liittymäonnettomuuksia on saatu vähennettyä viime vuosina keskittämällä parannustoimia liittymiin, joissa on tapahtunut eniten onnettomuuksia.
Onnettomuustyypeistä selvästi eniten tapahtuu yksittäisonnettomuuksia. Niistä suurin osa tapahtuu taajama-alueen ulkopuolella laajasti tieverkon eri osilla. Merkittävin selittävä tekijä yksittäisonnettomuuksissa on liian suuri tilannenopeus.
Pääteillä tapahtuu paljon suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia ja niiden seuraukset ovat suuremmilla ajonopeuksilla usein kohtalokkaita. Suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentämiseksi keski- ja reunakaiteiden rakentaminen olisi vaikuttava toimenpide.
Henkilövahinkoon johtavat onnettomuudet tapahtuvat useimmiten hyvissä olosuhteissa, kun tienpinta on paljas ja kuiva. Vain pieni osa onnettomuuksista tapahtuu, kun tienpinta on luminen, sohjoinen tai jäinen.
Pyöräilyn lisääntyminen näkyy pyöräilyonnettomuuksien määrän kasvuna. Pyöräilyonnettomuudet keskittyvät pääasiasiassa taajama-alueille. Mopo-onnettomuuksien määrä sen sijaan on vähentynyt viime vuosina huomattavasti. Mopon paikkaa liikenteessä on selkeytetty ja monin paikoin mopot on siirretty pois pyöräteiltä liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa hirvieläinonnettomuustilanne on vakava ja kehityssuunta huono. Peura- ja kauriskolarit lisääntyvät tasaisesti n. 10–20 % /vuosi, mutta hirvionnettomuuksien osalta tilanne on vakaa. Eniten onnettomuuksia tapahtuu loka-tammikuussa. Hirvieläinkannan kasvu on merkittävin onnettomuuksien selittävä tekijä. Tavoitteena tulisi olla selvästi nykyistä pienempi peura- ja kauriskanta. Hirven osalta nykytilanne on tyydyttävä. Metsästäjien esitykset jahdin painottamisesta onnettomuuspaikkojen läheisyyteen ovat kannatettavia, samoin ruokinnan rajoittaminen ja ruokintapaikkojen sijoittaminen etäälle liikenneväylistä. Liikenteeseen kohdistuvia keinoja ovat varoitusmerkit, nopeusrajoitukset, tiealueiden raivaus ja riista-aidat. Turvavälineisiin ja turvatoimiin liittyvät panostukset ovat kuitenkin rajallisia.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2024–2030 (doria.fi)
Liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen
Kaikki toiminta tähtää liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseen. Toteutettavat tiehankkeet valitaan näillä perusteilla. Rahoituksen niukkuuden vuoksi liikenneturvallisuutta voidaan parantaa monesti lähinnä pienillä toimenpiteillä, kuten esimerkiksi liikenneympäristön selkeyttämisellä vaikkapa liikennemerkein tai liikennemerkkien havaittavuuden parantamisella. Erityisesti pyritään panostamaan pieniin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin taajamissa.
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on runsaasti liittymien parantamistarpeita, mutta niiden toteuttamiseen ei ole juurikaan rahoitusta. Jopa tärkeimmät liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet voivat joutua odottamaan useita vuosia.
Liittymien turvallisuuteen vaikuttaa oleellisesti näkemäalueen laajuus. Toimenpiteitä kohdennetaan ensisijaisesti tärkeimpien valtateiden liittymiin. Kohteiden valinnassa tarkastellaan mm. onnettomuusriskiä sekä viime vuosien aikana sattuneita henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Liittymien turvallisuutta voidaan parantaa mm. porrastamalla liittymä tai kanavoimalla liittymä erityyppisin saarekkein, tiemerkinnöin tai väistötilana tai rakentamalla kiertoliittymä tai liikennevalot.
Tieverkon liikenneturvallisuuspuutteita arvioidaan säännöllisesti mm. tiekohtaisilla liikenneturvallisuustarkastuksilla, kuntien kanssa yhdessä laadittavien liikenneturvallisuussuunnitelmien yhteydessä ja onnettomuustilastojen avulla. ELY-keskus saa myös paljon kansalaisilta liikenneturvallisuutta parantavia toimenpide-ehdotuksia. Monesti niiden taustalla on muiden tielläliikkujien piittaamaton käyttäytyminen. Tienpidon toimin on kuitenkin vaikea puuttua muista piittaamattomaan liikennekäyttäytymiseen.
Nopeusrajoitukset
Nopeusrajoituksen asettamisessa huomioidaan monia eri tekijöitä, mm. tien liikennemäärä, mäet, mutkat, näkyvyys ja tien leveys, valaistus, kevyen liikenteen väylä, tien reunaympäristön törmäysturvallisuus, asutuksen ja liittymien määrä ja tapahtuneet onnettomuudet. Lisäksi nopeusrajoitukseen vaikuttavat, palveleeko tie ensisijaisesti paikallista liikennettä vai pitkän matkan liikennettä ja onko tien varrella kouluja, kauppoja, tuotantolaitoksia tms. Näitä tekijöitä painotetaan hieman eri tavoin riippuen tien toiminnallisesta ja liikenteellisestä merkityksestä.
Nopeusrajoitukset perustuvat valtakunnalliseen ohjeeseen nopeusrajoituksista. Nopeusrajoituksissa pyritään yhtenäisiin ratkaisuihin saman tyyppisissä olosuhteissa. Näin varmistamme, että tienpito ja liikkuminen ovat yhtenäistä koko maassa. ELY-keskus saa paljon ehdotuksia nopeusrajoitusten alentamisesta piittaamattoman liikennekäyttäytymisen vuoksi. Nopeusrajoitusten uskottavuuden kannalta on tärkeää, että nopeusrajoitukset sopivat vallitsevaan liikenneympäristöön. Mikäli tieympäristö ei tue nopeusrajoituksen muutosta, sitä ei kannata muuttaa. Nopeusrajoituksen muutoksella ei pystytä vaikuttamaan piittaamattomaan liikennekäyttäytymiseen.
Tieliikennelain mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.
Voit lukea lisätietoa nopeusrajoitusten käyttöperiaatteista eri liikenneympäristöissä (palautevayla.fi).
Talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitukset
Talven ja pimeän ajan takia nopeusrajoituksia alennetaan aina talven kynnyksellä. Alennetuilla nopeusrajoituksilla tähdätään liikenneturvallisuuden parantamiseen. Syys- ja talvikausina pimeys, märät tienpinnat, hirvet ja talviajan liukkaus kohottavat onnettomuusriskiä. Alennettujen nopeusrajoitusten on todettu pienentävän onnettomuusriskiä, lieventävän onnettomuuksien seuraamuksia sekä vähentävän erityisesti vakavia onnettomuuksia.
Talviajan alennetut nopeusrajoitukset ovat käytössä yleensä loka-maaliskuussa. Tällöin moottoriteiden nopeusrajoitus on enintään 100 km/h. Lisäksi useilla teillä nopeusrajoitus lasketaan 100:sta 80 km:iin/h. Tieosuudet, joilla talviajan nopeusrajoitukset ovat voimassa, sekä nopeusrajoitusten voimassaoloajat vaihtelevat jonkin verran vuosittain.
Alennetut rajoitukset ovat voimassa kevääseen saakka, kunnes jälleen ajo-olojen parannuttua palataan kesänopeusrajoituksiin. Tavallisesti takaisin kesänopeuksiin siirrytään maalis-huhtikuun vaihteessa.
Talvinopeusrajoitukset kartalla 2024-2025 (pdf)
Ajotapa vaikuttaa liikenteen turvallisuuteen
Tällä hetkellä onnettomuuksien taustalla merkittävin riskitekijä on tienkäyttäjien piittaamattomuus liikennesäännöistä ja toisten tielläliikkujien turvallisuudesta.
Riittävän suuri turvaväli on ykkösasioita liikenteessä. Se takaa riittävän reagointiajan äkillisissä jarrutustilanteissa. Tielläliikkujien on sopeutettava ajonopeus vallitsevien olosuhteiden mukaan.
Lasten tarkkaavaisuus herpaantuu helposti. Aikuisten vastuulla on huomioida liikenteessä pienten kulkijoiden turvallisuus.
Viiden tähden liikenneturvallinen kunta -toimintamalli ja liikenneturvallisuuskoordinaattoritoiminta
Varsinais-Suomen ELY-keskus on lanseerannut Viiden tähden liikenneturvallinen kunta toimintamallia, joka mahdollistaa kunnille käytännönläheisen – toimivan ja tuloksellisen toimintamallin liikenneturvallisuustyöhön. Malli tarjoaa kunnalle mahdollisuuden turvallisuusbrändiin tähtiluokituksella. Hieman niin kuin autoilla on turvallisuuden tähtiluokitus. Tähtijärjestelmän avulla on tarkoitus kannustaa kuntia tekemään aktiivista liikenneturvallisuustyötä ja saavuttamaan viiden tähden liikenneturvallisuusstatus.
Jos kunnan omat resurssit eivät riitä liikenneturvallisuusryhmän aktiivisen toiminnan ylläpitämiseen niin kunnat ja ELY-keskus ovat yhdessä palkanneet liikenneturvallisuuskoordinaattorin aktivoimaan toimintaa ja helpottamaan kunnan viranhaltijoiden työtaakkaa.
- Muokkauspäivä
- 23.10.2024
Ota yhteyttä
Liikenteen asiakaspalvelu
- Palauteväylä (etsi tietoa, jätä palaute tai kehitysehdotus, kysy neuvoa)
- Neuvonta 0295 020 600 ma–pe klo 9-15 (pvm/mpm)
- Chat-palvelussa asiakasneuvoja paikalla ma-pe klo 9-15 (muuna aikana virtuaalineuvoja)
- Somessa: Instagram | Facebook | Viestipalvelu X
Tienkäyttäjän linja 0200 2100
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk, pvm/mpm).
Päivitetty: 23.10.2024