› Takaisin graafiseen esitykseen

Usein kysyttyä 

 

Joukkoliikenne

Mikä on joukkoliikenneuudistus?

Tietoa muutoksista ja sen perusteista löytyy mm. Liikenneviraston sivuilta: www.liikennevirasto.fi/joukkoliikenne

Sinne on koottu myös yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia aiheesta joukkoliikenneuudistus.

Alueellista tietoa kerätään syksyn aikana ELY-keskusten verkkosivuille:  www.ely-keskus.fi/web/ely/joukkoliikenne

Mikä on ELY-keskuksen rooli uudistuksessa?

ELY-keskuksen vastuulla on kilpailuttaa muualla kuin kaupunki- ja seutuviranomaisten alueella toimiva joukkoliikenne ja ns. rajat ylittävä liikenne. ELY-keskus ei valvo muiden toimivaltaisten viranomaisten toimia.

Mistä saa tietoa reiteistä ja aikatauluista?

Reitti- ja aikataulumuutoksia tehdään aikataulukausien vaihtuessa (koulujen alku- ja päättymisajankohdat, vuodenvaihde). Muutosten määrä on suuri ja keskitettyä tietoa tehdyistä muutoksista ei koota.

Tietoja aikatauluista löytyy:

  • Kaupunkiliikenteestä (kaupungin sisäinen ns paikallisliikenne): kaupungin www-sivuilta
  • Seutu- ja kaukoliikenteestä (kaupunkiseudun liikenne, kaupunkikeskusten välinen liikenne):
    • Liikenteenharjoittajalta (www-sivut, yleensä luotettavin lähde)
    • Matkahuollosta (www.matkahuolto.fi)
      • Täällä suuri osa liikenteestä, mutta huom! ei kaikkea. Matkahuollon palvelut ovat liikenteenharjoittajalle maksullisia ja siksi osa tiedottaa aikatauluistaan itsenäisesti.
    • Muutoksen tehneeltä viranomaiselta  (ELY, kunta- tai seutuviranomainen)
    • Kunnan sivuilta
    • www.matka.fi

Milloin julkaistaan syksyn aikataulut?

Ajantasaisin tieto aikatauluista löytyy edellä mainituilta verkkosivuilta.

Minkälaisilla lipuilla voi matkustaa?

  • Suurin osa kaupunki- ja seutuliikenteestä jatkuu nykyisillä lipputuotteilla. Muutoksia on tiedossa muutaman vuoden viiveellä.
  • Osa kaupungeista siirtyy asteittain uuteen lippu- ja maksujärjestelmään 1.7.2014
  • Osassa kaukoliikennettä ei enää 1.7. alkaen käy tuetut liput (seutu- ja työmatkaliput). Kysy liikennöitsijältä.

 

Kelikamerat

Miksi kelikameran kuva ei näy?

Yksittäisen kelikameran kuvat voivat tilapäisesti puuttua laitteiden rikkoutumisen, tietoliikennehäiriön tai huoltotöiden vuoksi. Kesällä kameravalikoimaa supistetaan. Päällä oleva kamera vioittuu herkästi ukkosella, minkä vuoksi osa kameroista suljetaan kesän ajaksi. Korjaaminen saattaa, esim. varaosatoimitusten vuoksi kestää toisinaan pitkäänkin.

Kelikameran vieressä on kaunis maisema. Eikö kameraa voisi suunnata niin, että se näkyy?

Kelikamerakuvat ja tiesääasematiedot palvelevat ensisijaisesti teiden kunnossapitoa. ELY-keskukset käyttävät kameroita kelin seuraamiseen erityisesti talviaikaan.

Kamerat on suunnattu ja tarkennettu siten, että kuvista voisi mahdollisimman hyvin havaita vallitsevan ajokelin. Raja-asemille asennettuja kameroita on sijoitettu niin, että niistä voi havaita tullin jonotustilanteen.

Miksi eri kelikameroiden kuvaväli vaihtelee?

Kameroiden kuvavälit riippuvat kameran yhteystyypistä (laajakaista tai valintayhteys) ja vallitsevasta kelistä. Kelin muuttuessa kuvia näytetään tiheämmin. Laajakaistayhteydellä kuvaväli voi olla tiheä, kun taas kalliimmalla puhelinmodeemiyhteydellä se vaihtelee 30 minuutista kahteen tuntiin.

HUOM.
Jos kuva vaikuttaa vanhentuneelta, sivun pakkopäivitys (Ctrl ja F5 näppäimiä painetaan yhtä aikaa) korjaa yleensä sivun ajan tasalle.

Kuvan yllä on kameran nimi sekä suunnat, joista kuvaa on saatavilla. Kuvan alla kerrotaan kameraa lähinnä olevan tiesääaseman tiedot (lähin tiesääasema voi olla varsin kaukanakin).

Kelikamerat Liikenneviraston liikennetilannesivustolla: liikennetilanne.liikennevirasto.fi/

 

Kelirikko/painorajoitus

Miten saa tielle painorajoituksen?

ELY-keskus yhdessä alueurakoitsijan kanssa päättää painorajoituksesta. Ilmoituksen tien huonosta kunnosta voi tehdä Tienkäyttäjänlinjalle p. 0200 2100.

Tiellä on painorajoitus.  Miten hoidetaan välttämättömät kuljetukset?

Painorajoitukset eivät koske elintärkeitä kuljetuksia. Lisäksi erittäin perustelluissa tapauksissa on mahdollista hakea maksullista poikkeuslupaa alueellisesta ELY-keskuksesta.

Lisätietoa kelirikosta Liikenneviraston sivustolta: www.liikennevirasto.fi/tieverkko/kunnossapito/kelirikot.

Lisätietoa kelirikkoajan poikkeusluvasta maanteille: www.ely-keskus.fi/web/ely/kelirikkoajan-poikkeuslupa-maanteille.

Onko tiellä painorajoitus? Milloin se poistetaan?

Painorajoitetut tiet ilmoitetaan Liikenneviraston verkkosivuilla. Alueurakoitsija seuraa tilannetta ja poistaa rajoitusmerkit, kun tilanne on ohi.

Lisätietoa painorajoitetuista teistä Liikenneviraston sivulla: www.liikennevirasto.fi/tieverkko/kunnossapito/painorajoitukset.

Painorajoitetut tiet löytyvät Liikennetilanne-sivustolta: liikennetilanne.liikennevirasto.fi/

 

Luvat

Mistä tiedän tarvitsenko luvan?

Tiealueella tai tien suoja-alueella toimiminen edellyttää ELY-keskuksen luvan, lausunnon tai sopimuksen toiminnan harjoittajan kanssa. ELY-keskukset vastaavat maanteihin liittyvistä lupa-asioista. Myös erikoiskuljetukset, joukko-, taksi- ja tavaraliikenne luvat käsitellään ELY-keskuksessa. Tarkemmat tiedot löytyvät verkkosivuilta.

Tiealue= Pääsääntöisesti tiealue ulottuu kaksi metriä ojan ulkopuolelle. Tarkempi määrittely löytyy tiesuunnitelmasta.
Suoja-alue= Tien suoja-alue vaihtelee tien hallinnollisen luokan mukaan. Valta- ja kantateillä se on pääsääntöisesti 30 m, moottoriteillä 50 m tien keskiviivasta. Alemmalla tieverkolla suoja-alue on yleensä 20 m. Tarkka tieto löytyy tiesuunnitelmasta.

Miten saan luvan?

Lupa haetaan kirjallisesti. Ohjeet hakemiseen ja lomakkeet löytyvät verkkosivuilta aihekohtaisesti. Hae lupaa ajoissa, sillä käsittelyaika voi olla viikkoja.

Lisätietoa luvista: www.ely-keskus.fi/web/ely/luvat1

Saako tien varresta kaataa puun?

Tiealueella kasvavan puun kaatamiseen tarvitaan aina ELY-keskuksen lupa. Jos puusta aiheutuu vaaraa liikenneturvallisuudelle, ELY-keskus hoitaa puun kaatamisen. Jos tienvarren asukas haluaa poistaa puun muusta syystä, on siihen kysyttävä ELY-keskukselta lupa. ELY-keskus ei osallistu aiheutuneisiin kustannuksiin.

Saako tien varrelta kaadettuja puita kerätä?

Ota yhteyttä Liikenteen asiakaspalvelukeskukseen.

Saako tien varresta ottaa pajuja?

Ota yhteyttä Liikenteen asiakaspalveluun.

 

Nopeusrajoitukset 

Kuka päättää nopeusrajoituksista?

Liikennevirasto ja ELY-keskukset päättävät maanteiden nopeusrajoituksista liikenne- ja viestintäministeriön antamien yleisten ohjeiden mukaisesti Tieliikennelain 51 §:n säännöksiä noudattaen.

Kunta asettaa nopeusrajoituksen kadulle, rakennuskaavatielle, torille ja muulle vastaavalle liikennealueelle. Kunta päättää taajamaa osoittavan liikennemerkin käyttämisestä, kuultuaan maanteiden osalta ELY -keskusta. Yksityiselle tielle nopeusrajoituksen asettaa yksityisen tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen.

Mitkä ovat nopeusrajoitusten periaatteet?

Suomessa yleinen nopeusrajoitus on taajama-alueella 50 km/hja taajama-alueen ulkopuolella 80 km/h. Yleiset nopeusrajoitukset ovat voimassa, jos liikennemerkein ei ole muuta määrätty.

Suurin mahdollinen nopeusrajoitus on moottoriteillä 120 km/h ja muilla teillä 100 km/h.
Valta- ja kantateillä yleisimmät nopeusrajoitukset ovat 100 ja 80 km/h, joskin lyhyillä osuuksilla voi olla tätä alempia nopeusrajoituksia.
Seutu- ja yhdysteiden yleisin nopeusrajoitus on 80 km/h.
Kaduilla nopeusrajoitus on yleisimmin 60 km/h.
Moottoriliikenneteiden yleisin nopeusrajoitus on 100 km/h.

Mitkä seikat vaikuttavat nopeusrajoitukseen?

Vaikuttavina tekijöinä otetaan huomioon lähinnä:

  • tienvarren maankäyttö eli asutuksen, kauppojen, koulujen, liikerakennusten, tuotantolaitosten yms. sijoittuminen tien varteen,
  • autoliikenteen määrä,
  • tien geometria ja näkemät,
  • tien leveys ja päällyste,
  • kevyen liikenteen määrä ja järjestelyt,
  • liittymien olosuhteet ja liittymätiheys ja
  • onnettomuustilanne.

Nopeusrajoitus pyritään määrittämään siten, että se tukeutuu mahdollisimman hyvin liikenneympäristöön.

Miksi nopeusrajoituksia alennetaan talvella?

Alennetuilla nopeusrajoituksilla tähdätään liikenneturvallisuuden parantamiseen. Syys- ja talvikausina pimeys, märät tienpinnat, hirvet ja talviajan liukkaus kohottavat onnettomuusriskiä. Alennettujen nopeusrajoitusten on todettu pienentävän onnettomuusriskiä, lieventävän onnettomuuksien seuraamuksia sekä vähentävän erityisesti vakavia onnettomuuksia.

Talviajan alennetut nopeusrajoitukset ovat käytössä yleensä loka-maaliskuussa. Tällöin moottoriteiden nopeusrajoitus on enintään 100 km/h. Lisäksi noin 10 000 tiekilometrillä nopeusrajoitus lasketaan 100:sta 80 km:iin/h. Tieosuudet, joilla talviajan nopeusrajoitukset ovat voimassa, sekä nopeusrajoitusten voimassaoloajat vaihtelevat jonkin verran vuosittain.

Miten voin vaikuttaa nopeusrajoitukseen?

Voit tehdä ELY-keskukselle vapaamuotoisen kirjallisen aloitteen, jossa kerrot tieosuuden, jonka nopeusrajoitukseen haluat muutosta, sekä perustelut, miksi näin olisi syytä tehdä.

 

Päällysteiden kunto

Miksi teitä paikataan eikä päällystetä kokonaan uudelleen?

Päällysteiden kuntoa pidetään yllä yhä enenevässä määrin pelkillä paikkauksilla, vaikka tien uudelleen päällystämisellä saataisiin parempi tulos. Tien uudelleen päällystämiseen ei kuitenkaan ole yleensä rahaa etenkään, jos kyseessä ei ole päätie.

Päällysteiden kunnostustöissä painopisteenä ovat valtakunnallisten linjausten mukaisesti päätiet, joilla on eniten liikennettä. Päätiepainotus päällysteiden uusimisessa aiheuttaa huonokuntoisten osien lisääntymistä ja ajomukavuuden heikkenemistä vähäliikenteisillä teillä. Yhä enemmän päällysteiden vaurioita korjataan vain paikkauksilla.

Milloin maantien päällyste uusitaan?

ELY-keskukset laativat alkuvuodesta alustavan päällystysohjelman. Kesän kuluessa ohjelmaan tulee muutoksia sääolosuhteista ym. johtuen.

Lisätietoa päällysteistä: www.ely-keskus.fi/web/ely/paallysteet.

 

Soratiet 

Soratie on huonossa kunnossa. Miksi asialle ei tehdä mitään, vaikka asiasta on ilmoitettu jo useaan kertaan?

Tienkäyttäjillä on mahdollisuus ilmoittaa tien kunnossa havaitsemistaan puutteista. Ilmoitukset välitetään tietä hoitavalle urakoitsijalle, joka ottaa ne huomioon hoitotoimenpiteitä kohdentaessaan. Ilmoitukset eivät kuitenkaan ole tilauksia, joiden mukaan urakoitsija automaattisesti ryhtyy välittömiin korjaustoimenpiteisiin.

Sääolosuhteet asettavat rajoituksia tien hoidolle, esimerkiksi kosteuden pehmentämä soratie ei kestä korjauskaluston painoa ja työ voidaan suorittaa vasta kun tien pinta on kuivunut.

Mitä sorateiden pölyämiselle tehdään?

Pitkien poutajaksojen aikana soratien pintakerros kuivuu liiaksi ja tie alkaa pölytä. Pölyämisen ehkäisemiseksi tien pinnalle levitetään suolaa. Suola sitoo itseensä kosteutta hidastaen näin tehokkaasti tien pinnan kuivumista.

Miksi soratietä ei päällystetä?

Sorateiden päällystämiseen ei ole tällä hetkellä mahdollisuuksia perustienpidon vähäisen rahoituksen vuoksi. Liikennöitävyys taataan kuitenkin normaalien sorateiden hoitotoimenpiteiden avulla.

Tien päällystäminen on iso kustannuserä. Kustannuksia ei aiheuta pelkkä päällyste, vaan koko tien runko on yleensä vahvistettava, jotta sen kantavuus riittää päällysteelle. Kantavuudeltaan heikon tien päällystäminen aiheuttaa sen, etä päällyste on poistettava jo muutaman vuoden sisällä.

Valvotaanko sorateiden kuntoa ja urakoitsijoiden tekemisiä?

Hoitourakoitsija tarkastaa alueensa soratiestön kesällä vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja tekee tarvittavat hoitotoimenpiteet soratiestön laatutason säilyttämiseksi. Kelirikkoaikana sorateiden normaalit laatuvaatimukset eivät ole voimassa.

ELY-keskukset valvovat urakoitsijoiden toimia sopimusteknisin keinoin sekä pistokokein. Laajan tieverkon takia ei jokaista urakkaa voida valvoa jatkuvasti paikan päällä.

Jos tienkäyttäjä havaitsee tien kuntoon liittyvän, välittömiä toimenpiteitä vaativan ongelman, pyydämme ilmoittamaan asiasta Tienkäyttäjän linjalle, puh. 0200 2100 (avoinna 24 h/vrk). Tiedot välitetään alueesta vastaavalle urakoitsijalle, jonka velvollisuutena on viivyttelemättä selvittää havainnon edellyttämät toimenpiteet.

Voivatko tienvarren asukkaat ottaa tien omaan hoitoonsa tai ostaa tien?

ELY-keskukset ovat  vastuussa yleisistä teistä, eikä tätä vastuuta voi siirtää muille. Yhteistyötä on kuitenkin tehty esimerkiksi kylätoimikuntien kanssa, jotka ovat kantaneet huolta tien ympäristön kunnosta ja siisteydestä.

Lisätietoa sorateistä: www.ely-keskus.fi/web/ely/soratiet.

 

Talvihoito

Auraus

Miksi aurataan ruuhka-aikaan? Miksi tietä ei ollut aamulla töihin lähtiessä vielä aurattu?

Teiden auraus perustuu lumen paksuuteen. Kun lunta on satanut tietty määrä, aura-auto lähtee reitilleen huolimatta siitä onko ruuhka-aika vai ei. Autoilijoilta edellytetään erityistä varovaisuutta aura-auton havaittuaan.

Erityisesti pitkään jatkuneen runsaan lumisateen aikana on tilanteita, jolloin aura-auton reittien loppupuolella olevien teiden auraus saattaa viivästyä.

Miksi pysäkkejä ei aurata?

Pysäkkien auraaminen sisältyy urakkasopimukseen. Mikäli ne jostain syystä ovat jääneet auraamatta, siitä voi ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle 0200 2100.

Kuka puhdistaa liittymäni, kun siihen on aurattu valli?

Maantien aurauksen yhteydessä liittymään kerääntyneen lumivallin poistaminen kuuluu liittymän haltijalle.

Tie on aurattu liian kapeaksi, miksi?

Tie kuuluu aurata noin 25 cm etäisyydelle aurausviitoista.

Jos tienkäyttäjä havaitsee tien kuntoon liittyvän, välittömiä toimenpiteitä vaativan ongelman, pyydämme ilmoittamaan asiasta Tienkäyttäjän linjalle 0200 2100 (avoinna 24h / vrk). Tiedot välitetään alueesta vastaavalle urakoitsijalle, jonka velvollisuutena on selvittää havainnon edellyttämät toimenpiteet.

 

Tietyöt

Miksi tiellä on alennettu nopeusrajoitus tai tietyömerkit, vaikka työkoneita tai -miehiä ei näy?

Alennetulla nopeusrajoituksella ja tietyömerkeillä kerrotaan, että tielle tehdään huoltotoimenpiteitä. Liikenneturvallisuuden säilyttämiseksi on syytä alentaa nopeutta ja noudattaa erityistä varovaisuutta. Tietyömerkin ollessa näkyvissä työ on edelleen käynnissä riippumatta siitä, onko työmiehiä tai koneita näkyvissä koko ajan.

Tietyön keskeydyttyä tai päätyttyä tietyömerkit peitetään tai poistetaan. Sen jälkeen käytetään tarvittaessa muita liikennemerkkejä varoittamaan esimerkiksi irtokivistä, reunapykälästä tai erityisestä liukkaudesta sateella. Alennettua nopeusrajoitusta käytetään, kunnes uudet tiemerkinnät tai muu viimeistelytyö on saatu valmiiksi.

Lähestyttäessä tietyöaluetta on noudatettava ehdottomasti liikennemerkkejä ja erityistä varovaisuutta etenkin työkoneiden kohdalla, sillä kyse on sekä tiellä liikkuvien autoilijoiden että tietöitä tekevien työntekijöiden turvallisuudesta. On syytä muistaa, että uudet tiemerkinnät ja päällysteet voivat olla liukkaita etenkin sateella.

Korvaako ELY-keskus kiertotien käyttämisestä aiheutuvat kustannukset?

ELY-keskus ei korvaa kiertotien käyttämisestä johtuvia kustannuksia, kuten ylimääräistä bensan kulutusta.  

Miten piki- ja maalitahrat saa pois auton kyljistä? Kuka korvaa auton pesun?

Tiestä ei normaalisti irtoa autoa likaavia bitumi- tai maalitahroja. Tietyömaalla liikuttaessa on noudatettava ilmoitettua nopeusrajoitusta ja liikennejärjestelyjä, jolla voi välttää auton tahriintumisen. Tuoreen merkinnän päällä ei saa ajaa.
Haihtuvat vaahtohattarat tai tielle asetetut muovikeilat varoittavat autoilijaa vastamaalatuista tiemerkinnöistä.

Mikäli auto edellä mainituista varotoimenpiteistä huolimatta tahriintuu bitumiin tai maaliin, on otettava välittömästi yhteyttä työtä tekevään urakoitsijaan. Urakoitsijan nimi näkyy esimerkiksi työmaan työkoneissa. Bitumitahrat voi poistaa tarkoitukseen sopivalla liuotinpesuaineella, jota myydään suihkupulloissa muun muassa huoltoasemilla. Bitumitahra lähtee helpoiten pois, kun liuotinpesuaine suihkutetaan suoraan tahraan.

 

Vahingonkorvaukset 

Keneltä voi hakea korvausta maantiellä sattuneesta vahingosta?

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) toimivat maanteiden tienpitoviranomaisina ja vastaavat toiminta-alueillaan siitä, että maantiet ovat yleistä liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Tienkäyttäjälle maantiellä sattuneesta vahingosta, joka on aiheutunut tien puutteellisesta kunnossapidosta, on mahdollista hakea vahingonkorvausta tienpitäjältä. Korvaushakemus tulee toimittaa Lapin ELY-keskukseen, jonne korvaushakemusten käsittely on valtakunnallisesti keskitetty. Neuvoja korvauksen hakemiseen saa verkkosivulta.

Lisätietoa vahingonkorvauksista: https://www.ely-keskus.fi/web/ely/vahingonkorvaukset.

Tuleeko vahingosta ilmoittaa jonnekin?

Vahingosta olisi hyvä ilmoittaa heti vahingon tapahduttua Tienkäyttäjän linjalle puhelinnumeroon 0200 2100. Tieliikennekeskuksen linja on avoinna ympärivuorokautisesti. Liikennepäivystäjä välittää tiedon vahingosta ja vahinkopaikasta aluetta hoitavalle urakoitsijalle ja urakkaa valvovalle tienpitoviranomaiselle, jolloin mahdollisiin korjaus- tai varoittamistoimenpiteisiin voidaan välittömästi ryhtyä.

Minkälaisissa tapauksissa on mahdollista saada vahingonkorvausta ELY-keskukselta/tienpitäjältä? 

Vahingonkorvausta voi hakea vahingosta, jonka tienkäyttäjä katsoo aiheutuneen maantien puutteellisesta kunnossapidosta. Yleisimmin korvausta haetaan vahingoista, jotka ovat aiheutuneet kuoppaan ajon seurauksena.

Tienpitäjän korvausvastuu määräytyy vahingonkorvauslain perusteella. Vahingonkorvauslain mukaan korvausvelvollinen on se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon. Vahingonkorvauslain tuottamusperiaatteesta johtuen tien pelkkä huono kunto ei vielä aikaansaa korvausvastuuta tienpitäjälle, vaan lisäedellytyksenä on, että tienhoito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti tai jotain tavanomaiseen tienhoitoon kuuluvia tehtäviä on kokonaan tai osittain jätetty tekemättä. Korvauskäsittelyssä tutkitaan esimerkiksi, onko maantien ja siihen kuuluvien laitteiden hoito suoritettu laatuvaatimusten mukaisesti ja onko vaarallisista paikoista varoitettu. Vahingonkorvausta voi saada, jos tien kunnossapidon laiminlyönnin johdosta maantie ei ole ollut yleistä liikennettä tyydyttävässä kunnossa eikä vahingolta ole voinut huolellisesti toimimalla välttyä. Tienkäyttäjän oma myötävaikutus voi siis vaikuttaa ratkaisuun/otetaan huomioon päätöksenteossa.

Miksi käsittely kestää niin kauan?

Korvaushakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä ja ratkaistaan tapauskohtaisesti hakijan hakemuksessa esille tuomien seikkojen sekä urakoitsijalta ja urakkaa valvovalta tienpitoviranomaiselta pyydettyjen lausuntojen ja muun hankitun selvityksen perusteella. Vahingonkorvauspäätös on aina viranomaispäätös eikä sitä voi verrata esimerkiksi vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksiin, jotka perustuvat vakuutussopimuksiin ja jotka ratkaistaan usein hyvinkin nopeasti.

Korvauksenhakija voi omalla toiminnallaan nopeuttaa asian käsittelyä antamalla hakemuksessa mahdollisimman tarkat tiedot ja selvitykset vahinkotapahtumasta. Näin vältytään lisäselvityspyynnöiltä, jotka pidentävät käsittelyaikaa.

Milloin tarvitaan poliisin tutkintailmoitus?

Vahingonkärsijä voi halutessaan tehdä vahingosta ilmoituksen poliisille ja liittää tutkintailmoituksen hakemukseensa. Tutkintailmoitus on suositeltavaa liittää hakemukseen ainakin tilanteissa, joissa vahinko on suuri (esimerkiksi rekan suistuttua tieltä). Pienemmissä vahingoissa on yleensä riittävää, että vahingonkärsijä yksilöi tarkan vahinkoajan ja -paikan, määrittelee vahingonaiheuttajan ja antaa vahinkotapahtumasta riittävän yksityiskohtaisen sanallisen kuvauksen. Suositeltavaa olisi myös kuvata vahingonaiheuttaja ja aiheutuneet vahingot.

Onko mahdollista saada korvauspäätökseen ennakkopäätös, jotta voisi maksaa tulevia korjauskuluja?

Ennakkopäätöstä ei voi saada, koska hakemukset ratkaistaan tapauskohtaisesti asiassa saatujen lausuntojen ja muun selvityksen perusteella. Hakemukseen pyydetään aina lausunnot kunnossapidosta vastaavalta urakoitsijalta sekä urakkaa valvovalta tienpitoviranomaiselta, jonka jälkeen hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä.

Miksi kustannukset pitää ensin maksaa itse?

Koska korvattavaksi tulee ainoastaan vahingonkärsijälle aiheutunut todellinen vahinko, vahingon korvaaminen edellyttää, että hakija esittää alkuperäiset kuitit aiheutuneista kustannuksista, esim. ajoneuvon korjauskustannuksista. Asia voidaan saattaa vireille kustannusarviolla eikä kuitteja liitetä hakemukseen. Alkuperäiset kuitit on syytä säilyttää, sillä jos käsittelyssä päädytään myönteiseen päätökseen, Lapin ELY-keskus pyytää hakijaa erikseen toimittamaan alkuperäiset kuitit, joiden perusteella korvaus maksetaan.

Kuka tekee kustannusarvion?

Hakija voi pyytää korjauskustannusarvion haluamastaan autokorjaamosta.

Korvataanko omana työnä tehty korjaus? Miten kulut tällöin ilmoitetaan?

Vahingossa vaurioituneen esineen korjaamisesta omana työnä maksetaan korvausta harkinnan mukaan. Korvausharkinnassa huomioidaan, että tehdyt työtunnit ovat oikeassa suhteessa korjaustyön laajuuteen. Hakemuksessa tulee ilmoittaa suoritetut työtunnit, vaadittava korvaus sekä toimittaa korjaukseen käytettyjen varaosien ostokuitit.

Voiko korvausta hakea ajoneuvon seisonta-ajasta ja taksimatkoista tai vuokra-auton käytöstä siltä aikaa, kun auto on korjattavana?

Kaikista mainituista kustannuksista voi hakea korvausta, mutta korvaukset ovat osin toisensa poissulkevia. Korvauksen maksaminen ajoneuvon seisonta-ajalta edellyttää, että hakija toimittaa korjaamon seisonta-ajasta autokorjaamon todistuksen. Vuokra-auton käytöstä ja taksimatkoista voidaan harkinnan mukaan maksaa korvausta, jos ajoneuvon käyttö on ollut työn tai muun perustellun syyn vuoksi välttämätöntä eikä muita kulkuneuvoja tai -muotoja ole ollut mahdollista käyttää. Jos korvausta maksetaan vuokra-autosta tai taksin käytöstä, ei seisonta-ajankorvausta makseta enää samalta ajalta.

Vahingonkärsijällä on vahingon rajoittamisvelvollisuus eli vahingonkärsijän tulee käyttää hinnaltaan edullisimpia kulkumuotoja.  Tämän vuoksi vahingonkärsijän tulee käyttää julkisen liikenteen palveluita, jos niitä on tarjolla.

Onko vahingonkorvauksessa omavastuuosuus?

Vahingonkorvauksessa ei ole omavastuuosuutta, koska korvattavaksi tulee vahingonkärsijälle aiheutunut todellinen vahinko.

Päällystetyömaan kohdalla autoon tuli pikeä? Kuka korvaa auton kunnostuksen?

Päällystetyömaalla toimiva urakoitsija vastaa ensisijaisesti vahingoista, jotka ovat aiheutuneet päällystystyön suorittamisen yhteydessä. Vahingonkärsijä voi tällaisessa tapauksessa ottaa suoraan yhteyttä työn suorittaneeseen urakoitsijaan ja esittää korvausvaatimuksensa urakoitsijalle.

Muita vastaavia suoraan urakoitsijan ratkaistavaksi kuuluvia hoito- ja ylläpitotyön suorittamisen yhteydessä sattuneita vahinkoja ovat tienpitoajoneuvon lavalta lentävän kiviaineksen, auran lumisuihkun, tuoreen ajoratamaalin, räjäytystyön tai vesakonraivaustyön johdosta aiheutuneet vahingot sekä tienpitoajoneuvojen aiheuttamat öljyvahingot.

Mihin kielteisestä vahingonkorvauspäätöksestä voi valittaa?

Lapin ELY-keskuksen päätös on ELY-keskuksen näkemys korvausvelvollisuudesta. Päätöksellä ei sitovasti ratkaista vahingonkorvausvelvollisuutta, vaan korvauksenhakija voi aina halutessaan saattaa asian haastehakemuksella toimivaltaisen käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Lisätietoa vahingonkorvauksista: www.ely-keskus.fi/web/ely/vahingonkorvaukset.

 

Yksityistiet

Avustaako ELY-keskus yksityisten teiden parantamisessa?

Yksityisten teiden tienpito on tieosakkaiden vastuulla. ELY-keskus tukee yksityistä tienpitoa parantamisen avustuksilla sekä julkaisemalla mm. kunnossapitoon liittyviä ohjeita.  ELY-keskuksen myöntämät parantamisavustukset ovat harkinnanvaraisia, ja niitä jaetaan vuosittaisista määrärahoista.

Mistä saa ohjeita yksityisen tien kunnossapitoon?

ELY-keskus julkaisee kunnossapitoon liittyviä ohjeita.  Muissa kuin valtionavustusasioissa neuvoja saa omasta kunnasta tai Suomen Tieyhdistykseltä. Suomen Tieyhdistyksen yksityistieasioiden maksullinen neuvontapuhelin palvelee numerossa 0200 345 20.

Lisätietoa yksityistieavustuksista: www.ely-keskus.fi/web/ely/yksityistieavustukset.

Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa

ota yhteyttä

0295 020 600 asiakaspalvelu ma–pe klo 9–14, neuvonta ja palautteet (pvm/mpm)
0295 020 601 kundservice mån–fre kl. 9–14 (lna/mta)
0295 020 603 neuvonta yksityisteiden valtionavustuksista ma–pe klo 9–14 (pvm/mpm)

Chat-palvelu avoinna arkisin klo 12-16.

Tienkäyttäjän linja 0200 2100 
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk).