- Liikenne
- ELY-keskusten liikenteen tehtävät
- Julkinen henkilöliikenne
- Joukkoliikenteen hankinnat
- Markkinaehtoinen liikenne
- Palvelutaso
- Pysäkkiasiat
- Tiedotteet
- Tilastot ja raportit
- Valtionavustukset
- Yksinoikeudet
- Kunnossapito
- Liikennejärjestelmätyö
- Liikenneturvallisuus
- Liikenteen asiakaspalvelu
- Liikenteen hallinta
- Luvat ja lausunnot
- Erikoiskuljetukset
- Ajankohtaista
- Erikoiskuljetusapuri
- Erikoiskuljetusluvan tarve
- Hakemusten käsittely
- Kuormaus ja merkintä
- Liikenteenohjaus
- Lupamaksut ja lupien voimassaoloajat
- Tilastot, julkaisut ja linkkejä
- Etuajo-oikeudet lautoille
- Kaapelit, johdot ja putket tiealueella
- Sijoituslupa, sähkö, tele, kaukolämpö ja maakaasu
- Ilmoitusmenettely, sähkö ja tele
- Suunnittelijan työkalupakki
- Lupa-apuri
- Kelirikkoajan poikkeuslupa maanteille
- Lausunto naapurin kuulemisesta
- Liikenteenohjaussuunnitelmat
- Liittymät
- Maantien suoja-alueelle rakentaminen
- Myyntitoiminta maantien varrella
- Opasteet ja mainokset
- Palvelukohdeopasteet ja mustapohjainen osoiteviitta
- Mainonta ja ilmoittelu maantien varrella
- Tilaisuuksien tilapäiset ilmoitukset maantien varrella
- Vaalimainonta maantien varrella
- Muita opastusmerkkejä
- Opasteapuri
- Tapahtuman liikennejärjestelyt
- Tien tilapäinen sulkeminen
- Työlupa tiealueella työskentelyyn
- Vesihuoltojohdot
- Maantielle jätetyn ajoneuvon siirtäminen
- Saaristoliikenne
- Yhteysalusliikenne
- Maantielauttaliikenne
- Saariston etuajo-oikeudet
- Liikenteen kilpailuttaminen
- Säädökset ja määräykset
- Tilastot
- Tuettu liikenne
- Tutkimus ja kehittäminen
- Yksityisluonteisten jääteiden avustaminen
- Teiden suunnittelu ja rakentaminen
- Tieperinnetoiminta
- Museotiet
- Fagervikintie
- Huovintie
- Peräkunnantie
- Kuortti
- Magneettimäki
- Vanhalinnantie
- Tuusulanjärven rantatie
- Koiviston paikallistie
- Museosillat
- Tienpidon pitkä historia
- Auta Mobiliaa täydentämään kokoelmaa
- Yhteyshenkilöt
- Väyläviraston edeltäjät
- Vahingonkorvaukset
- Yksityistieavustukset
- Yksityisteiden parantamisen avustaminen
- Yksityistieapuri
- Erityiskohteiden avustaminen
- Tehdyt avustuspäätökset ELY-keskuksittain
- Yhteystiedot
- Usein kysyttyä
Soratiet
Sorateiden kunnossapitoon kuuluvat tien pinnan tasaus, paikkaus, soran lisäys, tien kuivatus, pölynsidonta, kelirikkokorjaukset ja tierakenteiden parantaminen.
Sorapintaisia maanteitä on Suomessa n. 27 000 km. Suuri osa niistä on vanhojen kulkureittien päälle vähitellen paranneltuja teitä ja niiden rakenteellinen kunto on monen tekijän summa. Sorateiden kantavuus ei usein vastaa liikenteen vaatimuksia. Vauriot ovat näillä teillä yleisiä erityisesti runsaiden sateiden ja maan sulamisen aikaan keväisin. Silloin joudutaan asettamaan painorajoituksia, joilla varmistetaan tienkäyttäjien turvallisuus ja tien säilyminen korjauskelpoisena. Vain kaikkein huonokuntoisimmat osuudet pystytään kunnostamaan, muuten tiet pidetään liikennöitävässä kunnossa kevyemmillä toimenpiteillä.
Hoitoluokitus ohjaa hoitotoimien priorisointia
Sorateiden kuntoa mitataan ajomukavuuteen vaikuttavien tienpinnan tasaisuuden, kiinteyden ja pölyävyyden perusteella. Soratiet on luokiteltu hoitotoimenpiteiden priorisointia ja hoidon tasolle asetettavia vaatimuksia varten kolmeen luokkaan mm. liikennemäärän, tien merkittävyyden ja maankäytön perusteella. Mitä korkeampaan luokkaan soratie kuuluu, sen tiukemmat ovat myös vaatimukset.
Sorateiden hoidolla ja ylläpidolla pyritään varmistamaan teiden kulkukelpoisuus niin, että liikenne ei oleellisesti vaikeudu eikä jouduta turvautumaan painorajoituksiin, jotka vaikeuttavat erityisesti maa- ja metsätalouden liikennöintiä.
Sorateiden kunnostus ei tuota toivottua tulosta sateisilla keleillä
Sääolosuhteet vaikuttavat tienhoitotoimenpiteiden ajoitukseen. Esim. erittäin märkää soratietä ei kannata höylätä, sillä raskaan höyläyskaluston paino vain pehmittää entisestään tien pintaa ja heikentää sen kuntoa ja ajettavuutta. Höylätessään tiekarhu vain irrottaa kiinteän soran tienpinnasta, jolloin hieno kiviaines irtoaa karheammasta. Tällöin hieno kiviaines sitoo itseensä liikaa vettä aiheuttaen tien pinnan liejuuntumista. Irronnut kiviaines ei sitoudu sateella enää uudelleen, minkä vuoksi tielle muodostuu helposti kuoppia ja tilanne pahenee entisestään.
Urakoitsijat levittävät ensiapuna mursketta huonokuntoisimmille tieosuuksille. Märät tiet kannattaa höylätä vasta, kun on luvattu n. viikon mittaista kuivaa jaksoa. Ennen höyläystä pitää olla pari sateetonta päivää ja sen jälkeen liikenteen pitää ehtiä tiivistää tien pintaa muutama päivä ennen uusia sateita. Muutoin höyläystyö menee hukkaan ja lopputulos voi olla alkuperäistä huonompi.
ELY-keskuksen aluevastaavat ja teiden hoitourakoitsijat ovat yleensä tietoisia sorateiden huonosta kunnosta. Hoitotoimiin ryhdytään heti, kun säät sallivat.
Kelirikko sorateiden ongelma
Kelirikko on sorateiden keväinen ja osaksi myös syksyinen ongelma. Teillä voi olla sekä pinta-, että runkokelirikkoa. Osalle kelirikon vaivaamaa tiestöä joudutaan asettamaan painorajoituksia.
Ajantasainen tieto painorajoituksista on Väyläviraston verkkosivuilla, johon linkki löytyy tämän sivun alaosasta.
Alueellista tietoa
Soratiet - Uusimaa ja Häme
Uudenmaan ELY-keskuksen ylläpitämistä maanteistä noin 1 900 kilometriä (21 prosenttia) on sorapintaisia. Sorateiden hoitoon ja kunnostuksiin käytetään vuonna 2020 noin 4 miljoonaa euroa. Lisärahoituksen myötä summa on yli puolet tavallista suurempi.
Uudenmaan ELY-keskus vastaa sorateiden hoidosta Uudenmaan lisäksi Kanta- ja Päijät-Hämeessä.
Sorateiden hoidolla ja ylläpidolla vaikutetaan tien pintakuntoon ja rakenteelliseen kuntoon. Hoidon laatu ja tien kulkukelpoisuuden kriteerit riippuvat soratieluokasta. Soratieluokkia on kolme. Luokituksessa on huomioitu:
- tien liikennemäärä
- asiakastarpeet
- tien merkittävyys suhteessa muihin vähäliikenteisiin teihin
Soratien pintakunto muodostuu tien tasaisuudesta, pölyävyydestä ja pinnan kiinteydestä. Näistä jokaiselle asetetaan erillinen laatutasovaatimus.
Runkokelirikko, pintakelirikko ja kantavuusongelmat ovat tyypillisiä sorateiden rakenteellisista puutteista johtuvia ongelmia. Runkokelirikkoa esiintyy keväisin ja osin myös syksyisin. Lämpiminä ja sateisina syksyinä sekä leutoina talvina esiintyy erityisesti pintakelirikkoa.
Kulkukelpoiset tiet välttämättömille kuljetuksille turvataan
Teiden vaurioitumista vähennetään raskaan liikenteen painorajoituksilla. Näin myös turvataan kulkukelpoiset tiet välttämättömille kuljetuksille, kuten hälytysajoneuvoille, reittiliikenteen linja-autoille ja maidon sekä teuraseläinten kuljetuksille.
Soratien rakenteellisen kunnon tila ilmaistaan liittymävälikohtaisesti tien painorajoitusalttiudella. Vilkkailla sorateillä ja verkollisilla runkoreiteillä ei pääsääntöisesti sallita painorajoituksia. Vähäliikenteisiltä sorateiltä painorajoitusuhka poistetaan merkittävimmiltä raskaiden kuljetusten reiteiltä.
Rakenteelliseen kuntoon kohdistuvat korjaukset toteutetaan niin, että painorajoitusuhka voidaan systemaattisesti poistaa liittymäväleittäin.
Uudenmaan ELY-keskuksen alueella painorajoituksia tarvitaan hyvin vähän
Uudenmaan ELY-keskuksen alueella kelirikon vuoksi asetettujen painorajoitusten määrä vaihtelee voimakkaasti keliolosuhteiden mukaan.
Vuonna 2018 oli painorajoitettuja kohteita 18 ja 140,2 kilometriä. Vuoden 2019 keväällä rajoituksia tarvittiin enää kahdella tieosuudella yhteensä 10,9 kilometrin matkalla. Vuonna 2020 on voimassa kaksi rajoitusta 13,5 kilometrillä.
Sorateiden asfaltointi on vähentynyt
Aikaisemmin sorateitä on päällystetty, kun kunnossapito soratienä on liikennemäärän vuoksi ollut hankalaa. Vuorokausiliikenteen ylittäessä 300 ajoneuvoa, on tien ylläpito yleensä vuosikuluiltaan edullisempaa asfalttipintaisena.
Viime vuosina teiden päällystämiseen myönnettyjen määrärahojen riittämättömyyden vuoksi sorateitä ei ole päällystetty, erillismäärärahoilla toteutettuja kohteita lukuun ottamatta.
Sorateiden neljä vuodenaikaa
Heinäkuussa 2019 Uudenmaan ELY-keskuksen sivuilla julkaistu uutinen tutustuttaa siihen, millaista sorateiden hoitaminen on eri vuodenaikoina:
- Muokkauspäivä
- 3.11.2020
Ota yhteyttä
Liikenteen asiakaspalvelu
- Palauteväylä (etsi tietoa, jätä palaute tai kehitysehdotus, kysy neuvoa)
- Neuvonta 0295 020 600 ma–pe klo 9-15 (pvm/mpm)
- Chat-palvelussa asiakasneuvoja paikalla ma-pe klo 9-15 (muuna aikana virtuaalineuvoja)
- Somessa: Instagram | Facebook | Twitter
Tienkäyttäjän linja 0200 2100
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk, pvm/mpm).