Sillat - Varsinais-Suomi ja Satakunta
(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa silta-asioista myös Satakunnan alueella)
Siltojen kunnossapidon keskeinen tehtävä on varmistaa siltojen liikenneturvallisuus ja kantavuus sillan käyttöaikana. Tavoitteena on myös siltojen säilyminen ulkonäöltään siisteinä ja ympäristöönsä sopivina. Maantiesiltoihin on sijoitettu huomattava kansallinen pääoma, josta on pidettävä huolta. Tavoitteena on, että tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä siltojen optimaalinen käyttöikä saavutetaan minimiresurssein.
Tienkäyttäjän näkökulmasta siltojen kuntoon kohdistuvia keskeisiä odotuksia ovat rakenteiden ja laitteiden pysyminen sellaisessa kunnossa, että liikenneturvallisuus ei vaarannu, eivätkä kantavuuspuutteet rajoita raskaan liikenteen kuljetuksia. Myöskään siltojen korjaustyöt eivät saa aiheuttaa kohtuutonta ja tarpeettoman pitkäaikaista haittaa liikenteelle.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan maanteillä on n. 1 800 siltaa, joista Varsinais-Suomessa sijaitsee n. 1 100 siltaa ja Satakunnassa vajaat 700 siltaa.
Siltatyöt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa
Siltatyöt Varsinais-Suomessa (vayla.fi)
Siltatyöt Satakunnassa (vayla.fi)
Vuosittain noin 60 siltaan kohdistuu korjaustoimenpiteitä. Toimenpiteistä kaksi kolmasosaa on pieniä niin sanottuja ylläpitoluonteisia korjauksia, joilla pysäytetään vaurioiden eteneminen. Siltojen hoidossa ja ylläpidossa on tärkeätä pitkäjänteinen toiminta. Tarkastuksilla ja toimenpiteiden suunnittelulla voidaan ennakoida sillan jäljellä olevaa kestoikää ja tarvittavia toimenpiteitä. Tavoitteemme on, että saavutamme tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä siltojen optimaalisen käyttöiän mahdollisimman pienin kustannuksin.
Ensisijaisesti huonokuntoisia siltoja korjataan vilkasliikenteisellä tieverkolla. Kuitenkin myös vähäliikenteisen tieverkon liikennöitävyys varmistetaan tarvittavilla korjaustoimilla. Vähäliikenteisten teiden silloilla voidaan kuitenkin joutua lykkäämään korjauksia optimiajankohtaa myöhemmäksi sekä tinkimään sillan toiminnallisista ja säilyvyysvaatimuksista. Liikenneturvallisuutta ei silti vaaranneta missään vaiheessa. Sillan huono kunto tai kantavuuspuutteet eivät aina näy tielläliikkujille.
Siltojen kunto Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa
Siltojen kunnon heikkeneminen on jatkunut jo vuosia ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa joka vuosi. Koko maan huonokuntoisista silloista 20 % sijaitseekin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Myös tyydyttävässä kunnossa olevia siltoja on paljon. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on useita korjauskustannuksiltaan suuria siltakohteita odottamassa korjausrahoitusta.
Huonokuntoisten siltojen ohella ongelmia aiheuttavat painorajoitetut sillat, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia. Sillan kantavuus ja kunto eivät kuitenkaan korreloi keskenään läheskään kaikissa tapauksissa. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon vanhoja 1900-luvun vaihteessa rakennettuja kiviholvisiltoja, joita ei ole alun alkaenkaan suunniteltu nykyisille massoille. Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino on maksimissaan 76 tonnia.
Valta- ja kantateillä ei ole lainkaan painorajoitettuja siltoja.
Sillat on jaettu neljään kuntoluokkaan
Sillat jaetaan tarkastustulosten perusteella neljään kuntoluokkaan: hyvä, tyydyttävä, huono ja erittäin huono. Hyväkuntoinen silta on uudenveroinen tai normaalisti vanhentunut. Tyydyttävällä sillalla on jo puutteita ja vaurioita, mutta sillan peruskorjausta voidaan vielä lykätä. Huonokuntoisella sillalla on selviä peruskorjausta vaativia vaurioita ja se tulisi korjata viivyttelemättä. Erittäin huonolla sillalla on jo liikenneturvallisuutta vaarantavia vaurioita ja se tulisi korjata heti.
Siltojen kuntoa seurataan viiden vuoden välein tehtävillä yleistarkastuksilla. Lisäksi siltojen kuntoa selvitetään tarkemmin erikoistarkastuksilla, kun silta päätetään peruskorjata. Sen pohjalta suunnitellaan periaateratkaisuja, miten silta korjataan. Siltoja voidaan asettaa myös tehostettuun tarkkailuun niiden kunnon tai kantavuuden perusteella, tai kun sillat halutaan käyttää hallitusti loppuun.
Ongelmana vanhat kiviholvi- ja puupalkkisillat
Painorajoitetut sillat eivät kestä ajoneuvoasetuksen mukaisia liikennekuormia. Noin puolet painorajoituksista kohdistuu vanhoihin kiviholvi- ja puupalkkisiltoihin, joita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on paljon. Erityisesti vanhoja kiviholvisiltoja Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on suhteessa muuta maata enemmän. Osa uusista painorajoituksista rajoittaa jopa 60 tonnin kalustoa. Ajoneuvoasetusmuutoksen myötä kaikki kantavuudeltaan puutteelliset sillat tarkasteltiin kokonaisuutena. Mm. kaikkien kiviholvisiltojen kantavuus arvioitiin erikseen. Asetetut painorajoitukset perustuivat Liikenneviraston (nyk. Väylä) siltojen kantavuusasiantuntijan arvioihin. Osassa kiviholvisiltojen holvin kivet ovat jo liikkuneet jonkin verran. Lisäksi vanhojen kiviholvisiltojen ongelmana on mm. holvin päällä olevan maatäytön ohuus, mikä heikentää sillan kantavuutta entisestään. Vanhat kiviholvisillat on rakennettu 1900-luvun vaihteessa, eikä niitä ole alun alkaenkaan suunniteltu nykyisille massoille. Painorajoituksilla pyritään turvaamaan liikenne sillalla jatkossakin.
Painorajoituksen merkintä
Painorajoitukset on merkitty alla olevalla neljällä rajoitusmerkillä ja kolmiakselisen telin lisäkilvellä. Ajoneuvon suurinta sallittua massaa -ilmaisevassa rajoitusmerkissä sekä vetoauto että perävaunu voivat painaa merkin osoittaman suurimman sallitun massan. Sen sijaan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa -merkki tarkoittaa koko ajoneuvoyhdistelmän suurinta sallittua kokonaismassaa. Ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massarajoitus tarkoittaa kaksiakselista teliä. Kolmiakselisen telin rajoitus esitetään erillisellä lisäkilvellä.
