Päällysteet

Päällysteet - Varsinais-Suomi ja Satakunta

(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa liikenneasioista myös Satakunnan alueella)

Päällysteiden kunnossapitoon sisältyvät teiden uudelleenpäällystys, laajemmat paikkaukset ja ajoratamaalausten teko. Päällysteiden kunnostustöissä painopisteenä ovat valtakunnallisten linjausten mukaisesti päätiet, joilla on eniten liikennettä.  

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella on n. 6 000 km päällystettyjä teitä. Se on 75 % alueen maanteistä. Päällystetyillä teillä ajetaan kuitenkin 98 % liikenteestä.  

Päällysteiden kuntoa seurataan mittaamalla päällysteiden uria, tasaisuutta, vaurioita ja tien kantavuutta. Päällysteitä uusitaan keskimäärin 15 vuoden välein, mutta vilkkaimmilla pääteillä noin 5 vuoden välein ja vähäliikenteisimmillä teillä jopa 40 vuoden välein.

Päällystysohjelma laaditaan vuodeksi kerrallaan

Päällystysohjelma laaditaan vuosittain käytettävissä olevan rahoituksen pohjalta. Päällystysohjelman pituuteen vaikuttaa käytettävissä oleva rahoitus sekä bitumin hinta ja markkinatilanne, jotka vaikuttavat merkittävästi siihen, miten paljon käytettävissä olevalla rahoituksella saadaan päällystyskilometrejä.

Rahoitussyistä päällysteiden ylläpidosta on tingitty viime vuosina ja korjausvelkaa on syntynyt paljon. Korjausvelan vähentäminen etenkin alemmalla tieverkolla edellyttää, että rahoitus säilyy korkealla tasolla pitkäjänteisesti. Vilkkaasti liikennöidyillä valta- ja kantateillä on muita teitä tiukemmat kuntovaatimukset. Ensisijaisesti päällystetäänkin uudelleen vilkasliikenteisiä pääteitä, joiden päällysteet ovat urautuneet. Muita teitä päällystetään käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa.

Mitä enemmän on rahoitusta, sitä enemmän vuosittaiseen päällystysohjelmaan mahtuu myös alemman tieverkon kohteita. Alemmalla tieverkollakin pyritään päällystämään ensisijaisesti vilkkaammin liikennöityjä teitä. Kohteet valitaan pääasiassa kuntomittausten perusteella. Alemmalla tieverkolla huonokuntoisia teitä on kuitenkin niin runsaasti, että pääosin ne joudutaan pitämään liikennöitävässä kunnossa täsmäpaikkauksilla. Vähäliikenteisillä teillä on paljon vanhoja ja huonokuntoisia päällysteitä, mutta päällysteiden uusimisväli voi olla jopa kymmeniä vuosia.

Päällystystyöt Varsinais-Suomessa (vayla.fi)

Päällystystyöt Satakunnassa (vayla.fi)

Päällysteitä uusitaan ja paikataan

Urat tienpinnassa lisäävät vesiliirtoriskiä, tien liukkautta talvella sekä raskaan liikenteen perävaunun heijaantumisriskiä. Lisäksi ajomukavuus vähenee. Tienpinnan vauriot puolestaan hidastavat liikkumista ja vähentävät ajomukavuutta ja päällystevaurioiden väistämistarve heikentää myös liikenneturvallisuutta.

Vilkasliikenteiset tiet joudutaan päällystämään uudelleen yleensä urien vuoksi, kun taas vähäliikenteisillä teillä uudelleenpäällystystarve johtuu yleensä tienpinnan vaurioista, kuten halkeamista ja rei'istä. Yhä enemmän päällysteiden vaurioita korjataan vain paikkauksilla. Vähäliikenteisimmillä teillä heikkokuntoisimpia päällystettyjä teitä voidaan joutua rahoituksen puutteessa muuttamaan sorateiksi.

Päällysteet uusitaan yleensä levittämällä uusi päällyste vanhan päälle tai lämmittämällä ja jyrsimällä vanha päällyste ja käyttämällä sitä uuden päällysteen materiaalina. Tällainen uusiopäällystäminen on edullisempi vaihtoehto, kun taas uuden päällysteen levittäminen vanhan päälle kestävämpi kuin uusiopäällyste. Pääteillä päällysteet uusitaan yleensä vuorotellen eri menetelmillä, nykyään tosin uusiopäällystettä käytetään kaksi kertaa ennen kuin tielle tehdään kokonaan uusi päällystekerros. Vähemmällä rahalla pyritään näin saamaan enemmän aikaan ja toisaalta materiaalin kierrätys on järkevää ympäristösyistä.

Päällysteen leveydestä ja liikennemäärästä riippuen tielle maalataan keski- ja reunaviivoja. Kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksien vähentämiseksi jyrsitään myös täristäviä keski-, sulku- ja reunaviivoja.

Päällysteiden paikkauksella korjataan liikennettä vaarantavat urat ja selvästi haittaavat vauriot, kuten tiellä olevat reiät ja halkeamat. Päällysteiden kuntoa pidetään yllä yhä enenevässä määrin pelkillä paikkauksilla, vaikka tien uudelleen päällystämisellä saataisiin parempi tulos. Tien uudelleen päällystämiseen ei välttämättä ole rahoitusta, etenkään vähäliikenteisillä teillä.

Liikennettä vaarantavat vauriot korjataan muutaman päivän kuluessa. Ajomukavuutta oleellisesti haittaavat vauriot korjataan 1–2 viikon kuluessa. Lisäksi varmistetaan, että liikennettä varoitetaan asiasta asiaankuuluvin liikennemerkein jo ennen tien paikkausta.

Routa aiheuttaa keväisin usein päällysteeseen epätasaisuutta ja halkeilua.Yleensä päällystevauriot alkavat roudan aiheuttamista halkeamista ja ne laajenevat laajemmiksi verkkohalkeamiksi ja halkeamat aiheuttavat tien reikiintymistä. Toisinaan reikiä syntyy päällysteeseen puhtaasti vanhan päällysteen kulumisesta puhki.

Päällysteen kunto kartalla (vayla.fi)

Päällystystöiden jälkeen tehdään tiemerkinnät

Tiemerkinnät tehdään uudelleen päällystetyille teille ja lisäksi maanteillä kunnostetaan joka vuosi myös kuluneita tiemerkintöjä.

ELY-keskus saa palautetta tienkäyttäjiltä, että nopeusrajoitusten nostamiseen päällystystöiden jälkeen kuluu kauan aikaa. Ennen kuin päällystystyömailla voidaan palauttaa alennetut nopeusrajoitukset ennalleen, tielle pitää tehdä tiemerkinnät ja reunatäytöt. Päällystysurakoitsija tekee tien reunatäytöt ja vaihtaa nopeusrajoitusmerkit. Tiemerkinnät tekee tiemerkintäurakoitsija. 

Tiemerkinnät tehdään vilkkaammilla pääteillä massamerkintöinä ja vähäliikenteisemmillä teillä ne maalataan. Vähäliikenteisemmillä teillä tiemerkinnät pitää maalata kolmen viikon kuluessa päällystystöiden valmistumisen jälkeen. Vilkasliikenteisemmillä teillä tehtävillä massamerkinnöillä on tiukempi aikatauluvaatimus. Massamerkinnät pitää olla tehtynä kahden viikon kuluessa päällystystöiden valmistumisen jälkeen. Vilkasliikenteisillä teillä tehdään usein kuitenkin myös täristäviä tiemerkintöjä ja ne tehdään ennen massamerkintöjä. Tällöin tiemerkintäurakoitsijalla on kolme viikkoa aikaa massamerkintöjen tekemiseen päällystystöiden valmistumisen jälkeen.

Tiemerkinnät pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti päällystystöiden jälkeen. Urakoitsija saa myös bonusta, jos aikataulutavoitteet alittuvat viikolla massamerkinnöissä.

Jos päällystyskohteita on kesällä paljon ja päällystystyömaita on käynnissä useampia päällekkäin, yksittäisillä päällystyskohteilla voidaan joutua odottamaan uusia tiemerkintöjä keskimääräistä kauemmin. Myös sateet ja mahdolliset kalustorikot voivat sekoittaa aikatauluja. Tiemerkintöjä ei voi tehdä kovalla sateella.

Tapauskohtaisesti voidaan harkita tien nopeusrajoituksen nostamista jo ennen reunatäyttöjen tai tiemerkintöjen tekemistä, jos se voidaan tehdä heikentämättä liikenneturvallisuutta tai työntekijöiden työturvallisuutta.

Paikkausohjelmalla ennaltaehkäistää talviajan päällystevaurioita 

Vesisateet ja nollan molemmin puolin vaihtelevat kelit ovat tuhoisa yhdistelmä päällysteille. Päällysteeseen voi syntyä suuriakin reikiä nopeasti.Talviajan päällystevaurioita pyritään ennaltaehkäisemään erillisellä paikkausohjelmalla. Tiedossa olevat ongelmakohteet paikataan laajemmalta alueelta pysyvämmällä kuumamassalla kesäaikana. Kestävämpää kuumamassaa ei ole yleensä saatavissa paikkauksiin talviaikaan. Talvella paikkaukset joudutaan tekemään joko kalliimmalla valumassalla tai kylmämassalla. Kylmämassalla tehtävät paikkaukset irtoavat helposti ja valumassalla tehtävät paikat puolestaan joudutaan usein jyrsimään pois ennen seuraavaa päällystyskertaa. Kesäaikana tehtävillä ennaltaehkäisevillä paikkauksilla pyritään vähentämään talvella tehtäviä paikkauksia. Yleensä jo kesällä on nähtävissä alustavia vaurioita, kuten halkeamia tai alkavia reikiä, joiden tiedetään pahenevan talvella.

Perusongelma päällysteiden reikiintymisessä on nollan molemmin puolin vaihtelevat sääolosuhteet, jotka ovat tyypillisiä Lounais-Suomessa. Päällysteet reikiintyvät helposti silloin, kun tien pinnalla seisoo vettä ja päällysteessä on ennestään verkkomaisia halkeamia. Nämä yhdessä edesauttavat asfaltin palasten irtoamista. Pahin tilanne on, kun samaan aikaan lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Märällä pinnalla autojen renkaat iskevät pinnalla olevaa vettä vanhaan, haurastuneeseen tai vaurioituneeseen asfalttiin. Kun lämpötila laskee, asfalttiin päässyt vesi laajenee jäätyessään. Laajentuminen irrottaa kiviä tai kokonaisia paloja haurastuneesta asfaltista.

Talvella paikataan vain liikenneturvallisuutta vaarantavat reiät

Talvella paikataan vain sellaiset reiät, jotka ovat liikenneturvallisuuden kannalta pakko paikata, sillä talviaikaan paikkaaminen ei ole helppoa. Liikenteelle vaaralliset kuopat pyritään paikkaamaan mahdollisimman nopeasti. Talvella reikien paikkaus ei kuitenkaan välttämättä onnistu kunnolla ja sateisella kelillä vaurioita ei voi paikata lainkaan. Talviaikaan paikkauksia tehdään pääasiassa kylmäpaikkauksina, sillä kuumaa valuasfalttia ei ole saatavilla. Kylmämassapaikkaukset eivät kuitenkaan pysy kovin hyvin näin märillä keleillä, vaan kastuessaan ja jäätyessään kylmämassapaikat irtoavat nopeasti. Samoja kohtia teissä joudutaankin paikkaamaan yhä uudelleen. 

Valuasfalttimassalla saadaan kestävämpiä paikkauksia, mutta sen saatavuus on talviaikaan heikompi. Valumassapaikkauksesta huolimatta on silti mahdollista, että samoihin kohtiin tulee reikiä uudelleen. Pahimmissa vauriopaikoissa voidaan joutua laskemaan väliaikaisesti tien nopeusrajoitusta.

Kuvat yllä. Päällysteen vaurioita paikataan talviaikaan valumassalla. Kiehuvan kuuma bitumimassa levitetään tielle tasaisesti ja kuuma massa kovettuu kylmään tienpintaan. Lopuksi valumassa karhennetaan hiekalla liukkauden estämiseksi.

Äkillinen reikiintyminen aiheuttaa helposti vaaratilanteita. Sateisilla keleillä päällysteen reikiä on vaikea havaita ajoissa. Lisäksi auton vanteet ja renkaat saattavat hajota. Päällystevaurioita voi olla myös petollisesti näkymättömissä veden alla. Veden alla olevia reikiä ei myöskään voida paikata ennen tien kuivumista. Päällystevaurioista pyritään varoittamaan tienkäyttäjiä mahdollisimman nopeasti. Toisinaan vauriot syntyvät niin nopeasti, ettei kaikkia ehditä heti havaitsemaan.

Liikennettä vaarantavista päällystevaurioista, joista ei ole vielä varoitettu päällystevauriomerkillä, kannattaa ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle, p. 0200 2100 (24/7). Puhelimeen kannattaa ladata myös 112 Suomi -sovellus. Tienkäyttäjän linja on sovelluksessa valmiina ja tällöin puhelussa on mukana karttapaikannuksen mahdollisuus. 

Vähäliikenteisen päällystetyn tien muuttaminen soratieksi

Vähäliikenteiset tiet pidetään liikennöitävässä kunnossa vaurioiden paikkauksilla. Päällysteen hoito ei kuitenkaan kannata, kun päällysteessä on reikä toisensa perään ja vaurioita pitäisi paikata viikoittain. Tällöin tien muuttaminen soratieksi on kokonaisuutena edullisempi tapa pitää tie ajettavassa kunnossa. Rikkoontuneesta päällysteestä ei saada paikkaamalla hyvää, kun taas soratietä voidaan kunnostaa hoitotoimenpiteillä, kuten esim. sorastuksilla. Soratien hoito on myös edullisempaa kuin vaurioituneen päällysteen jatkuva paikkaus. Huonokuntoinen päällyste puretaan ja tie rakennetaan soratieksi pääsääntöisesti, kun tien liikennemäärä on alle 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärien ohella päätöksessä otetaan huomioon myös tien yleinen merkittävyys sekä yhtenäinen tiejakso esim. koko liittymävälillä.

Päällystetty tie rakennetaan soratieksi purkamalla päällyste ja tien pintakerros ja levittämällä tielle uutta mursketta 5-10 cm paksu kerros, mikä tasoitetaan. Jatkossa tietä muokataan soratienä.

Yksittäisiä huonokuntoisia päällystettyjä teitä on jo muutettu sorateiksi. Niissä saattoi olla ennen päällysteen purkamista enemmän paikkoja kuin ehjää päällystettä. Pääsääntöisesti teiden kunnosta on saatu hyvää palautetta sen jälkeen, kun ne ovat muutettu soratieksi, sillä hyväkuntoisella soratiellä on huomattavasti parempi ajettavuus kuin pahasti vaurioituneella päällystetyllä tiellä.

Usein kysyttyä -palvelusta löydät vastauksen moniin päällystekysymyksiin

Päällysteistä on koottu Usein kysyttyä -palveluumme runsaasti vastauksia erilaisiin tienkäyttäjiä askarruttaviin kysymyksiin, kuten miksi teitä paikataan jatkuvasti, eikä päällystetä kerralla kuntoon tai miksi tiellä on alennettu nopeusrajoitus, vaikka työkoneita tai -miehiä ei näy missään.

Usein kysyttyä -palvelu (palautevayla.fi)