- Liikenne
- ELY-keskusten liikenteen tehtävät
- Julkinen henkilöliikenne
- Joukkoliikenteen hankinnat
- Markkinaehtoinen liikenne
- Palvelutaso
- Pysäkkiasiat
- Tiedotteet
- Tilastot ja raportit
- Valtionavustukset
- Yksinoikeudet
- Kunnossapito
- Kävely ja pyöräily
- Jalankulku- ja pyöräilyväylien kunnossapito
- Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen
- Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen arjessa ja matkailussa
- Liikennejärjestelmätyö
- Liikenneturvallisuus
- Liikenteen asiakaspalvelu
- Luvat ja lausunnot
- Erikoiskuljetukset
- Ajankohtaista
- Erikoiskuljetusapuri
- Erikoiskuljetusluvan tarve
- Hakemusten käsittely
- Kuormaus ja merkintä
- Liikenteenohjaus
- Lupamaksut ja lupien voimassaoloajat
- Tilastot, julkaisut ja linkkejä
- Etuajo-oikeudet lautoille
- Kaapelit, johdot ja putket tiealueella
- Sijoituslupa, sähkö, tele, kaukolämpö ja maakaasu
- Ilmoitusmenettely, sähkö ja tele
- Suunnittelijan työkalupakki
- Lupa-apuri
- Kelirikkoajan poikkeuslupa maanteille
- Lausunto naapurin kuulemisesta
- Liikenteenohjaussuunnitelmat
- Liittymät
- Luvan hakeminen talvirallikilpailun yhteydessä talvirallirenkailla ajettaville siirtymäosuuksille
- Maantien suoja-alueelle rakentaminen
- Myyntitoiminta maantien varrella
- Opasteet ja mainokset
- Palvelukohdeopasteet ja mustapohjainen osoiteviitta
- Mainonta ja ilmoittelu maantien varrella
- Tilaisuuksien tilapäiset ilmoitukset maantien varrella
- Vaalimainonta maantien varrella
- Muita opastusmerkkejä
- Opasteapuri
- Tapahtuman liikennejärjestelyt
- Tien tilapäinen sulkeminen
- Työlupa tiealueella työskentelyyn
- Vesihuoltojohdot
- Maantielle jätetyn ajoneuvon siirtäminen
- Saaristoliikenne
- Teiden suunnittelu ja rakentaminen
- Tieperinnetoiminta
- Museotiet
- Fagervikintie
- Huovintie
- Peräkunnantie
- Kuortti
- Magneettimäki
- Vanhalinnantie
- Tuusulanjärven rantatie
- Koiviston paikallistie
- Museosillat
- Tienpidon pitkä historia
- Auta Mobiliaa täydentämään kokoelmaa
- Yhteyshenkilöt
- Väyläviraston edeltäjät
- Usein kysyttyä
- Vahingonkorvaukset
- Yksityistieavustukset
Liikennejärjestelmätyö
Liikennejärjestelmätyöllä tarkoitetaan pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken tavoitteena liikennejärjestelmän kehittäminen. Liikennejärjestelmätyötä voidaan tehdä esimerkiksi kaupunkiseudulla, maakunnan alueella tai ylimaakunnallisesti. ELY-keskukset osallistuvat aktiivisesti alueensa liikennejärjestelmän kehittämiseen yhdessä mm. maakuntien liittojen, kuntien, Väyläviraston kanssa. Liikennejärjestelmä muodostuu eri kulkutapojen liikenneväylistä ja niihin liittyvistä rakenteista sekä henkilö- ja tavaraliikenteestä ja näihin liittyvistä palveluista. Jatkuva liikennejärjestelmätyö on kanava toteuttaa liikennestrategioita ja liikennejärjestelmäsuunnitelmia. Liikennejärjestelmätyö kytkeytyy myös tiiviisti maankäytön suunnitteluun.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmissa priorisoidaan keskeiset liikenteelliset kehittämistarpeet
Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä. Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen on tärkeä osa liikennejärjestelmätyötä. Alueellista liikennejärjestelmäsuunnittelua tehdään kaupunkiseuduilla, maakuntien alueella ja ylimaakunnallisesti. Maakuntaliitot vastaavat maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisesta ja niiden seurannasta, lukuun ottamatta Helsingin seutua, jossa se on määritelty HSL:n tehtäväksi. ELY-keskukset suunnittelevat ja sopivat yhdessä muiden tahojen kanssa, mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää ja miten liikennejärjestelmän tulevaisuuden haasteet ja ongelmat ratkaistaan. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa selvitetään liikennejärjestelmän nykytila sekä määritetään tulevaisuuden liikennejärjestelmä ja sen kehittämistoimenpiteet valtakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden pohjalta.
Kasvavilla kaupunkiseuduilla liikenteellisiä haasteita
Kasvavien kaupunkiseutujen liikennejärjestelmät asettavat haasteita liikennesuunnittelulle. Suuremmilla kaupunkiseuduilla laaditaankin omat kaupunkiseudun kehittämistä tukevat liikennejärjestelmäsuunnitelmat.
Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa merkittävässä roolissa on kestävät kulkutavat. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta halutaan kasvattaa kaupunkiseudun liikenteellisten ongelmien ratkaisuna. Myös erilaiset liikkumisen palveluratkaisut ovat keskiössä lähitulevaisuuden liikennejärjestelmän suunnittelussa.
Liikkumisen ohjauksella pyritään vaikuttamaan kansalaisten liikkumistottumuksiin kestäviä kulkumuotoja suosivaksi. Edellytyksinä liikkumistottumusten muuttamiselle ovat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen. Keskeisin palvelutasotekijä kaupunkiseudun liikenteessä on myös saavutettavuus, mutta kaupunkiseuduilla sillä tarkoitetaan matka-ajan sijasta saavutettavuutta mahdollisimman usealla eri kulkumuodolla.
Liikennejärjestelmään vaikutetaan monelta suunnalta
ELY-keskusten tekemään liikennejärjestelmätyöhön kuuluu varsinaisen liikennejärjestelmäsuunnittelun lisäksi mm:
- osallistuminen maankäytön suunnitteluun
- liikenneturvallisuusyhteistyö
- joukkoliikenteen suunnittelu
- osallistuminen liikenteeseen liittyviin ympäristövaikutusten arviointiprosesseihin
- kuntien ja muiden tahojen kanssa laadittavat yhteiset selvitykset
- liikennejärjestelmän suunnittelua palvelevien tietojen kokoaminen
Alueellista tietoa
Liikennejärjestelmätyö - Varsinais-Suomi ja Satakunta
(Varsinais-Suomen ELY-keskus osallistuu liikennejärjestelmätyöhön myös Satakunnan alueella)
Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen on tärkeä osa eri organisaatioiden yhteistä liikennejärjestelmätyötä. Liikennejärjestelmäsuunnitelmia laaditaan maakuntakohtaisesti. Sen lisäksi niitä laaditaan erikseen suurimmille kaupunkiseuduille. Varsinais-Suomen ELY-keskus osallistuu Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen yhteistyössä kuntien, maakuntaliittojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Alueiden kehittämislain (2009) perusteella maakuntien liitoilla (ja HSL:llä omalla alueellaan) on vastuu liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimisesta ja niiden seurannasta. Suunnitelmien tarkoituksena on, että kunnat ja valtio sopivat yhteistyössä, mihin suuntaan liikennejärjestelmää halutaan kehittää, ja miten liikennejärjestelmän haasteet ja ongelmat ratkaistaan.
Kuvat yllä. Liikennejärjestelmätyössä tarkastellaan tie- rata- ja meriliikennettä kokonaisuutena.
Maakuntakohtaisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia laaditaan yleensä noin 4-6 vuoden välein.
Liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältää keskeiset meri-, rata- ja teiden parantamistarpeet sekä kuntien katujen että valtion maanteiden osalta. Siinä huomioidaan sekä kansalaisten päivittäiset liikkumistarpeet että elinkeinoelämän kuljetukset. Suunnitelmassa kuvataan nykytilanne ja linjataan tulevaisuudessa haluttavasta palvelutasosta, jonka pohjalta määritetään myös liikenneverkon kehittämistarpeet. Myös joukkoliikenteen, sisältäen linja-autoliikenteen että junaliikenteen, palvelutaso kuvataan liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Liikennejärjestelmän kehittämisen keskiössä on tavoitteet toimivuudesta, turvallisuudesta ja kestävyydestä lainsäädännön ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) mukaisesti.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmissa priorisoidaan keskeiset liikenteelliset kehittämistarpeet ja tärkeimmät parantamistoimenpiteet. Sekä kunnat että valtio sitoutuvat edistämään niiden toteutumista omalla toiminnallaan. Rahoitustilanne viime kädessä ratkaisee, missä määrin tavoitteita on mahdollista käytännössä toteuttaa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmilla on myös merkittävä rooli alueen liikennehankkeiden edunvalvonnassa. Suunnitelmaan kirjataan yhteiset kärkihankkeet, joiden toteutumista ensisijaisesti edistetään.
Kasvavilla kaupunkiseuduilla liikenteellisiä haasteita
Kasvavien kaupunkiseutujen liikennejärjestelmät asettavat haasteita liikennesuunnittelulle. Suuremmilla kaupunkiseuduilla laaditaankin omat kaupunkiseudun kehittämistä tukevat liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Niissä keskiössä ovat maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkuosuuden kasvattaminen sekä liikenteen palvelujen kehittäminen. Kun rakennetaan uusia asuinalueita tai yritysalueita, se aiheuttaa erilaisia liikenteellisiä tarpeita. Liikenteellisiä vaikutuksia pitää selvittää jo maankäytön suunnittelussa, jotta liikenne toimii tehokkaasti sen jälkeenkin. Keskeistä on myös kaupunkiseuduilla tehtävä jatkuva liikennejärjestelmätyö, jolla pyritään vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin.
Kaupunkiseudun omia liikennejärjestelmäsuunnitelmia laaditaan Turun ja Porin kaupunkiseuduilla. Porin kaupunkiseudun suunnitelma sisältyy Satakunnan maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Suunnitelmien keskeisenä lähtökohtana ovat kaupunkiseuduille laaditut maankäytön rakennemallisuunnitelmat, joissa on visioitu maankäytön kehittymissuuntia sekä asukas- ja työpaikkamäärien ja palvelurakenteenmuutosta tulevien vuosikymmenten aikana.
Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa merkittävässä roolissa on kestävät kulkutavat. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta halutaan kasvattaa kaupunkiseudun liikenteellisten ongelmien ratkaisuna. Liikenteellisiä ongelmia on jo nyt sekä katuverkolla että maanteillä, ja tulevaisuudessa liikenteen määrän ennustetaan kasvavan edelleen aiheuttaen erilaisia tie- ja katuverkon parantamistarpeita. Mm. rajallisen katutilan ja ympäristöllisten tekijöiden vuoksi kasvavan liikenteen tarpeita ei voida kuitenkaan keskusta-alueilla ratkaista lisäämällä kapasiteettia henkilöautoliikenteelle. Liikkumisen ohjauksella pyritään vaikuttamaan kansalaisten liikkumistottumuksiin kestäviä kulkumuotoja suosivaksi. Edellytyksinä liikkumistottumusten muuttamiselle ovat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen. Keskeisin palvelutasotekijä kaupunkiseudun liikenteessä on myös saavutettavuus, mutta kaupunkiseuduilla sillä tarkoitetaan matka-ajan sijasta saavutettavuutta mahdollisimman usealla eri kulkumuodolla.
Kansalaisten päivittäisistä matkoista n. 80 % alku- tai loppupiste on oma koti. Asuinpaikalla onkin todella suuri vaikutus liikkumistarpeeseen ja kulkumuodon valintaan.
Kuvat yllä. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa merkittävässä roolissa on kestävät kulkutavat.
Turun kaupunkiseudulle maankäyttöä, asumista ja liikennettä (MAL) tukevia hankkeita
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välille on solmittu maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimus vuosille 2020-2031, joka päivitetään neljän vuoden välein määrittämällä nelivuotiskausittain yksityiskohtaisimmat toimenpiteet. MAL-sopimusmenettelyn tarkoituksena on tukea suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Valtion ja kuntien yhteisrahoituksella on mm. toteutettu vuosina 2020–2023 useita pieniä liikenneturvallisuutta, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteita parantavia hankkeita. Hankkeilla pyritään yhdessä kuntien kanssa tekemään kestävistä kulkumuodoista houkuttelevia. Valtio osoitti hankkeisiin yhteensä 6,6 miljoonaa euroa ja kunnat osallistuivat hankkeisiin samalla summalla. Kyseessä on merkittävä satsaus Turun kaupunkiseudun kehittämiseen. Kohteet valittiin jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä yhdessä kuntien kanssa.
Tienpidon ja liikenteen suunnitelma
- Muokkauspäivä
- 20.6.2024
Ota yhteyttä
Liikenteen asiakaspalvelu
- Palauteväylä (etsi tietoa, jätä palaute tai kehitysehdotus, kysy neuvoa)
- Neuvonta 0295 020 600 ma–pe klo 9-15 (pvm/mpm)
- Chat-palvelussa asiakasneuvoja paikalla ma-pe klo 9-15 (muuna aikana virtuaalineuvoja)
- Somessa: Instagram | Facebook | Viestipalvelu X
Tienkäyttäjän linja 0200 2100
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk, pvm/mpm).
Alueelliset linkit
Seudulliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat
Päivitetty: 09.09.2024